NLAW
- Viestiketjun aloittaja KorpiSISSI
- Aloitus PVM
Juuri näin. Tietenkin jos tankin miehistö tietää odottaa saavansa ohjuksen niskaan ja ovat sopineet mitä silloin tehdään, niin silloin reaktio nopeus voi olla suurempi, mutta ei silloin kun tehdään jotakin muuta tai sitten ollaan odoteltu sitä uhkaa useita minuutteja ja ollaan "väsytty" jännittämään.
Tuossa tulee eteen se, että johtajan ja kuskin välillä ei ole mitään viivettä. Kun johtaja tietää, niin tietää kuskikin. Sen sijaan, että johtaja avaisi suunsa, niin tuossa yksinpelissä kuski painaakin jo jarrua. Pelimekaniikka taitaa myös taata sen, että taistelu alkaa heti ensiminuuteilla, eikä taistelua edellä esim. puolen tunnin siirtymä, jonka aikana ainakin periaatteessa joku voisi ampua kohti, vai kuinka?
Ammuksien havaittavuuksista en tiedä. NLAW varmaankin olisi havaittavissa lennon aikana, mutta tankin alikali voi olla vaikeampi, joskin ne taitaa olla yleensä valojuovallisia, joten jos se näkyy eteen niin sitten sen kyllä näkee. Muuten tuo väistäminen perustuisi lähinnä tykin suuliekkiin.
Sellainen voisi kai olla mahdollista, että kuski ajaa sik-sakkia pitkin peltoa, kääntyen aina välillä kohtuu tiukasti, mutta silloin väistöllä ei ole mitään tekemistä maalina olleen vaunun miehistön kanssa, vaan se ampuva vaunu teki virheen
Oletus tuossa onkin, että paikallaan olevan maalin etäisyys kerrottaisiin etukäteen. "Maksimi kantama".
Liittyen @Tetra kysymykseen, en tiedä miltä etäisyydeltä sensori vielä tunnistaa vaunun. Efp läpäisyyn ei etäisyyden ero ole ongelma.
Mobiililla. Kankeaa...
kimmo.j
Respected Leader
Et siis ole ollut tankin kyydissä. Se on paljolti kiihdytystä ja jarrustusta. Varsinkin Suomen pienimuotoisessa maastossa. Vaunu ei tietysti ole mikään urheiluauto, mutta kun etäisyys kasvaa näiden suureiden merkitys kasvaa.
Nopeuden ja suunnan muutoksia ei tehdä niinkään yksittäisen NLAW:n takia, vaan yleisistä syistä. Kun liikutaan liikutaan taistelukosketuksessa, vaunu syöksyy tuliasemasta toiseen, silloin se kiihdyttää, tai jarruttaa. Koska kuljettaja tietää olevansa "piikkillä, suunnan muutokset ovat toivottuja jos matka on yhtään pidempiä. Tai ainakin näin meille opetettiin, asiahan on voinut muutua ajan myötä. Kunnollinen vakain taas huolehtii ettei suunnan muutos haittaa.
Nopeuden ja suunnan muutoksia ei tehdä niinkään yksittäisen NLAW:n takia, vaan yleisistä syistä. Kun liikutaan liikutaan taistelukosketuksessa, vaunu syöksyy tuliasemasta toiseen, silloin se kiihdyttää, tai jarruttaa. Koska kuljettaja tietää olevansa "piikkillä, suunnan muutokset ovat toivottuja jos matka on yhtään pidempiä. Tai ainakin näin meille opetettiin, asiahan on voinut muutua ajan myötä. Kunnollinen vakain taas huolehtii ettei suunnan muutos haittaa.
rukkaskikka
Majuri
0,1 sekuntia on kai absoluuttinen minimi. Pikajuoksujen lähdössä alle 0,1s reaktiosta hylätään, eikä hyvät juoksijat viihdy telineissä yli 0,2s. Linkin nettitestissä keskiarvo näkyy olevan 0,215s.
http://www.humanbenchmark.com/tests/reactiontime
On varmaankin totta, että pikajuoksijalla aika on tuota aivan niinkuin tilastot osoittavat. Pikajuoksija on kuitenkin harjoitellut ja doupannut itseään ehkä yli kymmenen vuotta siihen samaan asentoon ja reaktioon, joka tapahtuu melkein heti "valmiina" komennon jälkeen. Omasta mielestäni pikajuoksija ei ole realistinen esimerkki siihen, että raketti on tulossa tankkia kohden.
Väitän, että koulutettukaan miehistö ei väsyneenä, vittuuntuneena ja pelkäävänä ehdi kissaa sanoa ja tehdä mitään väistöpiruetteja ennenkuin raketti on 500m päästä iskeytynyt kylkeen. On todennäköistä, että ei ehdi edes huomata, ennenkuin pamahtaa. Tämä ihan maalaisjärkeä käyttäen.
Johannes
BlackFox
Ylipäällikkö
Liikeheän on hyvä suoja vaunulle ja ennakkosunnittelu "minne itse tekisin väijytyksen.
Tähystetään ja tiedustellaan, käytetään poikkeavia reittejä jne
Kokeilkaas ampua jollain kessillä liikkuvaan maaliin, ei ole muuten helppoa.
Siksihän vaunut koitetaan pysäyttää ensin miinoitteilla ja sen jälkeen sitten pamautetaan kylkeen.
Jos oikein muistan niin ihmisen reagointi aika on noin 1-1,5 sekunttia yllättävään tapahtumaan.
Eli esimerkkinä ajat motaria ja yllättäen tulee äkkijarrutus tilanne niin siinä menee noin sekunnin luokkaa kun aivot tajuaa tilanteen ja alkavat painaa jarrua siitä kun silmät havaitsivat tilanteen.
Sekä silloin ne toimintamallit ovat aika alkukantaisia, jarrun painoa tai vastaavaa.
Esim jos sinua tullaan yllättäen kaupungilla lyömään niin monesti ensinmäinen asia mitä ihminen tekee on suojaa käsillä päätä. Tietysti harjoittelulla ja tuhansilla toistoilla sekä ennakovarautumisella saadaan muutettua vähän.
Tähystetään ja tiedustellaan, käytetään poikkeavia reittejä jne
Kokeilkaas ampua jollain kessillä liikkuvaan maaliin, ei ole muuten helppoa.
Siksihän vaunut koitetaan pysäyttää ensin miinoitteilla ja sen jälkeen sitten pamautetaan kylkeen.
Jos oikein muistan niin ihmisen reagointi aika on noin 1-1,5 sekunttia yllättävään tapahtumaan.
Eli esimerkkinä ajat motaria ja yllättäen tulee äkkijarrutus tilanne niin siinä menee noin sekunnin luokkaa kun aivot tajuaa tilanteen ja alkavat painaa jarrua siitä kun silmät havaitsivat tilanteen.
Sekä silloin ne toimintamallit ovat aika alkukantaisia, jarrun painoa tai vastaavaa.
Esim jos sinua tullaan yllättäen kaupungilla lyömään niin monesti ensinmäinen asia mitä ihminen tekee on suojaa käsillä päätä. Tietysti harjoittelulla ja tuhansilla toistoilla sekä ennakovarautumisella saadaan muutettua vähän.
BlackFox
Ylipäällikkö
Kannattaa muuten katsoa kyseinen documentti jos ei ole nähnyt
Kun amerikkalaisten mekanisoitu ratsuväki saapui Bagdadiin vuosituhannen alussa, niin panin merkille monista filmeistä, että nimenomaan melkoista reutomista oli ajaminen. Ei menty peräkkäin siististi kuin possukarja tasaisella vauhdilla, vaan päinvastoin. Ja katsokaas kun IDF ajaa teutoo Merkavoillaan seuraavan kerran rakettikuurojen alla. Eivät ne suinkaan köröttele kuin sunnuntaimessuun vaan melkoista teutarointia ja kiven lentoa on se liike. Kannattaa valkata katsottavat pätkät siten, että erottelee ne kolonnavaiheet siitä, kun ajellaan kuumaan paikkaan.
Kysypä sitten, että miten pelkällä ohjelmistopäivityksellä saadaan kasvatettua kantamaa. Onko se kaarevampi lentorata, parannettu siivekkeiden hallinta vai mikä?
Myöskin kiinnostaa, että miltä etäisyydeltä sensori tunnistaa vaunun. Esim. uudet venäläiset aktiiviset suojat pystyvät torjumaan myös yläviistoon jossain määrin. Voisiko NLAW lentää vaikka 3m tankin yläpuolella ja iskeä sieltä?
Ohjuksen väistäminen nopeasti reagoidulla äkkijarrutuksella ei onnistu kuin peleissä. Liikkeen tuoman suojan pitääkin olla automaattista, eli muutellaan suuntaa ja nopeutta ja tehdään näin osuminen vaikeaksi.
Syyria-ketjun videoiden perusteella vaunumiehistö ei ehdi reagoida kohti ammuttuun ohjukseen lainkaan. Edes vaunun ulkopuolella oleskeleva jalkaväki ei reagoi lähtölaukaukseen tai ohjukseen. Ametit ovat tuolla pitkiä, mutta niin on myös ohjuksen lentoaika.
Vaan eiköhän ammattilaiset tämän tiedä.
Syyria-ketjun videoiden perusteella vaunumiehistö ei ehdi reagoida kohti ammuttuun ohjukseen lainkaan. Edes vaunun ulkopuolella oleskeleva jalkaväki ei reagoi lähtölaukaukseen tai ohjukseen. Ametit ovat tuolla pitkiä, mutta niin on myös ohjuksen lentoaika.
Vaan eiköhän ammattilaiset tämän tiedä.
Deeiii
Eversti
En tiedä nimenomaisesti NLAWista epäilen tuohon liittyvän mm. semmoista, että pyritään fiksulla optimoinnilla vähentämään siivekkeiden tekemiä ohjausliikkeitä jotta niihin kuluu mahdollisimman vähän energiaa. Jonkinmoinen hallittu kaari voi olla kans hyvin mahdollinen.
J0h1F
Ylipäällikkö
Ei. Maksimikantama on 1000m, jonka jälkeen itsetuho aktivoituu, koko ajan lentorata on suora.
Veikkaisin itse, että ohjelmistopäivitys on parantanut seurantavaiheen aikaista liikesensoreiden tuottaman datan käsittelyä, mikä parantaa käytännön osumatarkkuutta.
Meille annetut lukemat käytännön ampumaetäisyyksistä olivat 400m liikkuvaan ja 600m paikallaan olevaan (Saabin viralliset), jokseenkin yksi PST-tovereistani sai asetta mallintavalla tietokonesimulaattorilla osuman paikallaan olevaan ihan 1000m rajalta, ja kenttätestauksissakin oli kantahenkilökunnan mukaan saatu osumia paikallaan oleviin paremmin kuin Saabin lukujen perusteella voisi ymmärtää.
Ei tätäkään. Ontelopanos alkaa menettää voimakkaasti tehoaan, kun räjähdyskorkeus kasvaa yli 1,5 metrin. Optimikorkeus on 1 metri, mutta läpäisy pitäisi saada aikaan ainakin millä tahansa korkeudella 0,1-1,5 metrin välillä.
Meille ainakin koulutettiin, että NLAW:ia pyritään käyttämään mahdollisimman paljon singon tapaan, eli ammutaan ns. varmoja maaleja. Vaunut pyritään yhäkin pysäyttämään, ennen kuin niitä ammutaan, vain yllätyshyökkäyksenä, helpolla reitillä olevaan (esim. tietä pitkin etusektorista tuleva vaunu) tai pakottavassa tilanteessa yritetään ampua liikkuvaa maalia. Myöskään ampumaetäisyydet eivät harjoituksissa olleet päätähuimaavia, ennemmin minimiampumaetäisyys tuli vastaan kuin käytännön ampumaetäisyydet.
NLAW:ta käyttäessä on myös paikallaan olevaan maaliin ampuessa seurannasta hyötyä, sillä se poistaa laukaisutapahtumassa tapahtuvia häiriöitä - vaikka sen voi ampua myös ilman seurantaa.
Viimeksi muokattu: