NLAW

Oletko varma että reaktionopeus on 1,5 s? Kuulostaa aika hitaalta. Sotilaat ei liene ihan ikänsäkkään puolesta siitä hitaimmasta päästä.
 
Ei se 1.5 sek ole pitkä aika kun ajattelee että ensin pitää huomata se uhka ja sitten vielä osata tehdä päätös miten reagoida uhkaan.
 
Ei se 1.5 sek ole pitkä aika kun ajattelee että ensin pitää huomata se uhka ja sitten vielä osata tehdä päätös miten reagoida uhkaan.

Juuri näin. Tietenkin jos tankin miehistö tietää odottaa saavansa ohjuksen niskaan ja ovat sopineet mitä silloin tehdään, niin silloin reaktio nopeus voi olla suurempi, mutta ei silloin kun tehdään jotakin muuta tai sitten ollaan odoteltu sitä uhkaa useita minuutteja ja ollaan "väsytty" jännittämään.
 
Tietokonepeli, mielenkiintoista kun kyseistä peliä käytetään aika monen maan armeijoiden toimesta ihan koulutukseen. Voi olla että oikeassa koulutussimussa mallinnuksessa on eroja, mutta kuitenkin. Kyseessä siis Steel Beasts Pro PE 3.028.

Samaten sillä ei ole mitään merkitystä vaikka kyseessä on peli, jos tekijät on oikein mallinnettu. Eli ammuksen havaittavuus, lentoaika, ajoneuvon liiketekijät jne. Pointti oli lähinnä se että lentoaika ammuksella on sellainen että jos sen havaitsee niin todennäköisesti voi myös väistää. Voiko havaita?


Yksinpeli ja etäisyyttä toiseen vaunuun oli yli 3 km joten lentoaika alikaliperillakin on jo jonkinlainen.

Tuossa tulee eteen se, että johtajan ja kuskin välillä ei ole mitään viivettä. Kun johtaja tietää, niin tietää kuskikin. Sen sijaan, että johtaja avaisi suunsa, niin tuossa yksinpelissä kuski painaakin jo jarrua. Pelimekaniikka taitaa myös taata sen, että taistelu alkaa heti ensiminuuteilla, eikä taistelua edellä esim. puolen tunnin siirtymä, jonka aikana ainakin periaatteessa joku voisi ampua kohti, vai kuinka?

Ammuksien havaittavuuksista en tiedä. NLAW varmaankin olisi havaittavissa lennon aikana, mutta tankin alikali voi olla vaikeampi, joskin ne taitaa olla yleensä valojuovallisia, joten jos se näkyy eteen niin sitten sen kyllä näkee. Muuten tuo väistäminen perustuisi lähinnä tykin suuliekkiin.
 
"kop kop"
"kuka siellä?"
"Realismi"

Alikalia ei väistetä. Oikeaan suuntaan katsova johtaja ehtii ehkä pitkillä ampumaetäisyyksillä tajuta että nyt tulee noutaja, ei muuta.

Sellainen voisi kai olla mahdollista, että kuski ajaa sik-sakkia pitkin peltoa, kääntyen aina välillä kohtuu tiukasti, mutta silloin väistöllä ei ole mitään tekemistä maalina olleen vaunun miehistön kanssa, vaan se ampuva vaunu teki virheen
 
Haluaisin huomauttaa tässä vaiheessa, että NLAW on suunniteltu lentämään suoraan, n. metrin tähtäylinjan yläpuolella (pl. moodi jossa se lentää suoraan tähtäyslinjaa pitkin ja räjähtää isusytyttimellä). NLAW ei tiedä etäisyyttä maaliin, joten se ei oikein voi mitään kaaria tehdä.

Itse arvaisin, että ohjuksessa ei käytetä bang-bang, ohjausta, vaan siivekkeet osaavat nyt tehdä muutakin kuin lyödä siivekkeet täysillä päälle ja pois. Tämän luulisi olevan mahdollista ihan ohjelmistollisella muutoksilla.

Oletus tuossa onkin, että paikallaan olevan maalin etäisyys kerrottaisiin etukäteen. "Maksimi kantama".

Liittyen @Tetra kysymykseen, en tiedä miltä etäisyydeltä sensori vielä tunnistaa vaunun. Efp läpäisyyn ei etäisyyden ero ole ongelma.

Mobiililla. Kankeaa...
 
Nopealla haulla löytyi tällainen

Eli tähystetään lämpökameralla jonka kuvassa näkyy kranaatti. Kranaatti ilmeisesti havaitaan myös edestäpäin ja havainnointi ei perustu valojuovan lämpöön.
 
Et siis ole ollut tankin kyydissä. Se on paljolti kiihdytystä ja jarrustusta. Varsinkin Suomen pienimuotoisessa maastossa. Vaunu ei tietysti ole mikään urheiluauto, mutta kun etäisyys kasvaa näiden suureiden merkitys kasvaa.

Nopeuden ja suunnan muutoksia ei tehdä niinkään yksittäisen NLAW:n takia, vaan yleisistä syistä. Kun liikutaan liikutaan taistelukosketuksessa, vaunu syöksyy tuliasemasta toiseen, silloin se kiihdyttää, tai jarruttaa. Koska kuljettaja tietää olevansa "piikkillä, suunnan muutokset ovat toivottuja jos matka on yhtään pidempiä. Tai ainakin näin meille opetettiin, asiahan on voinut muutua ajan myötä. Kunnollinen vakain taas huolehtii ettei suunnan muutos haittaa.
 
Siirretty muutama viesti simulaattorikeskusteluun
 
0,1 sekuntia on kai absoluuttinen minimi. Pikajuoksujen lähdössä alle 0,1s reaktiosta hylätään, eikä hyvät juoksijat viihdy telineissä yli 0,2s. Linkin nettitestissä keskiarvo näkyy olevan 0,215s.

http://www.humanbenchmark.com/tests/reactiontime

On varmaankin totta, että pikajuoksijalla aika on tuota aivan niinkuin tilastot osoittavat. Pikajuoksija on kuitenkin harjoitellut ja doupannut itseään ehkä yli kymmenen vuotta siihen samaan asentoon ja reaktioon, joka tapahtuu melkein heti "valmiina" komennon jälkeen. Omasta mielestäni pikajuoksija ei ole realistinen esimerkki siihen, että raketti on tulossa tankkia kohden.

Väitän, että koulutettukaan miehistö ei väsyneenä, vittuuntuneena ja pelkäävänä ehdi kissaa sanoa ja tehdä mitään väistöpiruetteja ennenkuin raketti on 500m päästä iskeytynyt kylkeen. On todennäköistä, että ei ehdi edes huomata, ennenkuin pamahtaa. Tämä ihan maalaisjärkeä käyttäen.

Johannes
 
Liikeheän on hyvä suoja vaunulle ja ennakkosunnittelu "minne itse tekisin väijytyksen.
Tähystetään ja tiedustellaan, käytetään poikkeavia reittejä jne
Kokeilkaas ampua jollain kessillä liikkuvaan maaliin, ei ole muuten helppoa.
Siksihän vaunut koitetaan pysäyttää ensin miinoitteilla ja sen jälkeen sitten pamautetaan kylkeen.

Jos oikein muistan niin ihmisen reagointi aika on noin 1-1,5 sekunttia yllättävään tapahtumaan.
Eli esimerkkinä ajat motaria ja yllättäen tulee äkkijarrutus tilanne niin siinä menee noin sekunnin luokkaa kun aivot tajuaa tilanteen ja alkavat painaa jarrua siitä kun silmät havaitsivat tilanteen.
Sekä silloin ne toimintamallit ovat aika alkukantaisia, jarrun painoa tai vastaavaa.
Esim jos sinua tullaan yllättäen kaupungilla lyömään niin monesti ensinmäinen asia mitä ihminen tekee on suojaa käsillä päätä. Tietysti harjoittelulla ja tuhansilla toistoilla sekä ennakovarautumisella saadaan muutettua vähän.
 
Tuossa näkyy vain leikattu pätkä restrepo documentistä mutta 20 sekunnin kohdalla hetken näkee mitä autossa tapahtuu kun ajavat IED:hen. Ampuja pyörittelee päätään varmaan 10 sekunttia kyykistyneenä hummerin sisään "mitä vittua just tapahtui" kunnes herää siihen että etupenkillä huudetaan että nouse nyt helvetti ylös ja ala ampua takaisin. Alkuperäisessä siis näkyy koko kohtaus tuossa vain hetki siitä
Kannattaa muuten katsoa kyseinen documentti jos ei ole nähnyt
 
Nopeimmat reaktiot löytyy, ullatuus.... tietokone pelaajilta. Ja varsinkin räskinnän ystäviltä.
Mutta 1-1,5sekunttia on se normaali.
 
Tankit eivät ole tunnettuja kiihtyvyydestään, jarrutus varmaan toimii koska telat. Mutta epäilen vahvasti, että ne eivät hirveästi reuhaa tuossa asiassa. Ja muutenkin, kuinka paljon tankki kerkeäisi oikeasti muuttamaan liiketilaansa tuon ammuksen lentoaikana? Ja jos kuski vaihtelee nopeuttaan tai suuntaansa, niin se kostautuu sekin aika helpolla.

Kun amerikkalaisten mekanisoitu ratsuväki saapui Bagdadiin vuosituhannen alussa, niin panin merkille monista filmeistä, että nimenomaan melkoista reutomista oli ajaminen. Ei menty peräkkäin siististi kuin possukarja tasaisella vauhdilla, vaan päinvastoin. Ja katsokaas kun IDF ajaa teutoo Merkavoillaan seuraavan kerran rakettikuurojen alla. Eivät ne suinkaan köröttele kuin sunnuntaimessuun vaan melkoista teutarointia ja kiven lentoa on se liike. Kannattaa valkata katsottavat pätkät siten, että erottelee ne kolonnavaiheet siitä, kun ajellaan kuumaan paikkaan.
 
Njet. Entinen UudPr komentaja ja Suomen sotilasasiamies Ruotsissa. Nykyään SAAB:in Suomen asekauppatytäryhtiön toimari.

Kuka voisi kommentoida asiantuntevammin NLAW päivityksestä?

Kysypä sitten, että miten pelkällä ohjelmistopäivityksellä saadaan kasvatettua kantamaa. Onko se kaarevampi lentorata, parannettu siivekkeiden hallinta vai mikä?

Myöskin kiinnostaa, että miltä etäisyydeltä sensori tunnistaa vaunun. Esim. uudet venäläiset aktiiviset suojat pystyvät torjumaan myös yläviistoon jossain määrin. Voisiko NLAW lentää vaikka 3m tankin yläpuolella ja iskeä sieltä?
 
Ohjuksen väistäminen nopeasti reagoidulla äkkijarrutuksella ei onnistu kuin peleissä. Liikkeen tuoman suojan pitääkin olla automaattista, eli muutellaan suuntaa ja nopeutta ja tehdään näin osuminen vaikeaksi.

Syyria-ketjun videoiden perusteella vaunumiehistö ei ehdi reagoida kohti ammuttuun ohjukseen lainkaan. Edes vaunun ulkopuolella oleskeleva jalkaväki ei reagoi lähtölaukaukseen tai ohjukseen. Ametit ovat tuolla pitkiä, mutta niin on myös ohjuksen lentoaika.

Vaan eiköhän ammattilaiset tämän tiedä.
 
Kysypä sitten, että miten pelkällä ohjelmistopäivityksellä saadaan kasvatettua kantamaa. Onko se kaarevampi lentorata, parannettu siivekkeiden hallinta vai mikä?

Myöskin kiinnostaa, että miltä etäisyydeltä sensori tunnistaa vaunun. Esim. uudet venäläiset aktiiviset suojat pystyvät torjumaan myös yläviistoon jossain määrin. Voisiko NLAW lentää vaikka 3m tankin yläpuolella ja iskeä sieltä?

En tiedä nimenomaisesti NLAWista epäilen tuohon liittyvän mm. semmoista, että pyritään fiksulla optimoinnilla vähentämään siivekkeiden tekemiä ohjausliikkeitä jotta niihin kuluu mahdollisimman vähän energiaa. Jonkinmoinen hallittu kaari voi olla kans hyvin mahdollinen.
 
Veikkaus. Pidempi kantama saadaan kaarevalla lentoradalla suoran sijaan.
Ei. Maksimikantama on 1000m, jonka jälkeen itsetuho aktivoituu, koko ajan lentorata on suora.
Veikkaisin itse, että ohjelmistopäivitys on parantanut seurantavaiheen aikaista liikesensoreiden tuottaman datan käsittelyä, mikä parantaa käytännön osumatarkkuutta.
Meille annetut lukemat käytännön ampumaetäisyyksistä olivat 400m liikkuvaan ja 600m paikallaan olevaan (Saabin viralliset), jokseenkin yksi PST-tovereistani sai asetta mallintavalla tietokonesimulaattorilla osuman paikallaan olevaan ihan 1000m rajalta, ja kenttätestauksissakin oli kantahenkilökunnan mukaan saatu osumia paikallaan oleviin paremmin kuin Saabin lukujen perusteella voisi ymmärtää.

Kysypä sitten, että miten pelkällä ohjelmistopäivityksellä saadaan kasvatettua kantamaa. Onko se kaarevampi lentorata, parannettu siivekkeiden hallinta vai mikä?

Myöskin kiinnostaa, että miltä etäisyydeltä sensori tunnistaa vaunun. Esim. uudet venäläiset aktiiviset suojat pystyvät torjumaan myös yläviistoon jossain määrin. Voisiko NLAW lentää vaikka 3m tankin yläpuolella ja iskeä sieltä?
Ei tätäkään. Ontelopanos alkaa menettää voimakkaasti tehoaan, kun räjähdyskorkeus kasvaa yli 1,5 metrin. Optimikorkeus on 1 metri, mutta läpäisy pitäisi saada aikaan ainakin millä tahansa korkeudella 0,1-1,5 metrin välillä.

Meille ainakin koulutettiin, että NLAW:ia pyritään käyttämään mahdollisimman paljon singon tapaan, eli ammutaan ns. varmoja maaleja. Vaunut pyritään yhäkin pysäyttämään, ennen kuin niitä ammutaan, vain yllätyshyökkäyksenä, helpolla reitillä olevaan (esim. tietä pitkin etusektorista tuleva vaunu) tai pakottavassa tilanteessa yritetään ampua liikkuvaa maalia. Myöskään ampumaetäisyydet eivät harjoituksissa olleet päätähuimaavia, ennemmin minimiampumaetäisyys tuli vastaan kuin käytännön ampumaetäisyydet.

NLAW:ta käyttäessä on myös paikallaan olevaan maaliin ampuessa seurannasta hyötyä, sillä se poistaa laukaisutapahtumassa tapahtuvia häiriöitä - vaikka sen voi ampua myös ilman seurantaa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top