NLAW

En tiedä osumatodennäköisyyksistä, mutta joku ohje PV:llä ilmeisesti on (ja jota joku täällä lainasi aikoinaan), jonka mukaan IIRC Apilaksella on 0,2 mahkut tuhota vaunu, TOW:n vastaava oli 0,5. Tämä luku oli siis tehtävän suunnittelua varten, että voi laskea montako vaunua pystytään tuhoamaan tai että montako laukausta tarvitsee ottaa mukaan.

Niin, NLAW ei ole hakeutuva ammus. Ampuja seuraa maalia muutaman sekunnin tähtäimellä ja sitten ammus lähtee menemään sellaisella kaarella, joka vastaa samaa maalin liikettä.

Ja varmaan molempi olisi varsin kustannustehokasta, mutta ehkä noiden telluun ajaneiden tuhoamiseen voisi käyttää hieman kevyempää asetta? Kessi saattaisi olla liiankin kevyt. AT-4:sta on ehdoteltu, mutta itse suosisin CG:tä, joka ei toki ole apilasta kevyempi, mutta A-tarviketta on useampaa sorttia, joten tuosta saisi tekosyyn hankkia noita.

Mikähän tuo PV:n laskentakaava on? Jos kolikkoa heittää vaikka 10 kertaa, niin edelleen todennäköisyys sille, että se yhdestoista heitto on kruuna on se 50%. Edelliset heitot eivät siihen vaikuta.
Luulisin, että sama pätee myös näihin raketteihin ja todennäköisyyteen tuhota. Jos edellinen ei osunut tai ei tuhonnut, niin seuraavan todennäköisyys on edelleen se 0,2 tai 0,5. Tämä tietenkin olettaen, että edelliset raketit eivät aiheuttaneet merkittävää tuhoa vaunuun.

Johannes
 
Mikähän tuo PV:n laskentakaava on? Jos kolikkoa heittää vaikka 10 kertaa, niin edelleen todennäköisyys sille, että se yhdestoista heitto on kruuna on se 50%. Edelliset heitot eivät siihen vaikuta.
Luulisin, että sama pätee myös näihin raketteihin ja todennäköisyyteen tuhota. Jos edellinen ei osunut tai ei tuhonnut, niin seuraavan todennäköisyys on edelleen se 0,2 tai 0,5. Tämä tietenkin olettaen, että edelliset raketit eivät aiheuttaneet merkittävää tuhoa vaunuun.

Johannes

Ymmärtääkseni kyseessä on nimenomaan materiaalin riittävyyden arvointiin, huollon kuljetustarpeeseen ym. liittyvä apuväline, jota ei ole tarkoituskaan soveltaa yksittäiseen laukaukseen vaan koko joukon tasolla sillä voi mietiskellä, että jos esim. vastassa on A2 keltaisen tstpsvK (vahvuus = 10 tstpspv), tarvitaan kpl-määrä/tuhoamistodennäköisyys = laukausten tarve tehtävässä. Ja mitä ne sitten painavat, miten ne jaetaan joukolle jne jne

Vilkaisepa, löytyykö pst-ohjesääntö yhä intin nettisivuilta, siellä on ihan käyttöesimerkkejä (Mustille, mutta sama idea toimii)

EDIT eipä ollut mutta Komppanian Taisteluohje (KOTO) on. Siellä sivu 190. http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/7...1e429/Komppanian+taisteluohje.pdf?MOD=AJPERES
 
Viimeksi muokattu:
Mikähän tuo PV:n laskentakaava on? Jos kolikkoa heittää vaikka 10 kertaa, niin edelleen todennäköisyys sille, että se yhdestoista heitto on kruuna on se 50%. Edelliset heitot eivät siihen vaikuta.
Luulisin, että sama pätee myös näihin raketteihin ja todennäköisyyteen tuhota. Jos edellinen ei osunut tai ei tuhonnut, niin seuraavan todennäköisyys on edelleen se 0,2 tai 0,5. Tämä tietenkin olettaen, että edelliset raketit eivät aiheuttaneet merkittävää tuhoa vaunuun.

Johannes

Voisin kuvitella, että se edellisen osuman vaikutus on laskettu siihen mukaan. Siis ainakin niiden aseiden tapauksessa, jossa oletetaan tarvitsevan useamman osuman. Tarkoittaa sitä, että mikäli vaikka kessejä tarvitaan neljä rynnäkkövaunua vastaan, niin varmaankin niistä puolen oletetaan menevän ohi, ja sitten arvellaan tarvittavan kaksi osumaa siihen, että miehistö jättää vaunun, jos kykenee. Tämä tuntuisi järkevältä, tutkiessa BMP-2:n rakennetta. Kahden osuman jälkeen on vaikea odottaa, että siellä ei olisi osunut pahasti. Jo yksistään polttoainetankki takana kattaa lähes 50% ajoneuvosta, jos oletetaan ontelolla olevan hienoinen aluevaikutus sen lisäksi, että se tekee reiän vaunun kyljestä kylkeen.

Apilaksella kaava on vissiin sitten vastaava rynnäkkövaunuun (puolet osuu), mutta vaikutus lienee tarpeeksi, että miehistöllä ja matkustajilla ei ole juuri mahdollisuuksia.
 
Voisin kuvitella, että se edellisen osuman vaikutus on laskettu siihen mukaan. Siis ainakin niiden aseiden tapauksessa, jossa oletetaan tarvitsevan useamman osuman. Tarkoittaa sitä, että mikäli vaikka kessejä tarvitaan neljä rynnäkkövaunua vastaan, niin varmaankin niistä puolen oletetaan menevän ohi, ja sitten arvellaan tarvittavan kaksi osumaa siihen, että miehistö jättää vaunun, jos kykenee. Tämä tuntuisi järkevältä, tutkiessa BMP-2:n rakennetta. Kahden osuman jälkeen on vaikea odottaa, että siellä ei olisi osunut pahasti. Jo yksistään polttoainetankki takana kattaa lähes 50% ajoneuvosta, jos oletetaan ontelolla olevan hienoinen aluevaikutus sen lisäksi, että se tekee reiän vaunun kyljestä kylkeen.

Apilaksella kaava on vissiin sitten vastaava rynnäkkövaunuun (puolet osuu), mutta vaikutus lienee tarpeeksi, että miehistöllä ja matkustajilla ei ole juuri mahdollisuuksia.

Njet. ja toisaalta da.

KOTOsta:


Komppanian päällikön tulee suunnitella orgaanisen tai komppanialle alistetun


panssarintorjunta-aseistuksen käyttö ja ryhmitys siten, että käytössä olevalla

aseistuksella kyetään tuottamaan riittävät tappiot vihollisen panssarivaunuille.

Aiheutettavien tappioiden arvioimiseen käytetään alla olevien taulukoiden teholukuja.

Taulukoissa on esitetty yhden ammutun laukauksen tuhoamistodennäköisyys.

Esimerkiksi rynnäkköpanssarivaunun tuhoaminen kevyellä kertasingolla,


etäisyys mitattu, vaatii 1–4 osumaa.
 
Ymmärtääkseni kyseessä on nimenomaan materiaalin riittävyyden arvointiin, huollon kuljetustarpeeseen ym. liittyvä apuväline, jota ei ole tarkoituskaan soveltaa yksittäiseen laukaukseen vaan koko joukon tasolla sillä voi mietiskellä, että jos esim. vastassa on A2 keltaisen tstpsvK (vahvuus = 10 tstpspv), tarvitaan kpl-määrä/tuhoamistodennäköisyys = laukausten tarve tehtävässä. Ja mitä ne sitten painavat, miten ne jaetaan joukolle jne jne

Vilkaisepa, löytyykö pst-ohjesääntö yhä intin nettisivuilta, siellä on ihan käyttöesimerkkejä (Mustille, mutta sama idea toimii)

Ja jos jotakuta hirveästi huolettaa tuo materiaalin riittävyys ja tuntee tappiomielialaa sen takia, niin voi lisätä laskuihin tykistön ja miinat. Tykistö voi olla vaikea mielessä hahmottaa ja saattaa muutenkin olla enemmän ylemmän portaan väline, mutta miinoja käpistelee kaikki ja jos tehtävänä on puolustus, niin silloin tarkoituksena on väijyttää vihollista mahdollisimman usein. Ja kun vihollista väijytetään, niin ei kai ole liikaa oletettu jos suunnittelee väijytyksen alkavan sillä, kun vihollinen joko menettää yhden vaunun miinaan tai sitten pysähtyy sinun kannalta sopivaan kohtaan havaitessaan miinakentän?
 
Aiheutettavien tappioiden arvioimiseen käytetään alla olevien taulukoiden teholukuja.

Taulukoissa on esitetty yhden ammutun laukauksen tuhoamistodennäköisyys.

Esimerkiksi rynnäkköpanssarivaunun tuhoaminen kevyellä kertasingolla,


etäisyys mitattu, vaatii 1–4 osumaa.

Tuosta oli puhetta jo aikaisemmin. Tuo nimenomainen taulukko puhuu sekaisin kahdesta eri asiasta, eli ammuttujen laukausten tuhoamistodennäköisyydestä ja osumien tuhoamistodennäköisyydestä. Eli jos tuota oikeasti voisi käyttää siihen mihin sitä pitäisikin, eli tehtävän suunnitteluun, niin se ei voi perustua tarvittaviin osumiin, ellei sitten osumatodennäköisyyksiä kerrota erikseen. Myöskin, jos nuo tiedot perustuisivat tarvittaviin osumiin, niin silloin etäisyyden mittauksella ei pitäisi olla mitään merkitystä, kun ne kerran on jo osuneet.
 
Tuosta oli puhetta jo aikaisemmin. Tuo nimenomainen taulukko puhuu sekaisin kahdesta eri asiasta, eli ammuttujen laukausten tuhoamistodennäköisyydestä ja osumien tuhoamistodennäköisyydestä. Eli jos tuota oikeasti voisi käyttää siihen mihin sitä pitäisikin, eli tehtävän suunnitteluun, niin se ei voi perustua tarvittaviin osumiin, ellei sitten osumatodennäköisyyksiä kerrota erikseen. Myöskin, jos nuo tiedot perustuisivat tarvittaviin osumiin, niin silloin etäisyyden mittauksella ei pitäisi olla mitään merkitystä, kun ne kerran on jo osuneet.

Tämän saman opastuksen sain jo asiantuntevalta taholta hetki sitten, eli KOTOssa on virhe. Ihan kiva.
 
  • Tykkää
Reactions: TT
Uudella softalla NLAW kanrama kasvaa 1/3, mutta Suomeen toimitetaan vanhaa 600 m kantamalla varustettua

Infantry Weapons
Saab extends range of NLAW
Robin Hughes, London - IHS Jane's Missiles & Rockets
23 August 2015


1630930_-_main.jpg

Saab Dynamics Saab Dynamics' NLAW man-portable anti-armour system. Source: Saab Dynamics
Key Points
  • NLAW's range has been increased by a third, achieved by 'fine-tuning' software
  • The company is now considering additional range enhancements to NLAW
Saab Dynamics in Karlskoga, Sweden, has extended the range of its baseline RB57 NLAW (Next generation Light Anti-tank Weapon) shoulder-launched anti-tank guided-weapon (ATGW) system through a series of refinements to the missile's guidance software.

Markus Mellquist, head of marketing and sales for Saab Dynamic's Ground Combat Systems business, told IHS Jane's that the company has achieved an increase of some 33% on the current NLAW range of 600 m without making any changes to the missile hardware.

"Using the vast amount of test data from production and live firings, Saab has been able to optimise the guidance system of the NLAW weapon system by fine-tuning its Predicted Line of Sight [PLOS] software to extend the effective range beyond the 600 m to which it is currently designed. We have demonstrated through successful firings that we are able to effectively engage targets at 800 m and up against stationary targets. That's fairly significant. We do not yet have the numbers for moving targets."

Derived from other Saab Dynamics anti-armour technologies including the AT4 and BILL 2, NLAW is a 150 mm calibre soft-launched fire-and-forget ATGW system, with an effective range of between 20 m and 600 m, although engagements are typically constrained to 400 m for a moving target, and the full 600 m is for a stationary target.

Using PLOS, the NLAW missile's guidance electronics unit automatically receives target speed data from the gunner's aiming movement, and calculates and predicts the target route as well as the flight path to the target. After launch the missile flies autonomously to the target.

NLAW has two selectable engagement modes: overfly top attack (OTA), for use against main battle tanks and armoured vehicles, and direct attack (DA) against soft-skinned vehicles and secondary targets. The missile is equipped with a single 102 mm downwards-angled (90°) copper-lined, dynamically compensated shaped-charge warhead, initiated by a dual optical/active magnetic sensor proximity fuze for OTA mode.

Mellquist said that all newly produced NLAW rounds will have the optimised range. However, the EUR32 million (USD36 million) NLAW replenishment order placed in June this year by the Finnish Defence Forces will comprise missiles with the original range.

Originally developed for Sweden and the UK, NLAW is currently in service with Finland, Luxembourg, Sweden, and the UK. Mellquist said that a recent 'change in policy' from Russia has definitely increased interest in NLAW in Europe, and that additional customers are now lined up in the near-term.

Mellquist said that while there are no plans to reduce the weight of the system, the main development focus is on further range enhancements. "Of course we are always looking at new concepts, but I can disclose that we are investigating adding even more range - we have conducted some firings to extend the range, but we also have a few other initiatives. This would involve more than a software tweak."



http://www.janes.com/article/53779/saab-extends-range-of-nlaw
 
Mulla on kyllä muistikuva että olisin nähnyt ennen. Nimittäin yhdistän sen mustin kantamaan, jonka muistelen samaksi (vaikka wiki mainitsee 700)

Esim
http://saab.com/land/weapon-systems/support-weapons/NLAW/
http://www.army.mod.uk/equipment/23334.aspx
https://sv.wikipedia.org/wiki/Robot_57

Kaikissa tuo 600 m

Tuota minä juuri tarkoitankin. Kaikki lähteet mainitsevat tuon 600 metriä, mutta missään ei mainita, että onko se liikkuvaan maaliin, vai paikallaan olevaan maaliin. No, nyt tiedetään.
 
Periaatteessa kiva juttu että ovat saaneet nuolen ohjelmistoa tarkemmaksi, mutta tosiasia on että puikon lentorata määritetään laukaisuhetkellä. Kun lentoaika alkaa olla yli neljää sekuntia niin todennäköisyys kasvaa että kohde ei enää noudatakaan tasaista vauhtia ja suuntaa. -Varsinkin jos vaununjohtaja on yhtään hereillä.
 
Periaatteessa kiva juttu että ovat saaneet nuolen ohjelmistoa tarkemmaksi, mutta tosiasia on että puikon lentorata määritetään laukaisuhetkellä. Kun lentoaika alkaa olla yli neljää sekuntia niin todennäköisyys kasvaa että kohde ei enää noudatakaan tasaista vauhtia ja suuntaa. -Varsinkin jos vaununjohtaja on yhtään hereillä.

Tuo tuskin on ongelma. 400 metrin tehokas kantama liikkuvaan maaliin (533m tuon uuden ammuksen kanssa, ehkä), niin saa olla muuten todellä hyvin koulutettu miehistö, jotta kuski kerkeää polkaista jarrua vaununjohtajan käskystä. Sen jälkeen kyse on siitä, että hidastaako tankki kylliksi nopeasti. Sitten jos mennään yli neljän sekunnin lentoajalle, niin ammutaan paikallaan olevaan vaunuun, joten tilanne on vielä vaikeampi koska pitää saada vaunu liikkeelle. Tämä kaikki siis sillä perusteella, että ihmisen keskimääräinen reaktioaika on 1,5 sekunttia (autokoulun mukaan), joten 1,5+1,5+jarrutus tai liikkeelle lähtö.

Toki jotakin voisi varmaan tehdä, esim. kuski voisi tehdä suunnan muutoksen joka 5. sekuntti, mutta siinä on omat ongelmansa.
 
Uudella softalla NLAW kanrama kasvaa 1/3, mutta Suomeen toimitetaan vanhaa 600 m kantamalla varustettua
Tottakai toimitetaan, koska se on se tuote joka me on tilattu ja maksettu. Varmasti tuota ohjelmistopäivitystä meille kohta tarjotaan johonkin hintaan...
 
Back
Top