NLAW

[Iso-Mursu]

Jos unohdamme NLAW:n kaltaisen aseen tuotekehittelyyn tarvittavat rahat, niin millaisen teknisen panostuksen tuollaisen aseen valmistus vaatii?

Voisiko olla mahdollista -teoriassa- että jossain Patrian/Millogin luolassa on tarvittavat laitteet ja kun harmaa vaihe alkaa alkaa tehdas puskemaan ulos NLAWfin versiota.

 

[Susitaival]

Jos unohdamme NLAW:n kaltaisen aseen tuotekehittelyyn tarvittavat rahat, niin millaisen teknisen panostuksen tuollaisen aseen valmistus vaatii?

Voisiko olla mahdollista -teoriassa- että jossain Patrian/Millogin luolassa on tarvittavat laitteet ja kun harmaa vaihe alkaa alkaa tehdas puskemaan ulos NLAWfin versiota.

Onhan pst-ohjuksia tehty ennenkin lisenssillä, eli ei olisi periaatteessa mahdotonta että NLAWia tehtäisiin muuallakin kuin Ruotissa, mutta lisenssit maksavat ja sitten pitäisi pystyttää se tuotantolinja ja käytännössä opetella sellaisen rakentamisen niksit + hankkia ja varastoida niitä komponentteja, joita ei voi/kannata Suomessa tehdä. Sellaisessa investoinnissa on mieltä jos puikkoja niitä aiotaan tehdä vaikka vientimyyntiin ja sillä tavoin laittaa sijoitus tuottamaan. Pelkkänä varautumisen toimenpiteenä kuulostaa erinomaisen kalliilta ja epävarmalta yritykseltä, varsinkin kun meillä ei ole kotimaista ohjustuotantoa johon tuollaisen lisenssivalmistuksen voisi perustaa. Joku ostosopimuksen optio lisähankinnasta myöhemmin antaisi melkein yhtä paljon turvaa ja tulisi halvemmaksi. Pelkään näet että jotakin NLAWin osaa kuitenkin jouduttaisiin ostamaan ulkoa ja siinä on sitten sama saatavuuden riski kuin koko ohjuksen ostamisessa Ruotsista.

 

[ctg]

Jos unohdamme NLAW:n kaltaisen aseen tuotekehittelyyn tarvittavat rahat, niin millaisen teknisen panostuksen tuollaisen aseen valmistus vaatii?

Voisiko olla mahdollista -teoriassa- että jossain Patrian/Millogin luolassa on tarvittavat laitteet ja kun harmaa vaihe alkaa alkaa tehdas puskemaan ulos NLAWfin versiota.

Onhan pst-ohjuksia tehty ennenkin lisenssillä, eli ei olisi periaatteessa mahdotonta että NLAWia tehtäisiin muuallakin kuin Ruotissa, mutta lisenssit maksavat ja sitten pitäisi pystyttää se tuotantolinja ja käytännössä opetella sellaisen rakentamisen niksit + hankkia ja varastoida niitä komponentteja, joita ei voi/kannata Suomessa tehdä. Sellaisessa investoinnissa on mieltä jos puikkoja niitä aiotaan tehdä vaikka vientimyyntiin ja sillä tavoin laittaa sijoitus tuottamaan. Pelkkänä varautumisen toimenpiteenä kuulostaa erinomaisen kalliilta ja epävarmalta yritykseltä, varsinkin kun meillä ei ole kotimaista ohjustuotantoa johon tuollaisen lisenssivalmistuksen voisi perustaa. Joku ostosopimuksen optio lisähankinnasta myöhemmin antaisi melkein yhtä paljon turvaa ja tulisi halvemmaksi. Pelkään näet että jotakin NLAWin osaa kuitenkin jouduttaisiin ostamaan ulkoa ja siinä on sitten sama saatavuuden riski kuin koko ohjuksen ostamisessa Ruotsista.

Miksi se tulisi Ruotsiin enemmin kuin Suomeen? Onko Suomi niin perähikiällä että ei sinne mitään tule?

 

[Susitaival]

Pelkään näet että jotakin NLAWin osaa kuitenkin jouduttaisiin ostamaan ulkoa ja siinä on sitten sama saatavuuden riski kuin koko ohjuksen ostamisessa Ruotsista.

Miksi se tulisi Ruotsiin enemmin kuin Suomeen? Onko Suomi niin perähikiällä että ei sinne mitään tule?

No sehän riittää että saatavuus tänne on yhtä epävarmaa kuin Ruotsiin. Vaikea nähdä, että tänne saataisiin jotain tavaraa helpommin kuin alkuperäisen valmistajan tehtaille Ruotsiin. Jos tuollaiseen lisenssivalmistukseen olisi haluttu mennä niin eiköhän ne Suomeen ostetut ohjukset olisi siinä tapauksessa koottu sillä 'Patrian salaisella kokoonpanolinjalla' jonka mahdollisuutta tässä mietittiin. Esim. Milan-ohjusta lisenssillä valmistaneet euromaat tekivät oman ohjuksensa itse, eivät ostaneet lisenssiä sitten harmaassa vaiheessa käytettäväksi.

 

[Iso-Mursu]

Jos unohdamme NLAW:n kaltaisen aseen tuotekehittelyyn tarvittavat rahat, niin millaisen teknisen panostuksen tuollaisen aseen valmistus vaatii?

Voisiko olla mahdollista -teoriassa- että jossain Patrian/Millogin luolassa on tarvittavat laitteet ja kun harmaa vaihe alkaa alkaa tehdas puskemaan ulos NLAWfin versiota.

Onhan pst-ohjuksia tehty ennenkin lisenssillä, eli ei olisi periaatteessa mahdotonta että NLAWia tehtäisiin muuallakin kuin Ruotissa, mutta lisenssit maksavat ja sitten pitäisi pystyttää se tuotantolinja ja käytännössä opetella sellaisen rakentamisen niksit + hankkia ja varastoida niitä komponentteja, joita ei voi/kannata Suomessa tehdä. Sellaisessa investoinnissa on mieltä jos puikkoja niitä aiotaan tehdä vaikka vientimyyntiin ja sillä tavoin laittaa sijoitus tuottamaan. Pelkkänä varautumisen toimenpiteenä kuulostaa erinomaisen kalliilta ja epävarmalta yritykseltä, varsinkin kun meillä ei ole kotimaista ohjustuotantoa johon tuollaisen lisenssivalmistuksen voisi perustaa. Joku ostosopimuksen optio lisähankinnasta myöhemmin antaisi melkein yhtä paljon turvaa ja tulisi halvemmaksi. Pelkään näet että jotakin NLAWin osaa kuitenkin jouduttaisiin ostamaan ulkoa ja siinä on sitten sama saatavuuden riski kuin koko ohjuksen ostamisessa Ruotsista.

Tiedän että päästin ilmoille aika tyhmän kysymyksen.

Lähinnä mietin että kuinka hankala teknisesti on valmistaa NLAW:n kaltainen kapistus.

Jatkona kysymykselleni on nimittäin se että onko meillä oikeasti mahdollisuus saada joltain ruotsalaiselta tehtaalta puskettua kuukauden harmaassa vaiheessa esim. 1500 NLAW:a?

 

[SJ]

Jos unohdamme NLAW:n kaltaisen aseen tuotekehittelyyn tarvittavat rahat, niin millaisen teknisen panostuksen tuollaisen aseen valmistus vaatii?

Voisiko olla mahdollista -teoriassa- että jossain Patrian/Millogin luolassa on tarvittavat laitteet ja kun harmaa vaihe alkaa alkaa tehdas puskemaan ulos NLAWfin versiota.

Onhan pst-ohjuksia tehty ennenkin lisenssillä, eli ei olisi periaatteessa mahdotonta että NLAWia tehtäisiin muuallakin kuin Ruotissa, mutta lisenssit maksavat ja sitten pitäisi pystyttää se tuotantolinja ja käytännössä opetella sellaisen rakentamisen niksit + hankkia ja varastoida niitä komponentteja, joita ei voi/kannata Suomessa tehdä. Sellaisessa investoinnissa on mieltä jos puikkoja niitä aiotaan tehdä vaikka vientimyyntiin ja sillä tavoin laittaa sijoitus tuottamaan. Pelkkänä varautumisen toimenpiteenä kuulostaa erinomaisen kalliilta ja epävarmalta yritykseltä, varsinkin kun meillä ei ole kotimaista ohjustuotantoa johon tuollaisen lisenssivalmistuksen voisi perustaa. Joku ostosopimuksen optio lisähankinnasta myöhemmin antaisi melkein yhtä paljon turvaa ja tulisi halvemmaksi. Pelkään näet että jotakin NLAWin osaa kuitenkin jouduttaisiin ostamaan ulkoa ja siinä on sitten sama saatavuuden riski kuin koko ohjuksen ostamisessa Ruotsista.

Tiedän että päästin ilmoille aika tyhmän kysymyksen.

Lähinnä mietin että kuinka hankala teknisesti on valmistaa NLAW:n kaltainen kapistus.

Jatkona kysymykselleni on nimittäin se että onko meillä oikeasti mahdollisuus saada joltain ruotsalaiselta tehtaalta puskettua kuukauden harmaassa vaiheessa esim. 1500 NLAW:a?

Jotenkin veikkaan, että kuukaudessa ei saa organisoitua sitä komponenttien hankintaketjua minkä nuo vaatii. Mutta jos valmistus sattuisi olemaan jo käynnissä jonnekin, niin sitten saattaisi olla mahdollista, että toimittajille voisi laittaa sanan, että tarvitaan osat toiseen satsiin. Sen jälkeen ei pitäisi olla isompia ongelmia.

 

[Susitaival]

Tiedän että päästin ilmoille aika tyhmän kysymyksen.

Lähinnä mietin että kuinka hankala teknisesti on valmistaa NLAW:n kaltainen kapistus.

Jatkona kysymykselleni on nimittäin se että onko meillä oikeasti mahdollisuus saada joltain ruotsalaiselta tehtaalta puskettua kuukauden harmaassa vaiheessa esim. 1500 NLAW:a?

Eihän se teknisesti varmaan ole sen hankalampaa kuin mitä suomalainen teollisuus muilla aloilla tuottaa, erona vaan on se että tuon alan tuotantoa ei nyt ole. Se osaaminen mitä jollakin alalla on, tulee siitä että asiaa on ensin opeteltu ja sitten osaamista ylläpidetty tekemällä niitä juttuja. Vakan alle pistetty kynttilä tuppaa aikanaan sammumaan.

Kuukausi on oikeasti hyvin lyhyt aika ja sen varaan en paljoa laskisi että kuukaudessa saadaan kasaan rahoitus, hankintapäätös ja toimitukset tänne. Siltikin yhteistyö Ruotsin kanssa voi olla järkevää koska

- heillä on ne tehtaat ja tuotantolinjat olemassa, meillä ei

- jos Suomi joutuu sotatilaan ja täällä olevia asetehtaita pommitetaan, niin Ruotsi voi pysyä sodan ulkopuolella vaikka myyvät meille aseita ja siellä tuotantoa on helpompi pitää yllä, toimitukset eivät siis ehkä lopu siihen harmaan vaiheen loppumiseen.

- Ruotsi tuskin haluaa joutua sodan osapuoleksi meidän takiamme, joten tuollainen aseiden myynti on heille niitä harvoja konkreettisia tapoja auttaa meitä joutumatta osapuoleksi konfliktiin. Uskon että Ruotsi mieluummin näkee Suomen taistelevan heidän puskurinaan kuin antautuvan, eli siellä voi olla poliittista tahtoa myydä ne aseet ennemmin meille kuin muualle.

Lisäksi tuollaisissa hankinnoissa on tapana neuvotella optio lisäostoista. Eihän se vuorenvarma tae ole toimituksesta 'sormea napsauttamalla' mutta kuitenkin tyhjää parempi.

 

[Iso-Mursu]

Jos unohdamme NLAW:n kaltaisen aseen tuotekehittelyyn tarvittavat rahat, niin millaisen teknisen panostuksen tuollaisen aseen valmistus vaatii?

Voisiko olla mahdollista -teoriassa- että jossain Patrian/Millogin luolassa on tarvittavat laitteet ja kun harmaa vaihe alkaa alkaa tehdas puskemaan ulos NLAWfin versiota.

Onhan pst-ohjuksia tehty ennenkin lisenssillä, eli ei olisi periaatteessa mahdotonta että NLAWia tehtäisiin muuallakin kuin Ruotissa, mutta lisenssit maksavat ja sitten pitäisi pystyttää se tuotantolinja ja käytännössä opetella sellaisen rakentamisen niksit + hankkia ja varastoida niitä komponentteja, joita ei voi/kannata Suomessa tehdä. Sellaisessa investoinnissa on mieltä jos puikkoja niitä aiotaan tehdä vaikka vientimyyntiin ja sillä tavoin laittaa sijoitus tuottamaan. Pelkkänä varautumisen toimenpiteenä kuulostaa erinomaisen kalliilta ja epävarmalta yritykseltä, varsinkin kun meillä ei ole kotimaista ohjustuotantoa johon tuollaisen lisenssivalmistuksen voisi perustaa. Joku ostosopimuksen optio lisähankinnasta myöhemmin antaisi melkein yhtä paljon turvaa ja tulisi halvemmaksi. Pelkään näet että jotakin NLAWin osaa kuitenkin jouduttaisiin ostamaan ulkoa ja siinä on sitten sama saatavuuden riski kuin koko ohjuksen ostamisessa Ruotsista.

Tiedän että päästin ilmoille aika tyhmän kysymyksen.

Lähinnä mietin että kuinka hankala teknisesti on valmistaa NLAW:n kaltainen kapistus.

Jatkona kysymykselleni on nimittäin se että onko meillä oikeasti mahdollisuus saada joltain ruotsalaiselta tehtaalta puskettua kuukauden harmaassa vaiheessa esim. 1500 NLAW:a?

Jotenkin veikkaan, että kuukaudessa ei saa organisoitua sitä komponenttien hankintaketjua minkä nuo vaatii. Mutta jos valmistus sattuisi olemaan jo käynnissä jonnekin, niin sitten saattaisi olla mahdollista, että toimittajille voisi laittaa sanan, että tarvitaan osat toiseen satsiin. Sen jälkeen ei pitäisi olla isompia ongelmia.

Samaa mietin itsekkin. Kun itselläni on epäilyksiä tiettyjen hankintojen jättämiseksi Harmaaseen Vaiheeseen tai sitten sen ylitse.

On tietysti naurettavaa ajatella että meillä olisi jossain Patrian tehtaalla sorvit odottamassa että josko tarve tulee niin ukot alkaa opettelemaan kuinka tehdään modernia pst-aseistusta.

 

[SJ]

Jos unohdamme NLAW:n kaltaisen aseen tuotekehittelyyn tarvittavat rahat, niin millaisen teknisen panostuksen tuollaisen aseen valmistus vaatii?

Voisiko olla mahdollista -teoriassa- että jossain Patrian/Millogin luolassa on tarvittavat laitteet ja kun harmaa vaihe alkaa alkaa tehdas puskemaan ulos NLAWfin versiota.

Onhan pst-ohjuksia tehty ennenkin lisenssillä, eli ei olisi periaatteessa mahdotonta että NLAWia tehtäisiin muuallakin kuin Ruotissa, mutta lisenssit maksavat ja sitten pitäisi pystyttää se tuotantolinja ja käytännössä opetella sellaisen rakentamisen niksit + hankkia ja varastoida niitä komponentteja, joita ei voi/kannata Suomessa tehdä. Sellaisessa investoinnissa on mieltä jos puikkoja niitä aiotaan tehdä vaikka vientimyyntiin ja sillä tavoin laittaa sijoitus tuottamaan. Pelkkänä varautumisen toimenpiteenä kuulostaa erinomaisen kalliilta ja epävarmalta yritykseltä, varsinkin kun meillä ei ole kotimaista ohjustuotantoa johon tuollaisen lisenssivalmistuksen voisi perustaa. Joku ostosopimuksen optio lisähankinnasta myöhemmin antaisi melkein yhtä paljon turvaa ja tulisi halvemmaksi. Pelkään näet että jotakin NLAWin osaa kuitenkin jouduttaisiin ostamaan ulkoa ja siinä on sitten sama saatavuuden riski kuin koko ohjuksen ostamisessa Ruotsista.

Tiedän että päästin ilmoille aika tyhmän kysymyksen.

Lähinnä mietin että kuinka hankala teknisesti on valmistaa NLAW:n kaltainen kapistus.

Jatkona kysymykselleni on nimittäin se että onko meillä oikeasti mahdollisuus saada joltain ruotsalaiselta tehtaalta puskettua kuukauden harmaassa vaiheessa esim. 1500 NLAW:a?

Jotenkin veikkaan, että kuukaudessa ei saa organisoitua sitä komponenttien hankintaketjua minkä nuo vaatii. Mutta jos valmistus sattuisi olemaan jo käynnissä jonnekin, niin sitten saattaisi olla mahdollista, että toimittajille voisi laittaa sanan, että tarvitaan osat toiseen satsiin. Sen jälkeen ei pitäisi olla isompia ongelmia.

Samaa mietin itsekkin. Kun itselläni on epäilyksiä tiettyjen hankintojen jättämiseksi Harmaaseen Vaiheeseen tai sitten sen ylitse.

On tietysti naurettavaa ajatella että meillä olisi jossain Patrian tehtaalla sorvit odottamassa että josko tarve tulee niin ukot alkaa opettelemaan kuinka tehdään modernia pst-aseistusta.

Mutta sanottakoon kuitenkin, että NLAW:n kohdalla tuo tarvittava aika saattaa olla, ihan riittävän lyhyt. Vaikkakin yli kuukauden. Se voisi onnistua siten, että me teemme tilauksen ja sanotaan, että "rahoituksia ei tartte kysyä pankista" ja osien toimittajille luvataan bonuksia nopeista toimituksista. Ja tällä saadaan homma toimimaan sellaista tahtia, että Ruotsalaiset uskaltavat luovuttaa NLAW:eja omista varastoistaan ajoissa, niin että meiltä ei ammukset lopu kesken. Sen jälkeen noita NLAW:eja luulisi olevan menossa maailmalle sellaista tahtia, että linjoja avataan ennemminkin lisää ja vanhat puskee tavaraa kolmessa vuorossa. Tämä siis siksi, että kaikki muutkin ovat päättäneet luottaa harmaaseen vaiheeseen.

 

[scip10]

Jos unohdamme NLAW:n kaltaisen aseen tuotekehittelyyn tarvittavat rahat, niin millaisen teknisen panostuksen tuollaisen aseen valmistus vaatii?

Voisiko olla mahdollista -teoriassa- että jossain Patrian/Millogin luolassa on tarvittavat laitteet ja kun harmaa vaihe alkaa alkaa tehdas puskemaan ulos NLAWfin versiota.

Onhan pst-ohjuksia tehty ennenkin lisenssillä, eli ei olisi periaatteessa mahdotonta että NLAWia tehtäisiin muuallakin kuin Ruotissa, mutta lisenssit maksavat ja sitten pitäisi pystyttää se tuotantolinja ja käytännössä opetella sellaisen rakentamisen niksit + hankkia ja varastoida niitä komponentteja, joita ei voi/kannata Suomessa tehdä. Sellaisessa investoinnissa on mieltä jos puikkoja niitä aiotaan tehdä vaikka vientimyyntiin ja sillä tavoin laittaa sijoitus tuottamaan. Pelkkänä varautumisen toimenpiteenä kuulostaa erinomaisen kalliilta ja epävarmalta yritykseltä, varsinkin kun meillä ei ole kotimaista ohjustuotantoa johon tuollaisen lisenssivalmistuksen voisi perustaa. Joku ostosopimuksen optio lisähankinnasta myöhemmin antaisi melkein yhtä paljon turvaa ja tulisi halvemmaksi. Pelkään näet että jotakin NLAWin osaa kuitenkin jouduttaisiin ostamaan ulkoa ja siinä on sitten sama saatavuuden riski kuin koko ohjuksen ostamisessa Ruotsista.

Tiedän että päästin ilmoille aika tyhmän kysymyksen.

Lähinnä mietin että kuinka hankala teknisesti on valmistaa NLAW:n kaltainen kapistus.

Jatkona kysymykselleni on nimittäin se että onko meillä oikeasti mahdollisuus saada joltain ruotsalaiselta tehtaalta puskettua kuukauden harmaassa vaiheessa esim. 1500 NLAW:a?

Jotenkin veikkaan, että kuukaudessa ei saa organisoitua sitä komponenttien hankintaketjua minkä nuo vaatii. Mutta jos valmistus sattuisi olemaan jo käynnissä jonnekin, niin sitten saattaisi olla mahdollista, että toimittajille voisi laittaa sanan, että tarvitaan osat toiseen satsiin. Sen jälkeen ei pitäisi olla isompia ongelmia.

En tiedä miten näitä asekauppoja sovitaan, mutta luulisin, että aseen valmistaja on sitoutunut pystyvänsä toimittamaan x määrän asetta ajassa y. Tämän varmistamiseksi pitävät esim vaikeammin saatavista komponenteista varastoa pikatilauksia varten. Tämä optio on todennäköisesti otettu huomioon alkuperäisessä kauppahinnassa.

Ei kaiken kaluston tarvitse olla luolissa varastorasvoissa, vaan ainoastaan sellaisen jota ei syystä tai toisesta pysty halutussa ajassa hankkimaan lisää. Tämähän on itäkaluston huono puoli: koko arvioitu tarve olisi pakko ostaa kerralla.

 

[Iso-Mursu]

Onhan pst-ohjuksia tehty ennenkin lisenssillä, eli ei olisi periaatteessa mahdotonta että NLAWia tehtäisiin muuallakin kuin Ruotissa, mutta lisenssit maksavat ja sitten pitäisi pystyttää se tuotantolinja ja käytännössä opetella sellaisen rakentamisen niksit + hankkia ja varastoida niitä komponentteja, joita ei voi/kannata Suomessa tehdä. Sellaisessa investoinnissa on mieltä jos puikkoja niitä aiotaan tehdä vaikka vientimyyntiin ja sillä tavoin laittaa sijoitus tuottamaan. Pelkkänä varautumisen toimenpiteenä kuulostaa erinomaisen kalliilta ja epävarmalta yritykseltä, varsinkin kun meillä ei ole kotimaista ohjustuotantoa johon tuollaisen lisenssivalmistuksen voisi perustaa. Joku ostosopimuksen optio lisähankinnasta myöhemmin antaisi melkein yhtä paljon turvaa ja tulisi halvemmaksi. Pelkään näet että jotakin NLAWin osaa kuitenkin jouduttaisiin ostamaan ulkoa ja siinä on sitten sama saatavuuden riski kuin koko ohjuksen ostamisessa Ruotsista.

Tiedän että päästin ilmoille aika tyhmän kysymyksen.

Lähinnä mietin että kuinka hankala teknisesti on valmistaa NLAW:n kaltainen kapistus.

Jatkona kysymykselleni on nimittäin se että onko meillä oikeasti mahdollisuus saada joltain ruotsalaiselta tehtaalta puskettua kuukauden harmaassa vaiheessa esim. 1500 NLAW:a?

Jotenkin veikkaan, että kuukaudessa ei saa organisoitua sitä komponenttien hankintaketjua minkä nuo vaatii. Mutta jos valmistus sattuisi olemaan jo käynnissä jonnekin, niin sitten saattaisi olla mahdollista, että toimittajille voisi laittaa sanan, että tarvitaan osat toiseen satsiin. Sen jälkeen ei pitäisi olla isompia ongelmia.

Samaa mietin itsekkin. Kun itselläni on epäilyksiä tiettyjen hankintojen jättämiseksi Harmaaseen Vaiheeseen tai sitten sen ylitse.

On tietysti naurettavaa ajatella että meillä olisi jossain Patrian tehtaalla sorvit odottamassa että josko tarve tulee niin ukot alkaa opettelemaan kuinka tehdään modernia pst-aseistusta.

Mutta sanottakoon kuitenkin, että NLAW:n kohdalla tuo tarvittava aika saattaa olla, ihan riittävän lyhyt. Vaikkakin yli kuukauden. Se voisi onnistua siten, että me teemme tilauksen ja sanotaan, että "rahoituksia ei tartte kysyä pankista" ja osien toimittajille luvataan bonuksia nopeista toimituksista. Ja tällä saadaan homma toimimaan sellaista tahtia, että Ruotsalaiset uskaltavat luovuttaa NLAW:eja omista varastoistaan ajoissa, niin että meiltä ei ammukset lopu kesken. Sen jälkeen noita NLAW:eja luulisi olevan menossa maailmalle sellaista tahtia, että linjoja avataan ennemminkin lisää ja vanhat puskee tavaraa kolmessa vuorossa. Tämä siis siksi, että kaikki muutkin ovat päättäneet luottaa harmaaseen vaiheeseen.

Tuo kolme vuoroa voi olla myös ongelma. Kun tuotantolinjat puskevat vain vähän tavaraa niin niitä tekijöitä ei ihan kauheasti ole saatavilla

 

[SJ]

Tiedän että päästin ilmoille aika tyhmän kysymyksen.

Lähinnä mietin että kuinka hankala teknisesti on valmistaa NLAW:n kaltainen kapistus.

Jatkona kysymykselleni on nimittäin se että onko meillä oikeasti mahdollisuus saada joltain ruotsalaiselta tehtaalta puskettua kuukauden harmaassa vaiheessa esim. 1500 NLAW:a?

Jotenkin veikkaan, että kuukaudessa ei saa organisoitua sitä komponenttien hankintaketjua minkä nuo vaatii. Mutta jos valmistus sattuisi olemaan jo käynnissä jonnekin, niin sitten saattaisi olla mahdollista, että toimittajille voisi laittaa sanan, että tarvitaan osat toiseen satsiin. Sen jälkeen ei pitäisi olla isompia ongelmia.

Samaa mietin itsekkin. Kun itselläni on epäilyksiä tiettyjen hankintojen jättämiseksi Harmaaseen Vaiheeseen tai sitten sen ylitse.

On tietysti naurettavaa ajatella että meillä olisi jossain Patrian tehtaalla sorvit odottamassa että josko tarve tulee niin ukot alkaa opettelemaan kuinka tehdään modernia pst-aseistusta.

Mutta sanottakoon kuitenkin, että NLAW:n kohdalla tuo tarvittava aika saattaa olla, ihan riittävän lyhyt. Vaikkakin yli kuukauden. Se voisi onnistua siten, että me teemme tilauksen ja sanotaan, että "rahoituksia ei tartte kysyä pankista" ja osien toimittajille luvataan bonuksia nopeista toimituksista. Ja tällä saadaan homma toimimaan sellaista tahtia, että Ruotsalaiset uskaltavat luovuttaa NLAW:eja omista varastoistaan ajoissa, niin että meiltä ei ammukset lopu kesken. Sen jälkeen noita NLAW:eja luulisi olevan menossa maailmalle sellaista tahtia, että linjoja avataan ennemminkin lisää ja vanhat puskee tavaraa kolmessa vuorossa. Tämä siis siksi, että kaikki muutkin ovat päättäneet luottaa harmaaseen vaiheeseen.

Tuo kolme vuoroa voi ola myös ongelma. Kun tuotantolinjat puskevat vain vähän tavaraa niin niitä tekijöitä ei ihan kauheasti ole saatavilla

Näin voi ollakin, mutta oletin, että koneet ovat kaikille samat, joten joku samankaltaista tuotetta valmistanut/kokoonpannut saattaisi olla koulutettavissa nopeastikin. Ja loppujenlopuksi, eikö tuo ole pitkälti elektroniikka tuotteen kokoonpanoa? Kaikki rakettimoottorit ja räjähtävät osat ovat kuitenkin moduuleina osana suht. normaalia kokoonpanoa? Saattaa tietenkin olla, että hommassa vaaditaan jonkinlaista turvallisuuskoulutusta, mutta vaikkaan, että ei ne siinä paljoa aikaa käytä? Vai pitäisikö tuollaisessa hommassa olla panostajan tutkinto?

 

[Iso-Mursu]

Näin voi ollakin, mutta oletin, että koneet ovat kaikille samat, joten joku samankaltaista tuotetta valmistanut/kokoonpannut saattaisi olla koulutettavissa nopeastikin. Ja loppujenlopuksi, eikö tuo ole pitkälti elektroniikka tuotteen kokoonpanoa? Kaikki rakettimoottorit ja räjähtävät osat ovat kuitenkin moduuleina osana suht. normaalia kokoonpanoa? Saattaa tietenkin olla, että hommassa vaaditaan jonkinlaista turvallisuuskoulutusta, mutta vaikkaan, että ei ne siinä paljoa aikaa käytä? Vai pitäisikö tuollaisessa hommassa olla panostajan tutkinto?

En tiedä tuosta panostajan tutkinnosta mitään.

Minulla ei ole hajuakaan miten ohjustehdas toimii.

 

[SJ]

Näin voi ollakin, mutta oletin, että koneet ovat kaikille samat, joten joku samankaltaista tuotetta valmistanut/kokoonpannut saattaisi olla koulutettavissa nopeastikin. Ja loppujenlopuksi, eikö tuo ole pitkälti elektroniikka tuotteen kokoonpanoa? Kaikki rakettimoottorit ja räjähtävät osat ovat kuitenkin moduuleina osana suht. normaalia kokoonpanoa? Saattaa tietenkin olla, että hommassa vaaditaan jonkinlaista turvallisuuskoulutusta, mutta vaikkaan, että ei ne siinä paljoa aikaa käytä? Vai pitäisikö tuollaisessa hommassa olla panostajan tutkinto?

En tiedä tuosta panostajan tutkinnosta mitään.

Minulla ei ole hajuakaan miten ohjustehdas toimii.

En tiedä minäkään, mutta olettaisin, että työvälineet ja menetelmät ovat pitkälti samankaltaisia, kuin muuallakin teollisuudessa.

 

[Bodyguard]

Näin voi ollakin, mutta oletin, että koneet ovat kaikille samat, joten joku samankaltaista tuotetta valmistanut/kokoonpannut saattaisi olla koulutettavissa nopeastikin. Ja loppujenlopuksi, eikö tuo ole pitkälti elektroniikka tuotteen kokoonpanoa? Kaikki rakettimoottorit ja räjähtävät osat ovat kuitenkin moduuleina osana suht. normaalia kokoonpanoa? Saattaa tietenkin olla, että hommassa vaaditaan jonkinlaista turvallisuuskoulutusta, mutta vaikkaan, että ei ne siinä paljoa aikaa käytä? Vai pitäisikö tuollaisessa hommassa olla panostajan tutkinto?

En tiedä tuosta panostajan tutkinnosta mitään.

Minulla ei ole hajuakaan miten ohjustehdas toimii.

En tiedä minäkään, mutta olettaisin, että työvälineet ja menetelmät ovat pitkälti samankaltaisia, kuin muuallakin teollisuudessa.

Mulla taas on vähän sellainen kutina, että joitain erikoistyökaluja voitaisiin tarvita. En tosin tiedä, miten ohjuksia kootaan, mutta tuli vaan mieleen. Aika kompakti paketti tuollainen ohjus on ja yleensä sellaisten kasaamiseen käytetään jossain työvaiheessa juuri siihen spesifioitua työkalua. Voin toki olla väärässäkin...

 

[koponen]

En ole kokoonpanon enkä tuotantotekniikan varsinainen asiantuntija, mutta aseteollisuuden kriittiset tekijät ovat kyllä takuuvarmasti ihan muualla kuin osavalmistuksessa tai kokoonpanossa. Lisäksi, Suomessa on kukoistavaa hienomekaniikka- ja kojevalmistusta. Pullonkaulat tai oikeammin meiltä puuttuvat resurssit ovat tuotekehityksen puolella. Siksi lisenssivalmistus (-kokoonpano, osavalmistus) on varmasti ihan mahdollista. Onko järkevää... No, riskienhallintaa, politikkaa ja sotataloutta siinä ihmetellään.

 

[Iso-Mursu]

En ole kokoonpanon enkä tuotantotekniikan varsinainen asiantuntija, mutta aseteollisuuden kriittiset tekijät ovat kyllä takuuvarmasti ihan muualla kuin osavalmistuksessa tai kokoonpanossa. Lisäksi, Suomessa on kukoistavaa hienomekaniikka- ja kojevalmistusta. Pullonkaulat tai oikeammin meiltä puuttuvat resurssit ovat tuotekehityksen puolella. Siksi lisenssivalmistus (-kokoonpano, osavalmistus) on varmasti ihan mahdollista. Onko järkevää... No, riskienhallintaa, politikkaa ja sotataloutta siinä ihmetellään.

Itse mietin että mistä aineesta esin NLAW:n rungot -kanto-osa ja itse ammus- ovat. Ja miten niitä työstetään.

 

[Samses]

En ole kokoonpanon enkä tuotantotekniikan varsinainen asiantuntija, mutta aseteollisuuden kriittiset tekijät ovat kyllä takuuvarmasti ihan muualla kuin osavalmistuksessa tai kokoonpanossa. Lisäksi, Suomessa on kukoistavaa hienomekaniikka- ja kojevalmistusta. Pullonkaulat tai oikeammin meiltä puuttuvat resurssit ovat tuotekehityksen puolella. Siksi lisenssivalmistus (-kokoonpano, osavalmistus) on varmasti ihan mahdollista. Onko järkevää... No, riskienhallintaa, politikkaa ja sotataloutta siinä ihmetellään.

Itse mietin että mistä aineesta esin NLAW:n rungot -kanto-osa ja itse ammus- ovat. Ja miten niitä työstetään.

Nuo mainitsemasi lienevät tuotantotaloudellisesti helpoimmat osat. Runko, oli se sitten muovia, lasikuitua, metallia, jotain keraamia tms., on joka tapauksessa rakenteeltaan pelkkä putki ja materiaalia jonka käsittely on normikauraa teollisuudessa. Samoin räjähdysaineita tuotetaan Suomessa koko ajan ja räjähteitä pystyy periaatteessa (tuotantotaloudellisesti, jos turvanäkökohdat unohdetaan ja oletetaan että speksit, raaka-aineet ja prosessikuvaus on käytettävissä) tuottamaan pienehköllä muuntelulla esim. lannoitetehdas, nimittäin typpiyhdisteistä on kyse. Ammuksen läpäisyontelopanos sitten lienee ihan vaan metallikartio jonka mikä hyvänsä konepaja osaa sorvata. Kartion tarkka koostumus voi tosin vaatia jotain jänskiä materiaaleja... ei mahda olla ihan pelkkää kuparia.

Samaa mieltä aiempien kirjoittajien kanssa olen, että elektroniikkakomponentit, mahdollisesti kokoonpanossa käytettävät erikoistyökalut ja tuotantomenetelmät yms olisivat kimurantteja, osaaminen ei siirry pelkällä piirustusten lähettämisellä.

Tuotantoa ei välttämättä ole edes alkulähteellä mahdollista lisätä ihan tuosta noin vain, osaavista tekijöistä tulee äkkiä pula eikä uutta linjaakaan varmaan panna pystyyn ihan viikossa. Siksi toivon hartaasti että näitä laukauksia on varastossa hiukan enemmän kuin koulutukseen tarvittava määrä, ja uskon että on.

EDIT: täsmennetty kappalejakoa selvyyden vuoksi.

 

[Iso-Mursu]

En ole kokoonpanon enkä tuotantotekniikan varsinainen asiantuntija, mutta aseteollisuuden kriittiset tekijät ovat kyllä takuuvarmasti ihan muualla kuin osavalmistuksessa tai kokoonpanossa. Lisäksi, Suomessa on kukoistavaa hienomekaniikka- ja kojevalmistusta. Pullonkaulat tai oikeammin meiltä puuttuvat resurssit ovat tuotekehityksen puolella. Siksi lisenssivalmistus (-kokoonpano, osavalmistus) on varmasti ihan mahdollista. Onko järkevää... No, riskienhallintaa, politikkaa ja sotataloutta siinä ihmetellään.

Itse mietin että mistä aineesta esin NLAW:n rungot -kanto-osa ja itse ammus- ovat. Ja miten niitä työstetään.

Nuo mainitsemasi lienevät tuotantotaloudellisesti helpoimmat osat. Runko, oli se sitten muovia, lasikuitua, metallia, jotain keraamia tms., on joka tapauksessa rakenteeltaan pelkkä putki ja materiaalia jonka käsittely on normikauraa teollisuudessa. Samoin räjähdysaineita tuotetaan Suomessa koko ajan ja räjähteitä pystyy periaatteessa (tuotantotaloudellisesti, jos turvanäkökohdat unohdetaan ja oletetaan että speksit, raaka-aineet ja prosessikuvaus on käytettävissä) tuottamaan pienehköllä muuntelulla esim. lannoitetehdas, nimittäin typpiyhdisteistä on kyse. Ammuksen läpäisyontelopanos sitten lienee ihan vaan metallikartio jonka mikä hyvänsä konepaja osaa sorvata. Kartion tarkka koostumus voi tosin vaatia jotain jänskiä materiaaleja... ei mahda olla ihan pelkkää kuparia.

Samaa mieltä aiempien kirjoittajien kanssa olen, että elektroniikkakomponentit, mahdollisesti kokoonpanossa käytettävät erikoistyökalut ja tuotantomenetelmät yms olisivat kimurantteja, osaaminen ei siirry pelkällä piirustusten lähettämisellä.

Tuotantoa ei välttämättä ole edes alkulähteellä mahdollista lisätä ihan tuosta noin vain, osaavista tekijöistä tulee äkkiä pula eikä uutta linjaakaan varmaan panna pystyyn ihan viikossa. Siksi toivon hartaasti että näitä laukauksia on varastossa hiukan enemmän kuin koulutukseen tarvittava määrä, ja uskon että on.

EDIT: täsmennetty kappalejakoa selvyyden vuoksi.

Eli ns. ammuksen runkokaan ei ole se hankalin juttu.

 

[Samses]

En ole kokoonpanon enkä tuotantotekniikan varsinainen asiantuntija, mutta aseteollisuuden kriittiset tekijät ovat kyllä takuuvarmasti ihan muualla kuin osavalmistuksessa tai kokoonpanossa. Lisäksi, Suomessa on kukoistavaa hienomekaniikka- ja kojevalmistusta. Pullonkaulat tai oikeammin meiltä puuttuvat resurssit ovat tuotekehityksen puolella. Siksi lisenssivalmistus (-kokoonpano, osavalmistus) on varmasti ihan mahdollista. Onko järkevää... No, riskienhallintaa, politikkaa ja sotataloutta siinä ihmetellään.

Itse mietin että mistä aineesta esin NLAW:n rungot -kanto-osa ja itse ammus- ovat. Ja miten niitä työstetään.

Nuo mainitsemasi lienevät tuotantotaloudellisesti helpoimmat osat. Runko, oli se sitten muovia, lasikuitua, metallia, jotain keraamia tms., on joka tapauksessa rakenteeltaan pelkkä putki ja materiaalia jonka käsittely on normikauraa teollisuudessa. Samoin räjähdysaineita tuotetaan Suomessa koko ajan ja räjähteitä pystyy periaatteessa (tuotantotaloudellisesti, jos turvanäkökohdat unohdetaan ja oletetaan että speksit, raaka-aineet ja prosessikuvaus on käytettävissä) tuottamaan pienehköllä muuntelulla esim. lannoitetehdas, nimittäin typpiyhdisteistä on kyse. Ammuksen läpäisyontelopanos sitten lienee ihan vaan metallikartio jonka mikä hyvänsä konepaja osaa sorvata. Kartion tarkka koostumus voi tosin vaatia jotain jänskiä materiaaleja... ei mahda olla ihan pelkkää kuparia.

Samaa mieltä aiempien kirjoittajien kanssa olen, että elektroniikkakomponentit, mahdollisesti kokoonpanossa käytettävät erikoistyökalut ja tuotantomenetelmät yms olisivat kimurantteja, osaaminen ei siirry pelkällä piirustusten lähettämisellä.

Tuotantoa ei välttämättä ole edes alkulähteellä mahdollista lisätä ihan tuosta noin vain, osaavista tekijöistä tulee äkkiä pula eikä uutta linjaakaan varmaan panna pystyyn ihan viikossa. Siksi toivon hartaasti että näitä laukauksia on varastossa hiukan enemmän kuin koulutukseen tarvittava määrä, ja uskon että on.

EDIT: täsmennetty kappalejakoa selvyyden vuoksi.

Eli ns. ammuksen runkokaan ei ole se hankalin juttu.

Tuli mieleen vielä semmoinen pikkujuttu kuin ohjuksen käyttämä ohjelmisto. Ellei lähdekoodia ole käytettävissä, ohjelmisto lienee pakko koodata alusta asti, ja voipi olla ettei kyseessä ole homma jonka naapurin teekkaripoika tekee viikonlopussa. Tämmöiset ohjelmistokehitysprojektit voivat kestää kuukausia.

Eli näin maallikkona kyllä vaikuttaa että parempi olisi että niitä putkuloita olisi varikolla ja luolissa reilusti.