NLAW

[juhapar]

En ole kokoonpanon enkä tuotantotekniikan varsinainen asiantuntija, mutta aseteollisuuden kriittiset tekijät ovat kyllä takuuvarmasti ihan muualla kuin osavalmistuksessa tai kokoonpanossa. Lisäksi, Suomessa on kukoistavaa hienomekaniikka- ja kojevalmistusta. Pullonkaulat tai oikeammin meiltä puuttuvat resurssit ovat tuotekehityksen puolella. Siksi lisenssivalmistus (-kokoonpano, osavalmistus) on varmasti ihan mahdollista. Onko järkevää... No, riskienhallintaa, politikkaa ja sotataloutta siinä ihmetellään.

Itse mietin että mistä aineesta esin NLAW:n rungot -kanto-osa ja itse ammus- ovat. Ja miten niitä työstetään.

Nuo mainitsemasi lienevät tuotantotaloudellisesti helpoimmat osat. Runko, oli se sitten muovia, lasikuitua, metallia, jotain keraamia tms., on joka tapauksessa rakenteeltaan pelkkä putki ja materiaalia jonka käsittely on normikauraa teollisuudessa. Samoin räjähdysaineita tuotetaan Suomessa koko ajan ja räjähteitä pystyy periaatteessa (tuotantotaloudellisesti, jos turvanäkökohdat unohdetaan ja oletetaan että speksit, raaka-aineet ja prosessikuvaus on käytettävissä) tuottamaan pienehköllä muuntelulla esim. lannoitetehdas, nimittäin typpiyhdisteistä on kyse. Ammuksen läpäisyontelopanos sitten lienee ihan vaan metallikartio jonka mikä hyvänsä konepaja osaa sorvata. Kartion tarkka koostumus voi tosin vaatia jotain jänskiä materiaaleja... ei mahda olla ihan pelkkää kuparia.

Samaa mieltä aiempien kirjoittajien kanssa olen, että elektroniikkakomponentit, mahdollisesti kokoonpanossa käytettävät erikoistyökalut ja tuotantomenetelmät yms olisivat kimurantteja, osaaminen ei siirry pelkällä piirustusten lähettämisellä.

Tuotantoa ei välttämättä ole edes alkulähteellä mahdollista lisätä ihan tuosta noin vain, osaavista tekijöistä tulee äkkiä pula eikä uutta linjaakaan varmaan panna pystyyn ihan viikossa. Siksi toivon hartaasti että näitä laukauksia on varastossa hiukan enemmän kuin koulutukseen tarvittava määrä, ja uskon että on.

EDIT: täsmennetty kappalejakoa selvyyden vuoksi.

Eli ns. ammuksen runkokaan ei ole se hankalin juttu.

Tuli mieleen vielä semmoinen pikkujuttu kuin ohjuksen käyttämä ohjelmisto. Ellei lähdekoodia ole käytettävissä, ohjelmisto lienee pakko koodata alusta asti, ja voipi olla ettei kyseessä ole homma jonka naapurin teekkaripoika tekee viikonlopussa. Tämmöiset ohjelmistokehitysprojektit voivat kestää kuukausia.

Eli näin maallikkona kyllä vaikuttaa että parempi olisi että niitä putkuloita olisi varikolla ja luolissa reilusti.

Toinen vaihtoehto olisi se että lisenssi olisi tarvittaessa valmistaa älyttömiä aseita. Sellaisia, jotka eivät vaadi nopeasti vanhenevia elektroniikkakomponentteja eikä softaa. Sorvit vaan pyörimään ja tnt:tä sisään.

 

[PJ85]

Varmasti tästäkin on ollut keskustelua, mutta kysytään silti. Onko NLAW tulossa esim. valmiusprikaateihin 1:1 verrattuna apilakseen, eli tuleeko jokaisen joukkueen pstpartiolle NLAW:t apilaksien tilalle?

Ajattelin että jos tämä tulisi liian kallliiksi, olisiko joku kessin ja NLAW:n välimaastossa oleva ase hyvä ratkaisu vaikkapa joukkueiden pstpartioille ja NLAW olisivat komppanian pstryhmän ase? Esim. AT-4?

 

[SJ]

Varmasti tästäkin on ollut keskustelua, mutta kysytään silti. Onko NLAW tulossa esim. valmiusprikaateihin 1:1 verrattuna apilakseen, eli tuleeko jokaisen joukkueen pstpartiolle NLAW:t apilaksien tilalle?

Ajattelin että jos tämä tulisi liian kallliiksi, olisiko joku kessin ja NLAW:n välimaastossa oleva ase hyvä ratkaisu vaikkapa joukkueiden pstpartioille ja NLAW olisivat komppanian pstryhmän ase? Esim. AT-4?

NLAW tulee enintään komppanian tasolle niissä yksiköissä, joissa se yleensä tulee käyttöön.

 

[Hande]

Varmasti tästäkin on ollut keskustelua, mutta kysytään silti. Onko NLAW tulossa esim. valmiusprikaateihin 1:1 verrattuna apilakseen, eli tuleeko jokaisen joukkueen pstpartiolle NLAW:t apilaksien tilalle?

Ajattelin että jos tämä tulisi liian kallliiksi, olisiko joku kessin ja NLAW:n välimaastossa oleva ase hyvä ratkaisu vaikkapa joukkueiden pstpartioille ja NLAW olisivat komppanian pstryhmän ase? Esim. AT-4?

NLAW tulee enintään komppanian tasolle niissä yksiköissä, joissa se yleensä tulee käyttöön.

Valmiusprikaatien osalta on toistaiseksi tosiaan puhuttu ainoastaan pataljoonan sinkojoukkueesta. Joukkueet huitovat risuilla ja heittävät käpyjä.

 

[Samses]

KES:n korvaaja on tulossa, ja se tulee olemaan suorituskykyisempi väline kuin KES. Lienee väline jolla tekee reiän kaikkeen muuhun paitsi tstpsv:hen edestä.

 

[HaRaDa]

Kessin korvaaja tosiaan on M72:en uudempi versio jossa läpäisyä on 450 mm RHA. Tätä nyt ilmeisesti saadaan suurempia määriä mutta miten tuo puree iivanan parempiin vaunuihin? (jos ei jeesustella sillä mistä mahdollinen se hyökkäys todennäköisesti tulee). ERA voi olla liian paha pala purtavaksi mutta sivuista/takaa voi onnistua jopa MBT -vaunuihin. Toki ERAllakin on rajoitteensa eikä sekään mikään kaiken ratkaiseva puolustus tankeille ole, mikäli osumatapahtuma on riittävän nopea ei ERA ehdi välttämättä reagoida ennenkuin reikä on jo kyljessä. Esimerkiksi 120 mm alikalille ERA on sama kuin tankin kylkeen liimattu lastulevynpala, kummastakin on yhtä paljon hyötyä.

 

[SJ]

Kessin korvaaja tosiaan on M72:en uudempi versio jossa läpäisyä on 450 mm RHA. Tätä nyt ilmeisesti saadaan suurempia määriä mutta miten tuo puree iivanan parempiin vaunuihin? (jos ei jeesustella sillä mistä mahdollinen se hyökkäys todennäköisesti tulee). ERA voi olla liian paha pala purtavaksi mutta sivuista/takaa voi onnistua jopa MBT -vaunuihin. Toki ERAllakin on rajoitteensa eikä sekään mikään kaiken ratkaiseva puolustus tankeille ole, mikäli osumatapahtuma on riittävän nopea ei ERA ehdi välttämättä reagoida ennenkuin reikä on jo kyljessä. Esimerkiksi 120 mm alikalille ERA on sama kuin tankin kylkeen liimattu lastulevynpala, kummastakin on yhtä paljon hyötyä.

Lyhyesti arvioisin: Kessi tehoaa rynnäkkövaunuihin ja muihin kevyesti panssaroituihin ajoneuvoihin oli niissä ERA tai ei. ERA saattaa heikentää vaikutusta, mutta ei se kykene pelastamaan niitä tyypillisimpiä vaunuja. T -sarjaan kessi ei tehoa ainakaan edestä, oli ERA tai ei. Sivusta ERA saattaa pysäyttää vaikutuksen kokonaan. Siihen on sitten lisäksi vielä ARENA systeemi joissakin vaunuissa. ERA kerkeää kyllä reagoimaan, siitä ei ole epäilystäkään. Osuma saa sen laatan sisältämän räjähteen kukkumaan ja se suuntaa sitä osunutta juttua hieman vaarattomampaan suuntaan. Onteloiden tapauksessa se käytännössä hajauttaa vaikutusta. Ja nykyiset ERA laatat toimivat myös alikaleihin ja heikentävät niiden läpäisyä.

 

[HaRaDa]

Ontelokranuja vastaanhan tämä ERA aikanaan suunniteltiinkin ja hyvinhän se niihin tepsii. Hieman toki kärjistin tuossa aiemmin mutta alikaleihin ERAn vaikutus on tuntuvasti heikompi kuin onteloihin. Eli jos ajatteluani havainnollistaisin niin perusmallin ontelon ERA-voi pysäyttää mutta alikalia lähinnä häiritsee, toki riippuen alikalista ja sen tehosta ja ominaisuuksista. Joskus se riittää pelastamaan vaunun, joskus ei. 120 millinen alikali vs ERA -vertailussa löisin kyllä roponi 120 millisen puolelle. Tuo ARENA on kyllä mielenkiintoinen tapaus. Olisi kiva tietää paljonko noita oikeasti on ja mikä on oikea teho? Mainostus ja propaganda ovat asia sinänsä mutta kuinka merkittävä rooli tuolla järjestelmällä oikeasti on? Toki tähän ei vastausta varmaan saa koskaan. Voi miettiä mihin ARENA reagoi ja voiko tuota käyttää jotenkin sitä itseään vastaan. Tuskin se sentään ohilentävään kuikkaan reagoi mutta entäs 12,7 kookoon sarjaan tms. Ja miten tankin niskaan tippuva lumi yms vaikuttavat sensoreihin?

Eikä tarvitse vastata välttämättä noihin viimeisiin, allekirjoittaneen ajatusleikkiä lähinnä. Tekniikka kun on niin haavoittuvaista ja herkkää vaikka kuinka olisi tankissa kiinni.

 

[kimmo.j]

Vähintään Arena ja vastaavat järjestelmät ovat herkkiä epäsuoralle tulelle.
ERA:kin ottaa itseensä epäsuorasta, vaikka saattaa kestää paremmin kuin Arena.

Tsetseenian ensimmäisessä kahinassa yksi ongelma oli kun huonojen kuskien hölmöily repi vaunujen sivuhelmat irti. Kaupungissa ja metsässä tämä käy helpompommin kuin voisi luulla.
Samalla menee ERA:t. Samassa kahinassa paljastui, ettei kaikkien vaunujen ERA tiiliskiviä oltu täytetty räjähdysaineella. Ilmeisesti niissä ei pidetä r-ainetta rauhan aikana, tai tuolloin ei pidetty.

 

[Samses]

Ja sitten semmoinen pikkujuttu, kuin että Arena on tiettävästi hengenvaarallinen vaunua ympäröivälle omalle jalkaväelle.

Mutta palattaisiinko NLAW-aiheeseen tässä ketjussa.

 

[Second]

Kessin korvaaja tosiaan on M72:en uudempi versio jossa läpäisyä on 450 mm RHA. Tätä nyt ilmeisesti saadaan suurempia määriä mutta miten tuo puree iivanan parempiin vaunuihin? (jos ei jeesustella sillä mistä mahdollinen se hyökkäys todennäköisesti tulee). ERA voi olla liian paha pala purtavaksi mutta sivuista/takaa voi onnistua jopa MBT -vaunuihin. Toki ERAllakin on rajoitteensa eikä sekään mikään kaiken ratkaiseva puolustus tankeille ole, mikäli osumatapahtuma on riittävän nopea ei ERA ehdi välttämättä reagoida ennenkuin reikä on jo kyljessä. Esimerkiksi 120 mm alikalille ERA on sama kuin tankin kylkeen liimattu lastulevynpala, kummastakin on yhtä paljon hyötyä.

Mikähän sitten on läpäisyn jälkinen teho? KES itsessään on melkoinen nuhapumppu juuri tuossa suhteessa, ontelokranaatti on tuunattu juuri läpäisyä varten. Esim AT4:sen läpäisy on heikko suhteessa kokoon, mutta läpäisyn jälkinen vaikutus on parempi.

Jälleen kerran muistutan Tsetseenien ensimmäisen kahinan Groznyn taistelusta tilastoa: RPG-7:lla vaunuja osuttiin 90% heikkoihin kohtiin ja tuhottua vaunua kohti vaaditiin noin 6-9 osumaa... Siis hyvin optimaalisessa sinkomies- ja jalkaväkimaastossa, astutuskeskus jossa rutkasti vaunujen heikkoja paikkoja esillä.

Eli jopa sivustasta tai jopa perseestä se tuhoaminen on TODELLA epätodennäköistä vaikkei ERA-palikoita olisi, eikä täyteen ladatun joukkueen KES-varustus (jos se on edelleen 4 per ryhmä) välttämättä riitä edes yhden vaunun tuhoamiseen, jos ajatellaan jotakin mestämaastoa tai vastaavaa... Toki yrittäähän sitä pitää jos tilaisuus koittaa, parempi se on kuin että jäädään poteron pohjalle sikiöasentoon peukalo suussa.

Kuten sanottua niin ERA:aa on kolmea sukupolvea, niistä alun palikoista uusiin jopa alikaliberia vastaan suojaaviin insertteihin (kun ei parempaa nimeä keksi). Yleensä noita on sekaisin vaunussa. Jos nyt muistan oikein niin tornin etuosa on suojattu 3-sukupolven palikoilla ja tornin katon etuosa, vaunun runkon keula sekä kyljet on suojattu sitten keveämmillä palikoilla jotka suojaa vain ontelokranaateilta.

 

[SJ]

Mikähän sitten on läpäisyn jälkinen teho? KES itsessään on melkoinen nuhapumppu juuri tuossa suhteessa, ontelokranaatti on tuunattu juuri läpäisyä varten. Esim AT4:sen läpäisy on heikko suhteessa kokoon, mutta läpäisyn jälkinen vaikutus on parempi.

Jälleen kerran muistutan Tsetseenien ensimmäisen kahinan Groznyn taistelusta tilastoa: RPG-7:lla vaunuja osuttiin 90% heikkoihin kohtiin ja tuhottua vaunua kohti vaaditiin noin 6-9 osumaa... Siis hyvin optimaalisessa sinkomies- ja jalkaväkimaastossa, astutuskeskus jossa rutkasti vaunujen heikkoja paikkoja esillä.

Eli jopa sivustasta tai jopa perseestä se tuhoaminen on TODELLA epätodennäköistä vaikkei ERA-palikoita olisi, eikä täyteen ladatun joukkueen KES-varustus (jos se on edelleen 4 per ryhmä) välttämättä riitä edes yhden vaunun tuhoamiseen, jos ajatellaan jotakin mestämaastoa tai vastaavaa... Toki yrittäähän sitä pitää jos tilaisuus koittaa, parempi se on kuin että jäädään poteron pohjalle sikiöasentoon peukalo suussa.

Kuten sanottua niin ERA:aa on kolmea sukupolvea, niistä alun palikoista uusiin jopa alikaliberia vastaan suojaaviin insertteihin (kun ei parempaa nimeä keksi). Yleensä noita on sekaisin vaunussa. Jos nyt muistan oikein niin tornin etuosa on suojattu 3-sukupolven palikoilla ja tornin katon etuosa, vaunun runkon keula sekä kyljet on suojattu sitten keveämmillä palikoilla jotka suojaa vain ontelokranaateilta.

Se kyllä tiedetään, että kessi on nuhapumppu, mutta kunnolliseen tehoon vaan vaadittaisiin jotakin PZF-3:n tapaista, jos siis odotetaan tuhottavan R-vaunun kertalaukauksesta matkustajineen.

Mitä tarkoitat tuolla 90%:lla? Tarkoitatko, että 90% osumista osui heikkoihin kohtiin ja silti tarvittiin 6-9 osumaa, vaiko sitä, että 90% tuhotuista vaunuista tuhoutui osumista heikkoihin kohtiin ja niissä oli keskimäärin 6-9 osumaa? Oletan, että jälkimmäinen. Huomaa kuitenkin, että tsetseeniassa nuo vaunut tuhosi erilliset PST -partiot, joilla oli epäilemättä tavallista enemmän ammuksia mukana ja koska vaunut usein saatiin ansaan kaupungin kaduille, niin tulenkäyttö oli perusteella "syttyy tuleen tai vaihtaa muotoaan", eli vähempikin olisi voinut pakottaa vaunun vetäytymään tai miehistön jättämään vaunun.

Aseena taas oli yleensä vanhemman malliset RPG:t.

Tankit on parempi jättää NLAW:ien hoidettavaksi ja Apilaksien, jos niitä enää sattuu olemaan.

 

[kimmo.j]

Vihollisella tulee olemaan kevyitä vaunuja enemmän kuin raskaita, joten jos mahdollista KES:t kannattaa säästää niihin kevyisiin.

 

[Second]

Se kyllä tiedetään, että kessi on nuhapumppu, mutta kunnolliseen tehoon vaan vaadittaisiin jotakin PZF-3:n tapaista, jos siis odotetaan tuhottavan R-vaunun kertalaukauksesta matkustajineen.

Kyllähän nuo AT4:sen kohdalla teki tietoisen vallinnan että läpäisyä vähennettiin tuhovaikutuksen korostamiseksi (=isompi läpäisijä)... Jos KES:n kaltainen 66mm vehje saadaan läpäisemään 450mm panssariterästä niin miten ohut se läpäisijä oikein on, ja miten mitätön teho sillä on läpäisyn jälkeen.

Toki kun ei itse tst-kärjen speksejä tiedä niin hankala sanoa sen kummempaa. Voihan se olla että ovat tuon tst-kärjen r-aine latausta kasvataneet niin paljon että läpäisyn jälkinen tuhovaikutus ei kärsi, ehkä jopa parantuu.

Muistelen vain että 66 KES 88:n tarvittiin 1 kilo lisää painoa että läpäisyä saatiin 50mm lisää ja toki tehokaskantama lisääntyi 50 metrillä (=lähtönopeus kasvoi). Tästä jos lineaarisesti laskee niin 2 kiloa painoa lisää tarvittaisiin jos läpäisyä lisätään 100mm ja kantama pidetään samana... Ehkä jopa enemmän koska ammuksen massa kasvaa paljon ja tarvitaan lisää ajoainetta.

Tarkoitatko, että 90% osumista osui heikkoihin kohtiin ja silti tarvittiin 6-9 osumaa

Tämä. Katon takaosa, moottoritila, telat/kylki siihen kohtaan missä automaattilataaja oli (etenkin kellarikerroksesta tämä oli mehevä maali).

vähempikin olisi voinut pakottaa vaunun vetäytymään tai miehistön jättämään vaunun.

Aseena taas oli yleensä vanhemman malliset RPG:t..

Tai vaunu olisi jatkanut tulitoimintaansa. Se paksu teräs kuori voi olla hyvin houkutteleva suoja, joka jätettään vasta kun se syttyy tuleen. Normaalistihan tuollainen skenaario jossa sinkoja päästään hassaamaan reilusti on sellainen että vaunu on ajanut telamiinaan ja rampana jää puolustamaan itseään kunnes apua saapuu. Etenkin tieduteluosat varmaan pyrkii irtaantumaan jos siis joku ei ole ajanut miinaan tai muuten katkaisuut telaansa, mutta varsinainen hyökkäysosasto tuskin ihan hevillä vastaan tulevaa tulta säikähtää jos se ei aiheuta tappioita. Tietty NLAW:t toimittavat juuri tätä roolia.

RPG-7:lle löytyy ammusta vaikka mihin lähtöön, on PG-7VL:ää ja PG-7VR:ää joista etenkin jälkimmäistä voi jo pitää tehokkaana taisteluvaunujen tuhoamiseen (läpäisy Apilaksen luokkaa, mutta tandem kärjellä). En tiedä mitä kaikkea käyttivät, mutta toivon mukaan pelkkää PG-7:aa, jonka läpäisy on noin 250mm eli heikommin kuin KES:llä. Toki pointti on se että 90% osumista osui paikkaan jossa laukaus läpäisi panssarin ja aiheutti jotakin tuhoa. Tietty kovempi läpäisy etenkin moottoritilassa saa hubaa aikaan. Jos joku PG-7VR ei kippaa vaunua 3-4 laukausella niin... Olisi pitänyt lähteä sivariin.

 

[hessukessu]

Mikähän sitten on läpäisyn jälkinen teho? KES itsessään on melkoinen nuhapumppu juuri tuossa suhteessa, ontelokranaatti on tuunattu juuri läpäisyä varten. Esim AT4:sen läpäisy on heikko suhteessa kokoon, mutta läpäisyn jälkinen vaikutus on parempi.

Tähän kiinnitin itsekin huomiota. Minusta KESsiksi olisi pitänyt valita sellainen, jolla on pienempi läpäisyteho, mutta helvetillinen läpäisyn jälkeinen teho...mieluusti vielä sirpalevaikutus osumaympäristön kiusaksi (siksi, että sillä voisi ampua bunkkerista tai ikkunasta sisään tms.). Eli että se olisi ollut miltei kaiken liikkuvan tuhoaja ja pesäkkeiden sun muiden puhdistaja samassa. Tst-vaunuja vastaan sen teho ei ehkä riittäisi, mutta sitä varten pitäisi olla niitä NLAW ja muita sitten. Nyt valittu KES on kompromissi eli huono kaikissa: Ei kuitenkaan oikein tuhoa tst-vaunua, eikä aiheuta tuhoa ympäristöönsä muutenkaan.

 

[kimmo.j]

Tuota, mistä tämä uuden KES:n huonous tiedetään?
Secondin muistelu on vain yksi spekulaatio, ei ehkä väärä, mutta spekulaatio kuitenkin.
KES:siä ei ole hankittukaan tuohoamaan taisteluvaunua, van kevyempiä vaunuja joita liikkuu taistelukentällä runsaasti. Olet varmaan huomannut taisteluvaunujen tuomiseen tarkoitettujen aseiden koko eron KES:iin verrattuna.
KES:stä on olemassa bunkkerintuhoaja versio, joten tuo ominaisuus on jo olemassa. Kaiken ominaisuuksien ymppääminen samaan taistelukärkeen taas tuo lisää kompromisseja, jotka eivät ainakaan paranna taistelukärjen panssarintorjunta ominaisuuksia.

 

[Samses]

Pliis kundit... Hyvää tietoa, mutta tämän piti olla NLAW-ketju. 66 KES 12 -ketju on edelleenkin olemassa erikseen.

 

[CV9030FIN]

Pliis kundit... Hyvää tietoa, mutta tämän piti olla NLAW-ketju. 66 KES 12 -ketju on edelleenkin olemassa erikseen.

Olen toki samaa mieltä, mutta milläs mandaatilla @Samses täällä huutelee? Eikös ihan perus netiketin mukaan modet hoida näitä hommia? Suutari pysyköön lestissään ja pari muuta peri suomalaista sanontaa päälle. Täällä on erinomaiset modet eikä täällä tarvita yhtään wanabe-modea... Jos täällä jokainen alkaa modea leikkiä niin tämän laudan arvo laskee Suomi24 tasolle hyvin nopeasti...

 

[Jukkis]

Olen toki samaa mieltä, mutta milläs mandaatilla @Samses täällä huutelee? Eikös ihan perus netiketin mukaan modet hoida näitä hommia? Suutari pysyköön lestissään ja pari muuta peri suomalaista sanontaa päälle. Täällä on erinomaiset modet eikä täällä tarvita yhtään wanabe-modea... Jos täällä jokainen alkaa modea leikkiä niin tämän laudan arvo laskee Suomi24 tasolle hyvin nopeasti...

Sillä samalla mandaatilla kait kuin eräs @CV9030FIN...

 

[Second]

Tuota, mistä tämä uuden KES:n huonous tiedetään?
Secondin muistelu on vain yksi spekulaatio, ei ehkä väärä, mutta spekulaatio kuitenkin.
KES:siä ei ole hankittukaan tuohoamaan taisteluvaunua, van kevyempiä vaunuja joita liikkuu taistelukentällä runsaasti. Olet varmaan huomannut taisteluvaunujen tuomiseen tarkoitettujen aseiden koko eron KES:iin verrattuna.

Eipä tiedetä ei.

Ei hankittu vaunujen tuhoamiseksi, mutta kun tst-vaunun tuhoamista semmoisella täällä spekuloitiin, niin arvelin vähän kertoa miten tehoton se KES-tyyppinen keveä sinko on sivustatuliasemistakaan. Usein kun harhakäsitys on se että 2-3 osumaa riittää, torni lentää taivaalle ja niin pois päin.

Jos taas puhutaan ryntövaunuista niin samassa taistelussa (jos oikein muistan) R-vaunuun piti saada 3-6 osumaa samoilla osumatodenäköisyyksillä heikkoihin kohtiin. Varmaan iso tekijä on ollut että paljon on ammuttu miehistötilaan joko moottoria tai sitten jalkautuvia osia tavoitellen. En tiedä miten BMP-2:ssä on polttoaine säiliöitä rungon takaosassa eli onko näitäkin tavoiteltu (nyt tiedän, on siellä). BMP-1:ssähän ulostautumisovessa on tankit, mutta nuo voidaan jättää tyhjiksi ja tietääkseni Suomessa ne täytettiin jollakin palamattomalla materiaalilla jo ihan rauhan aikana.

Jos oikein muistan niin ainakin aiemmin kotimaassa nuo tuhoamistodennäköisyydet KES:lle on olleet 2-4, eli ei nyt kotimainenkaan data niin pahasti väärässä ole, toki ongelma on vähän siinä että me tuskin pääsemme yhtä optimaalisiin olosuhteisiin kuin Helsingissä tai muissa suurkaupungeissa jos taistelut siirtyy itse kaupungin sisään.

Eli sikäli se AT4 tyyppinen valinta paremman läpäisyn jälkeisen tehon parantamiseen tulee mieleen uuden KES:in kohdalla. AT4:sta en sikäli kannata, koska on helvetin raskas, lähinnä vaan kyseenalaistan tuota KES:n läpäisyn kasvattamista JOS sen hinnalla on jopa jouduttu tinkimään läpäisyn jälkeisestä tehosta.

Tuolla on vähän juttua aiheesta Grozny, jos ei muuta tuosta viisastu, niin näkyy ainakin ne paikat joihin pääosin on vaunuissa osuttu:

http://fmso.leavenworth.army.mil/documents/rusav/rusav.htm

Sikäli muuten mielenkiintoista että itseään moottoria ei ole etenekään BMP-2:n kohdalla ammuttu! Onko se sitten niin hyvin panssaroitu että se on jätetty rauhaan?

Sen verran on tsetseenien puolustukseksi sanottava että heikäläiset tunsivat vaunujen tekniikan aika tarkkaan, jos oikein muistan niin tsetseeneillä oli ainakin yksi Puna-Armeijan panssarijoukoissa palvellut korkea arvoinen upseeri, ja sinkomiehet koulutettiin todella tuntemaan vaunun anatomia. Siitäkin syystä nuo osumaprosentit heikkoihin paikkoihin on noin korkeita, eikä räiskitty pitkin vaunua.