Northern Wind 19

Ei pidä tuijottaa liikaa että miehistö on tammikuun porukkaa, johtajina kumminkin alikit ja kokelaat sekä varmaan vaativimmissa joukkue/ryhmätehtävissä kantahenkilökuntaan kuuluva. Miehistö tekee mitä käsketään parhaan osaamisensa mukaan.
 
Harjoituksen alussa sanottiin että ollaan punaisia, itse en näe tihrustaa merkintöjä.

US Marine corpsilta on twitterissä videoita, joissa heillä punainen ruksi bankkujen kyljessä. Tämähän on punaisen puolen merkki ollut.

Suomi/Ruotsi oli varmaankin siniset.
 
Huhutaan että Norjalaiset olisivat käyttäytyneet huonosti harjoituksessa eivätkä kuolleet kun piti, esim kun norjalaisten CV9030 taistelee Ruotsalaisen Leopard 2:n kanssa 100 m etäisyydellä, norskit eivät suostu "kuolemaan" ja muuta vastaavaa käytöstä, joka vie hieman ideaa todentuntuisen harjoituksen tarkoitukselta.

Jossain twitterissä pyöri arvio ettei Saabin järjestelmä toimi 100% yhteen erimaiden kesken. Sehän on osista koostuva verkottunut järjestelmä ja jokainen maa toi sinne omat fyysiset vehkeensä.

Norskeilla ei ole ollut hurrien ammukset järjestelmässä oikein?
 
Tässä HWU (Hot Wash Up) eli puretaan harjoitus. Kumpikin prikaatinkomentaja kertoo taistelusuunnitelmansa ja sen jälken katsotaan simulaattorilaitteistolla koostettu video tapahtumista ja esitetään huomioita ja parannusehdotuksia. .

Onko näistä harjoituksien jälkipyykeistä jotain julkista versiota? Ei välttämättä juuri tästä, mutta jostain aiemmista isommista harjoituksista?
 
Norjalaisten telemark-pataljoona oli kuulemma koukannut melko nohevasti cv:eillä, lumikenkien suhina oli vaan kuulunut. Oli ollut hyvää toimintaa.
 
Huhutaan että Norjalaiset olisivat käyttäytyneet huonosti harjoituksessa eivätkä kuolleet kun piti, esim kun norjalaisten CV9030 taistelee Ruotsalaisen Leopard 2:n kanssa 100 m etäisyydellä, norskit eivät suostu "kuolemaan" ja muuta vastaavaa käytöstä, joka vie hieman ideaa todentuntuisen harjoituksen tarkoitukselta.

Ok. Oletin että viittasi tähän, minkä olit aikaisemmin laittanut, jossa oli CV.

Olikohan tuo se sama tapaus, vai oliko noita useampia? Se on toki ymmärrettävää, että välillä simulaattorit ei pelitä.

 
Ok. Oletin että viittasi tähän, minkä olit aikaisemmin laittanut, jossa oli CV.

Olikohan tuo se sama tapaus, vai oliko noita useampia? Se on toki ymmärrettävää, että välillä simulaattorit ei pelitä.

Tuossahan tuo CV9040-joukkueen johtaja kertoo että Leo 2 joka näkyy kuvassa stumppasi hänen vaununsa.

Tuo toinen oli hieman korkeamman upseerin, ilmeisesti erotuomarinan toimineen, kommentti.
 
Onko se Leo joka näkyy twitterkuvassa tykinputken oikealla puolella, metsikön reunassa? Jos on niin hyvin toimii talvinaamiointi paljaalle silmälle.
 
Tuossahan tuo CV9040-joukkueen johtaja kertoo että Leo 2 joka näkyy kuvassa stumppasi hänen vaununsa.

Tuo toinen oli hieman korkeamman upseerin, ilmeisesti erotuomarinan toimineen, kommentti.

Varmaan eri tapauksia sitten. Mutta tässä tapauksessa ei ollut norskien Leo, vaan norskien CV9030, joka oli ongelma, kun ei suostunut kuolemaan.

Tässä vielä toinen twiitti selventämään samasta asiasta.

 
Tuota noin..tuo on ihan tavallista kaikissa simulaattoriavusteisissa harjoituksissa ettei joku "suostu kuolemaan" tai että joku sortuu "pelaamiseen". Sinänsä ihan inhimillistä. Aiheuttaa myös turhautumista vastapuolella. Inhimillistä sekin.
Pitää kuitenkin muistaa ettei sotaharjoitus ole mikään peli tai ottelu jossa haetaan voittajia tai häviäjiä. Kyseessä on kaksipuoleinen sparri, jossa haetaan käytettävän taktiikan heikkouksia jotta kyetään kehittymään paremmiksi. Samoin testataan esimerkiksi johtamisjärjestelmää, esikuntien kykyä suunnitella ja johtaa joukkoja jne jne.
Voittajia ei sotaharjoituksissa haeta. Sieltä haetaan kokemuksia ja niiden kautta kehittymistä. Ja nimenomaan kokemuksia vähän isommassa mittakaavassa kuin jonkun yksittäisen sotilaan, ryhmän, panssarivaunun tai joukkueen osalta.
Siinä mielessä aina vähän harmistun kun huomio kiinnittyy liiaksi noihin kuka "kuoli" ja kuka "tappoi" kenetkin ja kuka ei suostunut "kuolemaan". Se kun on aikalailla toisarvoista sen suhteen mitä harjoituksilla haetaan.
Toki inhimillistähän se yksilöiden näkökulmasta on. Pitää kuitenkin muistaa että isossa harjoituksessa ne yksilöt, ryhmät ja joukkueet ovat niitä jotka yhdessä simulaattorien kanssa tuottavat sen työkalun jolla kehitetään niitä kokonaisuuksia joita isossa harjoituksessa kehitetään. Siksi on toisarvoista kuka "kuoli" ja kuka ei suostunut "kuolemaan" jne.
 
Tuota noin..tuo on ihan tavallista kaikissa simulaattoriavusteisissa harjoituksissa ettei joku "suostu kuolemaan" tai että joku sortuu "pelaamiseen". Sinänsä ihan inhimillistä. Aiheuttaa myös turhautumista vastapuolella. Inhimillistä sekin.
Pitää kuitenkin muistaa ettei sotaharjoitus ole mikään peli tai ottelu jossa haetaan voittajia tai häviäjiä. Kyseessä on kaksipuoleinen sparri, jossa haetaan käytettävän taktiikan heikkouksia jotta kyetään kehittymään paremmiksi. Samoin testataan esimerkiksi johtamisjärjestelmää, esikuntien kykyä suunnitella ja johtaa joukkoja jne jne.
Voittajia ei sotaharjoituksissa haeta. Sieltä haetaan kokemuksia ja niiden kautta kehittymistä. Ja nimenomaan kokemuksia vähän isommassa mittakaavassa kuin jonkun yksittäisen sotilaan, ryhmän, panssarivaunun tai joukkueen osalta.
Siinä mielessä aina vähän harmistun kun huomio kiinnittyy liiaksi noihin kuka "kuoli" ja kuka "tappoi" kenetkin ja kuka ei suostunut "kuolemaan". Se kun on aikalailla toisarvoista sen suhteen mitä harjoituksilla haetaan.
Toki inhimillistähän se yksilöiden näkökulmasta on. Pitää kuitenkin muistaa että isossa harjoituksessa ne yksilöt, ryhmät ja joukkueet ovat niitä jotka yhdessä simulaattorien kanssa tuottavat sen työkalun jolla kehitetään niitä kokonaisuuksia joita isossa harjoituksessa kehitetään. Siksi on toisarvoista kuka "kuoli" ja kuka ei suostunut "kuolemaan" jne.

Ja miten usein kyse on vain siitä, että laserit / simujärjestelmät eivät syystä tai toisesta toimi, niitä ei huomata tjsp?

Tai saattoihan tuossakin ehkä olla, että Norskien CV kuoli, ja päättivät, että "no, ajetaanpas sitten kotiin". Ja svedu-CV seuraa raivoissaan, että "tuo kuoli jo, mutta tuolla se vain ajelee karkuun". Tilanne siis tulkitaan eri tavoin.
 
Ja miten usein kyse on vain siitä, että laserit / simujärjestelmät eivät syystä tai toisesta toimi, niitä ei huomata tjsp?

Tai saattoihan tuossakin ehkä olla, että Norskien CV kuoli, ja päättivät, että "no, ajetaanpas sitten kotiin". Ja svedu-CV seuraa raivoissaan, että "tuo kuoli jo, mutta tuolla se vain ajelee karkuun". Tilanne siis tulkitaan eri tavoin.
Aika usein kyse on tosiaan myös siitä että simulaser ei ole yhtäkuin kova A-tarvike. Laserin tielle kun sattuu risu, oksa, heinikkoa jne niin "osumaa" ei tule. Maaliprismoissa voi olla vikaa, laser-lähettimessä on vikaa jne jne. Tai sitten on sorruttu kikkailuun eli pelailuun ja naamiointi "ihan vahingossa" olikin mennyt maaliprisman päälle. Ihan inhimillistähän se toki on. Näitä kaikkia em. tilanteita pyritään erotuomaroinnilla ratkomaan heti paikanpäällä, mutta erotuomari ei ole kaikkialla samaan aikaan, joten aina jää jotakin huomaamatta. Lisäksi joskus myös erotuomarit sortuvat pelaamiseen ja omien suosimiseen - mikä on inhimillistä sekin. Kun erotuomaroi itse kouluttamaansa joukkoa, niin aina silloin tällöin sorrutaan eroaseella pelaamaan.
Tilanne voi myös olla se että joku tuhottu psv tai joukko herätellään samantien henkiin jotta saadaan kuvattua isompi/vahvempi vihollinen jollekin joukolle tai että saadaan testattua joku isompi kokonaisuus joka halutaan testata. Nämä tällaiset asiat jäävät usein itse toimivan joukon yksilöiltä huomaamatta, joka sitten aiheuttaa turhautumista.

Hyvä esimerkki on myös se, että jonkun liikkeen eteen ilmestyy sirotemiinoite, vaikkei vastapuolella ole harjoituskaluston puolesta kykyä ampua RAKH:llä sirotteita. Ja sitten simin pysäyttämä kärkijoukkue pahoittaa mielensä jne jne.
Onhan näitä :)
 
Muistan nuo tilanteet erittäin hyvin. Tunteet kuumenivat kun ammuin harvan tamikon läpi T-72:sta jossa ei lamppu vain syttynyt, hetken kuluttua tuomari sytytti 72:sen lampun ja mieliala koheni heti.

Simulaattorien kanssa ei tosiaan tarvita mitään isoa juttua, kun homma ei toimi, mutta hyvä tuomarointi pelastaa paljon.
Eikä se "kuolleena" makaaminen/odottelu mitään opeta, joten hyvä vain että herätetään henkiin jatkamaan harjoittelua.

Toimivilla simulaatoreilla harjoittelu saa kuitenkin aivan erilaisen tunnelman ja löysäily jäi pois heti. Treenattiin sata lasissa ja tosissaan. Siksi pientä epämukavuutta on hyvä sietää.
 
Muistan nuo tilanteet erittäin hyvin. Tunteet kuumenivat kun ammuin harvan tamikon läpi T-72:sta jossa ei lamppu vain syttynyt, hetken kuluttua tuomari sytytti 72:sen lampun ja mieliala koheni heti.

Simulaattorien kanssa ei tosiaan tarvita mitään isoa juttua, kun homma ei toimi, mutta hyvä tuomarointi pelastaa paljon.
Eikä se "kuolleena" makaaminen/odottelu mitään opeta, joten hyvä vain että herätetään henkiin jatkamaan harjoittelua.

Toimivilla simulaatoreilla harjoittelu saa kuitenkin aivan erilaisen tunnelman ja löysäily jäi pois heti. Treenattiin sata lasissa ja tosissaan. Siksi pientä epämukavuutta on hyvä sietää.
Näin se on! Tankkipuolella olikin jo T-72/T-55 aikoina ihan kohtuullisesti toimivat simulaattorit.
Ylipäätään simulaattoriavusteiset harjoitukset ovat hyviä myös yksilötaidon kehittämiseen. Eräs "mutta" siinä kuitenkin on, joka on todella syytä tiedostaa:
Laser ei ole kova A-tarvike. Simulaserilta olet turvassa taimikossa, ruohikossa jne.
Tämän kyllä oppivat nopeasti mm. T-72 ja T-55 miehistöt ja asia vaati todella aktiivista ja huolellista erotuomarointia.

Jalkaväkihommissa on sama ongelma JA samasta syystä juontuva isompi ongelma:
Laser on laser ja peitteisessä maastossa se ei oikein toimi. Paitsi että meikäläisen jalkaväen toimintamaasto on juuri se peitteinen maasto.... No, kyllä simulaattoreilla peitteisessä maastossakin koulutuksellista hyötyä saadaan. Yleensä siellä ei vaan käsiaseilla tule mitään tulosta em. syystä. Epäsuoratuli ja miinat sensijaan voidaan kyllä kuvata hyvinkin ja joukkojen liikkeet nähdään jälkikäteen sotilaan tarkkuudella, joten kyllä siitä hyötyä on vaikkei käsiaseiden tehon simulointi oikein onnistukaan.

Simulaattoriavusteisesti harjoitettu joukko menestyy ensimmäisissä taisteluissaan selvästi ilman simuja harjoitettua joukkoa paremmin. Tämä on ainakin mm. jenkkien näkemys tutkimukseen perustuen.
Hyödyllinen apuväline, kunhan rajoitteet ja sudenkuopat ymmärretään.
 
Simulaattoriavusteisesti harjoitettu joukko menestyy ensimmäisissä taisteluissaan selvästi ilman simuja harjoitettua joukkoa paremmin. Tämä on ainakin mm. jenkkien näkemys tutkimukseen perustuen.
Hyödyllinen apuväline, kunhan rajoitteet ja sudenkuopat ymmärretään.

Varmasti. Siinä kun pitää tähdätäkkin että osuu... ja pienen harkan jälkeen ymmärtää että pienikin suoja voi pelastaa hengen. Tulee konkreettisemmin esille.

Ja ei se jos joku ei suostu kuolemaan iso haitta ole. Vituttaa yksilötasolla, mutta aika harvoin se "komppanian hyökkäys" siihen yksittäiseen sotilaaseen joka ei kaadu pysähtyy.. yleensä tulos on jo selvä ennen sitä.

PS. Meillä splatterporukassa oli ja on sääntö noille "kuolemattomille".. ammu läheltä ja isoihin lihaksiin... mut me ei pelatakkaan urheilusäännöillä...
 
Näin se on! Tankkipuolella olikin jo T-72/T-55 aikoina ihan kohtuullisesti toimivat simulaattorit.
Ylipäätään simulaattoriavusteiset harjoitukset ovat hyviä myös yksilötaidon kehittämiseen. Eräs "mutta" siinä kuitenkin on, joka on todella syytä tiedostaa:
Laser ei ole kova A-tarvike. Simulaserilta olet turvassa taimikossa, ruohikossa jne.
Tämän kyllä oppivat nopeasti mm. T-72 ja T-55 miehistöt ja asia vaati todella aktiivista ja huolellista erotuomarointia.

Jalkaväkihommissa on sama ongelma JA samasta syystä juontuva isompi ongelma:
Laser on laser ja peitteisessä maastossa se ei oikein toimi. Paitsi että meikäläisen jalkaväen toimintamaasto on juuri se peitteinen maasto.... No, kyllä simulaattoreilla peitteisessä maastossakin koulutuksellista hyötyä saadaan. Yleensä siellä ei vaan käsiaseilla tule mitään tulosta em. syystä. Epäsuoratuli ja miinat sensijaan voidaan kyllä kuvata hyvinkin ja joukkojen liikkeet nähdään jälkikäteen sotilaan tarkkuudella, joten kyllä siitä hyötyä on vaikkei käsiaseiden tehon simulointi oikein onnistukaan.

Simulaattoriavusteisesti harjoitettu joukko menestyy ensimmäisissä taisteluissaan selvästi ilman simuja harjoitettua joukkoa paremmin. Tämä on ainakin mm. jenkkien näkemys tutkimukseen perustuen.
Hyödyllinen apuväline, kunhan rajoitteet ja sudenkuopat ymmärretään.

Tästä tulee mieleen jenkkituttujen "MILES-piles". MILES kun oli aikoinaan niiden laserharjoittelujärjstelmä. Eli ajetaan "puskutraktorilla" keko maata tankin eteen ja kappas...mikään ei sitä läpäise... :D
 
Kommentoin jo visertimessä tuota kolmella seikalla:

1) Hämmästyttävää että upseeri (tämä on aktiiviupseeri) harjoittelee ensimmäisen kerran tykistön kanssa

Tähän hän vastasi että tämä on ensimmäinen suuri harjoitus.

En jatkanut tuosta, koska se kertoo jo että epäsuora tuli ei ole kovin keskeisessä roolissa Ruotsissa, jonka siis joutuvat pohtimaan uusiksi.

2) Kun hän koki että oli epäreilua että erotuomari ilmoitti vastapuolen on miinoittanut laajan alueen raketinheittimillä joita Norjalla ei ole + että vastapuoli oli iskenyt ilmavoimilla joita hänen mukaan ei ollut, ja katsoi että pitäisi taistella "reilusti" olemassaolevalla materiaalilla, totesin että tässä harjoitellaan sellaita vastustajaa varten, jolla on nuo resurssit.

3) Kun hän kertoi että siviilit olivat toimineet vapaaehtoisina tiedustelijoina + olivat antaneet käyttää tiloja, pohdin siviilien käyttöä, koska ne olisivat todellisessa tilanteessa joko evakuoitu omien toimesta tai heidän liikkumavapauttaan olisi vastustajan toimesta rajattu, eivätkä olisi voineet ajella edestakaisin tiedustelemassa. Siviilien infran käytössä en näe ongelmaa. Todellisessa tilanteessa mentäisiin mökkeihin omin luvin.

Paikallispataljoonat tukeutuvat olemassa olevaan infraan. Ja tietyissä vaiheissa muukin toiminta. Toki asiasta tehdään suomalainen paperisota.
 
Itse olen jostain saanut käsityksen, että simulaattori ei laskisi tuhotusta yksiköstä tulleita lasereita vahingollisiksi. Mutta nyt mennään niin rankalla mutulla ja muistilla, että en väitä mitään

Kyllähän se kuollutkin CV90 vetää tulta puoleensa jos ei poistu taistelukentältä.
 
Ruotuväen toimittajat tekivät alussa paljon havaintoja.

Ruotuväen mukaan varusmiesten osaaminen kestää vertailun ammattiarmeijaa vastaan. Koska osa Panssariprikaatin harjoitukseen osallistuvasta varusväestä oli tullut vasta tammikuussa, Parolassa lyhennettiin perusjaksoa kahdella viikolla ja aloitettiin erikoiskoulutuskausi jo viikolla kuusi ja sitten keskityttiin vain tst-koulutukseen.

Alkupäivistä sen verran, että Parolan vaunu tuhosi ensimmäisenä iltana joukkueen telakuorma-autoja. Leo oli kytiksessä metsänreunassa. Ruotuväen piti ilmeisesti saada juttu painoon, joten jatkopäivistä siinä ei ole mitään.

2-3 kpl. = joukkueellinen tekoja?
 
Back
Top