Nykyistä paremmat kuntotestit..

Jankkaanpa nyt kun aikaakin on...
Taistelua ei edelleenkään mielestäni ratkaista punttisalilla vertailemalla sotilaspenkki- tai rytkykyykkytuloksia. Merkittävintä on taistelijan kyky liikuttaa itseään sekä taisteluvarustustaan. Koska varusteet ovat vakiokokoisia, eikä elopainoltaan kevyemmille taistelijoille valmisteta kevyempiä kivääreitä tai radioita yms. kärsii pieni ja kevytrakenteinen vertailussa vaikkapa isompaan taistelijaan.
Jos varusteiden realiteettia ei oteta huomioon ja keskitytään aiempaan esimerkkiin, en ymmärrä mitä eroa on 58 kiloisella juoksijalla joka punnertaa 70 etunojaa minuutissa ja 70 kiloisella hiihtäjällä joka punnertaa saman verran. Toki, on harvinaisempaa että juoksijalla on yhtä hyvä ylävartalon lihaskunto kuin hiihtäjällä mutta jos tilanne on edellä mainittu, en näe mitään syytä miksei em. juoksija punnertaisi yhtä monta kertaa sotilaspenkissä kuin em. hiihtäjä.
 
Zero The Hero kirjoitti:
Jankkaanpa nyt kun aikaakin on...
Taistelua ei edelleenkään mielestäni ratkaista punttisalilla vertailemalla sotilaspenkki- tai rytkykyykkytuloksia. Merkittävintä on taistelijan kyky liikuttaa itseään sekä taisteluvarustustaan. Koska varusteet ovat vakiokokoisia, eikä elopainoltaan kevyemmille taistelijoille valmisteta kevyempiä kivääreitä tai radioita yms. kärsii pieni ja kevytrakenteinen vertailussa vaikkapa isompaan taistelijaan.
Jos varusteiden realiteettia ei oteta huomioon ja keskitytään aiempaan esimerkkiin, en ymmärrä mitä eroa on 58 kiloisella juoksijalla joka punnertaa 70 etunojaa minuutissa ja 70 kiloisella hiihtäjällä joka punnertaa saman verran. Toki, on harvinaisempaa että juoksijalla on yhtä hyvä ylävartalon lihaskunto kuin hiihtäjällä mutta jos tilanne on edellä mainittu, en näe mitään syytä miksei em. juoksija punnertaisi yhtä monta kertaa sotilaspenkissä kuin em. hiihtäjä.

Pointti on se, että jollakin tavalla sitä on mitattava miten sotilas selviää taistelukentällä ja oikeanlaisilla testeillä ohjataan sotilaiden harjoittelua oikeanlaisiin asioihin.
Jos et ymmärrä mitä eroa on 58 kiloisella juoksijalla ja 70kiloisella hiihtäjällä jotka molemmat punnertavat 70 kertaa niin sitten et kyllä ymmärrä kovinkaan paljoa kuormitusfysiologiasta ja ihmisen fyysisestä suorituskyvystä.

Merkillepantavaa kuntotesteissa armeijass on se erityispiirre, että sellaiset sotilaat jotka eivät selviydy testeistä hyvin, ovat sitä mieltä että testi on väärä..tai sellaiset jotka selviutyvät käytettävistä testeistä hyvin, mutta tietävät etteivät selviä toisenlaisesta testistä yhtä hyvin, vastustavat jyrkästi muutosta..

Nykyiset testit ovat "kansanterveytasoa" - eivät missään nimessä ammattisotilaan kuntotestejä!
 
Ja mistä sitten saataisiin ammattisotilaita ammattisotilaiden kuntotestiin, kun jo LJK:n/Erikoisjääkäreiden sisäänpääsytestit eivät ole mitenkään erikoisen vaikeita? Vaikka testejä muutettaisiin niin uskotko että kunto yhtään paranisi tai osanottajien sijoittautumisjärjestys hirveästi muuttuisi kuitenkaan? Vaikka testit ovat "kansanterveystasoa" niin entä sitten jos osanottajat jakautuvat normaalijakauman mukaisesti taulukossa? Eihän vika ole testeissä vaan osanottajien kunnossa koska taulukkoja voidaan pitää niin matalina. Pitäisikö taulukkoa ja testejä muuttaa sen takia että 1-2% jotka saavat yli 70 punnerrusta minuutissa eivät voi verrata keskenään tuloksia? Toki olisi järkevämpää kai muuttaa testejä, lisätä eri lihasryhmiä, saada enemmän vastusta kuin ruumiinpaino ja tämänkaltaista mutta silloin pitäisi myös ymmärtää että ammattisotilaita ja varusmiehiä ei voida testata samoilla testeillä koska sotilaspenkista yli puolet ei varmaan saa ensimmäistäkään ylös ja kuitenkin PV muutti kuntotestejään jotta ne olisivat samat varusmiehille, reserviläisille kuin kantahenkilöstölle. Tämä on sinällään hieno asia, koska täytyyhän henkilökuntaan kuuluvan voittaa 95% varusmiehistä näissä - vähintään. Ja mieluusti vielä testit tehtäisiin joukko-osastokohtaisesti yhtäaikaa ml. henkilökunta. Siinä painetta ja harjoitteluun motivaatiota. :D
 
En sitten varmaan ymmärä kuormitusfysiologiaa.

Jos palataan tähän sotilaspenkki ja kyykkytestaukseen, mitkä olisivat mielestäsi sopivat tulosrajat. Olisiko testeissä painoluokkia kuten varsinaisissa sotilaspenkkikisoissa on? Painoluokat on otettu käyttöön kisoissa, koska on pantu merkille, että 110 kiloinen lihaskimppu kykenee parhaimmillaan sellaiseen kolmeenkymmeneen toistoon, kun 50 kiloinen mestari toistaa sen 50-70 kertaa. Toistomäärinä tämäkin taitaa tosin mennä jo sinne laktaatinsiedon puolelle eller hur?
 
Zero The Hero kirjoitti:
En sitten varmaan ymmärä kuormitusfysiologiaa.

Jos palataan tähän sotilaspenkki ja kyykkytestaukseen, mitkä olisivat mielestäsi sopivat tulosrajat. Olisiko testeissä painoluokkia kuten varsinaisissa sotilaspenkkikisoissa on? Painoluokat on otettu käyttöön kisoissa, koska on pantu merkille, että 110 kiloinen lihaskimppu kykenee parhaimmillaan sellaiseen kolmeenkymmeneen toistoon, kun 50 kiloinen mestari toistaa sen 50-70 kertaa. Toistomäärinä tämäkin taitaa tosin mennä jo sinne laktaatinsiedon puolelle eller hur?

Eikös nyt kuitenkin haeta rasituksen kestokykyä?. Itse suosisin pitkäjaksoisen kestävyyden testaamista ihan autenttisessa ympäristössä: Täyspakkaus niskaan ja lenkille. Tippuu nuo uberkommandot heti alussa pois, kun kestävyyttä kuorman alla ei löyty. Näin meneteltiin aikoinaan, itsellä kokemusta asiasta; lihaskimput tippui rivistä yllättävän aikaisessa vaiheessa. Noheva riisikepiltä näyttänyt kaveri senkuin porskutti eteenpäin; ei ollut cooperissa sen kummempi kuin muutkaan, mutta kun motivaatiolisä laitettiin hartioille, niin kyllä lähti:a-cool:. Itse en kuulunut tuohon joukkoon, mutten rivistä pudonnutkaan :angel:.
 
commando kirjoitti:
Ja mistä sitten saataisiin ammattisotilaita ammattisotilaiden kuntotestiin, kun jo LJK:n/Erikoisjääkäreiden sisäänpääsytestit eivät ole mitenkään erikoisen vaikeita? Vaikka testejä muutettaisiin niin uskotko että kunto yhtään paranisi tai osanottajien sijoittautumisjärjestys hirveästi muuttuisi kuitenkaan? Vaikka testit ovat "kansanterveystasoa" niin entä sitten jos osanottajat jakautuvat normaalijakauman mukaisesti taulukossa? Eihän vika ole testeissä vaan osanottajien kunnossa koska taulukkoja voidaan pitää niin matalina. Pitäisikö taulukkoa ja testejä muuttaa sen takia että 1-2% jotka saavat yli 70 punnerrusta minuutissa eivät voi verrata keskenään tuloksia? Toki olisi järkevämpää kai muuttaa testejä, lisätä eri lihasryhmiä, saada enemmän vastusta kuin ruumiinpaino ja tämänkaltaista mutta silloin pitäisi myös ymmärtää että ammattisotilaita ja varusmiehiä ei voida testata samoilla testeillä koska sotilaspenkista yli puolet ei varmaan saa ensimmäistäkään ylös ja kuitenkin PV muutti kuntotestejään jotta ne olisivat samat varusmiehille, reserviläisille kuin kantahenkilöstölle. Tämä on sinällään hieno asia, koska täytyyhän henkilökuntaan kuuluvan voittaa 95% varusmiehistä näissä - vähintään. Ja mieluusti vielä testit tehtäisiin joukko-osastokohtaisesti yhtäaikaa ml. henkilökunta. Siinä painetta ja harjoitteluun motivaatiota. :D

Eihän ammattisotilaan kehitys ole huipussaan silloin, kun tämä on varusmiespalveluksessaan? Eihän 19-vuotias sälli ole mitenkään vielä miehuutensa huipulla, ei mitenkään. Varusmies on todella raakile, jos hän tähyää sotilasuralle eikä varusmiesten kuntorajat ole "mitään" ammattisotilaan top-juttuja.

Ehkei ammattisotilaan pitäisi hyväksyä itselleen sitä, että okei, varusmiehenä meni cooperissa 2950, no siitä se vuosien mittaan vähän vähenee....ammattisotilaan sa-tehtävät ovat usein senlaatuisia, että jo niistä selviäminen edellyttää tosi lujaa fysiikkaa. Jos tuo sa-tehtävä on SE iso juttu sotilaalle hän ei voi sallia itselleen mitään laskevaa kaarta...ei se vaan toimi. Tottakai jossain kohtaa ikä ja terveys asettavat jonkin raamin, mutta lähtökohtana tuo ei ole hyvä...tosin ei se ole hyvä meille siviileillekään.
 
Paitsi että taulukon mukaan ikävuosina 20-24 on siinä kunnossa, että PV voi vaatia eniten. Varusmiehille on toki oma taulukko (ei ikäluokkia). Harva urheilija on tuossa iässä huipulla kunnon suhteen mutta yleensä viimeistään 35 vuodesta lähtien mennään alamäkeä. Toki joissakin lajeissa voi vielä 40-vuotiaana olla kova luu esim. kehonrakennus tai tietyt urheilulajit joissa myös taito määrää voivat hyvin vanhatkin pysyä huipputasolla.

Sotilaille, siviileille sekä varusmiehille on omat arvostelutaulukkonsa myös sukupuolen mukaan. Taulukkoja on siis kuudelle ryhmälle joista jokaiselle on omat ikärajansa (pl. varusmiehet), jokaiselle mittarit: punnerrukset, vauhditon pituus, pp-ergometritesti, vatsalihakset ja cooperin testi. Eli vain lajit ovat samat. Mielestäni vaatimuksissa ei pitäisi huomioida ikää, sukupuolta tai silmien väriä vaan tehtävä. Yleisesikunnassa mitataan mahahaavan kahvinkestomäärää, nurmiporalla miten ripeästi jalka nousee ja käsi käy.
 
Yksi hyvä tapa testata ylävartalon funktionaalista voimaa on 5m köysi, joka kiivetään ylös ilman jalkoja. Toki tämäkin testi suosii kevytrakenteisia, mutta sama pätee lähes kaikkiin omalla painolla suoritettaviin ylävartalon voimatesteihin. Omassa palveluspaikassani (ei Suomessa) 5m köysi ilman jalkoja on ns. karsiva tekijä jo sisäänottovaiheessa ja siitä suoriutumista odotetaan koko palvelusajan keston.

Täällä käytetään myös testaamiseen 8km maastojuoksua maastopuvussa ja 11kg reppu selässä. Hyvä tulos on sieltä 40min korvilta alaspäin. Ongelma tämän kaltaisessa testissä on se, ettei se sovellu ainakaan pystymetsästä revitylle varusmiehelle: veikkaan, että varuskuntasairaalasta loppuisivat äkkiä vuodepaikat kaikkien testissä tuupertuneiden takia.

Havaintojeni mukaan sellaiset kevytrakenteiset taistelijat, joiden aerobinen kunto sekä lihaskunto ovat hyvät, selviävät varusteiden kantamisesta vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin raskasrakenteisemmat salilla viihtyvät kaverit. Se kun ei kysy lainkaan penkki- tai kyykkytuloksia. Toki poikkeuksia on molempiin suuntiin, mutta näin se näyttää ainakin pääpiirteittän menevän ammattisotilasrykmentissä.

Mielestäni sotilas ei paljon kuntosalia tarvitse: leuanvedoilla myötä- ja vastaotteilla, erilaisilla etunojapunnerruksilla, vatsoilla, kyykyillä omalla painolla (naurakaa vaan, mutta enpä ole vielä nähnyt kovin montaa hommaa, josta kovat kyykkymiehet selviytyvät selkeästi muita paremmin), köydellä ja esteradoilla pääsee jo aika pitkälle..
 
Samoilla linjoilla vessaharjan kanssa vaikka itsekin viihdyn enemmän salila ja dojolla kuin lenkkipolulla. Jotta väittelyssä testien paremmuudesta päästäisiin yhtään tätä pidemmälle, tarvitaisiin empiiristä tutkimusaineistoa. Mutulla ei pääse tämän pidemmälle.
Asia jossa voinemme olla kaikki(?) samaa mieltä, on se että PV:n nykyiset testit eivät anna kattavaa kuvaa sotilaan fyysisestä suorituskyvystä ja asteikko on liian suopea ammattisotilaille.
 
Jaha. Pyytämäni bänni lähti pois, täällä onkin sopivasti vaihteeksi mielenkiintoinen keskustelu!

Samoilla linjoilla Zero The Heron ja Vessaharjamiehen kanssa. Ainakin omat kokemukset pohjaa siihen että jo pelkkä 70 etunojapunnerrusta kertoo melko räjähtävästä voimasta ylävartalossa. Itse pääsin johonkin 65 punnerrukseen, enempään ei nopeus riittänyt (toki tekniikkakin oli erittäin puhdas). Pelkällä etunojapunnerrustreenillä tein myös 8 punnerrusta käsillä seisonnasta (jalat tuettuna seinään), tupakaverina oli bodari joka ei vastaavaan suoritukseen kyennyt vaikka lihasmassaa oli ja epäilemättä voimaakin... Luulen vain että minulla oli kehonhallinta JUMALITTOMAN paljon parempi ja siksi tämmöinen tasapainoa ja koodrinaatiota vaativa temppu onnistui selkeästi paremmin. Asia joka ikävä kyllä helposti unohdetaan.

Eikä tämä ole yksittäistapaus, kehonrakentajilla on todetusti heikompi kehonhallinta kuin voimistelu-tyyppisiä liikkeitä tai vaikka kahvakuulaa heiluttavilla ja on jopa todettu että mm kahvakuulailijoilla on selvästi paremmat leuanveto tulokset kuin (leukaa vetämättömillä) voimaharjoittelijoilla johtuen ihan puhtaasti paremmasta kehon hallinnasta. Vitsinä tässä on se että kahvakuulailija ei tee oikeastaan yhtään liikettä selvästi hauiksella tai lapa-alueen lihaksillakaan... Kehonrakentajalla taas on hauiskääntöä ja ylätaljaa ja sun muuta! Ja kahvakuula treenaa pääasiassa voimakestävyyttä (todella pitkiä sarjoja) sekä maitohaponsietokykyä. Toki vapaat painot ja moninivel liikkeet vaatii vähän enemmän myös kehonhallintaa kuin eristävät laitteet ja liikkeet, mutta kyllä tuo minusta aika minimaalista on jos vertaa siihen vaatimukseen mitä oman kehon painolla vaaditaan. Ja sitähän se sotilaan liike aina on, oman (tai toisen) kehon liikuttelua erinäisissä asennoissa. Tässä mielessä funktionaalisuus on mielestäni se mikä JYRÄÄ!

Oikeastaan tekisi mieli ehdottaa kahvakuulaa yhdeksi testimuodoksi... Toki hommassa tekniikka on suuressa roolissa, mutta jos joku simppeli yhden käden etuheilautus raskaalla (24 tai 32 kg) kuulalla. Mielestäni vain testaa ehkä parhaiten "maanmiehen" fyysisiä ominaisuuksia ja tärkeimpiä kohdelihaksia: alaselkää, reisiä, persettä sekä jonkin verran kyynärvarren lihaksia (pursitusta)... Sekä toki kämmenen nahan kestävyyttä. Toki tämä on Ryssän keksintö joten se siitä.


Muutama omasta mielestäni aika varteen otettava juttu:
-Haavoittuneen evakuinti yksin. Sanotaan nyt vaikka 100 kiloinen paininukke joka pitää mahdollisimman NOPEASTI evakuida pieni muotoisen ja vaatimattoman esteradan läpi. Ideana lyhyet spurtit suojasta suojaan, kenties nukke pitää laskea maahan suojien välissä ja ottaa taas kantoon (tulee vähän tekniikkapuoltakin mukaan). Testaa mielestäni aika hyvin muunmuassa voimaominaisuuksia jaloista eikä täten jalkojen voimaa ole sen tarkemmin tarve tutkia.
-Joku 15 kilometrin mittainen marssi partiovarustuksessa (tarkoitan sitä pikkureppua), kuten Kapiainen sitä ehdotti, eli pelkällä kävelyllä sitä ei voi vetää läpi vaan juostava on. Aika määreistä jos puhutaan niin joku 120 minuuttia vaatisi jo 8 min/km etenemistä joka tarkoittaa keveää juoksua... Toisaalta meikäläisen kaltainen paskakuntoinen jaksaa hölkätä sen keveästi joten kyllä ammattisotilaan pitää pystyä menemään tuommoinen matka leikiten tuohon aikaan.
-Köysikiipely on mielestäni hyvä vetävä liike, tuohon sitten käsillä seisontapunnerrus joka on työntävä liike. En tiedä olisiko järkeä laittaa vielä vaakatasossa tehtäviä vetäviä ja työntäviä liikkeitä, taka- ja etuvaaka (tia planche eli nojavaaka)... No ei tässä ehkä telinevoimistelijaa olla luomassa. höhö.
-Kahvakuulalla pitää saada 100 yhden käden etuheilautusta (kuula nousee hartia linjaan asti) 24 kilon kuulalla 5 minuuttiin. Kättä saa vaihtaa niin monesti kuin haluaa. Voi olla kyllä helvetin vaikea testi kokemattomalle, mutta latoin sen tänne eksotiikaan vuoksi.

Toki tämä on sellainen jv-taistelijan testi enemmänkin.
 
Ihan hyviä ajatuksia monelta keskustelijalta.
Kehonrakennuksen ja kehonrakentajat vetäisin pois tästä keskustelusta verrokkeina sotilaan voima-, koko- ja muihin fyysisiin vaatimuksiin. Kehonrakennus urheilulajina on sellainen, että sen tavoitteet eivät kovin hyvin palvele oikeastaan mitään muuta urheilulajia. Kehonrakennus ei myöskään ole suoranaisesti voimalaji, se on keholaji..ja siinäkin on olennainen ja merkittävä ero.

Jos palaan edelleen tuohon noin 70:neen etunojapunnerrukseen niin...

Tottakai se kertoo siitä, että yläkropassa on jotakin fysiikkaa..mutta onko se "jokin" voimaa vai jotakin muuta..ja missä määrin se on voimaa ja missä määrin jotakin muuta?!
Edelleen väitän, että jos henkilö on hieman treenannut hänen voimaominaisuutensa eivät tule rajoittavaksi tekijäksi noin 70:nen etunojapunnerruksen tekemisessä. Rajoittavaksi tekijäksi muodostuu toisaalta laktaatintuottonopeus ja siihen liittyvät mekanismit ja toisaalta kertyvän laktaatin puskurointikyky..ei siis VOIMA tai voimaominaisuudet. Sen vuoksi etunojapunnerrukset eivät mielestäni mittaa riittävällä tavalla sotilaan ylävartalon voimaominaisuuksia.
Jos ylkäkropan ominaisuuksia testataan penkkipunnerruksella, mitataan melko pitkälti samojen lihasten suorityskykyä kuin etunojapunnerruksillakin, mutta kun tangossa on rautaa enemmän, päästään testi kohdistamaan enemmän nimenomaan voimaan. Mieluiten käyttäisin sotilaspenkkipunnerrusta, koska ns raaka penkki on loppujenlopuksi aikalailla enemmän tekniikkalaji kuin sotilaspenkki. Selän asento, jalkojen käyttö jne ovat asioita joiden hallinnalla voi raakaa penkkitulosta parantaa merkittävästi ilman varsinaista voiman lisäämistä. Sotilaspenkki on selvästi vähemmän tekninen suoritus ja siksi se saattaisi sopia paremmin testiksi.

Etunojapunnerruksen osalta kritiikkini kohdostuu siis siihen, että se ei mielestäni mittaa riittävästi oikeita ominaisuuksia, vaan vähänkään treenanneella kaverilla (kuten ammattisotilaan tulee ilman muuta olla) testattava ominaisuus ei enää ole niinkään voima, vaan muut ominaisuudet.

Edelleen: Mielestäni ei ole tarkoituksenmukaista, että ammattisotilaiden fysiikkatestit ovat suora kopio "kansanterveystason" kuntotesteistä. Eihän esim palomiehet ym käytä fysiikkatesteinä "kansanterveystason" testejä, vaan testejä jotka on sovellettu heidän työtehtäviensä vaatimuksista.
Ylipäätään sotiminenkin on fyysisessä mielessä "urheilulaji" ja siksi myös testien pitäisi olla sellaisia, jotka mittaavat riittävästi kohdennettuna "lajiominaisuuksia"..EI "kansanterveystason" yleisominaisuuksia.

Korostan vielä myös sitä, että aiemmin tässä keskustelussa esittämäni testit olivat vain ajatuksia kehittelyn ja keskustelun pohjaksi, eivät loppuun asti mietitty testipatteri. Olennaista on, että päästäisiin eroon "kansanterveystason" yleistesteistä...kysymys on kuitenkin ammattiryhmästä, jonka edustajista monen PÄÄTEHTÄVÄ (sodanajan tehtävä) on mitä suurimmassa määrin fyysinen tehtävä..voisi kai sanoa jopa äärimmäistä fyysistä suorituskykyä vaativa tehtävä. Miten siis voi olla sellaista ammattiryhmää testata "kansanterveystason" testeillä???
 
Kapiainen kirjoitti:
Kehonrakennuksen ja kehonrakentajat vetäisin pois tästä keskustelusta verrokkeina sotilaan voima-, koko- ja muihin fyysisiin vaatimuksiin. Kehonrakennus urheilulajina on sellainen, että sen tavoitteet eivät kovin hyvin palvele oikeastaan mitään muuta urheilulajia. Kehonrakennus ei myöskään ole suoranaisesti voimalaji, se on keholaji..ja siinäkin on olennainen ja merkittävä ero.

Toki. Toisaalta kehonrakentajat treenaa perusvoimaa, ja vaikka lajissa menestyminen ei voimaa vaadi niin yleensä iso mies nostaa helvetisti rautaa. Maksimivoimat on toki sitten suhteessa "heikot" jos niitä vertaa saman tason voimanostajiin, toisaalta perusvoiman suhteen tilanne onkin sitten toisinpäin.Toki kehonrakennustyyppinen treenaaminen sellaisenaan ei sovellu yleensä urheiluun, joissa vaaditaan jotakin "erityisominaisuutta" kuten räjähtävyyttä, lihas/voimakestävyyttä, maksimivoimaa tms. Eli olet oikeassa, vaikka vähän koitan vastaan vängätäkin.

Joka tapauksessa olet kyllä ehdottoman oikeassa siinä että ei nykyiset testit mitään kovin kattavia ole kun aletaan puhua hyvä kuntoisista testattavista.
 
@Honcho ideamme Bull Mentulasta osana maanpuolustuskyvyn kohottamista on huomioitu

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/844397/Armeija+haluaa+riskit+sotilaat+esiin

Armeija haluaa riskit sotilaat esiin
Isojen ja lihaksikkaiden varusmiesten voimat aiotaan hyödyntää puolustusvoimissa nykyistä paremmin.

Maria Kalliokoski ja Juha Vainio, teksti // Juha Neuvonen, kuvat
Sotilaiden ja asevelvollisten fyysisiä vaatimuksia aiotaan muuttaa ensi vuonna. Puolustusvoimat selvittää parhaillaan, miten asevelvolliset ja sotilaat voidaan jaotella tehtäviin, jotka vastaavat parhaiten heidän fyysisiä ominaisuuksiaan ja osaamistaan.

Kestävyyskuntoa arvostetaan Puolustusvoimissa, mutta tulevaisuudessa isojen ja lihaksikkaiden sotilaiden ominaisuudet selvitetään ja hyödynnetään tarkemmin.

Varusmiespalvelustaan Kainuun prikaatissa suorittavalle Timo Kurkelalle sopii, jos Cooperin testin ja kuntotestien oheen tulee esimerkiksi maastaveto tai haavoittuneen evakuoiminen.
– Nykyiset, kestävyyteen painottavat kuntotestit ovat epäedullisia isoille ja lihaksikkaille sotilaille, sillä juuri voimalle olisi käyttöä monissa tehtävissä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, everstiluutnantti evp. Matti Santtila.

Esimerkiksi tykkimieheksi tai kuljettajaksi valittavat sotilaat tarvitsevat erilaisia fyysisiä ominaisuuksia kuin lääkintämies.

Johtava liikuntapäällikkö, majuri Harri Koski Pääesikunnan koulutusosastolta sanoo, että uusia kuntovaatimuksia kokeillaan ensi vuonna.

Kainuun prikaatin varusmiestoimikunnan puheenjohtaja Eero Peltola sanoo, että monet kokeilevat palveluksensa aikana uusia lajeja varusmiesten vetämissä liikuntakerhoissa.
Kosken mukaan perinteiset kuntotestit ovat jatkossakin osa testijärjestelmää, mutta ainakin joissain tehtävissä ollaan ottamassa käyttöön kohdennettuja tehtäväkohtaisia testejä.

Työryhmässä olevan Santtilan mukaan haavoittuneen evakuointi ja maastaveto voisivat olla hyviä testejä mittaamaan sotilaan fyysisiä kenttäominaisuuksia.

Vesa Raussi käy päivittäin Kainuun prikaatin kuntosalilla. Saleja on Heikinhallin lisäksi myös yksiköissä.
Ajatusta ei tyrmätä ainakaan Kainuun prikaatin kuntosalilla. Laitteissa treenaaville varusmiehille Timo Kurkelalle ja Vesa Raussille sopii, jos Cooperin testin ja kuntotestien oheen tulee esimerkiksi maastaveto tai haavoittuneen evakuoiminen.

– Haavoittuneen kantaminen voisi olla kiinnostava tehtävä. Se vaatii myös älyllistä toimintaa, Raussi pohdiskelee.

Alikersantit Raussi ja Kurkela aloittivat palveluksensa heinäkuussa. Molemmat harrastavat kilpahiihtoa, joten Cooper-tulokset olivat erinomaiset: 3 200 metriä ja 3 400 metriä.


Varusmiespalvelustaan Kainuun prikaatilla suorittavat Vesa Raussi ja Timo Kurkela käyvät varuskunnan kuntosalilla päivittäin. He harrastavat kilpahiihtoa, vaikka eivät kuulukaan urheilujoukkoihin.
Lännen Media kertoi sunnuntaina, että palvelukseen astuneiden tulos oli viime vuonna keskimäärin 2 423 metriä, mikä on kaikkien aikojen pohjatulos.

– Väitän, että tulokset nousevat palvelusaikana. Aloittajilla on ollut erilainen elämäntyyli, ja monet alkavat treenata ja pitää itsestään huolta armeijassa, Kurkela sanoo.

Raussia heikentyneet tulokset eivät yllätä. Hän pitää suurimpana syynä tietokoneilla pelailun yleistymistä. Samoilla linjoilla on Kainuun prikaatin liikuntakasvatuksesta vastaava upseeri, kapteeni Kari Mäkinen.

– Vielä ei ole pohjamutia koskettukaan, hän arvelee.


Varusmiespalvelustaan Kainuun prikaatissa suorittavat Vesa Raussi ja Timo Kurkela pystyivät tällä kertaa treenaamaan päivällä puolityhjässä kuntosalissa.
Kainuun prikaatissa varusmiehille on tarjolla useita varusmiesten vetämiä liikuntakerhoja. Varusmiestoimikunnan puheenjohtaja, alikersantti Eero Peltola arvioi, että puolet varusmiehistä osallistuu niihin joskus.

Peltolan mielestä jo säännöllinen ruoka- ja unirytmi parantavat varusmiesten fyysistä kuntoa. Mäkisen mukaan kunto nousee väkisinkin varusmiespalveluksen kokonaiskuormituksen takia ja tavoite kunnon parantumisesta palveluksen aikana noin 8 prosentilla toteutuu.

Sotilastehtävien tehtäväkohtaisista vaatimuksista kertoi ensimmäisenä Reserviläinen-lehti.

Varusmiespalvelustaan Kainuun prikaatissa suorittava Timo Kurkela urheilee aktiivisesti. Hänen tuloksensa Cooperin testissä oli 3400 metriä. Hänen mielestään jokaisen kunto voi nousta lähtötasosta palvelusaikana
 
Jenkit kaavailevat uutta kuntotestiä, jonka pitäisi olla entistä käytännönläheisempi: http://www.armytimes.com/story/mili...s-could-determine-their-career-path/80079102/

Ilmeisesti uudessa testissä on tarkoitus olla vauhditon pituus, pallonheitto selkä seinää vasten, maastaveto ja sukkulajuoksu. Näillä pitäisi saada mitattua sotilaan tärkeimmät toiminnalliset ominaisuudet eli alavartalon räjähtävyys, ylävartalon räjähtävyys, nostokyky ja sykähtely poterosta toiseen.
 
Voimaa testaisin esimerkiksi sotilaspenkillä, sotilaspunnerruksella (pystypunnerrus seisten), leuanvedolla ja vaikkapa jalkakyykyllä. Sotilaspunnerruksessa paino voisi olla lajin mukaisesti oma paino, pystypunnerruksessa esim oma paino -20%, jalkakyykyssä kuorma voisi olla esim oma paino + 30%.
Suorituksissa ei ole suoritusaikaa, vaan toistoja tehdään niin monta kuin menee. Toistomäärä pisteytetään, josta muodostuu voimatestin tulos. Jokaisessa "lajissa" on kuitenkin tehtävä jokin minimimäärä toistoja, jotta suoritus on hyväksytty.

Koordinaatio- ketteryys- ja tehosuorituskykytestinä käyttäisin esterataa. Jokainen este on selvitettävä ja tulos pisteytetään.

Kestävyystestinä käyttäisin 15km:n pikamarssia taisteluvarustuksessa. Tämä testi voisi olla vaikka "läpäisyperiaatteella"..mutta läpäisyyn vaadittava aika on sellainen, ettei se kävelemällä reippaasti ole mahdollinen, vaan osa matkasta on juostava että läpäisyyn vaadittavan aikarajan voi alittaa.

Palaan tähän vanhaan keskusteluun, joka valitettavasti meni vähän kinasteluksi. Minusta tuossa on paljonkin ajatusta mitä @Kapiainen kirjoittaa! Ja vaikka ei näistä tulisikaan ns virallisia testejä, voisi jokainen reserviläinen oikeasti miettiä kuntoaan ja harjoitteluun tämmöisiä testejä silmällä pitäen. Tosin esteradan jättäisin testimielessä itse pois sillä en vain yksinkertaisesti pääse sitä "tason parin metrin korkeudessa pilareiden päällä" estettä yli :) Sekä tekniikka, että voima ongelma. Ei vaan, alkuperäinen ajatushan oli nimenomaan ohjata harjoittelua niin, että se menee joku päivä! Ja en oikeasti voi sanoa olevani hyväkuntoinen sanan laajemmassa merkityksessä, ainakaan sotilaallisessa mielessä, jos en edes pääse kaikkia esteitä yli. Se on säälittävää rypistelyä meikäläisellä.

Näihin voisi myös lisätä jotain muiden kirjoittajien esittämiä asioita, esim kahvakuulasta joku liike. Kirjoitan tätä kännykällä, joten monipuolisempi eri viestien lainaus jää nyt pois, pahoittelut muiden ideoiden isille!

Jotta näistä voisi koostaa _testin_ tarvittaisiin kullekin liikkeelle täsmälliset ohjeet ja tulosrajat!

Elikkäs kaikki ne ketkä pitävät yllä olevia liikkeitä/lajeja järkevinä asioina kunnon mittaamiseen, hahmotelkaapa mittaristoa noiden pohjalta?
 
Palaan tähän vanhaan keskusteluun, joka valitettavasti meni vähän kinasteluksi. Minusta tuossa on paljonkin ajatusta mitä @Kapiainen kirjoittaa! Ja vaikka ei näistä tulisikaan ns virallisia testejä, voisi jokainen reserviläinen oikeasti miettiä kuntoaan ja harjoitteluun tämmöisiä testejä silmällä pitäen. Tosin esteradan jättäisin testimielessä itse pois sillä en vain yksinkertaisesti pääse sitä "tason parin metrin korkeudessa pilareiden päällä" estettä yli :) Sekä tekniikka, että voima ongelma. Ei vaan, alkuperäinen ajatushan oli nimenomaan ohjata harjoittelua niin, että se menee joku päivä! Ja en oikeasti voi sanoa olevani hyväkuntoinen sanan laajemmassa merkityksessä, ainakaan sotilaallisessa mielessä, jos en edes pääse kaikkia esteitä yli. Se on säälittävää rypistelyä meikäläisellä.

Näihin voisi myös lisätä jotain muiden kirjoittajien esittämiä asioita, esim kahvakuulasta joku liike. Kirjoitan tätä kännykällä, joten monipuolisempi eri viestien lainaus jää nyt pois, pahoittelut muiden ideoiden isille!

Jotta näistä voisi koostaa _testin_ tarvittaisiin kullekin liikkeelle täsmälliset ohjeet ja tulosrajat!

Elikkäs kaikki ne ketkä pitävät yllä olevia liikkeitä/lajeja järkevinä asioina kunnon mittaamiseen, hahmotelkaapa mittaristoa noiden pohjalta?

Ainakin nostoihin on melko helppo tehdä suoritusohjeet:

Penkkipunnerrus: Tanko lasketaan suorilta käsiltä alas niin, että tanko pysähtyy rinnalle koskettaen sitä. Sen jälkeen tanko punnerretaan takaisin suorille käsille. Suorituksen ajan jalat ovat koholla penkin tason yläpuolella.
Pystypunnerrus (onko tämä jalat yhdessä vai saako olla vähän jalat harallaan?): Tanko punnerretaan rinnnalta (kosketus) suorille käsille yläasennossa pysäyttäen ja takaisin rinnalle. Jalat pysyvät suorina (ei dippausta) koko suorituksen ajan.
Kyykky: Tanko selässä laskeudutaan niin, että lonkkanivel laskeutuu polviniveltä alemmaksi. Takaisin noustaan niin, että sekä lonkka, että polvi ovat täysin ojentuneet.
Leuanveto: Suorin käsin roikunnasta noustaan niin korkealle, että leuka nousee tangon yläpuolelle. (Tässä voi sitten kiistellä saako käyttää jalkoja apuna ja käytetäänkö vasta- vai myötäotetta)

Noiden pisteyttäminen ja tulosrajojen määrääminen on jo vähän hankalampaa. Ilman aikarajaa suoritustyylejä on varmasti monenlaisia, mikäli ei enempää määritellä suoritusta.

Mutta @Kapiainen idea kuulostaa minustakin toimivalta.
 
Hieman kun asiaa sulattelin, niin voisiko jomman kumman punnerruksen tai kyykyn korvata maastavedolla? Se on minusta hyvä yleisen voiman mittari ja teknisesti helpompi suorittaa toistotestinä kuin kyykky.
 
Hieman kun asiaa sulattelin, niin voisiko jomman kumman punnerruksen tai kyykyn korvata maastavedolla? Se on minusta hyvä yleisen voiman mittari ja teknisesti helpompi suorittaa toistotestinä kuin kyykky.

Maastaveto on varmaan toimivampi kuin kyykky, juuri sen takia että on teknisesti helpompi. Toisaalta, siinäkin on aina se mahdollisuus että harjaantumaton tekijä teloo itsensä, varsinkin kun koettaa repiä maksimisuoritusta. Pitäisi siis tehdä testi lyhyen harjoittelukauden jälkeen, että kaikille olisi oikea suoritustapa tuttu. Toinen vaihtoehto olisi käyttää jotain jalkaprässilaitetta, mahdollisesti jopa sellaista joka mittaa suoraan maksimivoiman millä levyä puskee. Prässilaitteellakin on sitten omat huonot puolensa, mutta toisaalta tekniikkakysymykset jäisivät pois ja mahdolliset vammat minimoitaisiin.

Tuo tekniikkakysymys on aika relevantti monessakin testissä. Itse olen surkea esim. kyykyssä ja leuanvedossa, mutta myös semmoinenkin perusliike kuin punnerrus on sellainen missä taso jo muutamassa viikossa tosi paljon jos sitä treenaa. Siinä mielessä siis hankala jos pistetään kylmiltään tekemään moisia testejä, pitäisi aina olla vähintään muutamat treenisessiot alla joilla varmistetaan että kaikki ainakin hoksaavat miten saa itsestään parhaan tuloksen irti. Samoin pitäisi mielellään käyttää jotain apuvälinettä jolla ohjataan jokaisen suoritus samalle viivalle ja karsitaan 'runkkutoistot' pois, esim. punnerruksen kanssa tennispallo tai vastaava rinnan alla jota pitää koskettaa.
 
Hieman kun asiaa sulattelin, niin voisiko jomman kumman punnerruksen tai kyykyn korvata maastavedolla? Se on minusta hyvä yleisen voiman mittari ja teknisesti helpompi suorittaa toistotestinä kuin kyykky.

Entäs jos sille hakis korvaajaa jostakin kahvakuulaliikkeestä? Isolla kuulalla.

Edit: Tarkoitan kyykkyä. Sotilaspunnerrus lienee ihan ok pystypunnerruslaji. Tosin jos kyykyn/maastavedon on mitata ns "kaverin evakuointikykyä" niin ei 32kg kahvakuulan heiluttelu kestovoimatestinä sitä mittaa.
 
Maastaveto on varmaan toimivampi kuin kyykky, juuri sen takia että on teknisesti helpompi. Toisaalta, siinäkin on aina se mahdollisuus että harjaantumaton tekijä teloo itsensä, varsinkin kun koettaa repiä maksimisuoritusta. Pitäisi siis tehdä testi lyhyen harjoittelukauden jälkeen, että kaikille olisi oikea suoritustapa tuttu. Toinen vaihtoehto olisi käyttää jotain jalkaprässilaitetta, mahdollisesti jopa sellaista joka mittaa suoraan maksimivoiman millä levyä puskee. Prässilaitteellakin on sitten omat huonot puolensa, mutta toisaalta tekniikkakysymykset jäisivät pois ja mahdolliset vammat minimoitaisiin.

Tuo tekniikkakysymys on aika relevantti monessakin testissä. Itse olen surkea esim. kyykyssä ja leuanvedossa, mutta myös semmoinenkin perusliike kuin punnerrus on sellainen missä taso jo muutamassa viikossa tosi paljon jos sitä treenaa. Siinä mielessä siis hankala jos pistetään kylmiltään tekemään moisia testejä, pitäisi aina olla vähintään muutamat treenisessiot alla joilla varmistetaan että kaikki ainakin hoksaavat miten saa itsestään parhaan tuloksen irti. Samoin pitäisi mielellään käyttää jotain apuvälinettä jolla ohjataan jokaisen suoritus samalle viivalle ja karsitaan 'runkkutoistot' pois, esim. punnerruksen kanssa tennispallo tai vastaava rinnan alla jota pitää koskettaa.

Itsensä telominen on yhtä helppoa, ehkä helpompaa, kyykyssä. Maastavedon voi opettaa tänään ja se sujuu huomenna jo välttävästi, mutta kyykky vaatii yleensä toistoja alle, että oma tyyli löytyy ja toistot ovat riittävän hyviä.
Prässi vie aika kauas käytännön voimantuotosta. Jotenkin se on suorituksena turhan laboratoriomainen. Toki tekniikkaa ei juuri tarvita eikä siis myöskään koulutusta.

Entäs jos sille hakis korvaajaa jostakin kahvakuulaliikkeestä? Isolla kuulalla.

Edit: Tarkoitan kyykkyä. Sotilaspunnerrus lienee ihan ok pystypunnerruslaji. Tosin jos kyykyn/maastavedon on mitata ns "kaverin evakuointikykyä" niin ei 32kg kahvakuulan heiluttelu kestovoimatestinä sitä mittaa.

Kahvakuula liikkeet ovat minusta aivan yhtä tekniikkaherkkiä kuin tankoliikkeetkin kun painoa on riittävästi.

Mites etukyykky? Se on aika hyvin itseään korjaava liike, kun se on paljon vaikeampi runnoa väkisin loppuun.
 
Back
Top