Oikeudenkäyttö

YJT

Eversti
Tähän voi laittaa keskustelua erilaisista oikeustapauksista, erikoisista tuomioista ja muusta näitä sivuavista asioista.
 

Passi

Kenraali
Porvoon tuomiokirkon tuhopolton tuomio 6.5 vuotta ehdotonta on mielestäni erikoinen, jos sitä vertaa esim henkirikostuomioihin.
Tällä lailla vertaamalla tuomio on käsittämätön.
Tietysti kaikki jutut käsitellään erikseen ja kyllä tuosta kakkua sietääkin tulla.
 

TBman

Ylipäällikkö
Mitä mieltä olette Suomen poliisin ja Helsingin poliisin ylimmän johdon virkarikos tutkinnoista ja -likeuden käynneistä?
Mielestäni erikoista, että tämän tästä havaitaan suhmurointeja ja lähes jatkuvaa epäselvyyttä johdon toiminnassa juridisesti.
Onko näissä syytteissä kyseessä syyttäjälaitoksen toiminnasta, Poliitikkojen toiminnasta vai henkilöjahdeista?
 

inscout

Kenraali
Mitä mieltä olette Suomen poliisin ja Helsingin poliisin ylimmän johdon virkarikos tutkinnoista ja -likeuden käynneistä?
Mielestäni erikoista, että tämän tästä havaitaan suhmurointeja ja lähes jatkuvaa epäselvyyttä johdon toiminnassa juridisesti.
Onko näissä syytteissä kyseessä syyttäjälaitoksen toiminnasta, Poliitikkojen toiminnasta vai henkilöjahdeista?
Kyllähän tuo aika erikoinen juttu oli tuomion ja itse oikeudenkäynnin osalta. Tuomiohan perusteluiden mukaan tarkoittaisi sitä, että kaikki muut poliisilaitokset suomessa toimivat laittomasti paitsi syytteessä olleeto_O.

Lienee jossain määrin selvää, että ainakin oikeuden puheenjohtajan ja syyttäjän huonot välit vaikuttivat tulokseen. Nämähän nälvivät toisiaan avoimesti läpi oikeudenkäynnin. Oliko jotain henkilökohtaista vai pitikö puheenjohtaja vääränä, että näin korkeita herroja syytetään, on epäselvää. Voi olla molempiakin.

Hoviinhan tuo menee ja ainakin jos langettava tulee niin menee varmasti korkeimpaan. Tässä jutussa on kysymys paljon suuremmasta asiasta kuin tietolähteiden rekisteröinnistä. Pohjimmiltaan on kyse siitä, mikä on ylimmän johdon vastuu oman organisaationsa toiminnasta ja sen valvonnan hoitamisesta.
 

fyysikko

Kapteeni
Lainaus toisesta viestiketjusta https://maanpuolustus.net/threads/kahta-poliisia-ammuttu-porvoossa.6909/page-71 aiheeseen paremmin sopivaan ketjuun:
Raiskaustuomioihin ja oikeuslaitokseen saatiin uusi linja.... ...kun eduskunta kiristi lainsäädäntöä. Niin se menee ja niin sen tulee mennäkin.
Saatiinko uusi linja? mistä se selviää että niin olisi käynyt?
Miten eduskunta kiristi lainsäädäntöä?
En huomaa noissa olennaista kiristymistä vuodesta 1998 nykypäivään, voitko tarkentaa mihin viittaat?
On ollut tapauksia, joissa aikuisen lapseen kohdistama teko (=sukupuoliyhteys) ei tuomioistuimen näkökulmasta ole täyttänyt raiskauksen tunnusmerkistöä. En huomaa että tunnusmerkistöä olisi ainakaan näihin tapauksiin liityen muutettu:
1 § (27.6.2014/509)
Raiskaus

Joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa, on tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan.

Jos raiskaus huomioon ottaen uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat on kokonaisuutena arvostellen vähemmän vakava kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut teot, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Samoin tuomitaan se, joka muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla uhkauksella pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta, jos raiskauksessa on käytetty väkivaltaa.
Viimeinen lainattu virke kertoo, että tuollainen sukupuoliyhteys ei sinällään ole lainlaatijan mielestä väkivaltaa. Mikäli olisi ei viimeisessä virkeessä ole mitään järkeä.
Jos siis muuta väkivaltaa ei ole käytetty eikä sillä uhattu, ei ensimmäisen kappaleen tunnusmerkistö edelleenkään toteudu. Eräs aiempi oikeustapaus taas kertoo ettei lapsen ikä (esim 12v) sinällään todista lain tarkoittamassa mielessä oikeuden näkökulmasta pelkotilasta tai muusta avuttomasta tilasta siten kuin toisessa kappaleessa tarkoitetaan.
Nähdäkseni edelleenkin noita tapauksia voidaan siis tuomita 5§ mukaan, jolloin rangastusasteikko ja tekstisisältö on täsmäleen sama kuin se oli 1998:
on tuomittava seksuaalisesta hyväksikäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.
En siis oikein ymmärrä miten eduskunta on lainsäädäntöä kiristänyt ainakaan tuollaisiin tapauksiin liittyen. Vai onko tulossa jokin uusi laki rikoslain muuttamisesta seksuaalirikosten osalta mikä ei ole vielä astunut voimaan eikä siksi ajantasassa näy?
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Lainaus toisesta viestiketjusta https://maanpuolustus.net/threads/kahta-poliisia-ammuttu-porvoossa.6909/page-71 aiheeseen paremmin sopivaan ketjuun:

Saatiinko uusi linja? mistä se selviää että niin olisi käynyt?
Miten eduskunta kiristi lainsäädäntöä?
En huomaa noissa olennaista kiristymistä vuodesta 1998 nykypäivään, voitko tarkentaa mihin viittaat?
On ollut tapauksia, joissa aikuisen lapseen kohdistama teko (=sukupuoliyhteys) ei tuomioistuimen näkökulmasta ole täyttänyt raiskauksen tunnusmerkistöä. En huomaa että tunnusmerkistöä olisi ainakaan näihin tapauksiin liityen muutettu:

Viimeinen lainattu virke kertoo, että tuollainen sukupuoliyhteys ei sinällään ole lainlaatijan mielestä väkivaltaa. Mikäli olisi ei viimeisessä virkeessä ole mitään järkeä.
Jos siis muuta väkivaltaa ei ole käytetty eikä sillä uhattu, ei ensimmäisen kappaleen tunnusmerkistö edelleenkään toteudu. Eräs aiempi oikeustapaus taas kertoo ettei lapsen ikä (esim 12v) sinällään todista lain tarkoittamassa mielessä oikeuden näkökulmasta pelkotilasta tai muusta avuttomasta tilasta siten kuin toisessa kappaleessa tarkoitetaan.
Nähdäkseni edelleenkin noita tapauksia voidaan siis tuomita 5§ mukaan, jolloin rangastusasteikko ja tekstisisältö on täsmäleen sama kuin se oli 1998:

En siis oikein ymmärrä miten eduskunta on lainsäädäntöä kiristänyt ainakaan tuollaisiin tapauksiin liittyen. Vai onko tulossa jokin uusi laki rikoslain muuttamisesta seksuaalirikosten osalta mikä ei ole vielä astunut voimaan eikä siksi ajantasassa näy?

Ja http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140509
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Bodom- ja Aarnio-juttujen asianajaja Riitta Leppiniemi on ollut urallaan kovissa paikoissa, hän jopa itki istunnossa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006214822.html?share=2a398ccb97c5c8248f3d8c0dbe688745
Olikohan Aarnio-jutussa tuossa vaiheessa jo 28 tuhatta a4:sta....voi siinä välillä jo tulla kurkkuun puristusta. Äkkinäinen säkeytyisi jo siihen mappijonoon anikka lappukasoihin. Olen kuullut väitteen, että Leppiniemi -tajusi- jotain perusteellisen merkittävää juuri tuossa kohtaa eli ensin hän oli kalpeana tuijottanut eteensä ja sitten purskahti itkuun. Tiedä sitten. Leppiniemellä on ollut kyllä oloissamme isoja juttuja, varmaan saa suunnilleen kertoa palkkionsa ilman tinkimismahdollisuutta.
 

fyysikko

Kapteeni
Linkeistä selviää että kiristäminen oli tavoitteena. Siitä ei ilmene että tavoitteessa olisi onnistuttu. Erityisesti tämä tavoite ei toteutunut:"Törkeänä raiskauksena pidetään jatkossa myös tekoja, joissa kohteena on kahdeksantoista vuotta nuorempi lapsi."
Niitähän ei pidetä laissa aina edes raiskauksina, saati sitten törkeinä eli kiristys jäi toteutumatta.
En myöskään löytänyt näyttöä kiristyneestä linjasta oikeuden tuomioita koskien.
 

YJT

Eversti
No ainakin rangaistavaksi tuli tekoja, jotka eivät aikaisemmin olleet muuta kuin sopimatonta käytöstä.
 

YJT

Eversti
Oikeusministeri LM:lle: Ikuista elinkautista ei tule – verkkouutiset.fi


---
News Suite bit.ly/NewsSuite
 

hansai

Ylipäällikkö
”Suomessa saa hakata halvalla”, väittää murharyhmän legendaarinen ex-pomo – IL selvitti väkivaltarikostuomioiden pituuksia

Tänään klo 6:03
Iltalehti selvitti tapon yritysten ja törkeiden pahoinpitelyjen keskimääräiset tuomiot yhdeksän vuoden ajalta.

Juha Rautaheimo kritisoi oikeuden tapaa soveltaa lakia väkivaltarikostuomioissa.
Juha Rautaheimo kritisoi oikeuden tapaa soveltaa lakia väkivaltarikostuomioissa.

Juha Rautaheimo kritisoi oikeuden tapaa soveltaa lakia väkivaltarikostuomioissa. ISMO PEKKARINEN, RISTO KUNNAS

– Näyttää siltä, että tässä maassa toisen ihmisen saa hakata tai puukottaa lähes hengiltä ilman kovinkaan suuria oikeudellisia seuraamuksia, eläkkeelle jäänyt rikosylikomisario Juha ”Hermo” Rautaheimo jyrähti tuoreessa omaelämäkerrassaan Hermo – murharyhmän mies (Siltala 2019).

Törkeimpiä väkivaltarikoksia neljäkymmentä vuotta tutkinut ja tutkintaa johtanut Rautaheimo kritisoi oikeuden tapaa soveltaa lakia.
Hän huomautti, että säädökset mahdollistavat kovatkin rangaistukset henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, mutta annetut tuomiot liikkuvat kuitenkin asteikkojen alapäässä.
Esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä säädetty maksimirangaistus on kymmenen vuotta vankeutta. Tuomiot kuitenkin liikkuvat hänen mukaansa keskimäärin puolentoista–kahden vuoden välillä minimirangaistuksen ollessa vuosi vankeutta.
– On aiheellista ihmetellä törkeiden väkivaltarikosten tuomioita. Halvalla saa hakata, jos tavallinen tuomio suhteessa maksimirangaistukseen on vain 10–20 prosenttia.

Iltalehden selvityksen mukaan Rautaheimon väite keskimääräisistä rangaistuksista pitää paikkansa. Keskimääräiset ehdottomat vankeusrangaistukset törkeästä pahoinpitelystä ovat vaihdelleet vuosina 2009–2017 21 ja 30 kuukauden välillä. Keskimäärin törkeästä pahoinpitelystä on siis tuomittu joko hieman alle tai hieman yli kaksi vuotta vankeutta.

Selvityksessä olivat mukana myös ehdolliset tuomiot, joiden pituudet vaihtelivat törkeissä pahoinpitelyissä noin 14–17 kuukauden välillä. Ehdolliseen vankeuteen tuomitseminen ei ole ollut törkeissä pahoinpitelyissä mitenkään harvinaista, vaan ehdollisia tuomioita on tullut useita kymmeniä vuosittain kaikissa hovioikeuspiireissä.
Iltalehden selvityksen luvut perustuvat Tilastokeskuksen tilastotietoihin. Taulukoissa tiedot on jaoteltu hovioikeuspiireittäin. Luvuissa ovat mukana kunkin hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien tuomiot.

Lisää..

 

TBman

Ylipäällikkö
”Suomessa saa hakata halvalla”, väittää murharyhmän legendaarinen ex-pomo – IL selvitti väkivaltarikostuomioiden pituuksia

Tänään klo 6:03
Iltalehti selvitti tapon yritysten ja törkeiden pahoinpitelyjen keskimääräiset tuomiot yhdeksän vuoden ajalta.

Juha Rautaheimo kritisoi oikeuden tapaa soveltaa lakia väkivaltarikostuomioissa.
Juha Rautaheimo kritisoi oikeuden tapaa soveltaa lakia väkivaltarikostuomioissa.

Juha Rautaheimo kritisoi oikeuden tapaa soveltaa lakia väkivaltarikostuomioissa. ISMO PEKKARINEN, RISTO KUNNAS

– Näyttää siltä, että tässä maassa toisen ihmisen saa hakata tai puukottaa lähes hengiltä ilman kovinkaan suuria oikeudellisia seuraamuksia, eläkkeelle jäänyt rikosylikomisario Juha ”Hermo” Rautaheimo jyrähti tuoreessa omaelämäkerrassaan Hermo – murharyhmän mies (Siltala 2019).

Törkeimpiä väkivaltarikoksia neljäkymmentä vuotta tutkinut ja tutkintaa johtanut Rautaheimo kritisoi oikeuden tapaa soveltaa lakia.
Hän huomautti, että säädökset mahdollistavat kovatkin rangaistukset henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, mutta annetut tuomiot liikkuvat kuitenkin asteikkojen alapäässä.
Esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä säädetty maksimirangaistus on kymmenen vuotta vankeutta. Tuomiot kuitenkin liikkuvat hänen mukaansa keskimäärin puolentoista–kahden vuoden välillä minimirangaistuksen ollessa vuosi vankeutta.
– On aiheellista ihmetellä törkeiden väkivaltarikosten tuomioita. Halvalla saa hakata, jos tavallinen tuomio suhteessa maksimirangaistukseen on vain 10–20 prosenttia.

Iltalehden selvityksen mukaan Rautaheimon väite keskimääräisistä rangaistuksista pitää paikkansa. Keskimääräiset ehdottomat vankeusrangaistukset törkeästä pahoinpitelystä ovat vaihdelleet vuosina 2009–2017 21 ja 30 kuukauden välillä. Keskimäärin törkeästä pahoinpitelystä on siis tuomittu joko hieman alle tai hieman yli kaksi vuotta vankeutta.

Selvityksessä olivat mukana myös ehdolliset tuomiot, joiden pituudet vaihtelivat törkeissä pahoinpitelyissä noin 14–17 kuukauden välillä. Ehdolliseen vankeuteen tuomitseminen ei ole ollut törkeissä pahoinpitelyissä mitenkään harvinaista, vaan ehdollisia tuomioita on tullut useita kymmeniä vuosittain kaikissa hovioikeuspiireissä.
Iltalehden selvityksen luvut perustuvat Tilastokeskuksen tilastotietoihin. Taulukoissa tiedot on jaoteltu hovioikeuspiireittäin. Luvuissa ovat mukana kunkin hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien tuomiot.

Lisää..

Näin on. Samoin itsesuojelu, puolustautuminen päällekäyjää tai omaa kotiaan/-omaisuutta tunkeutujan vastaan on lähtökohtaisesti kriminalisoitu Suomessa. Täysin käsittämätöntä, mielestäni kotia ja perhettä saa puolustaa vaikka millä käytettävissä olevalla keinoilla ja jollei hyökkää antaudu, sen saa lopettaa ampumalla.
 

MeriTJ

Eversti
Lahjoittaja
Näin on. Samoin itsesuojelu, puolustautuminen päällekäyjää tai omaa kotiaan/-omaisuutta tunkeutujan vastaan on lähtökohtaisesti kriminalisoitu Suomessa. Täysin käsittämätöntä, mielestäni kotia ja perhettä saa puolustaa vaikka millä käytettävissä olevalla keinoilla ja jollei hyökkää antaudu, sen saa lopettaa ampumalla.
Itse olen ihmetellyt kodin puolustamisen liberaaliutta maassamme. Itse näkisin asunnon olevan koskematon ja jos sinne tunkeudutaan luvattomasti, olisi asunnon laillisella haltijalla (omistaja/vuokralainen) lupa käyttää kaikkia keinoja luvattoman tunkeutumisen pysäyttämiseen kotirauhansa piirissä. Kodin ulkopuolella tapahtuvaan luvattomaan hyökkäykseen laki hätävarjelusta antaa aivan asiallisen suojan, hätävarjelijan tulee kuitenkin muistaa mielensä malttaa joka on ihan oikein ettei tule tuomituksi hätävarjelun liiotteluna tehdystä rikoksesta.
 

YJT

Eversti
Joo, kyllä Suomessa saa jopa tappaa hyökkääjän itsepuolustukseksi. Laki itsessään on ihan hyvä, mutta oikeuskäytäntö ei välttämättä ota huomioon tilanteen stressaavuutta puolustajan kannalta. Suomessa puolustautujalta vaaditaan aika paljon; mielestäni pitäisi olla enemmän "rapatessa roiskuu" -asennetta, ainakin silloin kun puolustautuja ei ole osasyyllinen tilanteeseen (eli ei esim ole provosoinut).
 

johan6

Kapteeni
Keskeinen ongelma on kuitenkin muualla kuin itsensä ja kotinsa koskemattomuuden puolustamisessa.

Suomessa suhtaudutaan väkivallan käyttöön sallivammin kuin esim. muissa pohjoismaissa. Tämä näkyy rikostilastoissa ja toisaalta kotimaassa myös oikeuden langettamissa tuomioissa, muuhun rikollisuuteen verrattuna, suhteellisesti lievinä rangaistuksina. Meillä rikoslaissa määritellystä rangaistusasteikosta väkivaltarikostapauksissa käytetään järjestelmällisesti asteikon alapäätä. kts. aiemmassa meilissä ollut lainaus. Toisaalta esim. huumausainerikoksista tuomiot ovat jo lähtökohtaisesti kovempia. Erityinen ongelma on siinä että lyhyet vankeustuomiot annetaan pääsääntöisesi ehdollisina. Näitäkin saattaa tekijöille kertyä useita peräkkäisiä, ilman että ehdollisuus määrättäisiin menetetyksi. Tekijän kokevat päässeensä käytännössä ilman rangaistusta. Varsinkin nuoren tekijän kohdalla vankeuteen (=siis oikeasti vankilaan) joutuu käytännössä vasta henkirikoksesta. Eikä aina edes niistäkään. Esim. väkivallankäytön yhteydessä tapahtuneesta kuolemantuottamuksesta selviää usein ehdollisella tuomiolla.

Ruotsissa väkivaltarikokset ovat tilastojen mukaan lisääntymässä ja syynä siihen on erityisesti väkivaltaisen jengirikollisuuden lisääntyminen. Sama ilmiö on lisääntymässä ja tulossa myös Suomeen.

Kaikenlaisen jengi-, tapa-, järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymisen edellyttää riittäviä vastatoimia yhteiskunnalta. Erityisesti väkivallan tehokkaaseen ehkäisemiseen tulisi varautua mieluummin jo alkuvaiheessa. Suomessa poliisi kykenee selvittämään varsin tehokkaasti rikollisuutta. Luonnollisesti pienessä ja harvaanasutussa maassa kiinnijäämisuhka on suuri. Korkea selvittämisprosentti estää parhaiten rikollisuutta. Toisena keinona rikollisuuden ehkäysyssä on selkeästä riittävän ankarat ja suhteellisesti/oikealla tavalla painotetut rangaistusseuraamukset. Väkivallan käyttö tulisi olla aina ankarasti sanktioitu. Tottakai asiassa pitää asianmukaisesti huomioida myös väkivallan kohteeksi joutuneen asema. Oikeus itsensä puolustamiseen pitää olla mahdollista ilman pelkoa syytteistä ja syyllisyydestä.

Periaatteessa on hyvä että laissa annetaan oikeuslaitokselle mahdollisuus harkita ja käyttää tuomioissaan laajaa rangaistusasteikkoa. Toisaalta silloin jos sanktiot määräytyvät pysyvästi ja kaikissa tapauksissa asteikon alapäähän ei lainsäätäjän tarkoittama rangaistavuus toteudu oikein. Tältä osin eduskunnan tulee muuttaa lakia korottamalla rangaistusasteikon lievempää päätä.
 

MeriTJ

Eversti
Lahjoittaja
Periaatteessa asian voisi tiivistää että laki itsessään ihan hyvä, annetut tuomiot lain pohjalta on järkyttävän kevyitä ja liian paljon rikollisen oikeuksista kiinnostuneita.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Periaatteessa asian voisi tiivistää että laki itsessään ihan hyvä, annetut tuomiot lain pohjalta on järkyttävän kevyitä ja liian paljon rikollisen oikeuksista kiinnostuneita.
Ja niitä lyhyitäkin tuomioita vielä puolitetaan laitospuolella. ( tai ei tietenkään tuomioita mutta suljettujen ovien takana vietettävää aikaa )
 

Whiskey

Alikersantti
Oikeusministeri LM:lle: Ikuista elinkautista ei tule – verkkouutiset.fi


---
News Suite bit.ly/NewsSuite

Ei tietenkään, koska vihervasemmisto ja rkp :facepalm:. Edellinen oikeusministeri Häkkänen sentään selvitti tuon mahdollisuutta. Suomenkin vankiloissa on porukkaa joiden ei soisi olla vapaalla enää never ever. Se luku ei ole varmasti kovin suuri, mutta on kuitenkin. Tietysti jos tuo saataisiin läpi, että "elinkautisen" jälkeen voisi tuomiota jatkaa aina määräajoin (5 vuotta kerrallaan) olisi se parempi mitä nykyinen systeemi.
 

Whiskey

Alikersantti

Tuosta taisi olla keskustelua jo Sisäisen turvallisuuden puolella. Saas nähdä kuinka käy, toivottavasti saadaan lakkautettua. Kun PVL määrättiin lakkautettavaksi, niin ei luusi olevan vaikeaa saada samaa päätöstä näistä roskasakeista? Sen verran kriminaalia porukkaa.
 
Top