Oikeudenkäyttö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja YJT
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Toivottavasti syyttäjä iskee päänsä mäntyyn ja KKO ei anna edes valituslupaa näin selvässä asiassa.
Toivottavasti KKO myöntää valitusluvan ja käsittelyn jälkeen tämä ilmiselvä tapaus nostetaan KKO:n ennakkopäätökseksi, koska silloin se saa lainsäädännöntasoisen aseman ja sananvapaus vahvistuu. Alempien oikeusistuinten päätöksiä ei samalla tavalla sovelleta esim. syyttämiskynnyksen osalta.
 
Johan nyt taas on. Pahoinpitely sairaalassa ja sairaala ei kerro tekijän nimeä poliisille, koska ”tietosuoja ja yksityisyys”.



Sairaala ei kertonut pahoinpitelystä epäillyn potilaan nimeä poliisille: vetosi yksityisyyteen​

Potilaan epäiltiin pahoinpidelleen sairaalassa toisen potilaan. Hallinto-oikeus päätti, ettei poliisilla ole oikeutta saada tietää epäillyn nimeä, koska tieto sairaalahoidosta on arkaluonteinen terveystieto.

”Sairaala ei voi olla rikosvastuusta vapaata aluetta. Potilas ei voi potilassuojan taakse vetäytymällä tehdä sairaalassa rikosta”, poliisi korosti ja huomautti, että sairaalalla on myös vastuu muiden potilaiden turvallisuudesta.

 
En löydä tähän hätään linkkiä, mutta kuulin radiouutisista, että hallitus kaavailee määrittelemättömän pitkää vankeusrangaistusta Rikoslakiin. Tämä voisi olla oikeasti elinkautinen. Tarkoitus olisi saada lakiin tämän hallituksen aikana.

Lisäys: tässä on aiheesta:
 
En löydä tähän hätään linkkiä, mutta kuulin radiouutisista, että hallitus kaavailee määrittelemättömän pitkää vankeusrangaistusta Rikoslakiin. Tämä voisi olla oikeasti elinkautinen. Tarkoitus olisi saada lakiin tämän hallituksen aikana.

Lisäys: tässä on aiheesta:
Kuulostaa periaatteessa hyvälle. Nykyäänhän vapautetaan hyvissä ajoin myös ne joilla uusimisriski todetaan merkittäväksi. Ei tuota kuitenkaan ikinä sovelleta vaikka lakipykälä saataisiinkin aikaiseksi.
 
Onkohan sattumaa, että tällaista kaavaillaan, kun oikeusministeri on persu?
 
Kuulostaa periaatteessa hyvälle. Nykyäänhän vapautetaan hyvissä ajoin myös ne joilla uusimisriski todetaan merkittäväksi. Ei tuota kuitenkaan ikinä sovelleta vaikka lakipykälä saataisiinkin aikaiseksi.
Tämähän on se vanhanmallinen pyttytuomio. Osattiin sitä ainakin entisaikoina soveltaa. Homma tulisi varmastikin toimimaan niin kuin ennen, eli vangin vaarallisuus arvioidaan määräajoin. Tietenkin niin sen pitäisikin olla.
Onkohan sattumaa, että tällaista kaavaillaan, kun oikeusministeri on persu?
Tällaisen turvasäilövankeuden tarpeesta on puhuttu aikaisemminkin, eli mikään uutuus tai tämän hallituksen keksimä idea se ei ole. Muistaakseni tällainen systeemi löytyy ainakin jostain pohjoismaastakin. Nythän hanke on osa hallitusohjelmaa, onko se sitten persujen ansiota vai jonkun muun.
 
Periaatteessa pakkolaitosvangit olivat mahdollisia vuoteen 2006 asti. Pakkolaitos tarkoitti sitä, että uusija pidettiin vankilassa yli määräajan. Ei sitä kai ollut käytetty enää vuosikausiin mutta oli jäänyt käsitteenä lakiin.

1960-luvulla pakkolaitosvankeina oli pitkiä aikoja enimmäkseen toistuviin pikkuvarkauksiin sortuneita alkoholisteja eli puliukkoja ja vaarallisia sitten muutama hassu. Jotain sille vinoutumalle piti tehdä.

Ongelma tulee siinä, että oikeutta sovelletaan aina samalla tavalla vaarallisista uusijoista nakkivarkaisiin. Ennen yhtä ankarasti ja nykyään yhtä pehmeästi.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Käsittääkseni pakkolaitos tarkoitti sitä että rangaistus istuttiin päivästä päivään, eli sen pituisena kun se on määrätty ilman lyhennyksiä. Se ei kuitenkaan ollut määrittelemättömän pituinen vaan päättyi sitten kun rangaistus oli lusittu.
 
Tämähän on se vanhanmallinen pyttytuomio. Osattiin sitä ainakin entisaikoina soveltaa. Homma tulisi varmastikin toimimaan niin kuin ennen, eli vangin vaarallisuus arvioidaan määräajoin. Tietenkin niin sen pitäisikin olla.

Tällaisen turvasäilövankeuden tarpeesta on puhuttu aikaisemminkin, eli mikään uutuus tai tämän hallituksen keksimä idea se ei ole. Muistaakseni tällainen systeemi löytyy ainakin jostain pohjoismaastakin. Nythän hanke on osa hallitusohjelmaa, onko se sitten persujen ansiota vai jonkun muun.
Brejvikin kohdalla asiasta on puhuttu joten Norjassa saattaa olla tuollainen systeemi olemassa.

Oma muistikuva on sellainen että joidenkin vankien kohdalla on oikeuspsykiatri todennut olevan merkittävä riski törkeyksien jatkumisesta. Ja sen jälkeen on vapaus ainakin lähes poikkeuksetta koittanut. Tällaista vaikkapa edelleen vaaralliseksi tunnistetun paloittelumurhaajan vapauttamista en kykene ymmärtämään. Laki ei käsittääkseni velvoita vapauttamaan elinkautisvankeja vaan kyseessä on käytäntö.
 
Joo, varmuusvankeus on käytössä mm. Norjassa, kuten siinä linkitetyssä lehtiuutisessa kerrotaan

Screenshot_20231217_090605_Chrome.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Kyllä jäsen @Vonka on tässä osittain mutta ei täysin oikeassa. Meillä oli viime vuosisadalla pakkolaitosjärjestelmä, jossa vaaralliset henkilöt voitiin pitää eristettynä yhteiskunnasta tarvittaessa vaikka loputtomiin. Koeaika oli kohtuulliset 5 v, jonka jälkeen harkittiin, oliko moitteettomasti käyttäytynyt vanki enää vaarallinen.

1.1.1964 tällaisia pakkolaitosvankeja on 18 miestä ja 9 naista eli järjestelmä ei koskenut kun todella vaarallisia henkilöitä. Vankiloiden asukaat ylipäänsä olivat pikkurikollisia ja alkkiksia, koska rangaistukset olivat ankaria. Tämä on nyttemmin korjattu.
 
Käsittääkseni pakkolaitos tarkoitti sitä että rangaistus istuttiin päivästä päivään, eli sen pituisena kun se on määrätty ilman lyhennyksiä. Se ei kuitenkaan ollut määrittelemättömän pituinen vaan päättyi sitten kun rangaistus oli lusittu.
Pakkolaitosvanki oli vaarallinen rikoksenuusija, jonka vankilaoikeus oli määrännyt eristettäväksi pakkolaitokseen, siis jopa yli määräajan.

Pakkolaitos taas oli erityinen laitos tai laitoksen osasto, jonka oikeusministeriö on siihen tarkoitukseen määrännyt. Käytössä 1900 - 2006.

"Kakolan piru" Lauri Janhunen oli niitä viimeisiä, ellei viimeisin. Ensin vankilassa useista rikoksista ja lopulta yhtäjaksoisesti 18 vuotta 2 kuukautta ja tästä ajasta 10 vuotta erityssellissä päästessään ehdonalaiseen vuonna 1989.

Hän oli julkaissut kirjan Sellaista vankia ei ole (1988), joka sai monet luulemaan, että tässäpä parantunut mies.

Pian vapautumisensa jälkeen hän oli posessa Hollannissa tapon yrityksestä epäiltynä. Viina ja huumeet eivät vissiin sopineet. Seuraavan kerran häkki heilahti 1992. Janhunen syyllistyi murhaan ja hänellä oli pohjana jo samalta vuodelta kuusi vuotta tapon yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta. Molemmat tapaukset liittyivät huumekauppoihin.

Huhtikuussa 1993 vankilaoikeus määräsi muutoin 11 vuoden tuomion saaneen Janhusen uudelleen pakkolaitokseen, josta hän saattoi vapautua (jo etukäteen kirjattuna) vasta 2011 eli 18 vuoden kuluttua. Pakkolaitos kuitenkin lakkautettiin 2006. Janhunen vapautuikin vankilasta kesäkuussa 2009. Hän oli lopettanut jo kymmenen vuotta aikaisemmin huumeet ja kun kykeni pysymään irti huumeista ja vanhoista ympyröistä Helsingistä, on elänyt hiljaiseloa maaseudulla eikä ole tehnyt rikoksia.

Hän oli kaikkiaan 38 vuotta vankilassa.
 
Käsittääkseni pakkolaitos tarkoitti sitä että rangaistus istuttiin päivästä päivään, eli sen pituisena kun se on määrätty ilman lyhennyksiä. Se ei kuitenkaan ollut määrittelemättömän pituinen vaan päättyi sitten kun rangaistus oli lusittu.
Alkuperäinen pakkolaitosvankisysteemi oli sitä, että vankilasta ei päässyt ollenkaan pois, ellei vankilaoikeus käsittelyssään päättänyt vapauttaa vangin, jota ei vaarallisuusarvion perusteella enää vaarallisena pidetty. Myöhemmin se muuttui tuomion päivästä päivään istumiseksi kun lakia muutettiin.

Muistaakseni ihan alunperin pakkolaitostuomio saattoi tulla kaikenlaisesta rikollisesta elämäntavasta: ei edes vaarallisista rikoksista, vaan muistakin, jos niitä oli paljon ja usein. Myöhemmin systeemi muuttui vaarallisten rikoksentekijöiden eristämiseksi.
 
Muistaakseni ihan alunperin pakkolaitostuomio saattoi tulla kaikenlaisesta rikollisesta elämäntavasta: ei edes vaarallisista rikoksista, vaan muistakin, jos niitä oli paljon ja usein. Myöhemmin systeemi muuttui vaarallisten rikoksentekijöiden eristämiseksi.
Kyllä sitä ainakin kritikoitiin kovasti 1960-luvulla siitä, että pakkolaitosvankeina oli ollut sellaisia, jotka eivät vankilaan kuuluneet vaan ennemmin sosiaalitoimen puolelle. Vankilassa istuminen on kallistakin. Pysyvästi sinne kannattaa jättää oikeat rikolliset.

Ongelma tänään on se, että yhteiskuntaan pääsee kokeilemaan tappamista tasaisin väliajoin. Suomi on sarjamurhaajan El Dorado. Jos tähän saadaan joku järki, sitä voisin kutsua vaikka Lex Penttiläksi.
 
Kyllä sitä ainakin kritikoitiin kovasti 1960-luvulla siitä, että pakkolaitosvankeina oli ollut sellaisia, jotka eivät vankilaan kuuluneet vaan ennemmin sosiaalitoimen puolelle. Vankilassa istuminen on kallistakin. Pysyvästi sinne kannattaa jättää oikeat rikolliset.

Ongelma tänään on se, että yhteiskuntaan pääsee kokeilemaan tappamista tasaisin väliajoin. Suomi on sarjamurhaajan El Dorado. Jos tähän saadaan joku järki, sitä voisin kutsua vaikka Lex Penttiläksi.
Oli vuosi 1967, kun pakkolaitosjärjestelmä muuttui sellaiseksi, että vain oikeasti vaaralliset rikolliset voitiin tuomita pakkolaitokseen. Enää ei riittänyt se, että on vuosissa mitattuna vankeustuomioita tarpeeksi monta, vaan määrän lisäksi vaadittiin "laatuakin".

Penttilähän se tämän uuden "pakkolaitoskeskustelun" alkujaan pani alulle. Professori Terttu Utriaisen haastattelun muistankin vielä hyvin:

Suomalaisen oikeuspsykiatrian grand old man arvioi Suomesta löytyvän noin viisi henkilöä, joiden ei olisi syytä saada olla vapaalla jalalla.
 
Vai oliko se sittenkin 1971 kun tuli pyttytuomion vaatimukseksi väkivaltarikollisuus. Tällaiselta laki kumminkin näytti 1971. Jämptiä ja tarkoin laadittua lakitekstiä.

EDIT. ihan tulee hyvä mieli, kun on niin hyvin kirjoitettu laki. Hyvää ja hyvin jäsenneltyä suomen kieltä, ja asia niin esitetty, että sen ymmärtääkseen ei tarvitse olla lainoppinut. Selkeitä päälauseita käytetään silloin, kun sille on oikea paikka. "Edellä tässä pykälässä tarkoitettua rikoksentekijää sanotaan vaaralliseksi rikoksenuusijaksi." vielä ykköspykälän loppuun käsitteen määrittelyksi yhdellä selvällä päälauseella - briljanttia.
 
Viimeksi muokattu:
Katselin iltapäivälehdestä, että joku auton pellolle ajanuy tuomittiin törkeästä vammantuottamuksesta, rattijuopumuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 4 kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen sekä sen ohessa 40 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen.

Jos siirrät autoa parkkipaikalla ja veressä on törkeät promillet ja jäät kiinni, saat vaikka kansliapäätöksenä ehdollista 2 kk ja osapuilleen samat päiväsakot.

Tuomioissa ei oikein ole mitään lisää edes sille, ajaako jonkun yli eli onko kuolemantuottamus mukana. Kuukausimäärä ehdollisessa voi nousta.
 
Kyllä sitä ainakin kritikoitiin kovasti 1960-luvulla siitä, että pakkolaitosvankeina oli ollut sellaisia, jotka eivät vankilaan kuuluneet vaan ennemmin sosiaalitoimen puolelle. Vankilassa istuminen on kallistakin. Pysyvästi sinne kannattaa jättää oikeat rikolliset.

Ongelma tänään on se, että yhteiskuntaan pääsee kokeilemaan tappamista tasaisin väliajoin. Suomi on sarjamurhaajan El Dorado. Jos tähän saadaan joku järki, sitä voisin kutsua vaikka Lex Penttiläksi.
Ongelmana eivät ole pelkästään toistuvasti tappavat, vaan myös toistuvasti seksuaalirikoksiin syyllistyvät, kuten esim. tämä helsinkiläinen pedofiili:
Mies nyt istuu siis kolmatta tuomiotaan vastaavista kokonaisuuksista, ja uhreja hänelle on kertynyt n. 90 alaikäistä poikaa. Uusiminen on alkanut aina jo ehdonalaiseen edellisestä päästyään, siitä nyt siis kuitenkin tällä kertaa 13 vuoden tuomio ilman ensikertalaisuutta ja mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen. Mutta tässä on tosiaan esimerkki rikollisesta, joka kuuluisi pakkolaitosvangiksi lopun elämäänsä.

Sinänsä voisi olla mahdollista heittää mies Niuvanniemeen, mutta se on vähän kyseenalaista. Vertailun vuoksi Jammu Siltavuoren kohdalla tulkittiin, että vaikka mies oli syyntakeinen, oli hän kyvytön ymmärtämään tekojensa seuraamuksia uhreille ja uhrien lähipiirille ja siksi vankeustuomion jälkeen suljettiin mielisairaaksi todettuna loppuiäkseen psykiatriseen hoitoon. Psykiatrisen tahdosta riippumattoman hoidon edellytyksenähän on lain mukaan "mielisairaus", joka on yleisesti katsottu rajautuvan psykoosiin ja psykoosin kaltaisiin tiloihin, sekä eräitä hallinnollisia edellytyksiä ja se, että on vaaraksi itselleen tai muille. Tämän mielisairauden lainopillisen määritelmän venyttäminen on aina vähän kyseenalaista, myös siitä näkökulmasta, että jos sitä pitää tehdä lainsäädännön puutteiden vuoksi yhteiskunnan suojelemiseksi, niin silloin vika on lainsäädännössä ja sitä pitäisi muuttaa.
 
Ongelmana eivät ole pelkästään toistuvasti tappavat, vaan myös toistuvasti seksuaalirikoksiin syyllistyvät, kuten esim. tämä helsinkiläinen pedofiili:
Mies nyt istuu siis kolmatta tuomiotaan vastaavista kokonaisuuksista, ja uhreja hänelle on kertynyt n. 90 alaikäistä poikaa. Uusiminen on alkanut aina jo ehdonalaiseen edellisestä päästyään, siitä nyt siis kuitenkin tällä kertaa 13 vuoden tuomio ilman ensikertalaisuutta ja mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen. Mutta tässä on tosiaan esimerkki rikollisesta, joka kuuluisi pakkolaitosvangiksi lopun elämäänsä.

Sinänsä voisi olla mahdollista heittää mies Niuvanniemeen, mutta se on vähän kyseenalaista. Vertailun vuoksi Jammu Siltavuoren kohdalla tulkittiin, että vaikka mies oli syyntakeinen, oli hän kyvytön ymmärtämään tekojensa seuraamuksia uhreille ja uhrien lähipiirille ja siksi vankeustuomion jälkeen suljettiin mielisairaaksi todettuna loppuiäkseen psykiatriseen hoitoon. Psykiatrisen tahdosta riippumattoman hoidon edellytyksenähän on lain mukaan "mielisairaus", joka on yleisesti katsottu rajautuvan psykoosiin ja psykoosin kaltaisiin tiloihin, sekä eräitä hallinnollisia edellytyksiä ja se, että on vaaraksi itselleen tai muille. Tämän mielisairauden lainopillisen määritelmän venyttäminen on aina vähän kyseenalaista, myös siitä näkökulmasta, että jos sitä pitää tehdä lainsäädännön puutteiden vuoksi yhteiskunnan suojelemiseksi, niin silloin vika on lainsäädännössä ja sitä pitäisi muuttaa.
Näiden sarjarikollisten kanssa on aina se murhe että tuomion pituus ei kuvasta sekä tekojen törkeyttä että määrää vaan tulee reippaasti paljousalennusta. Selkeämpää olisi jos jokaisesta teosta tulisi oma tuomio ja nämä istuttaisiin peräperää. Mut tämä on tietysti epäinhimillistä ajattelua. Rikollinenhan ahdistuisi tuollaisesta ja menettäisi mahdollisuuden saalistaa lisää lapsia uhrikseen.
 
Back
Top