Olikko Patria AMV oikea valinta Suomelle?

[SJ]

Edit: T-72 tankin sivupanssari on n. 200 mm vs ontelo ilman reaktiivia jos oikein ymmärsin

http://fofanov.armor.kiev.ua/Tanks/MBT/t-90_armor.html

Tuo panssarin paksuus on aika vaikea määrittää, koska siinä vaunussa ei ole hirveän iso se "kylkipanssari". Meinaan, että siinä on telakoneisto edessä isolla alalla ja sen kohdalla paksuuden määrittäminen on aika vaikeaa. En yhtään epäile, etteikö siinä ole kohtia joissa ei ole sisuksien ja ulkoilman välillä 80 mm:n kohtia, mutta ei niihin pysty osumaan millään todennäköisyydellä ja silloinkin vain syoraan sivulta ammuttaessa. Jokainen voi miettiä, että kuinka paljon kylkeen tulee lisää paksuutta, jos telapyörästö/tela sattuu kohdalla ja sekin vielä vasta sen jälkeen, kun tuo "side-skirt" (kun en muista kotimaista ilmausta) laukaisee sytyttimen.

http://www.army-technology.com/projects/t72/t721.html
Tuossa näkyy muutama vauni, joissa on kyljessä reaktiivi panssari, olettaisin, että tuosta voi päätellä, että minne se kessi voisi tehota, jos reaktiivi laattoja ei olisi. Etenkin tuossa kuvassa, jossa on vähiten laattoja kyljessä. Olettaisin, että siinä on laitettu ne laatat kaikkein heikoimpiin kohtiin ja silloinkin vain niin kauas eteen, että kaupungissa saa käännettyä tykkiä nurkan ympäri paljastamatta suojattomia kohtia.

 

[kunnas]

Edit: T-72 tankin sivupanssari on n. 200 mm vs ontelo ilman reaktiivia jos oikein ymmärsin

http://fofanov.armor.kiev.ua/Tanks/MBT/t-90_armor.html

Tuo panssarin paksuus on aika vaikea määrittää, koska siinä vaunussa ei ole hirveän iso se "kylkipanssari". Meinaan, että siinä on telakoneisto edessä isolla alalla ja sen kohdalla paksuuden määrittäminen on aika vaikeaa. En yhtään epäile, etteikö siinä ole kohtia joissa ei ole sisuksien ja ulkoilman välillä 80 mm:n kohtia, mutta ei niihin pysty osumaan millään todennäköisyydellä ja silloinkin vain syoraan sivulta ammuttaessa. Jokainen voi miettiä, että kuinka paljon kylkeen tulee lisää paksuutta, jos telapyörästö/tela sattuu kohdalla ja sekin vielä vasta sen jälkeen, kun tuo "side-skirt" (kun en muista kotimaista ilmausta) laukaisee sytyttimen.

http://www.army-technology.com/projects/t72/t721.html
Tuossa näkyy muutama vauni, joissa on kyljessä reaktiivi panssari, olettaisin, että tuosta voi päätellä, että minne se kessi voisi tehota, jos reaktiivi laattoja ei olisi. Etenkin tuossa kuvassa, jossa on vähiten laattoja kyljessä. Olettaisin, että siinä on laitettu ne laatat kaikkein heikoimpiin kohtiin ja silloinkin vain niin kauas eteen, että kaupungissa saa käännettyä tykkiä nurkan ympäri paljastamatta suojattomia kohtia.

Venäläinen tankki Georgian sodassa.

Lähes kaikissa Georgian sodassa näkyneissä Venäläis tankeissa näyttäisi olevan sivulla reaktiivi panssarit. Täytyy muistaa että se 600 mm:n ilmarako
telojen välissä vaikuttaa paljon ontelon läpäisyyn, alikaliin se ei vaikuta.
Kuten postaamassani linkissä oli laskettu.

Sanoisin että jos vaunun kyljessä on reaktiivit niin ei mene kessillä läpi kuin moottorin kohdalta, paitsi tuurilla.

 

[SJ]

Tuossa yksikössä ei vissiin ole ollut pulaa noista laatoista, kun on noin runsaasti käytetty.

Sanokaapa paremmin tietävät, että minkälainen rakenne tuossa vaunussa on noiden kahden ylimmän rivin takana? Onko tuo vain jotakin suht, ohutta peltiä "lokasuojana", vai onko siinä jotakin oikeasti rakenteellista noiden laattojen takana? Eli periaatteessa, että miten korkealla se tela tuolla kulkee.

Niin, ja minkähänlainen vaikutus kylkkärillä olisi tuohon? Menee nimittäin tiukoille vaikka ERA:lla pitäisi olla vaikutusta EFP:hen. (kun en muista ulkoa kylkkärin läpäisyjä)

 

[kunnas]

Niin, ja minkähänlainen vaikutus kylkkärillä olisi tuohon? Menee nimittäin tiukoille vaikka ERA:lla pitäisi olla vaikutusta EFP:hen. (kun en muista ulkoa kylkkärin läpäisyjä)

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHJjqNAEES_xR8wriyWAo4MlDFmNUtjuCDwCrTN1oDN14-llmZO41PLGYc8hCKfFIkS9NQtG4tz9lXUt-wT7VBCUo0h4noDWHIM6zfojgkfgulihWFRhHbApX75aPS5mr0S7s5XsMV-RyfLpBDQCfelz9qmBT7tZ7sqnhvAolcMloQ_Vlsqr7QsPdWL563kFU2D1z7gb5-w1KC2xmHNVTjQfTWUglBgtZC8zDue8O3Df0YGFKNE-JfXsC0-84HLaN4KwOBQ8INtvGaRN7L4N7KE97GUn_3XBiVFfl1O--sSlqKERSJhXmQJJzLAoOgWC67S65NqJafG4wlrtzlXDLqul-eRRrY2PLK-zfKxY5LzZS8V5n4cf4nuPsadWWyavGPxNKvhl5Z2snCKWKne9mnUcMTF3l3ZHsHs1Pu0qoXyEEozzTN8ysVHu1cuiT-QJGpU4tlJGsMgYxIyh6H2ld7JKSTzJV-vYtXEwZ0aRhUfwlaWuLqMq3jmDU1uRekWNVDXeit7TbLj-zziLo_-s9jMdlxGeTa06do7OZVYqTwHSjMtFshe19cjaq5jQ731vPuro_wHUy_FRA!!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=ce952d80491ae2979690ff30a8ea04e8
Kylkipanos KP 87
•tähyspanoksena kevyesti panssaroituja ja panssaroimattomia ajoneuvoja vastaan

 

[SJ]

Niin, ja minkähänlainen vaikutus kylkkärillä olisi tuohon? Menee nimittäin tiukoille vaikka ERA:lla pitäisi olla vaikutusta EFP:hen. (kun en muista ulkoa kylkkärin läpäisyjä)

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHJjqNAEES_xR8wriyWAo4MlDFmNUtjuCDwCrTN1oDN14-llmZO41PLGYc8hCKfFIkS9NQtG4tz9lXUt-wT7VBCUo0h4noDWHIM6zfojgkfgulihWFRhHbApX75aPS5mr0S7s5XsMV-RyfLpBDQCfelz9qmBT7tZ7sqnhvAolcMloQ_Vlsqr7QsPdWL563kFU2D1z7gb5-w1KC2xmHNVTjQfTWUglBgtZC8zDue8O3Df0YGFKNE-JfXsC0-84HLaN4KwOBQ8INtvGaRN7L4N7KE97GUn_3XBiVFfl1O--sSlqKERSJhXmQJJzLAoOgWC67S65NqJafG4wlrtzlXDLqul-eRRrY2PLK-zfKxY5LzZS8V5n4cf4nuPsadWWyavGPxNKvhl5Z2snCKWKne9mnUcMTF3l3ZHsHs1Pu0qoXyEEozzTN8ysVHu1cuiT-QJGpU4tlJGsMgYxIyh6H2ld7JKSTzJV-vYtXEwZ0aRhUfwlaWuLqMq3jmDU1uRekWNVDXeit7TbLj-zziLo_-s9jMdlxGeTa06do7OZVYqTwHSjMtFshe19cjaq5jQ731vPuro_wHUy_FRA!!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=ce952d80491ae2979690ff30a8ea04e8
Kylkipanos KP 87
•tähyspanoksena kevyesti panssaroituja ja panssaroimattomia ajoneuvoja vastaan

Onko tuo linkki nyt ihan oikein? Menee etusivulle. Myöskään tuon sivun hakutoiminto ei löydä kalustoesittelyä.

 

[kunnas]

Niin, ja minkähänlainen vaikutus kylkkärillä olisi tuohon? Menee nimittäin tiukoille vaikka ERA:lla pitäisi olla vaikutusta EFP:hen. (kun en muista ulkoa kylkkärin läpäisyjä)

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHJjqNAEES_xR8wriyWAo4MlDFmNUtjuCDwCrTN1oDN14-llmZO41PLGYc8hCKfFIkS9NQtG4tz9lXUt-wT7VBCUo0h4noDWHIM6zfojgkfgulihWFRhHbApX75aPS5mr0S7s5XsMV-RyfLpBDQCfelz9qmBT7tZ7sqnhvAolcMloQ_Vlsqr7QsPdWL563kFU2D1z7gb5-w1KC2xmHNVTjQfTWUglBgtZC8zDue8O3Df0YGFKNE-JfXsC0-84HLaN4KwOBQ8INtvGaRN7L4N7KE97GUn_3XBiVFfl1O--sSlqKERSJhXmQJJzLAoOgWC67S65NqJafG4wlrtzlXDLqul-eRRrY2PLK-zfKxY5LzZS8V5n4cf4nuPsadWWyavGPxNKvhl5Z2snCKWKne9mnUcMTF3l3ZHsHs1Pu0qoXyEEozzTN8ysVHu1cuiT-QJGpU4tlJGsMgYxIyh6H2ld7JKSTzJV-vYtXEwZ0aRhUfwlaWuLqMq3jmDU1uRekWNVDXeit7TbLj-zziLo_-s9jMdlxGeTa06do7OZVYqTwHSjMtFshe19cjaq5jQ731vPuro_wHUy_FRA!!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=ce952d80491ae2979690ff30a8ea04e8
Kylkipanos KP 87
•tähyspanoksena kevyesti panssaroituja ja panssaroimattomia ajoneuvoja vastaan

Onko tuo linkki nyt ihan oikein? Menee etusivulle. Myöskään tuon sivun hakutoiminto ei löydä kalustoesittelyä.

Maavoimat
> Perustietoa
> Maavoimien kalustoa
> Pioneeritoiminta
> Suluttaminen
> Kylkipanos KP87
Kokeile tota. En saanut linkkiä toimimaan mm. koska sen osoite on niin pitkä. Eipä siellä muuta tietoa juuri ole.

 

[kimmo.j]

Tuossa yksikössä ei vissiin ole ollut pulaa noista laatoista, kun on noin runsaasti käytetty.

Sanokaapa paremmin tietävät, että minkälainen rakenne tuossa vaunussa on noiden kahden ylimmän rivin takana? Onko tuo vain jotakin suht, ohutta peltiä "lokasuojana", vai onko siinä jotakin oikeasti rakenteellista noiden laattojen takana? Eli periaatteessa, että miten korkealla se tela tuolla kulkee.

Niin, ja minkähänlainen vaikutus kylkkärillä olisi tuohon? Menee nimittäin tiukoille vaikka ERA:lla pitäisi olla vaikutusta EFP:hen. (kun en muista ulkoa kylkkärin läpäisyjä)

Tela kulkee noin kolmannen elementtirivin kohdalla (alhaalta laskettuna).
Elementtien takana on metallilangalla vahvistettua kumilevyä. ylempänä kumilevyn takana on sitten hiukan kohdasta riippuen polttoainesäilöitä, tai erilaisia säilytyslaatikoita. T55:ssa myös lisä-öljysäiliö kulki takana telan päällä.
Säiliöiden ja laatikoiden alla on "melko ohut" levy joka toimii lokasuojana. Edessä telan päälle kaareutuva lokasuoja on joko kumia, tai ohutta peltiä.

Se mikä on hyvä huomata, että nuo kumilevyt ovat melko heppoisesti kiinni vaunussa. Maastossa ajaminen ja epäsuora repivät levyt melko helposti pois. Niiden saaminen takaisin komppania tason toimin on jo suuritöistä. Ensimmäisessä Tsetsenian sodassa tämä oli yksi ongelmista.

Se mitä en ole nähnyt koskaan, on kuva tuollaisen vaunun kyljestä onteloammuksen osuman jälkeen. Ei nimittäin ole poissuljettua, että kumilevy ottaa itseensä ja lähtee kotiin osumasta ja sitä seuranneesta ERA:n laukeamisesta.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Siis kyllähän 150mm riittää BMP-3 läpäisyyn kaikista sektoreista ja T-sarjan vaunujen läpäisyyn sivusektoreista ja takaa.

150mm on niin vähän että siitä loppuu kyllä puhti tst-vaunua vastaan ellei osuta puhtaasti heikkoon kyljen/perän runkopanssariin, 355mm läpäisy taas on jo niin paljon enemmän että siinä on jytyä painua läpi vaikka tielle vähän telapyörää tai helmalevyä osuisikin (erittäin suurella tod.näk. osuu). 355mm läpäisyllä koko vaunun kylki on potentiaalista läpäisypinta-alaa, 150mm se putoaa murto-osaan tuosta.

Rynnäkkövaunuissa on se ongelma että jos naapuri marssittaa lispanssaroituja vaunuja tst-kentälle, niin koko 150mm läpäisyyn nojaava massamaisin pst-ase menettää helposti lähes kaiken tehonsa...

Ja muistetaan nyt lopuksi mitä tällä 150mm läpäisyllä yritämme voittaa... Paremman tuhon läpäisyn jälkeen kevyissä lisäpanssaroimattomissa vaunuissa vaikka käytännössä isomman läpäisynkin ase saa aina aikaan vaunun toimintakyvyn menetyksen jollain tasolla.

Menetäisimme käytännössä kyvyn läpäistä tst-vaunuja kessillä ns. hyvissä lähitilanteissa ja pahimmillaan suuren osan sen kyvyistä läpäistä rynnäkkövaunuja. Kysymys kuuluu: kannattaako?

 

[kunnas]

Siis kyllähän 150mm riittää BMP-3 läpäisyyn kaikista sektoreista ja T-sarjan vaunujen läpäisyyn sivusektoreista ja takaa.

150mm on niin vähän että siitä loppuu kyllä puhti tst-vaunua vastaan ellei osuta puhtaasti heikkoon kyljen/perän runkopanssariin, 355mm läpäisy taas on jo niin paljon enemmän että siinä on jytyä painua läpi vaikka tielle vähän telapyörää tai helmalevyä osuisikin (erittäin suurella tod.näk. osuu). 355mm läpäisyllä koko vaunun kylki on potentiaalista läpäisypinta-alaa, 150mm se putoaa murto-osaan tuosta.

Rynnäkkövaunuissa on se ongelma että jos naapuri marssittaa lispanssaroituja vaunuja tst-kentälle, niin koko 150mm läpäisyyn nojaava massamaisin pst-ase menettää helposti lähes kaiken tehonsa...

Ja muistetaan nyt lopuksi mitä tällä 150mm läpäisyllä yritämme voittaa... Paremman tuhon läpäisyn jälkeen kevyissä lisäpanssaroimattomissa vaunuissa vaikka käytännössä isomman läpäisynkin ase saa aina aikaan vaunun toimintakyvyn menetyksen jollain tasolla.

Menetäisimme käytännössä kyvyn läpäistä tst-vaunuja kessillä ns. hyvissä lähitilanteissa ja pahimmillaan suuren osan sen kyvyistä läpäistä rynnäkkövaunuja. Kysymys kuuluu: kannattaako?

http://fofanov.armor.kiev.ua/Tanks/MBT/t-90_armor.html
The side hull ...... ~ 20cm HEAT armor. Over the front half of the side hull Kontakt-5 is mounted which probably adds ~30cm HEAT

Eli sivupanssari on 200 mm vs heat ilman reaktiiveja ja 200+300=500 mm reaktiivin kanssa.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Edit: T-72 tankin sivupanssari on n. 200 mm vs ontelo ilman reaktiivia jos oikein ymmärsin

http://fofanov.armor.kiev.ua/Tanks/MBT/t-90_armor.html

Tuo panssarin paksuus on aika vaikea määrittää, koska siinä vaunussa ei ole hirveän iso se "kylkipanssari". Meinaan, että siinä on telakoneisto edessä isolla alalla ja sen kohdalla paksuuden määrittäminen on aika vaikeaa. En yhtään epäile, etteikö siinä ole kohtia joissa ei ole sisuksien ja ulkoilman välillä 80 mm:n kohtia, mutta ei niihin pysty osumaan millään todennäköisyydellä ja silloinkin vain syoraan sivulta ammuttaessa. Jokainen voi miettiä, että kuinka paljon kylkeen tulee lisää paksuutta, jos telapyörästö/tela sattuu kohdalla ja sekin vielä vasta sen jälkeen, kun tuo "side-skirt" (kun en muista kotimaista ilmausta) laukaisee sytyttimen.

No juurihan tuossa Kunnaksen linkissä asiaa oli spekuloitu ja siinä päädyttiin toteamukseen että onteloita vastaan rungon kyljen ylempi osa helmalevyineen+ilmarakoineen antaa suojaa 235-345mm läpäisylle 2-gen. onteloita vastaan ja 255-365mm 1-gen. onteloita vastaan. Telapyörien takana kylkipanssarin alemman osan vahvuus arviodaan olevan vain 20mm+telapyörä.

Ilman muuta 355mm läpäisyn kessillä kannattaa tst-vaunua ampua jo pääsee hyvistä asemista suoraan kylkeen lasauttamaan. Ja edelleenkin kyllä pv on tämän ihan taatusti testannut, valittavan uuden kes-mallin tyyppi kertonee asiasta aika paljon...

http://www.army-technology.com/projects/t72/t721.html
Tuossa näkyy muutama vauni, joissa on kyljessä reaktiivi panssari, olettaisin, että tuosta voi päätellä, että minne se kessi voisi tehota, jos reaktiivi laattoja ei olisi. Etenkin tuossa kuvassa, jossa on vähiten laattoja kyljessä. Olettaisin, että siinä on laitettu ne laatat kaikkein heikoimpiin kohtiin ja silloinkin vain niin kauas eteen, että kaupungissa saa käännettyä tykkiä nurkan ympäri paljastamatta suojattomia kohtia.

Etusektoria verhoillaan muistaakseni sen takia että siellä säilötään pääaseen A-tarvikkeita ja läpäisy siellä johtaisi täystuhoon. Tuo reaktiivien käyttäminen voi olla tosipaikassa ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, edelleen hyvistä asemista ampuisin myös kessillä tst-vaunua kylkeen on reaktiiveja tai ei, reaktiivien tapauksessa pyrkisin tähtäämään takasektoriin moottorin tuhoamiseksi.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Sanoisin että jos vaunun kyljessä on reaktiivit niin ei mene kessillä läpi kuin moottorin kohdalta, paitsi tuurilla.

Jos vaunu on noin hyvin katettu reaktiiveilla niin kessillä pitäisi päästä ampumaan niin läheltä että kykenee tähtäämään reaktiivittomaan takasektoriin konehuoneeseen tai telapyörien keskiön-helmalevyjen alareunan väliin. Ja tietysti tornin takapanssariin jos se sattuu olemaan käännettynä toiseen suuntaan.

Lähinnä tätä kessin käyttöä tst-vaunua vastaan spekuloin sillä periaatteella että omat asemat ovet niin suojaisat että muut vaunut eivät laukausta näe, eli välittömiä vastatoimenpiteitä ei ole luvassa. Pienipiirteisessä maastossa/kaupungissa noita tilaisuuksia voi tulla yllättävän usein vastaan kun vaunu sattuu pysähtymään about omien asemien kohdalle.

Tai jos lähdetään tappamaan liikuntakyvytöntä vaunua tms. Ensimmäinen laukaus vaunun kylkee näyttää myös kaikissa sinkojen promo/tosi videoissakin muodostavan kyllä sellaisen metrisen tulipallon osumakohtaan että reaktiivit saavat kyllä kyytiä seuraavaa laukausta ajatellen.

 

[kunnas]

Sanoisin että jos vaunun kyljessä on reaktiivit niin ei mene kessillä läpi kuin moottorin kohdalta, paitsi tuurilla.

Jos vaunu on noin hyvin katettu reaktiiveilla niin kessillä pitäisi päästä ampumaan niin läheltä että kykenee tähtäämään reaktiivittomaan takasektoriin konehuoneeseen tai telapyörien keskiön-helmalevyjen alareunan väliin. Ja tietysti tornin takapanssariin jos se sattuu olemaan käännettynä toiseen suuntaan.

Vaunuhan ei saa liikkua jos meinaa noin tarkasti osua. Lisäksi moottoriin osuminen ei tuhoa vaunua vaan ainoastaan moottorin. En tiedä pystyykö vaunu enään kääntämään tornia, muuta kuin käsiveivillä. Ainakin 12.7 toimii vielä.

Lähinnä tätä kessin käyttöä tst-vaunua vastaan spekuloin sillä periaatteella että omat asemat ovet niin suojaisat että muut vaunut eivät laukausta näe, eli välittömiä vastatoimenpiteitä ei ole luvassa. Pienipiirteisessä maastossa/kaupungissa noita tilaisuuksia voi tulla yllättävän usein vastaan kun vaunu sattuu pysähtymään about omien asemien kohdalle.

Yleensä kaupunkitaisteluissa on periaatteena että pysähtyä ei saa ellei joku vaunu ole vaurioitunut. Silloinkin vaurioitunut vaunu hylätään jos se on liikuntakyvytön. Muut vaunut suojaavat vaurioitunutta vaunua evakoinnin ajan.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Niin, ja minkähänlainen vaikutus kylkkärillä olisi tuohon? Menee nimittäin tiukoille vaikka ERA:lla pitäisi olla vaikutusta EFP:hen. (kun en muista ulkoa kylkkärin läpäisyjä)

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHJjqNAEES_xR8wriyWAo4MlDFmNUtjuCDwCrTN1oDN14-llmZO41PLGYc8hCKfFIkS9NQtG4tz9lXUt-wT7VBCUo0h4noDWHIM6zfojgkfgulihWFRhHbApX75aPS5mr0S7s5XsMV-RyfLpBDQCfelz9qmBT7tZ7sqnhvAolcMloQ_Vlsqr7QsPdWL563kFU2D1z7gb5-w1KC2xmHNVTjQfTWUglBgtZC8zDue8O3Df0YGFKNE-JfXsC0-84HLaN4KwOBQ8INtvGaRN7L4N7KE97GUn_3XBiVFfl1O--sSlqKERSJhXmQJJzLAoOgWC67S65NqJafG4wlrtzlXDLqul-eRRrY2PLK-zfKxY5LzZS8V5n4cf4nuPsadWWyavGPxNKvhl5Z2snCKWKne9mnUcMTF3l3ZHsHs1Pu0qoXyEEozzTN8ysVHu1cuiT-QJGpU4tlJGsMgYxIyh6H2ld7JKSTzJV-vYtXEwZ0aRhUfwlaWuLqMq3jmDU1uRekWNVDXeit7TbLj-zziLo_-s9jMdlxGeTa06do7OZVYqTwHSjMtFshe19cjaq5jQ731vPuro_wHUy_FRA!!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=ce952d80491ae2979690ff30a8ea04e8
Kylkipanos KP 87
•tähyspanoksena kevyesti panssaroituja ja panssaroimattomia ajoneuvoja vastaan

Onko tuo linkki nyt ihan oikein? Menee etusivulle. Myöskään tuon sivun hakutoiminto ei löydä kalustoesittelyä.

Maavoimat
> Perustietoa
> Maavoimien kalustoa
> Pioneeritoiminta
> Suluttaminen
> Kylkipanos KP87
Kokeile tota. En saanut linkkiä toimimaan mm. koska sen osoite on niin pitkä. Eipä siellä muuta tietoa juuri ole.

Tätä ei enää ole pv sivuilla (luulisi että uusi versio olisi jo suunnitelmissa...)

"Toinen suomalainen kylkimiinatyyppi on KM 81, joka on tarkoitettu erikoispanssarivaunujen torjuntaan. Sekin soveltuu tähysmiinaksi, ja sen räjähdysaineen massa on 12 kg. Teräksenläpäisykyky on 100 mm 30 m:n etäisyydeltä. Miina laukaistaan sähkösytytyksellä."

 

[Hande]

Jos vaunu on noin hyvin katettu reaktiiveilla niin kessillä pitäisi päästä ampumaan niin läheltä että kykenee tähtäämään reaktiivittomaan takasektoriin konehuoneeseen tai telapyörien keskiön-helmalevyjen alareunan väliin. Ja tietysti tornin takapanssariin jos se sattuu olemaan käännettynä toiseen suuntaan.

Täällä tai perinnefoorumilla oli joskus niin kokenut sinkomies, että hän kertomansa mukaan pystyi ampumaan Apilaksellakin tarkkoja vaistolaukauksia. Tuollainen taistelija varmaan sijoittaisi kessin murkulankin helposti sinne telapyörien väliin, vaikka vaunu ajaisi urku auki :lanssi:

Taitaa olla lähinnä tuurikauppaa tuo tst-vaunun ampuminen kessillä tuhoamistarkoituksessa. Joskus varmaan kannattaa ampua ja joskus taas ei?

 

[Ohjus-tiedustelija]

Sanoisin että jos vaunun kyljessä on reaktiivit niin ei mene kessillä läpi kuin moottorin kohdalta, paitsi tuurilla.

Jos vaunu on noin hyvin katettu reaktiiveilla niin kessillä pitäisi päästä ampumaan niin läheltä että kykenee tähtäämään reaktiivittomaan takasektoriin konehuoneeseen tai telapyörien keskiön-helmalevyjen alareunan väliin. Ja tietysti tornin takapanssariin jos se sattuu olemaan käännettynä toiseen suuntaan.

Vaunuhan ei saa liikkua jos meinaa noin tarkasti osua. Lisäksi moottoriin osuminen ei tuhoa vaunua vaan ainoastaan moottorin. En tiedä pystyykö vaunu enään kääntämään tornia, muuta kuin käsiveivillä. Ainakin 12.7 toimii vielä.

Lähinnä tätä kessin käyttöä tst-vaunua vastaan spekuloin sillä periaatteella että omat asemat ovet niin suojaisat että muut vaunut eivät laukausta näe, eli välittömiä vastatoimenpiteitä ei ole luvassa. Pienipiirteisessä maastossa/kaupungissa noita tilaisuuksia voi tulla yllättävän usein vastaan kun vaunu sattuu pysähtymään about omien asemien kohdalle.

Yleensä kaupunkitaisteluissa on periaatteena että pysähtyä ei saa ellei joku vaunu ole vaurioitunut. Silloinkin vaurioitunut vaunu hylätään jos se on liikuntakyvytön. Muut vaunut suojaavat vaurioitunutta vaunua evakoinnin ajan.

Ei mikään joukko tai yksittäinen vaunu etene pysähtelemättä, liikehän on nimenomaan tyypillisesti hyvinkin nykyvää. Välillä mennään vauhdilla ja välillä pysähdytään tähystämään/odottelemaan jotain omaa komponenttia. Kyllä niitä tilanteita voi yksittäiselle partiolle avautua jossa päästä ihanne asemista ampumaan paikallaan olevaa vaunua. Sodassa asiat menevät kovin usein jotenkin ihan muuten kuin on suunniteltu, koskee erityisesti hyökkäävää osapuolta.

Missään nimessä en aja takaa sitä että joku joukko jolla on pst-aseinaan pelkkiä kessejä kävisi niillä tst-vaunujen kimppuun, kysymys on siitä että yksittäisen partion kannattaa ampua tst-vaunua sivusektorista jos siihen avautuu sopiva tilaisuus.

 

[hessukessu]

Joukoilla pitäisi olla riittävästi NLAWeja tst-panssareita varten, jotta kessit voidaan pitää ryntövaunuja ja kaikkea muuta vastaan (ontelo+sirpale/sytytys ammuksella). Tai sitten keskittää NLAW käyttö erikoismiehille erillisiin pst-ryhmiin ja hankkia peruspst:hen massamaisesti vaikkapa jotain RPG:n raskasta versiota. Sellaista kevyttä ja halpaa sinkoa ei ole, joka täyttää kaikki tehtävät.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Jos vaunu on noin hyvin katettu reaktiiveilla niin kessillä pitäisi päästä ampumaan niin läheltä että kykenee tähtäämään reaktiivittomaan takasektoriin konehuoneeseen tai telapyörien keskiön-helmalevyjen alareunan väliin. Ja tietysti tornin takapanssariin jos se sattuu olemaan käännettynä toiseen suuntaan.

Täällä tai perinnefoorumilla oli joskus niin kokenut sinkomies, että hän kertomansa mukaan pystyi ampumaan Apilaksellakin tarkkoja vaistolaukauksia. Tuollainen taistelija varmaan sijoittaisi kessin murkulankin helposti sinne telapyörien väliin, vaikka vaunu ajaisi urku auki :lanssi:

Taitaa olla lähinnä tuurikauppaa tuo tst-vaunun ampuminen kessillä tuhoamistarkoituksessa. Joskus varmaan kannattaa ampua ja joskus taas ei?

Lainasit vahingossa meikäläistä, toistan tarkennukseni:
Missään nimessä en aja takaa sitä että joku joukko jolla on pst-aseinaan pelkkiä kessejä kävisi niillä tst-vaunujen kimppuun, kysymys on siitä että yksittäisen partion kannattaa ampua tst-vaunua sivusektorista jos siihen avautuu sopiva tilaisuus.

Tuolta viimeisimmästä Syyrian kriisistä on tullut aika hyvin videopätkää juuri sellaisilta etäisyyksiltä ammutuista singon osumista tst-vaunuja vastaan jossa voidaan jo vähän valikoida osumakohtaa, sitä ennen tuli tarinaa Tshikinvalista jossa kokeneet RPG taistelijat ampuivat osumia nimenomaan T-72 heikkoihin kohtiin. Käytännön elämässä A-etäisyydet ovat olleet kovin lyhykäisiä ns. olalta ammuttavilla pst-aseilla jo iät ajat... Ja edelleenkin, jos meille saadaan käyttöön 355mm läpäisevä uusi kessi, niin ihan surutta kannattaa paukuttaa tst-vaunua kylkeen ilman osumakohdan valikointiakin kunhan siitä ei seuraa välitöntä omaa hengenlähtöä muut viholliset huomioiden.

 

[Hande]

Lainasit vahingossa meikäläistä,

Ihan tahallani lainasin, kunhan tyrin tekstiä leikatessani

Yhtälössä on tosiaan monta liikkuvaa osaa, pitää punnita onko järkee vai ei tai joskus pitää ampua, vaikkei olisikaan.

 

[Teräsmies]

On tornilla kokoa... ei mikään "low profile" viritys.

Norwegian Kongsberg and Croatian Đuro Đaković presented a new 30mm RCWS today at Gašinci proving ground in Croatia.

 

[JOKO]

Kohtuuttoman kokoinen torni ollakseen miehittämätön. Tosin tuo ei varmaan vie vaunun sisältä kuljetustilaa, joten se ehkä antaa oikeutuksen.

Pystyssä pysyminen voi olla nihkeätä. Oletettavasti torni on täynnä tavaraa, joten vaunun painopiste on korkealla.