Olisiko balttien taistelu vuonna 1939 ollut sittenkään toivoton?

Old Boy

Kenraali
Kysymys Viron antautumisesta on mielenkiintoinen. Uskon, että Suomesta löytyy nykyään poliitikkoja, jotka myös antaisivat Venäjälle tukikohtia, jos he niitä vaatisivat ja kieltäisivät suursotaharjoitukset
Tämä vaan korostaa tämän ajan poliitikkojemme rohkeutta sekä kaukokatseisuutta kun julistivat YH:t eli lkp:n heti neuvottelukutsun saavuttua. Neuvottelujen luonnekin oli mielenkiintoisella tavalla erilainen. Balteille huudettiin ja raivottiin vaatimuksia kun taas meidän kanssamme keskusteltiin sivistyneesti ja haettiin kompromissejä. Tämä käy hyvin ilmi YLE Areenasta löytyvästä Sodan ja Rauhan Miehet -sarjasta.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Tämä vaan korostaa tämän ajan poliitikkojemme rohkeutta sekä kaukokatseisuutta kun julistivat YH:t eli lkp:n heti neuvottelukutsun saavuttua. Neuvottelujen luonnekin oli mielenkiintoisella tavalla erilainen. Balteille huudettiin ja raivottiin vaatimuksia kun taas meidän kanssamme keskusteltiin sivistyneesti ja haettiin kompromissejä. Tämä käy hyvin ilmi YLE Areenasta löytyvästä Sodan ja Rauhan Miehet -sarjasta.
Näin on. Tulikohan Suomen "ylimääräiset harjoitukset" missä määrin ikävänä yllätyksenä neuvostojohdolle ? Ilmeisen oikeaan osunut liike se kuitenkin oli, kun osoitti ettei meitä kyettäisi ainakaan yllättämään housut kintuissa. Vaikka tuo olisi tietysti voitu tulkita jonkinlaisena provokaationakin. Balttien kohtelu Moskovassa oli tosiaan tylympää, vaikka näitäkin koetettiin hurmata mm. edullisilla kauppasopimuksilla sun muulla. Neuvottelujen ollessa käynnissä NL:n ilmavoimat suorittivat Viron alueella ilmatilaloukkauksia. Lisäksi oli sitten painostuskeinona ns. höyrylaiva Metallistin tapaus. Venäläiset upottivat oman laivansa ja syyttivät Viroa, kun se ei NL:n mielestä kyennyt turvaamaan aluettansa. Sitten oli vielä Tallinnan satamaan purjehtineen puolalaisen sukellusvene Orzelin tapaus.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Vajaa puolituntinen virolainen dokumentti presidentti Pätsistä. Tekstitys suomeksi. Esittää sen näkökulman että Päts ja puolustusvoimien komentaja Laidoner valitsivat 1939 yksiselitteisesti Neuvostoliiton myötäilyn. Ilmeisesti kuvittelivat että myöntyväisyyspolitiikalla bolsujen vaatimukset saataisiin täytetyksi ja Viron itsenäisyys säilytetyksi. Osoittautui kesällä 40 täydelliseksi virhearvioksi.

 

Juna112Porojetsiin

Eversti
Lahjoittaja
No ei ole, mutta ei tullut laitettua lyhyeen vastaukseen kaikkea asiaan vaikuttavaa. Italian ostot maksettiin kullalla, joka sopimuksen tekovaiheessa oli jo sijoitettu Suomen ulkopuolelle. Kyseessä ei siis ollut varsinainen apu ja maksuehto johtui siitä, ettei Italia luottanut Suomen pysyvän pystyssä edes koneiden toimituksiin asti. Tällaiseen maksuehtoon ei olisi rauhan oloissa suostuttu. Talvisodan sytyttyä USAan matkusti Suomen valtuuskunta johtajana kenrl Nenonen. Mukaan otettiin pr-henkilöiksi ME mies Taisto Mäki sekä Paavo Nurmi. Amerikansuomalaisten avustuksella saatiin lehdistössä pystyyn Suomi-kampanja, joka auttoi asiaamme. Vielä voisi esittää sellaisenkin näkemyksen, ettei tuntemattomalta tehtaalta olisi edes ostettu kalliita hävittäjiä, kun Talvisodan kaltaisessa hätätilanteessa. Tehdashan ei ollut valmistanut sarjatyönä kokometallikoneita aikaisemmin. Tämä näkyikin kokoonpanotyössä, johon kului kuukausia verrattuna muiden konetyyppien päiviin tai viikkoihin.
No kyllä on. Tuo on spekulointia siinä missä kaikki muukin tässä asiassa. Jos Suomenlahden eteläpuolella olisi täysi helvetti käynnissä NL sotavoiman murjoessa Viroa ja muita baltteja, joka jo sellaisenaan vetäisi todennäköisesti Suomen mukaan sotaan heti talvella, eikä kesällä -40, niin Suomi ei kylmäverisesti neuvottelisi niiden muutaman mahdollisen auttajan kanssa maksuehdoista. Siinä on rauhanolot kaukana kun Suomenlahden eteläranta on tulessa. Toivottavasti tämä asia ymmärretään myös nykyhetkellä.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
+
Kylla olisi tullut, KGB:n arkistoista voi lukea, milla vauhdilla vankileirit piti tyhjentaa ensin puolalaisista, ja sitten balteista, jotta suomalaiset mahtuisivat tilalle.
KGB perustettiin vuonna 1954. Vuonna 1939 oli NKVD. Historiantutkijoiden aarreaittoja ovat kuitenkin Kremlin arkisto ja Zdanovin arkisto.

Muista aikajana! Neuvotteluiden kariuduttua Molotov julisti, että suomalaiset menevät Siperiaan kävellen (virolaiset päsevät junalla). Spekulatiivisessa kertomuksessa on tavattoman monta muuttujaa. Ensinnäkin pitää tarkastella seuraavia kysymyksiä. Mitkä ovat Stalinin liikkeet, kun Baltian maat eivät suostu tukikohtien luovutukseen? Suomea vastaan koottiin joukkoja Leningradin sotilaspiirissä lokakuussa ja koko marraskuu. Minkä verran se varaa taistelujoukkoja Baltiaan? Milloin se aloittaa siellä? Heti nopean mobilisoinnin ja keskityksen jälkeen vai esimerkiksi kesällä, jolloin sen on helpompi liikutella laivasto-osastoja? Yrittääkö se Suomeen samanaikaisesti vai onko Suomi jääähyllä, kunnes Baltia on selvitetty?

Kuten huomaamme, kysymys on tavallaan mieletön, ja ainoa varma on, että emme voi sanoa mitään muuta kuin että kuuluimme Neuvostoliiton etupiiriin Saksan myyminä. Oikeassa historiassa Päts ja Laidoner tekivät ratkaisunsa ja pyyhkivät maansa viideksikymmeneksi vuodeksi maailmankartalta. Suomeen hyökättiin ja maamme säilyi vaikka Moskovan rauhassa menetimme aluettamme.
 

salama-anteri

Kenraali
Kylla, kylla:
Julkaistu 08.04.2002 12:01 (Päivitetty 09.04.2002 15:48)



Venäläisten Katynissa, Smolenskin lähellä vuonna 1940 ampumien puolalaisten upseerien kohtalot liittyvät kiinteästi Suomen talvisotaan.

- Teloituksia Katynissa aikaistettiin, koska vankileireille haluttiin saada tilaa mahdollisia suomalaisia ja Baltian maista saatavia sotavankeja varten, kertoo Suomessa vierailulla oleva Venäjän tiedeakatemia vanhempi tutkija Natalia Lebedeva. Hän on ollut avainasemassa puolalais-venäläisessä historioitsijakomissiossa, joka on tuonut päivänvaloon tuhansien Katynissa ammuttujen puolalaisupseerien kohtaloista toisen maailmansodan aikana kertovat neuvostodokumentit.

Tama on tata aineistojen ristiintarkistamista; ulkomaalaisten paasy nk. avattuihin arkistoihin on varmaan vahan niin ja nain, mutta kun organisoidaan maiden valisesti niin on vahan paremmat mahikset
 

salama-anteri

Kenraali
Katynin teloituksissahan meni kaytannossa poliittisia vankeja, koska upseerit valikoitiin sinne. He taas olivat peraisin sivityneistosta tai aatelista; kansanvihollisia siis.

Vahan samalla tavalla kavi NL Karjalassa suomalaisperaisille. 20.000 uhria riitti pyyhkaisemaan 75% sivistyneistosta pois (aatelia sinne ei kai ollut mennyt; jai maanviljelijoita ja metsatyomiehia)
-Sandarmohissa - paikassa jossa 1930-luvun lopulla ammuttiin runsaat 8 000 ihmistä. Sandarmohissa ammutuista joka kymmenes oli suomalainen
-Petroskoin eteläpuolella sijaitseva teloituspaikka Krasnyi Bor, Punainen männikkö, jossa vuosina 1937 - 38 ammuttiin 1 196 ihmistä. Heistä useampi kuin joka toinen oli suomalainen

Nuo olivat sentaan sosialismiin/ kommunismiin pain nojallaan; jos ihan "oikeiden" kansanvihollisten takkiin olisi saatu kynnet kiinni, Baltian kaltaisen kehityskulun myota, niin olis kylla ollu oksat pois
... vai mita mielta?

Venajan sisallahan uutta kansalliskaartia markkinoidaan NKVD:n perillisena (ulkomailla ei), mika on irvokasta siina mielessa kun Putin juuri julkisesti kauhisteli neuvostoterrorin uhreja "ei koskaan enaa" meiningilla
 

Juna112Porojetsiin

Eversti
Lahjoittaja
Ensinnäkin pitää tarkastella seuraavia kysymyksiä. Mitkä ovat Stalinin liikkeet, kun Baltian maat eivät suostu tukikohtien luovutukseen? Suomea vastaan koottiin joukkoja Leningradin sotilaspiirissä lokakuussa ja koko marraskuu. Minkä verran se varaa taistelujoukkoja Baltiaan? Milloin se aloittaa siellä? Heti nopean mobilisoinnin ja keskityksen jälkeen vai esimerkiksi kesällä, jolloin sen on helpompi liikutella laivasto-osastoja? Yrittääkö se Suomeen samanaikaisesti vai onko Suomi jääähyllä, kunnes Baltia on selvitetty?

Kuten huomaamme, kysymys on tavallaan mieletön, ja ainoa varma on, että emme voi sanoa mitään muuta kuin että kuuluimme Neuvostoliiton etupiiriin Saksan myyminä.
Nimenomaan. NL oli kerännyt tarvikkeita jo useamman kuukauden ajan Suomea vastaan, ja pelkät valmistelut jo osoittavat, että hyökkäystä voi pitää melkolailla vääjäämättömänä. Mitä Saksa aikoi, tai olisi tehnyt syksyllä -39 ja alkutalvesta -40, jos slobo olisi juuttunut sotaan Baltiassa. Tiedämme vain, että he olivat tehneet diilin NL:n kanssa, hoidelleet Puolan yhdessä ja että NL Talvisodan jälkeen pyrki saamaan Saksalta lupaa hoitaa Suomi-asia loppuun. Saksa ei antanut, joten jotain oli muuttunut Berliinissä. Missä vaiheessa ja miksi; Altmarkin jälkeen? vai NL:n osoittauduttua kyvyttömäksi Talvisodassa, vai jotain aivan muuta?

Tähän on kyllä vielä sanottava, että Molotov-Ribbentrop sopimuksen salaiset lisäykset on siinä mielessä todella outoja Saksan kannalta, että niissä NL päästettiin Tornion-joelle ja Perämeren rantaan. Saksan oma teräksen tuotanto on melkoisessa vaarassa - vai uskoiko Saksa Ruotsin pystyvän puolustautumaan NL:ää vastaan .. hmm neljällä divisioonalla ja noin kolmellakymmenellä Gloster Gladiatorilla. Vai oliko Saksalaisilla jotain vikaa kartoissa, näkökyvyssä, älyssä, tai olisiko Saksa antanut Ruotsille salaa turvatakuut ja saanut luvan tarvittaessa vastata Pohjois-Ruotsin turvallisuudesta. Vai mitäh...
 

salama-anteri

Kenraali
Saksa ei antanut, joten jotain oli muuttunut Berliinissä. Missä vaiheessa ja miksi; Altmarkin jälkeen? vai NL:n osoittauduttua kyvyttömäksi Talvisodassa, vai jotain aivan muuta?

Tähän on kyllä vielä sanottava, että Molotov-Ribbentrop sopimuksen salaiset lisäykset on siinä mielessä todella outoja Saksan kannalta, että niissä NL päästettiin Tornion-joelle ja Perämeren rantaan. Saksan oma teräksen tuotanto on melkoisessa vaarassa
Nikkelihan oli jo jaettu (eika siina Suomelta kysytty) 60/40 -tuotantosuhteessa. Kylla se oli tarkoitus ottaa, kuka sita lyijya kayttaa, jos teras-nikkeliseostakin loytyy;)?

Meillapain (historiankirjoituksessa) ei olla viitsitty/ jaksettu poimia esim. Talvisodan avustusretkikunnan komentajan (Ironside, kunnes "toistokierrokselle" laitettiinkin Churchillin suosikki-uusseelantilainen puikkoihin) muistelmista hanen saamiaan maarayksia (otetaan rautamalmi haltuun, koska merellinen estaminen Skandinavian molemmin puolin ei onnistu), eika tama Abwehrilta kuitenkaan jaanyt (vaikkei muistelmia viela ollutkaan) huomiotta:
- nikkeli
- rauta
- alumiini ( ja tarvittava vesivoima) Luftwaffelle
- raskas vesi atomipommiin
... kaikki yhdelta suunnalta; katsya!
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Kuten huomaamme, kysymys on tavallaan mieletön, ja ainoa varma on, että emme voi sanoa mitään muuta kuin että kuuluimme Neuvostoliiton etupiiriin Saksan myyminä. Oikeassa historiassa Päts ja Laidoner tekivät ratkaisunsa ja pyyhkivät maansa viideksikymmeneksi vuodeksi maailmankartalta. Suomeen hyökättiin ja maamme säilyi vaikka Moskovan rauhassa menetimme aluettamme.
Samaa mieltä. Kysymys on mieletön ja varsinkin virolaisten itsensä kannalta. Heidän poliittinen ja sotilaallinen johtonsa (käytännössä kaksi miestä) teki valintansa, mutta ei antanut oman kansansa sanoa mielipidettä asiasta. Ja tässä oli tuolloisen virolaisen kansalaisyhteiskunnan heikkous. 30-luvun alkupuolelta asti Päts oli hallinnut maata autoritäärisesti. Poliittisina vastustajina pidettyjä istui vankiloissa. Kansa ei ollut niin yhtenäinen kuin Suomessa. Samoin maanpuolustustahto oli sellainen asia, jota ei koskaan punnittu tositilanteessa. Laidoner piti isänmaallisia paraatipuheita, mutta siihen se sitten jäi.

Puolustusvoimat ja suojeluskunta kaitseliit käskettiin mukisematta alistumaan Neuvostoliiton ylivallan alle. Niille ei tarjottu mitään mahdollisuutta nousta edes symboliseen vastarintaan tulevaa miehittäjää vastaan. Varmasti vastarinnan selkeä osoittaminen olisi tiennyt venäläisten kostotoimia, mutta nykypäivän Virossa yhä pohditaan tätä dilemmaa. Olisiko sittenkin pitänyt edes yrittää ? Ainakin nykyisille virolaisille olisi jäänyt joku historiallinen esimerkkitapaus muisteltavaksi. No joo, onhan sitten heillä Narvan 1944 taistelut, mutta ne suoritettiin sitten saksalaisessa asepuvussa.
 

Old Boy

Kenraali
Tähän on kyllä vielä sanottava, että Molotov-Ribbentrop sopimuksen salaiset lisäykset on siinä mielessä todella outoja Saksan kannalta, että niissä NL päästettiin Tornion-joelle ja Perämeren rantaan. Saksan oma teräksen tuotanto on melkoisessa vaarassa - vai uskoiko Saksa Ruotsin pystyvän puolustautumaan NL:ää vastaan .. hmm neljällä divisioonalla ja noin kolmellakymmenellä Gloster Gladiatorilla. Vai oliko Saksalaisilla jotain vikaa kartoissa, näkökyvyssä, älyssä, tai olisiko Saksa antanut Ruotsille salaa turvatakuut ja saanut luvan tarvittaessa vastata Pohjois-Ruotsin turvallisuudesta. Vai mitäh...
Stalin oli kutsunut neuvottelemaan sekä Saksan että Liittoutuneet. Ribbentropp lensi paikalle kun taas Ranskan ja Brittien edustajat purjehtivat laivalla. Saksalla oli siten kiire päästä sopimukseen. Liittoutuneiden neuvottelijat saivat ennen perillepääsyä käskyn kääntyä takaisin kun sopimuksen synnystä sitten tiedotettiin.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Tuosta Viron alistumisesta muuten vielä, valtion johto ei kesällä 40 tehnyt elettäkään pyytääkseen tukalaan tilanteeseen ulkomaista apua. Tosin eipä sitä olisi mistään ollut tulossakaan, mutta tällaista "hätähuutoa" ulkomaailmalle ei tehty. Ja asia jota olen ihmetellyt, ei ollut yritystä perustaa pakolaishallitusta ulkomaille. Näin olisi turvattu edes Viron tasavallan legitimiteetti kansainvälisoikeudellisesti. Tästähän oli olemassa jo esimerkkejä. Puolan laillinen hallitus toimi Lontoosta käsin, samoin Tshekkoslovakian.

Virossa asiasta keskustellaan. Tässä Martti Turtolan kirjoitus muutaman vuoden takaa.

https://seura.fi/asiat/historia/virolaista-historiantulkintaa/


Päts oli päättänyt asettaa virolaiset tapahtuneen tosiasian eteen. Virolais-neuvostoliittolaista tukikohtasopimusta ei viety edes eduskuntaan. Viron armeijaa ei mobilisoitu. Liikekannallepanossa Viro olisi voinut perustaa hyvin koulutetun ja ainakin tyydyttävästi varustetun 160 000 miehen armeijan. Ja kuten vuoden 1944 tapahtumat osoittavat, Viron aluetta kyetään puolustamaan, jos johto ja joukot ovat päättäväisiä.


Päts, Laidonerista puhumattakaan, olivat kesään -39 saakka suu vaahdossa vannoneet Viron puolustautuvan sotilaallisesti kaikissa tilanteissa, jopa yksin jätettynä. ”Viro ei alistuisi koskaan!”.

Laidoner antoi halveksivia lausuntoja Tshekkoslovakiasta, joka oli laukaustakaan ampumatta alistunut Saksan miehitykseen. Se ei olisi Viron tie.

Todellisuus oli toista: Päts ja Laidoner halusivat kaikin voimin välttää sodan, koska se aiheuttaisi materiaalisia ja inhimillisiä tuhoja. Toki he olivat sen verran järkeviä, että ymmärsivät siitä jouduttavan maksamaan. Ja hinta oli Viron itsenäisyys ja vapaus. Myymällä sen Stalinille Viro sillä hetkellä vältti sodan. Samalla siitä tuli Neuvostoliiton liittolainen, joka monin keinoin tuki neuvostoarmeijan taistelua Suomea vastaan.
 

salama-anteri

Kenraali
Päts ja Laidoner halusivat kaikin voimin välttää sodan, koska se aiheuttaisi materiaalisia ja inhimillisiä tuhoja. Toki he olivat sen verran järkeviä, että ymmärsivät siitä jouduttavan maksamaan
Paets osti aikaa ja yritti itseaan ja perhettaan kaikin voimin Yhdysvaltoihin.

Se ei ollut millaan lailla erilaista toimintaa kuin hanen linjansa 1934 - NL:n vaatimukset, kuvattuna Turtolan sanoin:
eduskunnan toiminta keskeytettiin ja lopuksi se lakkautettiin ja poliittiset puolueet Pätsin omaa ”Isänmaan liittoa” lukuunottamatta kiellettiin. Tiukka lehdistösensuuri saatettiin voimaan ja kotimaisia lehtiä lakkautettiin ja päätoimittajia erotettiin.

Poliittinen poliisi (valtiollinen poliisi) alkoi tehokkaasti toimia ja loi laajan urkintajärjestelmän. Opposition edustajia perheineen vangittiin. Kulttuurielämä saatettiin valtiovallan ohjaukseen ja Päts nimitti lähisukulaisiaan johtaville virkapaikoille.
 

Old Boy

Kenraali
Esittää sen näkökulman että Päts ja puolustusvoimien komentaja Laidoner valitsivat 1939 yksiselitteisesti Neuvostoliiton myötäilyn. Ilmeisesti kuvittelivat että myöntyväisyyspolitiikalla bolsujen vaatimukset saataisiin täytetyks
Kuuluisia valtionjohdon viimeisiä sanoja: "On varottava kärjistämästä tilannetta entisestään."
Tuosta Viron alistumisesta muuten vielä, valtion johto ei kesällä 40 tehnyt elettäkään pyytääkseen tukalaan tilanteeseen ulkomaista apua.
Kuten totesitkin, ei apua olisi ollut mistään saatavissa, koska Ranska oli juuri häviämäisillään taistelun. Ajankohta ei ollut tietenkään sattuma, vaanm Nlitto käytti hyväkseen hetkeä,jolloin maailman huomio oli muualla. Pakolaishallitus olisi taas edellyttänyt valmisteluja etukäteen, jotka oli laiminlyöty. Miehitys alkoi Viron ulkomaanliikenteen sulkemisella, jolloin oli jo myöhäistä.
 

salama-anteri

Kenraali
Paets ja lahipiirinsa (Laidonerista en tieda) loivat varallisuutensa toimimalla bolsujen bulvaanina lannen suuntaan silloin alkumetreilla, kun kukaan lannen suunnalla ei halunnut olla suorissa tekemisissa (ja esim. Churchill advokoi interventiota. Tata Stalin ei koskaan unohtanut, ja se taas selittaa tietyn nuoleskelun Churchillin suunnalta, koska Venajan erillisrauha olisi viela kerran voinut kaantaa tod.nak. lopputuloksen ylos-alaisin. Esim. Katynin murhat painettiin villaisella, Puolan pakolaishallitus heitettiin "susille", mutta eras Churchillin hyvia lausumia oli: History will be kind to me. I know it, because I'm writing it!)
- Paets tunsi, etta bolsujen taholta "They owe me one"... mutta kaikkihan eivat maksa velkojaan. Tosin Barbarossan alkamiseen asti Paets asui Venajalla ihan luxorioosisesti "vieraana"
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Vaikka ei liity 1939-40 tapahtumiin, niin kannattaa lukea:

http://www.koalakustannus.fi/kirjat/kirja.php?id_prd=210

Prit Buttar
Jättien puristuksessa – Taistelu Baltiasta 1941–1945


Toisessa maailmansodassa Viro, Latvia ja Liettua joutuivat kahden suurvallan, Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan välisen sodan taistelukentäksi. Sodan kuluessa Baltian maat joutuivat kummankin miehittämäksi, ja monet baltit joutuivat valitsemaan miehittäjien myötäilemisen ja partisaanitoiminnan välillä.

Neuvostoliiton miehittämät Baltian maat joutuivat salamasodan taistelukentäksi Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesällä 1941. Kolmannen valtakunnan sotaonnen käännyttyä Baltiassa käytiin sodan verisimpiin lukeutuvia taisteluita, kun puna-armeija aloitti rynnistyksensä kohti Berliiniä. Satojatuhansia sotilaita kaatui Kuurinmaan motin taisteluissa sodan viimeisenä vuotena.

Sota ja kuljetukset pakkotyöhön olivat verottaneet Baltian väestöstä yli kaksikymmentä prosenttia. Samalla rautaesirippu eristi alueen yli neljäksi vuosikymmeneksi. Aikalaiskertomuksiin ja arkistolähteisiin tukeutuen Prit Buttar kuvaa taidokkaasti itärintaman katkeraa taistelua ja näitä kolmea pientä valtiota, joiden kohtalo nivoutui kahden suurvallan sotavoimien voittoihin ja tappioihin.
 

salama-anteri

Kenraali
Tuon yllaolevan lukunayte on pdf-muodossa, ja s. 230 alkaen kannattaa lukea Narva-joen lansipuolen taisteluista, siis niista ensimmaisista, ennenkuin sakasalaiset vetaytyivat ja jattivat myohemmaksi tueksi, olikos se nyt rynnytykkipataljoonan. Siellahan taisteltiin Kannaksen tapaan (ikaankuin tama ei olsi ollut tiedossa, mutta lainauksen muodossa:)
Lopulta Go-
vorov käski Fedjuninskiä lopettamaan hyökkäykset 10. elokuuta.
Neuvostotappiot olivat järkyttävät. Kokonaisista divisioonista oli jäl-
jellä parisataa miestä, ja saksalaiset ilmoittivat tuhonneensa 160 panssari-
vaunua. Puna-armeijan tappioiksi arvioitiin 35 000 kaatunutta ja 135 000
haavoittunutta, kun taas saksalaiset menettivät noin 10 000 miestä. Fedju-
ninskilla ja Starikovilla oli vähän valinnanvaraa, sillä kukkuloiden ja ranni-
kon välissä oli hyvin kapea maakaistale ja etelässä kulkukelvotonta suota.
Niinpä heidän oli pakko turvautua kalliiksi käyneisiin rintamahyökkä-
yksiin. Näistäkin olosuhteista huolimatta on ällistyttävää, ettei saksalais-
ten linjoja onnistuttu murtamaan – puna-armeijan ylivoima pelkän mies-
vahvuuden perusteella arvioitiin yli yksitoistakertaiseksi. Yksi saksalaisten
menestyksen avaintekijöistä oli erittäin tehokas tykistön hyödyntäminen.
Viroon oli siirretty monta sellaista patteria, jotka olivat alun perin mouka-
roineet Leningradia, ja Steiner laati nerokkaita keskityssuunnitelmia, joi-
den avulla koko käytössä olleen tykistön voima voitiin kohdistaa yhteen ja
samaan kohteeseen.

Tuo oli taas niita Schörnerin juttuja, joka ehti olla monessa mukana:
- commanded the German 6th Mountain Division and earned the Knight's Cross for his role in breaching the Metaxas Line
- command of the XIX Mountain Corps, part of the German Army in Finland. Schörner's primary job was to keep the Pechenga Nickel Works in German hands.
- commanded the German XXXX Panzer Corps on the Eastern Front from November 1943 to January 1944.
- commander of Army Group South Ukraine. Sevastopol: against Hitler's wishes, evacuated the Black Sea port.
- 1944, in July he became commander of Army Group North, which was later renamed Army Group Courland (syystakin, kun istuivat motissa, mutta motti pidettiin sodan loppuun asti)
 

arix

Eversti
Muistaakseni Baltian armeijoiden aseistus olisi hyvin sopinut alueen taisteluihin, joukkueessa taisi olla tuplaten automaattiaseita Suomeen verrattuna esim kevyitä konekiväärejä. Ilmavoimat taisivat olla heikot.
Puolustustahto väestön keskuudessa taisi vaihdella paljon alueen ja luokan mukaan.
 
Top