Operaatio Platinfuchs.

[baikal]

No, eipä lopettaminen ollut vaihtoehto. Ruokaa ja tarvikkeita piti saada jostain ja Lapissa oli 200k saksa. Itänaapuriin ei ollut luottamista ja Saksasta ei pääse eroon ennenkuin se on liian heikko

Kyllä kyllä ja en tätä tarkoittanutkaan. Suomi myötäsoti jälkeenpäin katsoen niin viisaasti ja hyvin kuin voidaan kuvitella. Tuolloisten VALTIOMIESTEN luotsaama Suomi selvisi taidolla ja vain vähän tuurilla.

Neuvostoliittoon ei ollut mitään syytä luottaa ja oikea tilaisuus rauhantekoon haistettiin tarpeeksi hyvin.

 

[EK]

Tuo Airon ja Raappanan kaavailema operaatio, tarkoitatko sitä, jonka ko. herrat laativat Sorokan valtaamiseksi ? Ja eikös sen ajankohta pitänyt olla kesä 42 ? Martti Turtolan Airo-elämäkertaa muistelen hämärästi, että siinä oli tuosta puhetta. Laguksen joukoille oli jyvitetty päärooli. Poliittinen johto ei sitten suunnitelmalle lämmennyt.

Tarkoitan juuri tuota -42 operaatiota. Mutta jo aiemmin saksalaiset ja suomalaiset suunnittelivat tuommoista suunnitelmaa.

 

[Juna112Porojetsiin]

Saksalaista propagandafilmiä 1941 operaatioista Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Norjassa. Antaa hyvän kuvan siitä, mitenkä olemattomia nuo kulkuyhteydet tuolla tundralla olivat.

Eikös tuossa ollut Pitkärannasta ja suomalaisten syöksyveneiden ylitys sekä lopussa kuvaa Viipurista. Aika monessa kohtaa suomalaisia. Eli siis aika kattava Suomen rintaman otos. Toki karua oli sakemannien kärryillä mennä siellä kivikossa.

 

[tulikomento]

Eikös tuossa ollut Pitkärannasta ja suomalaisten syöksyveneiden ylitys sekä lopussa kuvaa Viipurista. Aika monessa kohtaa suomalaisia. Eli siis aika kattava Suomen rintaman otos. Toki karua oli sakemannien kärryillä mennä siellä kivikossa.

Kyllä joo. Deutsche Wochenschau - katsaukseen on sekoitettu mukaan myös mm. suomalaisten Viipurin valtausta.

 

[StmSvejk]

No, eipä lopettaminen ollut vaihtoehto. Ruokaa ja tarvikkeita piti saada jostain ja Lapissa oli 200k saksa. Itänaapuriin ei ollut luottamista ja Saksasta ei pääse eroon ennenkuin se on liian heikko.
...
Eli vaihtoehtoisia tarinoita ei juuri ole... Paitsi jos Tienhaara, Tali-Ihantala tai Viipurinlahti olisi murtunut, jolloin olisi ollut Siperiaan menijöitä, miljoona uutta asukasta ja pahempi yhteiskunta kuin Itä-Saksa.

Suomi sössi pahiten, kuten kirjoitin, ryhtymällä Itä-Karjalan valtaukseen. Operaatio kulutti valtavasti miesvoimaa ja murti moraalia hyvin kyseenalaisten tavoitteiden tähden. Saksa ei vaatinut muuta kuin tukea hyökkäykselle pohjoisessa, meri- ja ilmatukea sekä liikekannallepanoa neuvostojoukkojen sitomiseksi. Kaikki muu oli suomalaisten päättäjien omaa. Kannaksen valtaus oli järkevää linjojen lyhentämistä ja laajalti ymmärretty operaatio, samoin toki Laatokan pohjoispuolen valtaaminen v. 1920 rajalle asti.

Ilman tuota Itä-Karjalan Suur-Suomi -fantasiaa Suomella olisi ollut merkittävästi enemmän joukkoja käytössään, paljon pienempi ruokariippuvuus Saksasta, tuskin myöskään Iso-Britannian sodanjulistusta. Sodan tuulien kääntyessä Saksalle kielteiseksi Suomen mahdollisuudet takinkääntöön olisivat tulleet paljon aikaisemmin kun pohjoiseen operaatiosuuntaan olisi riittänyt joukkoja saksalaisinterventon torjumiseksi.

Jos taas Saksa olisi voittanut, olisi Itä-Karjala joka tapauksessa tippunut suomalaisten syliin. Itä-Karjalan valtaus oli virhe jota ei ole juuri uskallettu käsitellä, ehkä sen takia että ei haluta ymmärrettävästi leimautua siihen porukkaan jonka mielestä talvisotakin oli Suomen syy.

 

[Charananges]

Operaatio kulutti valtavasti miesvoimaa ja murti moraalia hyvin kyseenalaisten tavoitteiden tähden.

Heh, joo, jos satut vilkaisemaan karttaa, niin huomaat varmaan karjalan kannaksen (siinä suomenlahden ja laatokan välissä), jos oikein pinnistät huomaat myös aunuksen kannaksen (laatokan ja äänisen välissä), sitten siellä on myös maaselän kannas. Siinä välissä on kuulemma vettä. Jos maaselänkannakselle aikoo mennä, niin varmaan kannattaa ottaa huomioon myös se, että sieltä pohjoisesta voi koukata hyökkäävän armeijan sivustaan. 14. divisioona meni nuppi tutisten siellä Rukajärvelle asti estäen tuon sivustakoukkauksen.

 

[adam7]

Operaatio kulutti valtavasti miesvoimaa ja murti moraalia hyvin kyseenalaisten tavoitteiden tähden.

Heh, joo, jos satut vilkaisemaan karttaa, niin huomaat varmaan karjalan kannaksen (siinä suomenlahden ja laatokan välissä), jos oikein pinnistät huomaat myös aunuksen kannaksen (laatokan ja äänisen välissä), sitten siellä on myös maaselän kannas. Siinä välissä on kuulemma vettä. Jos maaselänkannakselle aikoo mennä, niin varmaan kannattaa ottaa huomioon myös se, että sieltä pohjoisesta voi koukata hyökkäävän armeijan sivustaan. 14. divisioona meni nuppi tutisten siellä Rukajärvelle asti estäen tuon sivustakoukkauksen.

Jep, "kolmen kannaksen linja" taitaa olla joku uusi keksintö?

 

[John Hilly]

Tuossa viikkokatsauksessa oli myös kuuluisa otos Sortavalan valtauksesta.

 

[StmSvejk]

Operaatio kulutti valtavasti miesvoimaa ja murti moraalia hyvin kyseenalaisten tavoitteiden tähden.

Heh, joo, jos satut vilkaisemaan karttaa, niin huomaat varmaan karjalan kannaksen (siinä suomenlahden ja laatokan välissä), jos oikein pinnistät huomaat myös aunuksen kannaksen (laatokan ja äänisen välissä), sitten siellä on myös maaselän kannas. Siinä välissä on kuulemma vettä. Jos maaselänkannakselle aikoo mennä, niin varmaan kannattaa ottaa huomioon myös se, että sieltä pohjoisesta voi koukata hyökkäävän armeijan sivustaan. 14. divisioona meni nuppi tutisten siellä Rukajärvelle asti estäen tuon sivustakoukkauksen.

Viittasin Itä-Karjalan valtaukseen. Pohjois-Suomen operaatioihin oli pakko osallistua Saksan vaatimuksesta.

Itä-Karjalan "kolmen kannaksen linja" keksittiin jälkikäteen operaation syyksi kun NL ei romahtanutkaan. Suomalaisjoukot joutuivat liian pitkälle ja niillä oli pitkät avoimet sivustat ja pitkät rintamaosiot jotka johtivat siihen, että reservien siirto Aunuksen kannakselta Karjalan kannakselle oli hidasta, lisäksi joukot olivat alttiita koukkauksille. Oli hilkun varassa, ettei Tuuloksen maihinnousu 1944 johtanut Suomen joukkojen osalta katastrofiin. Kun joukot vedettiin takaisin PSS-asemaan oli rintamalinja sopivan mittainen ja näin hyökkäykset pystyttiin torjumaan. Laatokan pohjoispuolella jo v. 1920 rajojen sisällä oli riittävästi syvyyttä omien joukkojen liikkuvaan operointiin.

Mutta kun Suur-Suomi oli saatava ja vieläpä jouluun mennessä niin ei mahtanut mitään.

 

[Sardaukar]

Operaatio kulutti valtavasti miesvoimaa ja murti moraalia hyvin kyseenalaisten tavoitteiden tähden.

Heh, joo, jos satut vilkaisemaan karttaa, niin huomaat varmaan karjalan kannaksen (siinä suomenlahden ja laatokan välissä), jos oikein pinnistät huomaat myös aunuksen kannaksen (laatokan ja äänisen välissä), sitten siellä on myös maaselän kannas. Siinä välissä on kuulemma vettä. Jos maaselänkannakselle aikoo mennä, niin varmaan kannattaa ottaa huomioon myös se, että sieltä pohjoisesta voi koukata hyökkäävän armeijan sivustaan. 14. divisioona meni nuppi tutisten siellä Rukajärvelle asti estäen tuon sivustakoukkauksen.

Jep, sotilaallisesti Syväri ja Maaselän kannsas olivat paras puolustustasa. Jos oltaisiin jääty taaemmas, sitten se linja vasta pitkä ja miesvoimaa syövä olisikin ollut, ilman mitään suurempia vesistöesteitä. Ei sotilaallisesti järkevää.

 

[Sardaukar]

Viittasin Itä-Karjalan valtaukseen. Pohjois-Suomen operaatioihin oli pakko osallistua Saksan vaatimuksesta.

Itä-Karjalan "kolmen kannaksen linja" keksittiin jälkikäteen operaation syyksi kun NL ei romahtanutkaan. Suomalaisjoukot joutuivat liian pitkälle ja niillä oli pitkät avoimet sivustat ja pitkät rintamaosiot jotka johtivat siihen, että reservien siirto Aunuksen kannakselta Karjalan kannakselle oli hidasta, lisäksi joukot olivat alttiita koukkauksille. Oli hilkun varassa, ettei Tuuloksen maihinnousu 1944 johtanut Suomen joukkojen osalta katastrofiin. Kun joukot vedettiin takaisin PSS-asemaan oli rintamalinja sopivan mittainen ja näin hyökkäykset pystyttiin torjumaan. Laatokan pohjoispuolella jo v. 1920 rajojen sisällä oli riittävästi syvyyttä omien joukkojen liikkuvaan operointiin.

Mutta kun Suur-Suomi oli saatava ja vieläpä jouluun mennessä niin ei mahtanut mitään.

Eli olisit ottanut n.2x pidemmän rintamalinjan ilman mitään vesistöesteitä? Katseleppa vaikka ensin sitä karttaa ja kirjoittele sitten vasta. Omassa suunnitelmassasi sitä vasta olisikin olisikin pitkä ja suojaton rintama.

Ainoa kannas Syvärin pohjoipuolella ja Maaselän kannaksen länsipuolella on Jänisjärven ja Laatokan välinen kannas. Sen pohjoispuolella esteenä olisi käytännössä vain erämaa ilman sen suurempaa syvyyttä.

 

[StmSvejk]

Jep, sotilaallisesti Syväri ja Maaselän kannsas olivat paras puolustustasa. Jos oltaisiin jääty taaemmas, sitten se linja vasta pitkä ja miesvoimaa syövä olisikin ollut, ilman mitään suurempia vesistöesteitä. Ei sotilaallisesti järkevää.

Viivoitin käteen ja kartan ääreen, vertaapas linjapituuksia.

Kesällä 1944 venäläishyökkäys pysäytettiin U-asemassa PSS-aseman sijaan juuri siksi, että joukkojen heikennyksen jälkeen Aunuksen kannasta ei pystytty pitämään vaan piti vetäytyä vanhan rajan taakse. Laatokka ei ollut sivustan suoja, vaan koukkausriski kuten neuvostojoukkojen Tuuloksen maihinnousu osoitti. Sen sijaan suot ja pienet järvet kanavoivat tehokkaasti liikettä, aivan kuten Karjalan kannaksellakin.

 

[Sardaukar]

Viivoitin käteen ja kartan ääreen, vertaapas linjapituuksia.

Kesällä 1944 venäläishyökkäys pysäytettiin U-asemassa PSS-aseman sijaan juuri siksi, että joukkojen heikennyksen jälkeen Aunuksen kannasta ei pystytty pitämään vaan piti vetäytyä vanhan rajan taakse. Laatokka ei ollut sivustan suoja, vaan koukkausriski kuten neuvostojoukkojen Tuuloksen maihinnousu osoitti.

Eli omassa suunnitelmassasi NL:n suurhyökkäyksen alkutasa olisi ollut Suojärvi-Tolvajärvi...koska Maaselän kannasta ei oltu varmistettu. Hieno homma...mitenhän tuossa kisassa Kannaksen joukoille olisi käynyt kun. venäläiset olisivatkin tulleet Laatokan pohjoispuolelta. Suunnitelmassasi tuolla alueella ei ole mitään puolustussyvyyttä ennen Salpalinjaa. Älä nyt jämähdä siihen U-asemaan, koska sen pohjoispuoli se vasta joukkoja olisikin syönyt.

Edit: Ja Tuuloksen maihinnousun sijasta venäläisten maihinnousu olisi uhannut Lähdenpohja-Käkisalmi tai Lähdenpohja- Sortavala välisillä alueilla. Sitten vasta olisikin kusessa oltu, kun iivana olisi sekä Kannaksen että Laatokan koillispuolen joukkojen selustassa.

Kyllä se kolmen kannaksen linja oli ihan sotilaallinen suunnitelma, vaikka jotkut koettavatkin vääntää siitä "Suur-Suomi"-hurmosta. Toki sitäkin osassa upseeristoa esiintyi, mutta harvemmin niiden joukossa, jotka strategis-operatiivisia suunnitelmia tekivät.

 

[baikal]

Jatkosodan hyökkäysvaiheen tappiot olivat ihan melkoisia. Suhteuttakaas joskus nuo suht lyhyessä ajassa syntyneet tappiot nykysuomen väkilukuun ja pohtikaa tuollaisten numeroiden tosiolemusta. Sanon suoraan, etten ole koskaan oikein edes uskaltanut pohtia miksi tehtiin päätös "kolmen kannaksen linjasta"? En ole uskaltanut, enkä varsinkaan hevin lähde arvailujani postaamaan.

Sen ymmärrän, että Kannaksen tuuppaus edellytti linjan saamista karjalassa tasalle, joka vakiinnutti osaltaan myös kannaksen linjan. Toisaalta oli niinkin, että kannaksen tuuppaus pakotti joka tapauksessa venäläiset vetämään linjaa karjalassa taaksepäin.

Pitikö myötäsotijuuden hengessä osoittaa "näköjään voittavalle Saksalle" reipasta henkeä, jotta karjalan kunnaat voitiin osoittaa olevan Suomen.....eikä kivikovan sakun. Saksan voitto näytti alusta lähtien selvältä.....piti varmistaa Voittajan silmissä omistusoikeus Suomen alueisiin. Kannattaa toki muistaa, ettei Suomesta ollut tulossa Adikan kaavailuissa mitään arjalaista Pohjolan Pyhää teutonialuetta...kyllä suomalaisten asema oli paljon arkisempi tulevassa ties monennessako valtakunnassa.

 

[StmSvejk]

Eli omassa suunnitelmassasi NL:n suurhyökkäyksen alkutasa olisi ollut Suojärvi-Tolvajärvi...koska Maaselän kannasta ei oltu varmistettu. Hieno homma...mitenhän tuossa kisassa Kannaksen joukoille olisi käynyt kun. venäläiset olisivatkin tulleet Laatokan pohjoispuolelta. Suunnitelmassasi tuolla alueella ei ole mitään puolustussyvyyttä ennen Salpalinjaa. Älä nyt jämähdä siihen U-asemaan, koska sen pohjoispuoli se vasta joukkoja olisikin syönyt.

Linjapituus olisi ollut paljon lyhyempi kuin Syvärillä ja Maaselän kannaksella. Kyllä sinne olisi linjaa sun toista järvien välille voitu rakentaa. Niitä joukkoja olisi muuten ollut pari-kolme divisioonaa enemmän. Tuo alue oli korpialuetta jossa suomalaisjoukot olivat parhaimmilaan. Case: Ilomantsin mottitaistelut.

Mutta tärkein unohtuu - Itä-Karjalan valtaus vei melkein Talvisodan verran nuoria miehiä pois vahvuudesta. Itä-Karjalan valtaus ja huoltaminen söi suomalaisten kuorma-autokaluston loppuun. Itä-Karjalan valtaus ja tappiot olivat erittäin haitallisia joukkojen moraalille. Itä-Karjalan valtaus toi meille Iso-Britannian sodanjulistuksen. Saksa ei vaatinut kolmen kannaksen linjaa, se oli meidän omien poliitikkojemme ja päämajamme päätös.

Ja Tuuloksen maihinnousun sijasta venäläisten maihinnousu olisi uhannut Lähdenpohja-Käkisalmi tai Lähdenpohja- Sortavala välisillä alueilla. Sitten vasta olisikin kusessa oltu, kun iivana olisi sekä Kannaksen että Laatokan koillispuolen joukkojen selustassa.

Paitsi että siellä sattuneista syistä a) maihinnousu oli huomattavasti hankalampi tehdä b) lyhyemmälle rannikolle oli mahdollista laittaa parempi rannikkopuolustus - jo rauhanajan suunnitelmien mukaan c) reservien siirto mahdollisen maihinnousun kimppuun olisi ollut helpompaa. On syynsä, miksi Tuuloksen maihinnousun jatkoksi ei tehty maihinnousua tuonne.

 

[Sardaukar]

Linjapituus olisi ollut paljon lyhyempi kuin Syvärillä ja Maaselän kannaksella. Kyllä sinne olisi linjaa sun toista järvien välille voitu rakentaa. Niitä joukkoja olisi muuten ollut pari-kolme divisioonaa enemmän.

Mutta tärkein unohtuu - Itä-Karjalan valtaus vei melkein Talvisodan verran nuoria miehiä pois vahvuudesta. Itä-Karjalan valtaus ja huoltaminen söi suomalaisten kuorma-autokaluston loppuun. Itä-Karjalan valtaus ja tappiot olivat erittäin haitallisia joukkojen moraalille. Itä-Karjalan valtaus toi meille Iso-Britannian sodanjulistuksen.

Katsoppas sitä karttaa uudelleen ja väitä sitten, että linjapituus olisi ollut lyhyempi kuin Syväri ja Maaselän kannas. Kun se alue Jänisjärveltä PITKÄLLE koilliseen ja pohjoiseen olisi myös miehitettävä. Arvelisin, että joukkoja ei olisi säästetty yhtään, pikemminkin päinvastoin.

 

[Sardaukar]

Linjapituus olisi ollut paljon lyhyempi kuin Syvärillä ja Maaselän kannaksella. Kyllä sinne olisi linjaa sun toista järvien välille voitu rakentaa. Niitä joukkoja olisi muuten ollut pari-kolme divisioonaa enemmän. Tuo alue oli korpialuetta jossa suomalaisjoukot olivat parhaimmilaan. Case: Ilomantsin mottitaistelut.

Mutta tärkein unohtuu - Itä-Karjalan valtaus vei melkein Talvisodan verran nuoria miehiä pois vahvuudesta. Itä-Karjalan valtaus ja huoltaminen söi suomalaisten kuorma-autokaluston loppuun. Itä-Karjalan valtaus ja tappiot olivat erittäin haitallisia joukkojen moraalille. Itä-Karjalan valtaus toi meille Iso-Britannian sodanjulistuksen. Saksa ei vaatinut kolmen kannaksen linjaa, se oli meidän omien poliitikkojemme ja päämajamme päätös.



Paitsi että siellä sattuneista syistä a) maihinnousu oli huomattavasti hankalampi tehdä b) lyhyemmälle rannikolle oli mahdollista laittaa parempi rannikkopuolustus - jo rauhanajan suunnitelmien mukaan c) reservien siirto mahdollisen maihinnousun kimppuun olisi ollut helpompaa. On syynsä, miksi Tuuloksen maihinnousun jatkoksi ei tehty maihinnousua tuonne.

Kuuleppas nyt. Katso sitä karttaa.

Pitkärannasta Porajärvelle on jo sama mitta kuin koko Syvärin rintama. Ja ilman Maaselän kannasta sen pohjoispuoli olisi syönyt ainakin yhden ylimääräisen divisioonan. Ota nyt se kartta ihan oikeasti esille ja mittaile.

 

[StmSvejk]

Katsoppas sitä karttaa uudelleen ja väitä sitten, että linjapituus olisi ollut lyhyempi kuin Syväri ja Maaselän kannas. Kun se alue Jänisjärveltä PITKÄLLE koilliseen ja pohjoiseen olisi myös miehitettävä. Arvelisin, että joukkoja ei olisi säästetty yhtään, pikemminkin päinvastoin.

Tästä voi katsoa. Karkeasti linjapituus Laatokka-Suvijärvi-Kuutamojärvi olisi ollut lyhyempi kuin yksin Syvärin rintama.

Edit: Laitetaan vielä ihan kilometrilukemiakin, kaikki eivät toki ole yhteneväisiä:

Syvärijoen pituus: 224km

Pitkäranta-Suvilahti tie: 99km

Suvilahti-Porajärvi tie: 87km

Porajärvi-Kuutamalahti tie: 30km

Yhteensä: 30+87+99 = 196km jossa osa vesistöä.

 

[tulikomento]

Jatkosodan hyökkäysvaiheen tappiot olivat ihan melkoisia. Suhteuttakaas joskus nuo suht lyhyessä ajassa syntyneet tappiot nykysuomen väkilukuun ja pohtikaa tuollaisten numeroiden tosiolemusta. Sanon suoraan, etten ole koskaan oikein edes uskaltanut pohtia miksi tehtiin päätös "kolmen kannaksen linjasta"? En ole uskaltanut, enkä varsinkaan hevin lähde arvailujani postaamaan.

Sen ymmärrän, että Kannaksen tuuppaus edellytti linjan saamista karjalassa tasalle, joka vakiinnutti osaltaan myös kannaksen linjan. Toisaalta oli niinkin, että kannaksen tuuppaus pakotti joka tapauksessa venäläiset vetämään linjaa karjalassa taaksepäin.

Pitikö myötäsotijuuden hengessä osoittaa "näköjään voittavalle Saksalle" reipasta henkeä, jotta karjalan kunnaat voitiin osoittaa olevan Suomen.....eikä kivikovan sakun. Saksan voitto näytti alusta lähtien selvältä.....piti varmistaa Voittajan silmissä omistusoikeus Suomen alueisiin. Kannattaa toki muistaa, ettei Suomesta ollut tulossa Adikan kaavailuissa mitään arjalaista Pohjolan Pyhää teutonialuetta...kyllä suomalaisten asema oli paljon arkisempi tulevassa ties monennessako valtakunnassa.

Onko muuten mitenkä kerettiläistä ajatella näin, että kesän 41 hyökkäysvaiheen tappioihin olisi vaikuttanut ihan sekin, että puolustusvoimat eivät oikein soveltuneet hyökkäyksellisiin operaatioihin ? Meinaan siis sitä, että käsittääkseni aiemmat sotaopit olivat pitkälti defensiivisiä, talvisodassakin se ns. joulukuun 39 "hölmön tölväys" taisi olla niitä ainoita isomman mittakaavan vastahyökkäyksiä. Eli oltiinko meillä tällaista liikesotaa edes kovin hyvin omaksuttukaan ?

 

[Sardaukar]

Ehken

Tästä voi katsoa. Karkeasti linjapituus Laatokka-Suvijärvi-Kuutamojärvi olisi ollut lyhyempi kuin yksin Syvärin rintama.

Niin...ja kun Puna-Armeija olisi aloittanut suurhyökkäyksen tuolta tasalta, niin oltaisiinkin oltu Salpa-asemassa tai Joensuussa että heilahti. Ei muuten ole pahemmin lyhyempi. Huonommin puolustettava kyllä, ilman suurempaa syvyyttä. Suunnitelmassasi on se huono puoli, että venäläisten hyökkäysvoiman huomioon ottaen heidän etenemisensä Sortavalan, Värtsilän ja Joensuun suuntaan tuolta tasalta olisi ollut hyvin vaikea pysäyttää ilman tilaa uudelleenryhmittymiseen.

Yksi vaihtoehto olisi ollut jäädä Vitele -Vieljärvi - Jessoila -Äänislinna-linjalle. Tällöin järvet olisivat antaneet tiettyä suojaa. Mutta Maaselän kannas olisi silti tarvittu linjan suojaamiseksi pohjoisesta.

Ja kuten jo aiemmin sanoin:

Ja Tuuloksen maihinnousun sijasta venäläisten maihinnousu olisi uhannut Lähdenpohja-Käkisalmi tai Lähdenpohja- Sortavala välisillä alueilla. Sitten vasta olisikin kusessa oltu, kun iivana olisi sekä Kannaksen että Laatokan koillispuolen joukkojen selustassa.