Minä näen asevelvollisuususkovaisuuden Suomen puolustuksen ehkä suurimpana ongelmana. Meillä on korpisoturiromantikkoja, kuten
Gustav Hägglund,
Juha Korkeaoja,
Mikko Savola ja monia muita poliitikkoja sekä maanpuolustusaktiiveja, jotka vastustavat Nato-jäsenyyttä, koska se voisi johtaa asevelvollisuuden lakkauttamiseen.
Itse kannatan Nato-jäsenyyttä, ja on vaikea ymmärtää tämmöisiä näkemyksiä. Asevelvollisuus on mielestäni tehoton ja kallis tapa hankkia maanpuolustuksen tarvitsema työvoima, ja siitä tulisi luopua riippumatta liittoutumisesta. Suorastaan järjetöntä on vastustaa liittoutumista asevelvollisuuden säilyttämiskriteerillä. Asevelvollisuus ja liittoutuminen ovat kaksi erillistä poliittista kysymystä, eivätkä ne juuri liity toisiinsa. Valitettavasti kansalaiset on saatu indoktrinoitua luulemaan että asevelvollisuus tuottaa korkean puolustuskyvyn edullisesti. Kansalaisiin myös jostain syystä vetoaa "itsenäinen ja uskottava puolustus" -mantra, jota asevelvollisuususkovaiset hokevat.
Helpoiten asevelvollisuus saataisiin lakkautettua, jos upseerit julkaisisivat yhteisen kannanoton, jossa todettaisiin että asevelvollisuus ei tuota puolustuskykyä kustannustehokkaasti. Maanpuolustuskorkeakoulussa tämä alkaa olla jo aika yleinen kanta. Valitettavasti moni järkevä upseeri ei kuitenkaan uskalla kyseenalaistaa virallista totuutta, ensimmäisen totuudenpuhujan osa ei tulisi olemaan helppo.
Niin kauan kun kansalaiset kuvittelevat asevelvollisuuden olevan hyvä ratkaisu, he myös vastustavat liittoutumista. Vaikka Aseistakieltäytyjäliitolla on joidenkin silmissä epäisänmaallisen hörhöporukan maine, siellä sentään ymmärretään asevelvollisuuden ongelmat varsin hyvin. Sen takia tuen liiton toimintaa ja tavoitteita, vaikka olenkin eri mieltä heidän kanssaan Nato-kysymyksestä.
