Itse asiassa tuokin oikeus voi olla jopa liian puutteellinen. Kun paljonpuhuttu "reserviläiskirje" kilahtaa postiluukusta vapun jälkeen, tulee olemaan sellainen suuri ahdistuksen aalto, kun hiton moni omasta mielestään ja oikeastikin terve mies huomaa olevansa varareservissä. Reaktio on se, että PV kehtaa vittuilla ja loukata miehuuttani, kun en muka kelpaa kiväärin varteen enää.
Ei ne hommat kuitenkaan ole aina pelkästä Pv:stä kiinni. Vapaalla miehellä on oikeus puolustaa omaa tapaansa elää ja läheisiään ja jos Pv ei halua hyödyntää tuota potentiaalia, niin perustettakoon Azovin hengessä vapaajoukkoja.
Kun tilanne alkaa perkelöityä, niin väistä tai paluumuuta tänne ja perustetaan Pekka & Pojat meiningillä
Abteilung Helsinki 1. Mot. Freiwilligen Patrouille (-), jonka ensimmäinen tehtävä on maahanlaskun rajoittaminen Viikki-Latokartano alueella ja toissijainen tehtävä vastaerikoisjoukkotoiminta pääkaupunkiseudulla.
Kyse on pilottivaiheessa olevasta kokeellisesta taisteluyksiköstä, joka on tilanteesta ja olosuhteista riippuen moottoroitua jalkaväkeä (
japanilainen riisikuppi rajatulla pioneerimateriaalilla), mekanisoitua jalkaväkeä (
polkupyörä) tai kevyttä jalkaväkeä (
sukset). Me muuten käytämme tunnuksenamme mustaa piraattilippua jahka saan haettua sen mökiltä, jossa se tällä hetkellä on sijoitettu Näkki-luokan rynnäkköveneeseen.
Mikäli Puolustusvoimat kuoliaaksisuutelee vapaan kansalaistoimintamme ja meidät integroidaan säännöllisiin joukkoihin, niin sijoitusongelma on ratkaistu. Pahimmassa tapauksessa jouduttaisiin toki taistelemaan kahta tai usempaa vastustajaa kohtaan, mutta suuri vihollinenhan tarkoittaa vain suurempaa kunniaa.
Totta vain toinen puoli, mutta minua ei ihan oikeasti juurikaan kiinnosta virallisen statuksen puute jos omille huudeille alkaa tippua desantteja ja Iskandereja. Ja koska tiedän, että TUPS-Vladimir raapii vaihteeksi munien sijaan päätään pähkäillessään suomenkielen rikkautta ja vittumaisuutta vaikean tulkinnan takia, niin haluan lähettää terveisiä: Minä aion skalpeerata jokaisen teistä. Saatan leikata myös korvat!
Tämän jälkeen tulee ehkä sitten järkiintymisvaihe, kun tajutaan että vastoin täälläkin joidenkin esittämää näkemystä varareservi ei ole mikään kiertoilmaisu turhalle joukolle joka aseettomana marssitetaan miinanpolkijoiksi, vaan siitä alkanee uusien joukkojen koulutus sillä kellonlyömällä kun PV ilmoittaa poliitikoille, että nyt on mobilisoitava sodan ajan vahvuus kokonaisuudessaan.
Ei turha joukko, mutta ilmeisestikin monessa suhteessa III. luokan joukkoja melko kevyellä aseistuksella. Tämäkin puoltaa Azovin kaltaista vapaajoukkoa, johon toki voidaan ottaa Pv:n puolelta yhteysupseeri, joka informoi Puolustusvoimia joukon toiminnasta.
Ukrainankin esimerkki tukee käsitystä että siinä vaiheessa kun r**sän rynnistyksen terävä kärki on lyöty SA-vahvuuden toimesta seis ja ehkä osin takaisinkin, jäätynee taistelu ennen pitkää johonkin kohtaan vähemmän intensiiviseksi jauhamiseksi eskaloituen aina välillä kunnolla.
Kun ryssän hyökkäys on saatu torjuttua, niin on aika aloittaa oma yleishyökkäys, jotta saavutetaan kolmen kannaksen luonnollinen ja oikea raja, jolla turvataan tulevaisuuden sukupolvia idän uhalta. Lyhyet rajat - pitkä rauha.
Silloin tarvitsee armeijan kärjen saada vapaata ja lisäksi voi olla viisinumeroinen määrä porukkaa siirtynyt sairaalahoitoon ja kalmistoihin.
Ja kuusinumeroinen määrä siviileitä? Niitähän menee ihan bitusti enempi kuin sotilaita. Tappeleeko tämä kansa tuollaisen kyydin jälkeen enää vastaan?
Tässä vaiheessa on sille varareserville tarvetta.
Tässä vaiheessa olisi kyllä tarvetta
koulutetulle varareserville. Puolustusvoimat on tosin laiminlyönyt sitä koulutusta jo 20 vuotta. Enää ei edes puhuta siitä, että koulutetaan sitten YH:n tai harmaan vaiheen aikana. Nyt ollaan jo menty siihen, että koulutetaan sitten sodan aikana...
Sille ei kuitenkaan mahda mitään, että myös 50-60 ikävuoden välillä tulee olemaan kiukkuisia ukkoja kun ei kaikille mitenkään saada järjestettyä pääsyä sinne hurmeisille sankarikenille.
En väheksy tahtoa missään nimessä, mutta kyllä tuon ikäisten miesten paikka on monessa tapauksessa kotona mamman luona, sillä suurin osa on epäkuranttia sakkia ainakin varsinaisia taistelujoukkoja ajatellen osin fyysisistä vammoista tai fyysisestä kunnosta johtuen, osin puutteellisen sotilaskoulutuksen takia.
Joukkoon mahtuu toki säännön vahvistavia poikkeuksiakin - älkää vanhemmat foorumiveljet ottako nokkiinne. Tuki- ja huoltotehtävät erikseen, mutta etulinjan taistelujoukot ovat nuorempien paikka.
Suomella on miehistön suhteen luksusongelma. Jossain voidaan olla peloissaan että joudutaan sotaan, Suomessa pitkästä rauhanjaksosta ja kaikenlaisesta viime vuosien vässykkähommista huolimatta ollaan useammin huolissaan siitä, että ei kelvata enää sotaan jos se syttyy. Ei tämä ole mitään poikkeuksellista rohkeutta tai sankarillisuutta, se vaan on sellainen toimintamalli joka tähän kansaan on iskostunut. Ja helvetin hyvä että on.
Minua henkilökohtaisesti ei muuten haittaisi sijoittamattomuus, mutta ilman SA-tehtävää en saavuta ikinä sotilasmestarin arvoa. Sota nopeuttaisi tuota. Tulos tai ulos, kuten tulosvastuullisilla johtajilla.
