Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kerrataan nyt:
"Operaatio Vastatuuli" meni aivan persiilleen, osanottajia oli vähemmän kuin hulluja Kontulan ostarilla ja farssi jouduttiin lopettamaan kesken "operaation". Samaan aikaan Puolustusvoimat järjesti 10k sotilaan harjoituksen, josta mitään isompia katastrofeja ei ole raportoitu. Eiköhän tässä ollut siitä.
Ei siinä PR-taitoja tarvita kun YLE on heidän hengenheimolaisiaan täynnä..Kuinka paljon Op. vastatuuli sai medianäkyvyyttä? Ilmeseisti heillä on jotain PR-taitoja, kun kuulema Yle mainosti heidän touhujaan?
Onko op. vastatuuli soluttautunut yleisradioon?Ei siinä PR-taitoja tarvita kun YLE on heidän hengenheimolaisiaan täynnä..
No kyllähän toimittajat yleensä ottaen ovat varsin punavihreitä, etenkin YLE:ssä, joten kyllä siellä on varsin matala kynnys antaa medianäkyvyyttä operaatio vastatuulen kaltaisille toiminnalle vaikka mukana olisi vain kourallinen näitä "aktivisteja".Onko op. vastatuuli soluttautunut yleisradioon?
Juuri tämä oli minun kauan sitten esittämäni huutokauppamallin idea. Sehän meni niin, että jokainen antaa hinnan, jolla on valmis menemään inttiin. Tuo hinta toisaalta implikoi samalla sen hinnan, minkä on valmis korkeintaan maksamaan siitä, että joku muu menee itsensä puolesta asepalvelukseen. Sitten varusmiespalvelun palkka asetetaan siihen kohti, että inttiin saadaan tarpeeksi porukkaa. Tässä mallissa kukaan ei joudu maksamaan itsensä puolesta inttiin meneville varusmiehille enempää palkkaa kuin se, millä itse olisi valmis siirtymään sille saamapuolelle. Myöskään kukaan ei joudu menemään inttiin alemmalla palkalla kuin se, millä itse olisi valmis siirtymään sen maksajaksi, että joku toinen menee sinne inttiin henkilön itsensä puolesta.
Tietenkin tämä vaatisi sen, että ensin määritettäisiin jotenkin kaikkien hyväksymällä tavalla se, paljonko niitä varusmiehiä ylipäänsä tarvitaan. Tai sanotaan, ettei sen luvun tarvitse olla kaikkien hyväksymä, mutta menetelmä, jolla siihen lukuun päädytään pitäisi olla. Yksinkertaisimmin (kun tällaisissa teoreettisissa malleissa pysytään) tämä tapahtuisi siten, että tuossa samassa huutokaupassa jokainen ilmoittaisi myös sen määrän varusmiehiä, jonka katsoisi tarvittavan Suomen puolustamiseksi ja näistä valittaisiin sitten mediaani. (Mediaani keskiarvon sijaan siksi, että sitä käytettäessä kenenkään ei ole mitään hyötyä kertoa mitään muuta lukua kuin se, minkä määrän oikeasti uskoo tarvittavan. Jos sanot miljoona sotilasta, kun oikeasti sinusta optimi olisi 300 000, niin äänestyksesi ei siirrä tulosta tippaakaan lähemmäs 300 000:a, jos muiden äänten perusteella se olisi 200 000, verrattuna siihen, että kertoisit mielipiteesi rehellisesti). Mutta tämä menee vähän syrjään asiasta. Tämä kohta voitaisiin periaatteessa jättää jopa asiantuntijoiden päätettäväksi, koska siinä on vähemmän kyse yksittäisen henkilön mielipiteestä (joiden suhteen markkinat ovat paras informaation tuottaja) ja enemmän objektiivisesta faktasta. Sanon enemmän, en kokonaan, koska täysin objektiivista kantaa tähän on hyvin vaikea saada miltään taholta.
En ihan ymmärrä, mitä tarkoitat. Piilokulu on sellainen, jota siitä hyötyvä ei ota huomioon päätöksenteossaan, vaikka se on kustannus jollekin muulle. Jos olet vaikkapa nuori ja asut vanhempiesi luona, niin vaikka sinulle asuminen on ilmaista, niin siitä on kuluja vanhemmillesi. Et välttämättä ota näitä kuluja huomioon pohtiessasi sitä, muuttaisitko pois kotoa vai ei.
Jos nyt puhutaan siitä, että edelleen säilytettäisiin varusmiespalvelus ja reserviläisyys armeijan selkärankana, niin kuten olen moneen kertaan todennnut, tässä ei ole kansantalouden kannalta nettomeno, vaan tulonsiirto yhden ryhmän (muu kansa) kulutuksesta toiselle ryhmälle (varusmiehet). Tämä on eri asia kuin se, että ostettaisiin vaikkapa lisää Hornetteja USA:sta.
Pointtini mainita kadunlakaisu, oli se, että siinä on kyse hommasta, jota nyt suunnilleen kuka tahansa osaa tehdä. Vaihtoehtoisesti voit valita minkä tahansa duunin, mihin vaikkapa lukiolainen kesäduunari voidaan ottaa. Tuo jatkuvasti tarvitseminen ei tässä ole oleellista. Ja huomaa nyt, etten puhu lainkaan sodan ajan joukoille touhun korvaamisesta, vaan varusmiespalvelusta. Varusmiespalveluun menee "ei-ammattilaisia", jotka tekevät tärkeää maanpuolustustyötä, jonka muoto on se, että he opettelevat sotimaan, jotta tarvittaessa Suomi voi panna pystyyn uskottavan puolustuksen. Asevelvollisuuden määritelmään kuuluu se, että kyseistä työtä osaa tehdä jokainen (ja en kaipaa tässä nyt saivartelua kehitysvammaisista tms.).
Dokkarit, ajankohtaisohjelmat ja laatusarjat katselen YLEltä. Laatusarjat tosin ovat niin ja näin. Pitääkö verorahaa käyttää kun yksityissektori voisi toimittaa? Ruotsinkielisen puolen yksityiset eivät toimittaisi. Jos viedään pois, pitäiskö tarttua aseisiin kielen ja kulttuurin puolesta?Yleisradio on kuitenkin Suomen kansan toivomaa yhtenäiskulttuuria, joten nauttikaa yle-verosta.
Nimetään se uusiksi eli "operaatio persiillen män" näin Savolaisia kunnioittaen!
Etkö näe tässä huutokauppa mallissa ongelmia?
Ne joilla on varallisuutta, tai paremminkin, ne joiden perheillä on varallisuutta voivat päättää suorittavatko asevelvollisuuden, vai maksaako isi heidät pois tästä velvollisuudesta.
Näkisin tämän kasvattavan eriarvoisuutta ja johtavan ammattimaisiin asevoimiin.
Toisaalta jos tarve on kouluttaa x määrä varusmiehiä per vuosi, joutuisiko nuoriherra A vastentahtoisesti inttiin jos hänellä ei ole varaa ostaa sijaista. Siis maksamaan niin paljon, että joku muu lähtisi sillä.
Esim. mediaanipalkka jonka löysin oli 2014 3503€(yksityisten alojen miehet), kun tähän lisää muut työnantajakulut, on melko helppo todeta, ettei monella 20 v nuorukaisella ole varallisuutta tuohon valintaan. Miten muuten on, maksettaisiinko kuinka monesta kuukaudesta, entä reservin harjoituksista?
Toisaalta päättäisivätkö 19v pojat kuinka monta miestä maan puolustukseen tarvitaan? Ehkei nyt sentään.
Hyväksyn kun sanot, että jokainen voi sitä tehdä, ei tartuta lillukan varsiin. Kadunlakaisian vertauksen kohdalla on hyvä muistaa, että tämänpäivän varusmiehet muodostavat huomisen sodanajan joukot.
Kadunlakaisijoita tarvitaan määrä x, samoin sodanajan joukkoja. Ero tulee kuitenkin siitä, että kadunlakaisija on jonkun ammatti, varusmies ei ole. Joku toimii kadunlakaisijana koko työuransa. Häntä ei tarvitse korvata kerran vuodessa, varusmies on koululainen jonka koulutus kestää määrätyn ajan, jonka jälkeen hän on sijoitettuna joukkoihin ja (toivottavasti) kertaa sopivan tiheästi.
Ei siinä PR-taitoja tarvita kun YLE on heidän hengenheimolaisiaan täynnä..
Toisaalta "operaation" säälittävän totuuden näyttäminen ei ainakaan parantanut sen ajamaa asiaa. Hyvä että näyttivät, ei siitä makoisia nauruja saanut mutta ehkä sellaisen mehukkaan hymyn edes.
Diskonttausfunktio asettaa tulevaisuuden hyödyille diskonttauspainot. Diskonttaus tekijä esitetään usein muodossa , missä on diskonttausaste ja se kuvaa kuluttajan aikapreferenssejä. DUM-mallin avulla kuluttajan tulisi valita kulutusprofiileista se, joka maksimoi hänen intertemporaalisen hyötynsä. Mitä suurempi diskonttausaste on, sitä pienempi on itse diskonttaustekijä. Päätöksentekijä, jolla on 20 prosentin diskonttausaste ei välitä niin paljon tulevaisuudesta kuin päätöksentekijä, jolla on 10 prosentin diskonttausaste. Toisin sanoen
päätöksentekijät, jotka diskonttaavat korkealla diskonttaus asteella ovat kärsimättömämpiä tulevaisuutensa suhteen kuin päätöksentekijät, joiden diskonttausaste on alhainen.
Huolimatta siitä, että jopa Samuelsonilla itsellään oli varaumia mallin normatiivisen ja deskriptiivisen oikeudellisuuden suhteen, malli omaksuttiin oikeaksi tavaksi kuvata intertemporaalista päätöksentekoa. Useat empiiriset tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että Samuelsonin epäilyt osuivat oikeaan, sillä todellisuudessa yksilöt eivät näytä maksimoivan hyötyään mallin mukaisesti. Malli luo kuitenkin hyvän perustan sille, miten kuluttajien pitäisi tehdä optimaalisia päätöksiä.
Diskontatun hyödyn teoriaa ja sen deskriptiivisyyttä on kyseenalaistettu, koska se ei näytä kuvaavan riittävän hyvin ihmisten todellista intertemporaalista käyttäytymistä. Kirjallisuudessa on esitetty useita anomalioita eli säännöttömyyksiä, joiden mukaan yksilöiden päätöksenteko poikkeaa DUM -mallin esityksestä. Loewenstein ja Prelec (1992) ovat omaksuneet neljä yleisintä anomaliaa hyperbolisen diskonttausfunktion mallissa.
Esimerkkinä pienestä välittömästä hyödystä voidaan pitää tupakan tuottamaa mielihyvää ja esimerkkinä suuresta myöhemmästä hyödystä tupakoimattomuudesta saavutettavaa parempaa terveyttä.
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/83243/gradu05660.pdf?sequence=1Tällaiset diskonttausfunktiot ehdottavat, että diskonttausaste on suurempi lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tällainen diskonttaus rakenne aiheuttaa konfliktin nykyhetken ja tulevaisuuden preferenssien välille ja ehdottaa preferenssien aikaepäjohdonmukaisuutta.
Niin varmaan on. En nyt tiedä, mitä oikein ajat takaa. Minun käsittääkseni kysymyksesi koski sitä, että mihin asiaan, joka tapahtuu 100%:n varmuudella en olisi valmis mistään hinnasta. Se, että lasteni henki on jollain nollaa suuremmalla todennäköisyydellä uhattu, luonnollisesti jälleen kerran implisiittisesti suostun suunnilleen melkein mitä tahansa heidän kanssa tehdessäni.
No, itse sanoisin, että sitä on kyllä aika vaikea lyödä, että rahaa annetaan kouraan ja sen saa käyttää siihen, mihin itseä huvittaa. Jos sitten huvittaa vaikka liikunnan harrastus, niin sen voi käyttää siihen. Jos ei, niin sitten liikuntaan rahan paneminen ei tällaista henkilöä hyödytä lainkaan.
Ehkä ymmärsit väärin, mitä amerikkalaisella kulttuuri-imperialismilla tarkoitin. En tarkoita sillä, mitään kenenkään toimijan tietoista pyrkimystä mihinkään, vaan sitä, että amerikkalainen kulttuuri nyt suosionsa takia peittää muut alleen. Ja en siis näe tätä mitenkään välttämättä pahana asiana. Jos amerikkalainen kulttuuri on sellaista, mistä ihmiset tykkäävät, niin kuka minä olen sanomaan, että heidän pitäisi pitää kiinni suomalaisesta kulttuurista silloin, jos nämä kaksi ovat törmäyskurssilla. Minun pointtini oli se, että sellainen kulttuurien muovautuminen, joka tapahtuu ilman kenenkään mihinkään pakottamista, ei ainakaan minusta ole lähtökohtaisesti paha asia, vaikka tästä seuraisi jonkun kulttuurin häviäminen. Minulle siis elävien ihmisten valinnat menevät sen edelle, että eloton ja tahdoton kulttuuri säilyy.
Mitä tarkoitat tuolla "toisinkaan päin"?
No, Norja on NL:n rajanaapuri vähän keinotekoisemmin kuin Suomi, Viro, Latvia, Liettua (jotka kaikki NL imaisi sisäänsä) tai itäblokin maat. Se (samoin kuin Ruotsi) oli käytännössä Suomen selän takana.
Mitä tuohon "ein" sanomiseen tulee, niin koko termi suomettuminen tai siis alunperin "Finlandisierung" lähti juuri siitä, että Suomi ei sanonut ei NL:lle, vaan juuri myötäili sen kantoja parhaansa mukaan. Jotenkin tuntuu, että sinä ja Honcho olette kirjoittamassa uusiksi Suomen 2. maailmansodan jälkeistä historiaa. Silloin, kun minä kävin koulua, niin puhuttiin Paasikiven-Kekkosen linjasta, jonka kulmakivi oli juuri se, ettei NL:lle sanottu "ei" siinä kuin vaikkapa tuo mainitsemasi Norja tai kaikki muut NATO-maat, vaan ennemminkin taiteiltiin jossain siellä ein ja kyllän välimaastossa. Aiheesta on muuten youtubista kaivettavissa hyvä Speden ja Veskun sketsi.
No eivät, mutta jos itse ei suomea käytä, eikä elä nauti suomalaisesta kulttuurista, niin tarkalleen mikä tällaiselle ihmiselle on suomen kielen ja kulttuurin arvo? Tuolla logikkallahan ei Viipurin menettäminen NL:lle ollut mikään menetys. Kyllä se kaupunki siellä edelleen on olemassa. Siellä ei vaan asu enää suomalaisia.
Voi olla, mutta minusta NL:n sosialismikokeilu osoitti sen, että se ehdottomasti tärkein informaatio on joka tapauksessa ihmisten pään sisällä olevat preferenssit. Sosialismi perustui siihen, että tämä ei ole tärkeää, vaan keskushallinnon suunnittelija pystyy parhaiten tietämään, mikä "oikeasti" on se, mikä ihmisille on hyväksi. Hän tietää, että heidän vapailla markkinoilla toimiessa osoittama 10%:n diskonttaus (sinun antama lukusi) on väärä ja "oikesti" ihmisten onnellisuus maksimoituukin jollain pienemmällä diskonttauksella ja heidät on vain pakotettava siihen.
Niin tiedämme, ja väittäisin, että nykyisin tuon tietää myös suunnilleen jokainen tupakoitsijakin (ehkä ei tiennyt joskus 50 vuotta sitten). Kyse ei siis ole ainakaan informaation puutteesta.
Anteeksi nyt pitää kyllä kysyä sinulta, että miten olet sen oikean diskonttauskoron oikein laskenut? Minusta tähän ei ainakaan silloin, kun tulevaisuutta koskeva informaatio on saatavilla (kuten on asianlaita tupakoinnin suhteen), ole mitään muuta oikeaa vastausta kuin ihmisten toiminnan seuraaminen. Tupakan kohdalla ei siis ainakaan kyse ole harhaisesta päätöksestä. Miten määritetään se, onko päätös ollut epärationaalinen? Minusta tämä ei ole mitenkään itsestäänselvää.
Jos on kyse arvostusvirheestä, niin miksei se voisi olla toiseenkin suuntaan? Mitä jos esim. sinä luulet, että suomen kielen ja kulttuurin menettäminen olisi hirveän kauheaa, mutta sitten käytännössä se ei olisikaan? Minusta näin päin asiaa ei kukaan pohdi, vaan siitä suunnilleen ristiinnaulitaan, jos suvaitsee kritisoida esim. veronmaksajien rahan kaatamista suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Voi olla, mutta minun pointtini on joka tapauksessa se, että niiden minun subjektiivisten arvojen johtaminen on minulle joka tapauksessa helpompaa kuin sinulle tai kellekään muulle. Sanoisin siis, että on paljon suurempi todennäköisyys, että menemme metsään sillä, että koitamme päättää toisten puolesta, mitä heidän arvonsa "oikeasti" ovat tai pitäisi olla. Minusta NL:n sosialismikokeilu osoitti tämän aika hyvin.
Ja mitä siitä sinusta seuraisi?
Ehkä AKL:n annettiin ymmärtää, että hanat ovat jatkossa kiinni jos menoa ei hillitä ja sordiinolla soitella.
@s91 Puhun siis perusasioista, joita nämä mallit edellyttävät. Yksi täydellisten markkinoiden edellytys on täydellinen informaatio.
Sanoit, että alhaiset puolustusmäärärahat implikoivat, että Suomalaisia ei uhkaa suuremmin mikään ja markkinat ovat kertoneet tämän.
Minun väitteeni oli, että markkinoilla informaatio on vajavaista, jolloin malli ei enää toimi.
Tästä vajavaisesta informaatiosta indikoi monet yleiset harhaluulot. Esimerkkinä annoin sotakorvaukset, joita moni pitää meitä hyödyttäneenä asiana tai NL:n kanssa käyty bilateraalikauppa, jota pidetään myös hyödellisenä. Yksi esimerkki vajavaiseta informaatiosta asiassa on Erkki Tuomioja, joka sanoo, että "NATO suojaa meitä meteori-iskulta", mikä on selkeästi virheellistä informaatiota.
Toinen edellytys malleille on rationaalinen kuluttaja. On kuitenkin havaittu, että kuluttajat eivät ole aina rationaalisia. Esimerkiksi ultimatum-peli antaa viitteitä tästä. https://en.wikipedia.org/wiki/Ultimatum_game . Kuluttajan pitäisi olla myös aikajohdonmukainen ollakseen rationaalinen, mutta on huomattu, että näin ei todellisuudessa usein käy.
Esimerkkinä pienestä välittömästä hyödystä voidaan pitää tupakan tuottamaa mielihyvää ja esimerkkinä suuresta myöhemmästä hyödystä tupakoimattomuudesta saavutettavaa parempaa terveyttä.
Tällaiset diskonttausfunktiot ehdottavat, että diskonttausaste on suurempi lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tällainen diskonttaus rakenne aiheuttaa konfliktin nykyhetken ja tulevaisuuden preferenssien välille ja ehdottaa preferenssien aikaepäjohdonmukaisuutta.
Yksi taloustieteen ongelma on kokeiden järjestäminen teorian pohjalta. Asevelvollisuuden poistaminen on koe, jossa seuraukset saattavat olla arvaamattomia ja ei-haluttuja. On myös hyvin epäselvää, mitä kokeella haetaan. Osa ohi onin pohjamateriaalista viittaa, että armeija kohdentaa resurssit väärin. Minkälainen kokoopano olisi siis tehokkaampi kuin nykyinen armeija ja miten siihen edetään? Mistä hyöty tulee? Työvoiman lisäys ei nostanut taloutta 60-luvulla.
Ajan takaa, että miksi et aja korotuksia puolustusbudjettiin? Ei mahdottomia, mutta 2% prosenttiin.
Raha ei ole asia, mitä ihmiset hakevat, vaan hyöty. Jos et tätä ymmärrä, tutustu aiheeseen. Pareto-optimaalista ei välttämättä ole laittaa kaikkea varusmiesten palkkoihin.
Sitä, että et voi tietää kuinka hyödyllistä suomalainen kulttuuri ja kieli on verrattuna esim. venäläiseen.
On myös keinotekoista väittää, että Varsovan liitto ei ollut de facto NL.
Ja tämä myötäily väkivallan uhan edessä johti meille suuresti epäedullisiin päätöksiin, jota vieläkin peitellään ja sillä on merkitystä kansalaisen kokemaan hyötyfunktioon, kun arvio puolustuksen tarvetta.
Mikä on minkään arvo? Kaikki on tuolla periaatteella sosiaalista konstruktiota.
Huomaan, että et ymmärrä muutamaa perusasiaa minkä tuossa alussa erittelin. Epätäydellinen informaatio, epärationaalinen kuluttaja =/= suunnitelmatalous.
Ei välttämättä, mutta kyse voi olla epärationaalisesta kuluttajasta, jota pitää ohjata.
Teoriassa mahdollista, mutta selkeästi näyttää siltä, että Suomessa informaatio on epätäydellistä. Leimataanhan meillä usein mm. virolaisten toiminta, jopa räkyttämiseksi ja se yritetään ohittaa.
Sinun pitää ymmärtää, että vaatimus informaatiosta ja kuluttajan rationaalisuuden kyseenalaistaminen tässä tapauksessa on eri asia kuin NL.
Malli jota esität puolustukseen edellyttää näitä. Nämä olosuhteet eivät kuitenkaan toteudu, joten mallisi tuottaa tuloksia, joita sinä et kirjoittamasi mukaan hae.
Surua ja murhetta, koska sukupolvien välinen ketju katkeaisi ja saattaisi luoda myös puhtaita transaktiokustannuksia. Mitä mielestäsi sinulle seuraisi, jos lapsesi kuolisi?
Minä en ole taloustieteen asiantuntija, mutta huomaan selkeästi, että tiedän enemmän kuin sinä, ja toistelet jossain kohdin mekaanisesti asioita tietämättä perusteita. Hyväksyttäköön, että tämä on vapaa-ajan foorumi ja keskustelu on vapaamuotoista, mutta sinun tiedoillasi olet selkeästi liian itsevarma ja hyökkäävä.
Jos sättimisesi olisi suunnattu yleisesti kaikkia asevelvollisuudesta tässä ketjussa keskustelevia kohtaan, hyväksyisin omalta osaltani kritiikin, mutta jostain syystä olet valinnut minut syntipukiksi siihen, että ihmiset kerta toisensa jälkeen avaavat tässä ketjussa keskustelua asevelvollisuudesta sen sijaan, että tekisisivät sen siellä toisessa ketjussa. Miksi?No puolitoista päivää maltoit sitten olla siellä oikeassa ketjussa. Sen jälkeen ilmeisesti joku on netissä taas väärässä ja sulta tarvitaan korjaus. Mikä tässä on niin vaikeaa?
Siksi että olen kirjoittanut sinun kanssasi siitä, että asevelvollisuuskeskustelu on toisessa ketjussa. Muiden kanssa en ole sopinut mitään.Miksi?
Aha. Sinua siis häiritsee minun asevelvollisuuskeskusteluni, koska satuin toteamaan, että olen kanssasi samaa mieltä, että kyseinen keskustelu kuuluisi sinne toiseen ketjuun, mutta ei muiden harrastama asevelvollisuuskeskustelu, koska he eivät niin misään vaiheessa edes niin todenneet. Kantasi on suunnilleen analoginen seuraavan kanssa: Uima-altaassa on paljon porukkaa ja ihmiset roiskivat toistensa naamaan vettä. Ehdotat, että kaikki lopettaisivat naamaan veden roiskimisen tai ainakin siirtyisivät roiskimaan lastenaltaan puolelle. Minä sanon, että hyvä idea. Muut jatkavat roiskimista ja jossain vaiheessa minä vastaan siihen roiskimiseen. Tämän jälkeen alat sättiä minua roiskimisesta ja minun syntini oli se, että olin pitänyt ajatustasi roiskimisen lopettamisesta fiksuna.Siksi että olen kirjoittanut sinun kanssasi siitä, että asevelvollisuuskeskustelu on toisessa ketjussa. Muiden kanssa en ole sopinut mitään.
Näytän sinulle nyt uudelleen mallisuorituksen siitä kuinka lopetetaan asevelvollisuuskeskustelu tässä ketjussa.