Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[user]

Ihmettelen, että tuosta velaotosta on NYT tehty hirveä haloo, kun vielä 4 v sitten SDP sanoi, että velan ottaminen on erittäin suotavaa ja järkevää talouspolitiikkaa. Toisaalta hyvä jos ovat vaihtaneet mielipidettään. Toivottavasti se pysyy, kun taas itse ovat joskus vallassa.

Nyt kun lainoissa on oikeasti korkoa, niin liiallinen velanottaminen ei ehkä tunnukaan enää niin hyvältä idealta.

 

[Myrskyhiiri]

Markkinataloudessa yksityinen sektori tekee juuri sellaiset korotukset kuin haluaa ja mihin on varaa. Suomea tämä ei tietysti koske.

Palkkakehitys vuoden 2008 romahduksessa, ei siellä julkisella ainakaan joustettu:

Valtio ja miehet pitäisi lopettaa, niin säästettäisiin

 

[user]

Markkinataloudessa yksityinen sektori tekee juuri sellaiset korotukset kuin haluaa ja mihin on varaa. Suomea tämä ei tietysti koske.

Palkkakehitys vuoden 2008 romahduksessa, ei siellä julkisella ainakaan joustettu:

Eli kunnilla tienaa keskimäärin huonommin kuin yksityisellä sektorilla, mutta valtiolla taas paremmin. Ihan mielenkiintoinen kaavio. Se käsitys, että julkisella sektorilla tienaa huonosti, on iskostustunut aika tiukkaan ihmisten mieleen. Ihan kaikista kovapalkkaisimmista hommista suurin osa on varmaan tietysti yksityisellä, mutta noihin aika harva pääseekään.

Toisaalta jos julkiselle puolelle halutaan oikeasti osaavia työntekijöitä, niin palkkatason tulisi olla ainakin jossain määrin kilpailukykyinen. Jos julkisella tienaisi huomattavasti vähemmän, niin sitten voi olla aika varma, että sinne tulee se jämäsakki, joka ei saanut töitä yksityiseltä.

Veikkaan, että julkisen sektorin raskaus ei johdu palkkatasosta, vaan siitä että pyöritetään turhaa toimintaa tai pidetään turhia työntekijöitä töissä. Tosin tätä kyllä tapahtuu yksityiselläkin, vaikka ainakin teoriassa markkinoiden pitäisi karsia tuollainen tehottomuus pois.

 

[Eerikainen]

Julkinen sektori voisi johtaa esimerkillä:
1. Kansanedustajien ja ministerien palkkoja leikataan 20 %.
2. Valtion ja kuntien virkamiesten palkat jäädytetään seuraavaksi 4 vuodeksi.

No, tämä tiedetään mahdottamaksi. Julkinen sektori ei jousta tulojen pienetessä. Siellä otetaan lainaa.
Muuan julkisen sektorin tehokkuutta tutkinut kertoili hyvän esimerkin:
1. Julkisella sektorilla on vaikeaa saada budjettiin jokin uusi menoluokka.
2. Kun se menoluokka on saatu budjettiin, on vielä vaikeampaa saada lisää rahaa ko. menoluokalle.
3. Menoluokan poistaminen budjetista on sitten kutakuinkin mahdotonta.
Ei julkisen sektorin tarvitse lähteä talkoisiin, kun niillä on ensinnäkin verotusoikeus ja enemmistö äänestäjistä on joko siellä töissä tai muuten riippuvaisia julkisen sektorin rahanjaosta.

Täällä yksityisellä se on yksinkertaista: Viime syksynä verstaalla oli n.70 tekijää ja taisteltiin läpimenojen kanssa. Nyt tilaukset (eli tulot) vähentyneet ja verstaalla on 15 parasta tekijää. Konttorilla puolet jäjellä ja omistaja kysyy joka vitun viikko, että tarvitaanko näitä kaikkia?

 

[Eerikainen]

Ja julkinen sektori kuitenkin mahdollistaa yksityisen sektorin ja ylipäätään yhteiskunnan toimimisen.

Näinhän se lähtökohtaisesti on, mutta julkisen sektori laajuudesta voi olla erilaisia käsityksiä. Oma käsitykseni on, että meidän julkinen sektori on aivan liian suuri väestöön nähden ja ennen kaikkea käytettävissä oleviin tuloihin nähden.
Elämme yli varojemme.

 

[Mikfin70]

Näinhän se lähtökohtaisesti on, mutta julkisen sektori laajuudesta voi olla erilaisia käsityksiä. Oma käsitykseni on, että meidän julkinen sektori on aivan liian suuri väestöön nähden ja ennen kaikkea käytettävissä oleviin tuloihin nähden.
Elämme yli varojemme.

Eiköhän se yli tulojen eläminen tapahdu sosiaali- ja terveysmenojen kautta. Kaikki tuet pois ja jokainen hankkikoon yksityisen terveysvakuutuksen sillä saadaan valtion talous kuntoon.

Tutkibudjettia.fi-sivusto uudistuu - Valtiovarainministeriö

tutkibudjettia.fi

 

[Eerikainen]

Eiköhän se yli tulojen eläminen tapahdu sosiaali- ja terveysmenojen kautta.

Tutkibudjettia.fi-sivusto uudistuu - Valtiovarainministeriö

tutkibudjettia.fi

Niinpä, sieltähän sitä pitäisi olla rohkeutta leikata. Ja opetuksesta. Mutta kun näistä keskustelu on mennyt täysin mahdottomaksi. Turha väittää, että siellä ei olisi löysää (ei kaikkialla) tai tyhmiä toimintoja.
SOTE meni taloudellisesti täysin vituiksi. Palkkaharmonisoinnit ylöspäin, kaiken saatanan hallintohimmeliä ja päällikkövirkaa. No onneksi palvelutaso heikkeni niin sote-palvelujen tarpeessa olevien kuolleisuus kasvaa, säästyy rahaa himmelien ylläpitoon.
Uskallan jo nyt väittää, että kunnissa ei kulut laske siinä suhteessa, missä SOTE:n myötä toimintoja siirtyi alueille.

 

[Eerikainen]

Eli kunnilla tienaa keskimäärin huonommin kuin yksityisellä sektorilla, mutta valtiolla taas paremmin. Ihan mielenkiintoinen kaavio. Se käsitys, että julkisella sektorilla tienaa huonosti, on iskostustunut aika tiukkaan ihmisten mieleen. Ihan kaikista kovapalkkaisimmista hommista suurin osa on varmaan tietysti yksityisellä, mutta noihin aika harva pääseekään.

Toisaalta jos julkiselle puolelle halutaan oikeasti osaavia työntekijöitä, niin palkkatason tulisi olla ainakin jossain määrin kilpailukykyinen. Jos julkisella tienaisi huomattavasti vähemmän, niin sitten voi olla aika varma, että sinne tulee se jämäsakki, joka ei saanut töitä yksityiseltä.

Veikkaan, että julkisen sektorin raskaus ei johdu palkkatasosta, vaan siitä että pyöritetään turhaa toimintaa tai pidetään turhia työntekijöitä töissä. Tosin tätä kyllä tapahtuu yksityiselläkin, vaikka ainakin teoriassa markkinoiden pitäisi karsia tuollainen tehottomuus pois.

Tässä nyt pitää muistaa että tuossa taulukossa ainoat muuttujat ovat työantajasektori ja sukupuoli. Pitää katsoa myös tehtävä ja työaika vähintäänkin. Julkisella sektorilla kokonaistyöaika lienee pienempi, joten enempi tuo kuvaa tehtäväeroja. Valtiolla enemmin asiantuntijoita ja hallintovirkamiehiä, kunnissa matalapalkkaisia suorittajia. Se on kiistatta totta, että valtiolla ansiot ovat kehittyneet nopeammin.
Sama juttu kun lässyttävät miesten ja naisten palkkaeroista sukupuolen perusteella. Ei ne tuloerot synny pelkästään sukupuolesta.
Merkittävämpi juttu tuossa on, että 2008 / 2009 finanssikriisin aikana yksityisellä puolella töissäolevien keskiansiot oikeasti niiasivat, eli riittävän pahan kriisin myötä meidänkin jäykillä työmarkkinoilla ansiotaso yksityisellä puolella joustaa alaspäin, mikä tietysti nopeuttaa kriisistä toipumista. Julkinen sektori porskutti menemään ansiotasoaan kasvattaen. Se oli niitä vuoden valtionvarainministeri Kataisen aikoja...

 

[YJT]

No, tämä tiedetään mahdottamaksi. Julkinen sektori ei jousta tulojen pienetessä.

Paitsi että joustaa. Ihmisiä ei toki voida potkia pihalle samalla tavalla kuin yksityisellä, mutta jos palkkabudjetti pienenee niin se näkyy palkoissa. Meillä esim haittatyökorvauksissa ja ylitöissä. Lisäksi se jo aikaisemmin mainittu kiky, joka lisäsi työaikaa ja laski vuosiansioita nelinumeroisen summan.

 

[Heikkiv]

Eiköhän se yli tulojen eläminen tapahdu sosiaali- ja terveysmenojen kautta. Kaikki tuet pois ja jokainen hankkikoon yksityisen terveysvakuutuksen sillä saadaan valtion talous kuntoon.

Tutkibudjettia.fi-sivusto uudistuu - Valtiovarainministeriö

tutkibudjettia.fi

Mitä se auttaisi kun noista menoista yli 80 % aiheutuu alle 10% osalta väestöstä ? Ei ne mitään vakuutuksia makselisi, eikä kukaan niitä vakuuttaisi. Tämä väestönosa kasvaa koko ajan ja osa haalii ainesta tuohon jatkuvasti lisää.

Millainen yksityinen terveysvakuutus ?
Missä pohjoismaissa on sellainen käytössä ? Millainen yksityinen terveysvakuutus maksaisi erikoissairaanhoidon, kelakorvaukset ja eläkkeet 15 vuotiaalle seuraavat 50 v ? Katujengin kautta hautaan, tuhannen käräjäoikeuden kautta.

Ja vaikka puhuttaisiin ihan pelkästä terveydestä, niin monilla taitaa olla käsitys, että jenkkityylinen malli olisi Suomessa jotenkin mahdollinen. Ja kaikki tapahtuisi tuohon siirtymisessä jotenkin taikaiskusta. Ja jollain samoilla kustannuksilla vakuutuksenottajalle kuin siellä.

Tuossa kävisi niin, että se sama nettoveronmaksaja joutuisi maksamaan ensin sen oman yksityisen vakuutuksen, sen jälkeen veroissaan sen saman porukan terveys- ja sosiaalimenot, koska kukaan yksityinen vakuutusyhtiö niitä ei maksaisi.

Silti sairastuttuaan, se vakuutettu, menisi ihan samaan erikoissairaanhoidon yksikköön kuin kaikki muutkin. Tuskin tänne jäätyneeseen albaniaan, kukaan alkaisi uutta erikoissairaanhoidon järjestelmää yksityisellä rahalla rakentamaan.

 

[Dr. Merkwürdigliebe]

Eiköhän se yli tulojen eläminen tapahdu sosiaali- ja terveysmenojen kautta. Kaikki tuet pois ja jokainen hankkikoon yksityisen terveysvakuutuksen sillä saadaan valtion talous kuntoon.

Tutkibudjettia.fi-sivusto uudistuu - Valtiovarainministeriö

tutkibudjettia.fi

Iso julkisen talouden menoerä on tulonsiirrot, ykkösenä eläkkeet. Mikä selittää aika paljon myös Suomen julkisen sektorin kokoa kv-vertailuissa. Läheskään kaikissa maissa eläkejärjestelmää ei lasketa julkiseen sektoriin.

USA-mallinen hajautettu, yksityisvakuutusvetoinen terveydenhuolto on tunnetusti järkyttävän kallis ja tehoton järjestelmä. Terveysjäteille ja vakuutusyhtiöille toki mainio bisnes.

 

[aj77]

Yritystukia on käsittääkseni joka maassa.
Kai noita voi Suomessakin karsia ja järkevöittää, mutta turha luulla, että noiden karsiminen olisi joku ihmelääke, eikä mitään muuta tarvitsisi tehdä.

Ihmettelen, että tuosta velaotosta on NYT tehty hirveä haloo, kun vielä 4 v sitten SDP sanoi, että velan ottaminen on erittäin suotavaa ja järkevää talouspolitiikkaa. Toisaalta hyvä jos ovat vaihtaneet mielipidettään. Toivottavasti se pysyy, kun taas itse ovat joskus vallassa.

Mutta kaiken kaikkiaan, nyt alkaa vasta suurellekin yleisölle paljastumaan valtiontaloutemme kamala tilanne.

Itse ihmettelen yritystuista tehtyä haloota. Yritystukia ei pidä karsia vaan niitä pitää lisätä ja tehdä niistä suoria kuten kilpailijamaissa. Suomessa yritystueksi lasketaan se että teollisuus ostaa markkinahintaista sähköä ja sitten verohelpotuksilla saa jälkikäteen siitä hyvitystä. Saksassa teollisuus ostaa selvästi markkinahintaista alempaa sähköä. Ei tarvi kikkailla veroilmoituksilla.
Jos joku suomen suurin veronmaksaja ja samalla suurin ”yritystukien” saaja Upm saa valtiolta helpotusta että se pitää toimintansa suomessa, työllistää helkutisti ja pärjää globaalissa kilpailussa niin ei siinä ole mitään pahaa. Sama juttu kansalaisten tuloverojen alennuksella. Jos kaikilta lasketaan veroa saman verran ja minulle jää kuussa vähän enemmän kulutukseen niin ei se minua haittaa että hyvätuloiselle jää vielä enemmän. Se on aivan sama.

 

[skärdis]

Paitsi että joustaa. Ihmisiä ei toki voida potkia pihalle samalla tavalla kuin yksityisellä, mutta jos palkkabudjetti pienenee niin se näkyy palkoissa. Meillä esim haittatyökorvauksissa ja ylitöissä. Lisäksi se jo aikaisemmin mainittu kiky, joka lisäsi työaikaa ja laski vuosiansioita nelinumeroisen summan.

Näkyy se virkaihmisten määrässäkin. Potkuja ei jaella, mutta poistuvien virkoja ei avata hakuun.

Valitettavasti tuossa mallissa nohevinta eteenpäin pyrkivää väkeä poistuu vahvuudesta ja jäljelle jää vähemmän aktiivisempi osa.

 

[YliKoo]

Vinkki hallitukselle työn tuottavuuden kehittämiseen.

Poistetaan pekkaspäivät, niillä ei kukaan maksa yhtään laskua.

Helatorstai normaaliksi työpäiväksi, kukaan ei edes tiedä, miksi se on vapaapäivä. Monella alalla isot työt alkavat keväällä, joka on muutenkin rikkonainen pääsiäisen ja vapun vuoksi. Vahinko viimeistellään pitämällä pakkaset juuri noihin liittyen, jolloin keväällä on neljä vajaata työviikkoa.

Pieni hyöty työntekijälle, iso vahinko työnantajalle.

 

[MSH]

Iso julkisen talouden menoerä on tulonsiirrot, ykkösenä eläkkeet. Mikä selittää aika paljon myös Suomen julkisen sektorin kokoa kv-vertailuissa. Läheskään kaikissa maissa eläkejärjestelmää ei lasketa julkiseen sektoriin.

USA-mallinen hajautettu, yksityisvakuutusvetoinen terveydenhuolto on tunnetusti järkyttävän kallis ja tehoton järjestelmä. Terveysjäteille ja vakuutusyhtiöille toki mainio bisnes.

Mielestäni on kyllä jollain tasolla ajattelun laiskuutta jos ei pystytä näkemään vaihtoehdoista muuta kuin USA. Paljon lähempänä on ihan toimivia ratkaisuja, mitkä eivät perustu siihen että kaikki täytyy ensisijaisesti olla julkisen puolen palveluja. Esim. Sveitsissä homma perustuu pakolliseen sairausvakuutukseen ja siihen että lääkärit ovat pitkälti yksityisiä ammatinharjoittajia, minkä lisäksi taisi olla jonkinlainen sääntely sille ettei triviaaleista toimenpiteistä voi laskuttaa pöhköjä hintoja. Suomessa kokeiltiin joskus omalääkärijärjestelmää ja se oli onnistunut kokeilu, mutta ei ilmeisesti kelvannut tasapäille ja hillotolppalaisille... julkiset palkintovirat kun on myös mainio bisnes. Saa isosti palkkiorahoja eikä tarvitse välittää tulosvastuustakaan. Se ei vaan näytä tuottavan kansalaisille mitään lisäarvoa.

 

[Rannari]

Vinkki hallitukselle työn tuottavuuden kehittämiseen.

Poistetaan pekkaspäivät, niillä ei kukaan maksa yhtään laskua.

Helatorstai normaaliksi työpäiväksi, kukaan ei edes tiedä, miksi se on vapaapäivä. Monella alalla isot työt alkavat keväällä, joka on muutenkin rikkonainen pääsiäisen ja vapun vuoksi. Vahinko viimeistellään pitämällä pakkaset juuri noihin liittyen, jolloin keväällä on neljä vajaata työviikkoa.

Pieni hyöty työntekijälle, iso vahinko työnantajalle.

Ei kuulu tämä asia hallitukselle. Pekkaspäivät ovat TES-asia ja työnantajalla laajat oikeudet määrätä milloin niitä pidetään. Häiriöitä pystytään hyvin rajoittamaan.

Siitä olen samaa mieltä että ne eivät oikein istu tähän päivään. Korvauksetta duunarit eivät tietenkään niistä luovu mutta neuvottelujen kautta määrää voisi saada ainakin vähennettyä. Silloin pitää tietysti myös antaa jotain. Yhtenä vaihdon välineenä voisi olla se ettei lauantaita enää laskettaisi lomapäiväksi. Vapaat keskittyisivät näin paremmin kesäloman yhteyteen. Itse ruuvaisin myös kalenteria niin että arkipyhää tms kohden olisi edelleen vapaapäivä mutta se olisi aina maanantai. Nyt helatorstai ja loppiainen keskellä viikkoa häiritsee turhaan työntekoa. Joulun tai uudenvuoden siirto voisi olla turhan hapokasta. Palikoita neuvotteluihin kyllä löytyy jos halutaan. Olennaista on häiriöiden vähentäminen vaikka keskimääräinen työaika ei kasvaisikaan.

 

[Rannari]

Mielestäni on kyllä jollain tasolla ajattelun laiskuutta jos ei pystytä näkemään vaihtoehdoista muuta kuin USA. Paljon lähempänä on ihan toimivia ratkaisuja, mitkä eivät perustu siihen että kaikki täytyy ensisijaisesti olla julkisen puolen palveluja. Esim. Sveitsissä homma perustuu pakolliseen sairausvakuutukseen ja siihen että lääkärit ovat pitkälti yksityisiä ammatinharjoittajia, minkä lisäksi taisi olla jonkinlainen sääntely sille ettei triviaaleista toimenpiteistä voi laskuttaa pöhköjä hintoja. Suomessa kokeiltiin joskus omalääkärijärjestelmää ja se oli onnistunut kokeilu, mutta ei ilmeisesti kelvannut tasapäille ja hillotolppalaisille... julkiset palkintovirat kun on myös mainio bisnes. Saa isosti palkkiorahoja eikä tarvitse välittää tulosvastuustakaan. Se ei vaan näytä tuottavan kansalaisille mitään lisäarvoa.

Koko paletti pitäisi varmasti kammata läpi ja lainata muualta hyviä käytäntöjä sekä kuunnella avoimin mielin kotimaisia alan toimijoita. Minulla on hyvin vähän luottoa siihen että asiat olisivat nykymenolla korjaantumassa.

 

[Eerikainen]

Itse ihmettelen yritystuista tehtyä haloota. Yritystukia ei pidä karsia vaan niitä pitää lisätä ja tehdä niistä suoria kuten kilpailijamaissa. Suomessa yritystueksi lasketaan se että teollisuus ostaa markkinahintaista sähköä ja sitten verohelpotuksilla saa jälkikäteen siitä hyvitystä. Saksassa teollisuus ostaa selvästi markkinahintaista alempaa sähköä. Ei tarvi kikkailla veroilmoituksilla.
Jos joku suomen suurin veronmaksaja ja samalla suurin ”yritystukien” saaja Upm saa valtiolta helpotusta että se pitää toimintansa suomessa, työllistää helkutisti ja pärjää globaalissa kilpailussa niin ei siinä ole mitään pahaa. Sama juttu kansalaisten tuloverojen alennuksella. Jos kaikilta lasketaan veroa saman verran ja minulle jää kuussa vähän enemmän kulutukseen niin ei se minua haittaa että hyvätuloiselle jää vielä enemmän. Se on aivan sama.

Perusteltu mielipide.
Olen kuitenkin tuottavan teollisuuden matalamman sähköverokannan hyödyllisyydestä hieman eri mieltä. Olen itsekin duunissa teollisuudessa ja työnantajani nautti tuosta matalammasta sähköverosta, mutta siitä huolimatta:
Matalampi sähköveron taso heikentää kannustusvaikutusta energiatehokkuuden parantamiseen ja toisaalta myös teollisuuden intoa investoida tehokkaaseen energian tuotantoon. Valtio nyt perinteisesti tekohengittää energiaintensiivistä teollisuutta ja on sitten samaan aikaan laiminlyönyt energiapolitiikan, mikä olisi varmistanut edullisen ja vakaan energian saannin.
Paree olisi harjoittaa sellaista energiapolitiikkaa, mikä takaisi edullisen ja vakaan energianhinnan. Energiapolitiikkaa on ollut esim. ydinvoiman luvittamistapa, mikä on käytännössä estänyt uudet hankkeet. Pekkarisen Fennovoima-töppi on oma lukunsa, mutta ei siitä sen enempää. Päättäjien mielenkiinto on kohdistunut hiilihumppaan ja kyllä vihervasemmiston ydinvoimanihkeys (lue: taikausko) on sellainen kardinaalivirhe, että saisi tuomioita jaella. Ainakin voisi siellä Töölönlahdella olevaan häpeätolppaan vaihtaa ne nimet.
Kyllä täällä teollisuudessa heti mielenkiinto energia-asioihin kasvaa, kun eurot alkaa konsultoimaan.

Kotimarkkinateollisuudelta heti alennettu verokanta pois ja vientiteollisuudelta esim. viiden - kymmenen vuoden siirtymäajalla.

Saksa on esimerkki sössitystä energiapolitiikasta. Kuluttaja joutunut maksamaan kauheeta hintaa sähköstä, jolloin pienituloiset on pakotettu käyttämään ryssän kaasua, nyt sitten poltellaan ruskohiiltä ja rakennetaan pikavauhtia lng-terminaaleja ja menetetään energiaintensiivistä teollisuutta jenkkeihin. Ei saksalainenkaan vientiteollisuus voi loputtomiin perustua halpaan fossiilienergiaan.

 

[Dr. Merkwürdigliebe]

Mielestäni on kyllä jollain tasolla ajattelun laiskuutta jos ei pystytä näkemään vaihtoehdoista muuta kuin USA. Paljon lähempänä on ihan toimivia ratkaisuja, mitkä eivät perustu siihen että kaikki täytyy ensisijaisesti olla julkisen puolen palveluja. Esim. Sveitsissä homma perustuu pakolliseen sairausvakuutukseen ja siihen että lääkärit ovat pitkälti yksityisiä ammatinharjoittajia, minkä lisäksi taisi olla jonkinlainen sääntely sille ettei triviaaleista toimenpiteistä voi laskuttaa pöhköjä hintoja. Suomessa kokeiltiin joskus omalääkärijärjestelmää ja se oli onnistunut kokeilu, mutta ei ilmeisesti kelvannut tasapäille ja hillotolppalaisille... julkiset palkintovirat kun on myös mainio bisnes. Saa isosti palkkiorahoja eikä tarvitse välittää tulosvastuustakaan. Se ei vaan näytä tuottavan kansalaisille mitään lisäarvoa.

USA on kammoesimerkki siitä millaiseen lopputulemaan sääntelemätön, hajautettu, usean maksajan järjestelmä johtaa. En tiedä yhtään onnistunutta järjestelmää joka lähtee tuolta pohjalta. Mutta jos lähtökohtana on että "jokainen hoitakoon itse terveysvakuutuksensa" niin juuri USA - malliseen lopputulemaan se johtaa.

Tuo mainitsemasi Sveitsin esimerkki on käytännössä hajautettu, mutta yhden maksajan järjestelmä. Vaikka vakuutuksentarjoajia olisikin useita, lakisääteinen vakuutustuote on vakioitu sääntelyn kautta. Näitä on muitakin, mm. Alankomaissa. Ihan käypäinen järjestelmä. Tosin yksityinen terveyssektori ei ole kovin innostunut sääntelystä koska parasta terveysbisnestä on ylihoitaa maksukykyisiä.

 

[Eerikainen]

Ei kuulu tämä asia hallitukselle. Pekkaspäivät ovat TES-asia ja työnantajalla laajat oikeudet määrätä milloin niitä pidetään. Häiriöitä pystytään hyvin rajoittamaan.

Siitä olen samaa mieltä että ne eivät oikein istu tähän päivään. Korvauksetta duunarit eivät tietenkään niistä luovu mutta neuvottelujen kautta määrää voisi saada ainakin vähennettyä. Silloin pitää tietysti myös antaa jotain. Yhtenä vaihdon välineenä voisi olla se ettei lauantaita enää laskettaisi lomapäiväksi. Vapaat keskittyisivät näin paremmin kesäloman yhteyteen. Itse ruuvaisin myös kalenteria niin että arkipyhää tms kohden olisi edelleen vapaapäivä mutta se olisi aina maanantai. Nyt helatorstai ja loppiainen keskellä viikkoa häiritsee turhaan työntekoa. Joulun tai uudenvuoden siirto voisi olla turhan hapokasta. Palikoita neuvotteluihin kyllä löytyy jos halutaan. Olennaista on häiriöiden vähentäminen vaikka keskimääräinen työaika ei kasvaisikaan.

Pekkaspäivät ovat tapa lyhentää työaikaa. Niistä tietysti pääsee eroon, kun lyhentää päivittäisen työajan 7,5 tuntiin. Aikapalkatun työntekijän kannalta se on kokonaisansion leikkaus, eivätkä monetkaan siitä innostu.
Työnantajan kannalta päivittäisen työajan lyhennys johtaa ylitöiden lisääntymiseen - edellyttäen että henkilömäärä on mitoitettu täsmälleen oikein - missä ei isommin järkeä ole. Tässä verstaassa jampat tekee kahdeksaa tuntia ja pekkaset koitetaan sovitella hiljaisemmille kausille, kuten vuoden vaihteeseen. Oli tuossa muuan vuosi, että pekkaset oli maksettava rahana, kun ei löydetty niitä hiljaisia jaksoja. Tänä vuonna ei ole hankaluuksia pitää pekkasia, kun työt on niin tiukassa.

Itä-Suomessa aikanaan heebot tuli aina kyseleen elokuun 20. päivää pekkasvapaaksi. Se oli pakko myöntää, jos kielsi niin toivat sairaslomalapun sille päivälle.