YliKoo
Greatest Leader
Tottakai, yrityksen kannattaa laskea palkat niin alas, että työntekijät häipyvät. Siinä säästyy pitkä penni ja tulos paranee ja ne rahat voidaan tuhlata. Tämä se on yrittämisen kantava ajatus.
Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu
- Viestiketjun aloittaja tonoppa
- Aloitus PVM
Elon Musk Twittereineen on tunnettu ammattiyhdistysmies. Kysy vaikka Ruotsista. Sitä en ole tiennyt että TikTok on Hakaniemen mafiosojen salajuonia.
YliKoo
Greatest Leader
Tais olla mun toi tiktok
Se kuvasi vähä niinkö sitä, et koko some oli niinkö täpinöissään et mitä vittuu natzit
Siinä taisivat tosiaan olla kaikki kanavat käytössä. Niin kuin nykyään on muutenkin tapana.Tais olla mun toi tiktok
Se kuvasi vähä niinkö sitä, et koko some oli niinkö täpinöissään et mitä vittuu natzit
Loyd
Kenraali
Kertokaapa miksi sairausajalta pitäisi maksaa palkkaa. Koko ajatus tuntuu aivan mielipuoliselta.
Siis työntekijä ei ole töissä mutta silti pitäisi maksaa palkka. Pahimmassa tapauksessa pitää palkata joku muu vielä tekemään ne työt.
Se tuntuu kuitenkin oikealta että sairastavaa työntekijää ei saa irtisanoa. Eli jos on poissa sairauden vuoksi niin työpaikan pitää säilyä.
Eli hyvinvointivaltiossa pitää olla tällainen työsuhdeturva sairauden varalta
Siis työntekijä ei ole töissä mutta silti pitäisi maksaa palkka. Pahimmassa tapauksessa pitää palkata joku muu vielä tekemään ne työt.
Se tuntuu kuitenkin oikealta että sairastavaa työntekijää ei saa irtisanoa. Eli jos on poissa sairauden vuoksi niin työpaikan pitää säilyä.
Eli hyvinvointivaltiossa pitää olla tällainen työsuhdeturva sairauden varalta
pelikutteri
Kersantti
Koska tämä on osapuolten kesken neuvoteltu asia. Luultavasti toinen vaihtoehto olisi ollut hieman korkeampi palkankorotus.
tankki-tapsa
Kenraali
Tätä samaa olen ihmetellyt kauan. Kun ihminen sairastuu on se ikävää, joskus suorastaan traagista mutta ei se ole työnantajan vika. Sairasloman palkka pitäisi muuttaa vakuutusperusteiseksi, palkkoja toki reilusti ylöspäin tarkastaen.
Näin varmaan on, työntekijöiden itsensä mielestä. Mutta eihän näitä lakkoja käydä nyt työntekijöiden etujen puolesta.
Kuka tuolla yleensäkin ottaen neuvottelee. Ilmeisesti ei kukaan, jostain luin että SAK oli lähtenyt pois neuvotteluista jo syksyllä. Tosin tässä tapauksessa ilmeisesti pitäisi neuvotella tämä nazi-hallitus ja liittojen edustajat keskenään.
Syksyllä liitot pääsevät sitten enemmän lakkoilemaan päävastuksiaan vastaan kun varsinaisista työehtosopimuksista neuvotellaan. Ensi talvena lakkoillaan sitten jonkun muun jutun takia. Kyllä niitä keksitään. Näin seuraavat 3 vuotta.
Tätä tämä on, kun liitot joutuvat opettamaan jokaiselle kansalaiselle kädestä pitäen mitä ja ketä pitää äänestää eduskuntavaaleissa. Kyllä tämä näytelmä on tässä kymmenien vuosien aikana jo käynyt tutuksi.
pelikutteri
Kersantti
Nyt kiinnostaisi tietää, että kenen etuja näillä lakoilla sitten puolustetaan?
TomiDude
Kapteeni
Kelpuuttaisitko periksiantamattoman luottamusmiehen taistelupariksesi?
Minun mielestäni liittojen poliittista valta-asemaa. Kyse on enemmän valtataistelusta kuin varsinaisesti työntekijöiden puolustamisesta. Liitot haluaa olla valtakunnallinen voima yli kaiken muun jatkossakin.
Sen takia en uskokaan, että tuo sairasloma-asia varsinaisesti olisi se kynnyskysymys.
pelikutteri
Kersantti
Vaikuttaa, että et ole huomannut kyseessä olevan oikeiden asioiden, jotka vaikuttavat työntekijöiden toimeentuloon. Osittain vaatimukset eivät ole rahaksi muutettuna suuria, mutta jos tällaisia muutoksia sallitaan tehtävän yksipuolisesti, niin neuvottelukulttuuri voi olla menetetty. Eli mikäli heikennykset saadaan kerran läpi, niin hetken kuluttua sama toistetaan.
Eerikainen
Eversti
Täällähän on kaivattu yhdessä sopimista, siis työnantajat ja -tekijät, sopijaosapuolet voivat siis sopia TES:n piirissä että 1. sairaslomapäivä on palkallinen. Jos työnantajat eivät meinaa suostua, lakkoilee sitten ja lakkoasekin kohdistuu oikeaan osapuoleen.
Muuten tämä on aika tyhjänpäiväistä jankkausta, liitto-oravat papukaijoi samoja epätotuuksia (kuten että lakko-oikeus ollaan poistamassa) jota jäsenistölle on syötetty. Työnantajat olleet kirjoittamassa hallitusohjelmaa? Hallitusohjelman toimet olisivat ihan toisella tasolla, jos työnantajat oikeasti olisivat noita olleet päättämässä ja kirjoittamassa. Eihän KOK tai PS voi lähteä työnantajien tavoitteisiin, kun molemmat ovat todella suuria palkansaajapuolueita. Työnantajien puolella on pääosin fiksua väkeä ja ne ymmärtävät poliittiset realiteetit, eikä ne lähde tyrmäysvoittoa hakemaan.
Tähän talouspolitiikkaan ja valtiontalouteen: Velkaantumisvauhti on mikä se on, eikä se pelkästään Rinne-Marin hallituksen aikana ollut näin, Katainenhan (VM) velkaantumisen aloitti, kun yhteiskuntarauha päätettin ostaa velalla. Eikä 2008 BKT:n pudotuksen jälkeen ole päästy sellaiselle kasvu-uralle, mikä hoitaisi talouden tasapainoon ilman leikkauksia. Loppupeleissä makrotalouden prinsiipit ovat yksinkertaisia: Verottamalla vähennät toimintaa mihin verotus kohdistuu > kevennä verotusta niiltä toiminnoilta mitkä ovat toivottavia: Olisiko työnteko ja yrittäminen?
Olemattomat veroreiät voi myös tukkia, mutta eihän kymmenien miljoonien muutamalla porsaanreiällä kymmenien miljardien vajeita paikata.
Purkamalla hidasteita (barriers Englannin slangilla) yritystoiminnan kasvulta saat kasvua (ja työmahdollisuuksia): Byrokratia (esim ympäristöluvittaminen) minimiin, työntekijän palkkaamiseen liittyvät lakisääteiset jäykkyydet minimiin. Työnantaja voi sitten tykönään harkita saako parhaat tekijät duuniin, jos tarjoaa nollatuntisopimusta paskalla palkalla ja työntekijä voi ihan itse päättää olla menemättä paskoilla ehdoilla duuniin.
Ammattitaidottomat ja lahjattomat tekijät ovat ongelmallisia, kun ei niiden työpanosta saa mitenkään myytyä markkinoilla, varsinkaan nykyisellä verokiilalla. Eikä suojatyöpaikka julkisella sektorilla ole oikea ratkaisu. Kyllä siinä pitää töihin lähteä alipalkalla ja täydentää sitten tulonsiirrolla. Jos on kehityskelpoinen, pääsee kyllä ponnistamaan oikealle palkkatasolle. Jos ei kehity, sitten teet töitä alipalkalla ja saat tulonsiirtoja. Kotiin ei niitä tulonsiirtoja pidä työkykyiselle maksaa. Tukemalla vetelehtimistä (tulonsiirrot monesti) saat vetelehtimistä > vetelehtimisen tuet minimiin.
Yritystuet ovat pääosin haitallisia vääristäessään markkinoita ja siten itse asiassa rajoittavat markkinoilla optimituloksen syntyä. Tehdään kuten asuntolainojen verovähennysoikeudelle: Yritystuet alas kymmenessä vuodessa, ehtii yritykset tuossa ajassa sopeutua.
Yksinkertaistettuna: Jos toiminta haittaa talouskasvua > vähennä. Jos toiminta lisää talouskasvua > kasvata.
Mittakaavan pitäisi olla kunnollinen > ei näitä kosmeettisia läpöstelyjä.
YliKoo
Greatest Leader
En usko, että asiat hyppivät aitojensa yli, ainakaan tämän tyyppisissä jutuissa. Lukuisatkaan käydyt työtaistelut eivät sen paremmin pätevöitä kuin estäkään hyvänä ja luotettavana taisteluparina toimimista.Kelpuuttaisitko periksiantamattoman luottamusmiehen taistelupariksesi?
Viime sotien aikaan oli vielä vahvat jännitteet kapinan ajoilta, ja kommunistit tulivat samaan riviin kuin muutkin, vaikka erimielisyydet olivat olleet välillä hyvin fyysisiäkin.
Eli taisteijaparilleni en aseta muita ehtoja, kuin keskinäisen luottamuksen ja sen, että se yritetään mihin rahkeet riittävät.
Samoja asioita hallitus yrittää ajaa sisään mitä kilpailijamaissa on jo tehty. Ei todellakaan pitäisi aiheuttaa tämän mittaluokan vasta-älämölöä mitä nyt on nähty. Näpertelyähän tämä hallituksen jutut on, kuten moni muukin on jo kommentoinut.
Eikä tuota käytännössä ole edes tulossa vaan se lunastettaisiin pois TES-neuvotteluissa.
Asian pihvi onkin siinä että työntekijäpuoli on lähes joka alalla sen karenssipäivän jo kertaalleen maksanut pois. Ja hallitus on nyt palauttamassa kyseisen summan työnantajalle ilman kompensaatiota. Seuraavissa neuvotteluissa karenssipäivä pitäisi sitten ostaa uudelleen.
Se mitä moni ei näytä ymmärtävän on ettei nämä asiat ole sopimuksiin minään lahjana tulleet vaan ne ovat aina osa neuvotteluissa todennettua palkkakustannusta. Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli tilastoi jatkuvasti lähes kaikkea ja neuvotteluissa puhutaan palkkojen lisäksi paljosta muustakin. Tilastojen pohjalta pystytään sitten määrittelemään jokaiselle riville ja lauseelle hinta euroina kolmen desimaalin tarkkuudella. Ensimmäisen sairauspäivän kustannus on ollut tiedossa ja palkankorotuksista on aikanaan niistetty vastaava summa. Siitä hetkestä saakka ihan jokaisen palkka on tuon takia ollut hiukan pienempi kuin mitä se olisi ollut jos karenssipäivää olisi sovellettu.
YliKoo
Greatest Leader
Katsoin eilen illalla nuo pari A Talkia, joissa Eloranta ja Aalto olivat mukana.
Olen ehkä jopa kymmenissä viesteissäni avannut ay-liikkeen dna:ta, se pistää kuin skorpioni tappaakseen, vaikka tietää itsekin kuolevansa. Esimerkkini ovat olleet jopa vuosikymmenten takaa, mutta nykypäivän johtajat todistavat väkevästi, että mikään ei ole muuttunut eikä muuttumassa. Pienintäkään epäröintiä ei ole, hallituksen on toteltava.
Heiltä kysyttiin useaan otteeseen, että onko ay-liikkeellä veto-oikeus vaaleilla valitun hallituksen päätöksiin. Vastaus oli joka kerran, että ei tietenkään, mutta emme hyväksy sen toimia ja kun me vastustamme, keinoillamme ei ole takarajaa. Jos nyt hallitus tekee sen, mihin sillä demokraattisesti on oikeus, tulemme syksyn työmarkkinakierroksella kumoamaan sen päätökset, ja tuhoamaan kaiken sen hyvän, mitä tähän mennessä on saatu aikaan. Suurlakot tulossa. Tuo viittaus oli yksilöity koskemaan paikallista sopimista, jatkossa siis ainoastaan ay-liike tulee sopimaan, lue sanelemaan.
Ehkä hyvä näin. Olemme kaikki siunanneet vuosikymmenten ajan sen, että ulkoparlamentaarinen järjestelmä käyttää mitä suurinta valtaa maassamme. Kun ay-liike viimeisenä niittinä lakkoilee tänä vuonna ja ensi talvena korjaamattoman vahingon kansataloudelle, taloutemme joutaakin EU:n valvontaan. Sinne se joutuisi ehkä muutenkin, mutta viimeinen niitti tulee olemaan vahva.
Sitä norovirus-kaveria ei välttämättä haluta töihin kesken sairastelun, jos kaverilla on rahatilanteessa tiukkaa niin yhtään ei pystyisi poissakaan olemaan.
Heh, vanha kikka millä kuvaajat saadaan dramaattisiksi - laitetaan y-akselin origo riittävän korkealle niin pienetkin muutokset näyttävät isoilta. Kun origo on nollassa ja otetaan vielä huomioon vuosi 2022, tilanne näyttää Tilastokeskuksen mukaan tältä. Euromääräiset erot ovat erilaisia kuin yllä olevassa kuvassa, koska vertailuvuosi on eri. Tämä ei kuitenkaan vaikuta trendiin. Näkyy aika hyvin että BKT on kasvanut jatkuvasti poislukien 90 - luvun lama, 2009 - vuoden finanssikriisi ja 2020 - vuoden koronakriisi.
Mutta joo - vuonna 2022 BKT per capita kasvoi 1 %:n ja se on tosiaan liian vähän. Verrataanpa Ruotsiin ja Tanskaan:
Kuvasta nähdään, että Suomi - toisin kuin Ruotsi ja Tanska - ei ole palautunut finanssikriisistä. Ruotsi oli toipunut jo vuonna 2012 ja Tanska 2016. Jolloin hyvä kysymys on, jotta mitä silloin oikein tapahtui Suomessa? Se mitä tapahtui oli Nokian matkapuhelimien haaksirikko vuodesta 2012 alkaen. Ja Nokia oli niitä harvoja suomalaisia isoja yrityksiä, joiden toiminta perustui korkean arvonlisän tuotteisiin. Mitä suurempi arvonlisä, sitä suurempi BKT. Tilalle ei ole tullut uusia vastaavia yrityksiä. Vihaiset linnut ja Klaanisodat on mainioita juttuja, mutta niitä on liian vähän.
Suomi on saanut pyyhkeitä kilpailukykyvertailussa - Suomen sijoitus heikkeni arvoissa ja asenteissa kaikissa kysymyksissä, erityisesti siinä, kuinka 1) avoin Suomen kulttuuri on ulkoisille ideoille, 2) kuinka joustavia ja sopeutuvia ihmiset ovat kohdatessaan uusia haasteita sekä 3) yritysten digitaalisessa siirtymässä. Kiinnittäisin huomiota erityisesti kohtaan 2 - joustavuuteen ja sopeutuvuuteen. Ihmisen perusluonteeseen kuuluu mukavuudenhalu ja laiskuus. Eli status quosta pidetään kiinni, koska uudistuminen on vaivalloista ja työteliästä. Tämä tietysti pätee myös korporaatioihin, jotka loppujen lopuksi koostuvat ihmisistä.
Ay - liike pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista, ja ihan samalla tavoin elinkeino-organisaatiot käyttävät valtaansa jotta niiden saavutettu asema pysyy ja mielummin paranee. On helpompaa jatkaa tyhjien pahvilaatikoiden valmistamista ja parantaa tuottavuutta kustannuksia - siis myös työvoimasellaisia - laskemalla siinä missä ay - liike haluaa pitää edustamiensa ihmisten edut vähintään ennallaan ja ulosmitata kustannukset yrityksiltä. Olennaista on muistaa, että korporaatiot ajavat ensisijaisesti omia etujaan, ei isänmaan, vaikka muuta väittävätkin. Nämä edut voivat toki olla ainakin osittain yhteneväisiä, ei siinä mitään.
Nyt keskustellaan työmarkkinoiden uudistystarpeista, vaan entäpä elinkeinojen uudistuminen? Ainoa reitti siihen on TKI - toiminta. Kuvassa on TKI - satsaukset Suomessa Ruotsissa, siitä nähdään että finanssikriisin - josta Suomi ei ole edelleenkään kunnolla toipunut - jälkeen Suomen TKI - satsaukset suhteessa BKT:hen vähenivät kolmanneksella. Ruotsi valitsi toisin ja oli nopeasti jaloillaan.
Viimeksi muokattu: