Heh, vanha kikka millä kuvaajat saadaan dramaattisiksi - laitetaan y-akselin origo riittävän korkealle niin pienetkin muutokset näyttävät isoilta. Kun origo on nollassa ja otetaan vielä huomioon vuosi 2022, tilanne näyttää Tilastokeskuksen mukaan tältä. Euromääräiset erot ovat erilaisia kuin yllä olevassa kuvassa, koska vertailuvuosi on eri. Tämä ei kuitenkaan vaikuta trendiin. Näkyy aika hyvin että BKT on kasvanut jatkuvasti poislukien 90 - luvun lama, 2009 - vuoden finanssikriisi ja 2020 - vuoden koronakriisi.
Katso liite: 93266
Mutta joo - vuonna 2022 BKT per capita kasvoi 1 %:n ja se on tosiaan liian vähän.
Verrataanpa Ruotsiin ja Tanskaan:
Katso liite: 93269
Kuvasta nähdään, että Suomi - toisin kuin Ruotsi ja Tanska - ei ole palautunut finanssikriisistä. Ruotsi oli toipunut jo vuonna 2012 ja Tanska 2016. Jolloin hyvä kysymys on, jotta mitä silloin oikein tapahtui Suomessa? Se mitä tapahtui oli Nokian matkapuhelimien haaksirikko vuodesta 2012 alkaen. Ja
Nokia oli niitä harvoja suomalaisia isoja yrityksiä, joiden toiminta perustui korkean arvonlisän tuotteisiin. Mitä suurempi arvonlisä, sitä suurempi BKT. Tilalle ei ole tullut uusia vastaavia yrityksiä. Vihaiset linnut ja Klaanisodat on mainioita juttuja, mutta niitä on liian vähän.
Suomi on saanut pyyhkeitä
kilpailukykyvertailussa -
Suomen sijoitus heikkeni arvoissa ja asenteissa kaikissa kysymyksissä, erityisesti siinä, kuinka 1) avoin Suomen kulttuuri on ulkoisille ideoille, 2) kuinka joustavia ja sopeutuvia ihmiset ovat kohdatessaan uusia haasteita sekä 3) yritysten digitaalisessa siirtymässä. Kiinnittäisin huomiota erityisesti kohtaan 2 - joustavuuteen ja sopeutuvuuteen. Ihmisen perusluonteeseen kuuluu mukavuudenhalu ja laiskuus. Eli status quosta pidetään kiinni, koska uudistuminen on vaivalloista ja työteliästä. Tämä tietysti pätee myös korporaatioihin, jotka loppujen lopuksi koostuvat ihmisistä.
Ay - liike pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista, ja ihan samalla tavoin elinkeino-organisaatiot käyttävät valtaansa jotta niiden saavutettu asema pysyy ja mielummin paranee. On helpompaa jatkaa tyhjien pahvilaatikoiden valmistamista ja parantaa tuottavuutta kustannuksia - siis myös työvoimasellaisia - laskemalla siinä missä ay - liike haluaa pitää edustamiensa ihmisten edut vähintään ennallaan ja ulosmitata kustannukset yrityksiltä.
Olennaista on muistaa, että korporaatiot ajavat ensisijaisesti omia etujaan, ei isänmaan, vaikka muuta väittävätkin. Nämä edut voivat toki olla ainakin osittain yhteneväisiä, ei siinä mitään.
Nyt keskustellaan työmarkkinoiden uudistystarpeista, vaan entäpä elinkeinojen uudistuminen? Ainoa reitti siihen on TKI - toiminta. Kuvassa on
TKI - satsaukset Suomessa Ruotsissa, siitä nähdään että finanssikriisin - josta Suomi ei ole edelleenkään kunnolla toipunut - jälkeen Suomen TKI - satsaukset suhteessa BKT:hen
vähenivät kolmanneksella. Ruotsi valitsi toisin ja oli nopeasti jaloillaan.
Katso liite: 93272