Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tonoppa
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Heh, vanha kikka millä kuvaajat saadaan dramaattisiksi - laitetaan y-akselin origo riittävän korkealle niin pienetkin muutokset näyttävät isoilta. Kun origo on nollassa ja otetaan vielä huomioon vuosi 2022, tilanne näyttää Tilastokeskuksen mukaan tältä. Euromääräiset erot ovat erilaisia kuin yllä olevassa kuvassa, koska vertailuvuosi on eri. Tämä ei kuitenkaan vaikuta trendiin. Näkyy aika hyvin että BKT on kasvanut jatkuvasti poislukien 90 - luvun lama, 2009 - vuoden finanssikriisi ja 2020 - vuoden koronakriisi.

Katso liite: 93266
Mutta joo - vuonna 2022 BKT per capita kasvoi 1 %:n ja se on tosiaan liian vähän. Verrataanpa Ruotsiin ja Tanskaan:

Katso liite: 93269
Kuvasta nähdään, että Suomi - toisin kuin Ruotsi ja Tanska - ei ole palautunut finanssikriisistä. Ruotsi oli toipunut jo vuonna 2012 ja Tanska 2016. Jolloin hyvä kysymys on, jotta mitä silloin oikein tapahtui Suomessa? Se mitä tapahtui oli Nokian matkapuhelimien haaksirikko vuodesta 2012 alkaen. Ja Nokia oli niitä harvoja suomalaisia isoja yrityksiä, joiden toiminta perustui korkean arvonlisän tuotteisiin. Mitä suurempi arvonlisä, sitä suurempi BKT. Tilalle ei ole tullut uusia vastaavia yrityksiä. Vihaiset linnut ja Klaanisodat on mainioita juttuja, mutta niitä on liian vähän.

Suomi on saanut pyyhkeitä kilpailukykyvertailussa - Suomen sijoitus heikkeni arvoissa ja asenteissa kaikissa kysymyksissä, erityisesti siinä, kuinka 1) avoin Suomen kulttuuri on ulkoisille ideoille, 2) kuinka joustavia ja sopeutuvia ihmiset ovat kohdatessaan uusia haasteita sekä 3) yritysten digitaalisessa siirtymässä. Kiinnittäisin huomiota erityisesti kohtaan 2 - joustavuuteen ja sopeutuvuuteen. Ihmisen perusluonteeseen kuuluu mukavuudenhalu ja laiskuus. Eli status quosta pidetään kiinni, koska uudistuminen on vaivalloista ja työteliästä. Tämä tietysti pätee myös korporaatioihin, jotka loppujen lopuksi koostuvat ihmisistä.

Ay - liike pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista, ja ihan samalla tavoin elinkeino-organisaatiot käyttävät valtaansa jotta niiden saavutettu asema pysyy ja mielummin paranee. On helpompaa jatkaa tyhjien pahvilaatikoiden valmistamista ja parantaa tuottavuutta kustannuksia - siis myös työvoimasellaisia - laskemalla siinä missä ay - liike haluaa pitää edustamiensa ihmisten edut vähintään ennallaan ja ulosmitata kustannukset yrityksiltä. Olennaista on muistaa, että korporaatiot ajavat ensisijaisesti omia etujaan, ei isänmaan, vaikka muuta väittävätkin. Nämä edut voivat toki olla ainakin osittain yhteneväisiä, ei siinä mitään.

Nyt keskustellaan työmarkkinoiden uudistystarpeista, vaan entäpä elinkeinojen uudistuminen? Ainoa reitti siihen on TKI - toiminta. Kuvassa on TKI - satsaukset Suomessa Ruotsissa, siitä nähdään että finanssikriisin - josta Suomi ei ole edelleenkään kunnolla toipunut - jälkeen Suomen TKI - satsaukset suhteessa BKT:hen vähenivät kolmanneksella. Ruotsi valitsi toisin ja oli nopeasti jaloillaan.
Katso liite: 93272
Olennaista on myös muistaa että puolueetkin ovat omanlaisiaan korporaatioita joiden edut ovat tyypillisesti yhteneviä vaikkapa työntekijä- tai työnantajajärjestöjen kanssa yli ja ohi maan edun. Kun poliitikko puhuu kauniisti Suomen edusta tarkoittaa hän valitettavan usein omia taustajoukkojaan. Eikä puolueissa ole tässä suhteessa merkittäviä eroja.
 
Mutta pitää muistaa se velkakehitys. Se pitää osaltaan BKT:ta ylhäällä.
Sehän on tuloa, etkös tiedä :rolleyes:
On iso harhaluulo, että pakolaiset olisivat länsimaille taakka, sanoo raportin laatinut Philippe Legrain. Jokainen euro saadaan takaisin miltei kaksinkertaisena jo viidessä vuodessa, hän laskee.

Hän laskee, että Eurooppaan lyhyessä ajassa tullut suuri pakolaismäärä tietää valtioille vuosina 2015–2020 miltei 69 miljardin euron menoja. Samaan aikaan kuitenkin bruttokansantuote nousee 126,6 miljardia euroa, eli yhden euron investointi tuottaa miltei kaksi euroa, keskiviikkona julkaistu raportti kertoo.
 
Onko jopa tälläkin foorumilla vielä epäselvyyttä missä taloudellisessa tilanteessa Suomi on ? Vähän siltä näyttää. Ja vaikka vähän joudutaan myöntämään, että 16 vuotta on ajettu pusikkoon, niin sitten etsitään syyllisiä. Nokia, EK,AY, puolueet.

Ei kannattaisi katsoa peräpeiliin ainakaa sillä mielellä että sieltä löytyisi yksi syyllinen. Pitäisi saada ymmärrys mikä on nyt tilanne ja selvyys onko se enemmistön tahto vai halutaanko sille tehdä jotain.

Otetaanko vastaan alentuva elintaso ja heitetään ns. Hyvinvointivaltio helkattiin. Vai esitetäänkö vaan että hyvin menee, jätetään velkakupla lapsille. Vai ajatellaanko että jotain on tehtävä, edes osa hyvinvointivaltiosta halutaan säilyttää, mutta aletaan tekemään töitä, useampi ja enemmän. Töitä tehdään sillä hinnalla mikä käy kaupaksi ja tehotonta taloutta yritetään suoristaa samalla matkalla. Ehkä päästäisiin joskus Sveitsin tai Tanskan tyyliseksi korkeamman jalostusarvon taloudeksi ja pystyttäisiin itse maksamaan elintasomme eikä sitä tehtäisi velkarahalla.

Suurin ongelma on ettei edes tiedetä missä nyt ollaan. Luulemme olevamme parempia kuin markkinat näkee. Se on paha ja kallis harhaluulo. Ei siihen auta mitkään uudet vaalit tai edes AY-satraapin kumartelu, kun käyrät osoittaa koko ajan alaspäin, hallituksesta toiseen.
 
Nyt keskustellaan työmarkkinoiden uudistystarpeista, vaan entäpä elinkeinojen uudistuminen? Ainoa reitti siihen on TKI - toiminta. Kuvassa on TKI - satsaukset Suomessa Ruotsissa, siitä nähdään että finanssikriisin - josta Suomi ei ole edelleenkään kunnolla toipunut - jälkeen Suomen TKI - satsaukset suhteessa BKT:hen vähenivät kolmanneksella. Ruotsi valitsi toisin ja oli nopeasti jaloillaan.
Katso liite: 93272
Voisitko tätä hieman avata.
Käsittääkseni tki laskennassa otetaan huomioon yritysten ja korkeakoulujen satsaukset molemmat.
Mikäli Ruotsissa on, yrityksillä pelkästään tarkasteltuna, myös tuon graafin kaltainen käyrä TKI investoinneissa, niin kysyisin miten heidän yritykset kykenee investoimaan TKI enemmän kuin me täällä.
Ei Suomalaiset yritykset piruuttaan tai tyhmyyttään laske investointeja TKI toimintaan. Sen nyt luulisi olevan kaikille selvää, joten en ihan ymmärrä mitä muuta iloa kuin patsastelua näennäiselle kapitalisten ahneudelle tämä käyrä tässä osoittaa mielestäsi? Minusta tuo on vaan lisätodiste että yrityksille ei ole nykyisessä kilpailukentässä tarpeeksi hyvä edellytyksiä kehittää toimintaansa.
Ellet toki löydä graafia, jossa osoitetaan miten Suomalaiset yritykset ovat vauraampia kuin Ruotsissa, jolloin vedän takaisin pointtini ja pyydän anteeksi.
 
Voisitko tätä hieman avata.
Käsittääkseni tki laskennassa otetaan huomioon yritysten ja korkeakoulujen satsaukset molemmat.
Mikäli Ruotsissa on, yrityksillä pelkästään tarkasteltuna, myös tuon graafin kaltainen käyrä TKI investoinneissa, niin kysyisin miten heidän yritykset kykenee investoimaan TKI enemmän kuin me täällä.
Ei Suomalaiset yritykset piruuttaan tai tyhmyyttään laske investointeja TKI toimintaan. Sen nyt luulisi olevan kaikille selvää, joten en ihan ymmärrä mitä muuta iloa kuin patsastelua näennäiselle kapitalisten ahneudelle tämä käyrä tässä osoittaa mielestäsi? Minusta tuo on vaan lisätodiste että yrityksille ei ole nykyisessä kilpailukentässä tarpeeksi hyvä edellytyksiä kehittää toimintaansa.
Ellet toki löydä graafia, jossa osoitetaan miten Suomalaiset yritykset ovat vauraampia kuin Ruotsissa, jolloin vedän takaisin pointtini ja pyydän anteeksi.
Ei Suomi eurooppalaisittain mikä kehno TKI - satsaaja ole, päin vastoin kuten alla oleva kuva osoittaa. Pointti olikin siinä, että Suomessa vähennettiin niitä investointeja silloin kun nimenomaan ei olisi pitänyt ja siinä että investoinnit oli ainakin vuonna 2022 edelleen alhaisemmat kuin 2012.

1000000131.jpg
Voi toki olla että se 30 %:n vähenemä johtuikin Nokian TKI:n poisputoamisesta mikä tekisi tilanteen vielä karummaksi - yhden toimijan osuus olisi ollut kolmannes koko maan TKIstä.

Väite, että suomalaisilla yrityksillä ei olisi edellytyksiä kehittää toimintaansa on kyllä ihan sitä itseään. Yrityksiä tuetaan eri tavoin miljardeilla vuodessa, ja kilpailukykyvertailussakin ollaan sijalla 11. Taakse jää mm. Saksa. Minä väitän että nämä tuet on yksi syy sille miksi Suomalainen elinkeinoelämä tuottaa niukasti korkeaa jalostusarvoa.

BTW, ei kapitalismin ahneudelle pidä "patsatella". Kapitalisti joka ei ole ahne olisi melkoisen kelvoton kapitalisti. Kapitalistin ahneutta pitää kyllä suitsia siinä missä kaikkien muidenkin korporaatioiden inherenttejä ominaisuuksia.
 
Väite, että suomalaisilla yrityksillä ei olisi edellytyksiä kehittää toimintaansa on kyllä ihan sitä itseään. Yrityksiä tuetaan eri tavoin miljardeilla vuodessa, ja kilpailukykyvertailussakin ollaan sijalla 11. Taakse jää mm. Saksa. Minä väitän että nämä tuet on yksi syy sille miksi Suomalainen elinkeinoelämä tuottaa niukasti korkeaa jalostusarvoa.
Kuinka tuo yritystuki jakautuu? Telakat vievät siitä leijonanosan, ehkä hyvä niin, mutta se taitaa olla suoraa subventiota.

Ymmärtääkseni myös Saksa tukee, kuten varmaan kaikki maat joilla merkittävää telakkatoimintaa on, mutta osaavatko he ohjata piilotukea niin, että se ei näy yritystukina samalla tavalla?

Lisäys - telakoille taitaa valua myös innovaatiotukia ja ympäristötukia. Toki merkittäviä työllistäjiä.
 

Kuinka kauan poliittinen lakko saa Ruotsissa kestää? Ruotsalaisvirkamies vahvistaa: Oikeuskäytännössä ei ole ”muutaman tunnin” aikarajaa​


Ministeri Satonen kertoi nyt sen, että hän oli ollut oikeassa tässä koko ajan. Ja minusta se on aivan oleellista, että te voitte nyt lopettaa tästä asiasta keskustelun, että rauhoittukaa. Me kyllä huolellisesti valmistelemme nämä lait, että siitä ei tarvitse olla huolissaan”, pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi pian tämän jälkeen.

HS kysyi vielä uudestaan saamastaan huomiosta yllättyneeltä Ewaldssonilta Ruotsin oikeuskäytännöstä.

Suomalaisen emeritusprofessorin Niklas Bruunin mukaan Ruotsin oikeuskäytännöstä ei pysty päättelemään, onko hyväksyttävä kesto Ruotsissa poliittiselle lakolle 2–3 tuntia vai esimerkiksi 2–3 päivää tai jotain muuta. Oletteko eri mieltä asiasta?
”Ei, en ole eri mieltä. Ruotsissa ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, josta voitaisiin päätellä jokin tietty aikaraja poliittisille lakoille”, hän sanoo.

Poliittiset lakot ovat ylipäänsä monimutkainen kysymys Ruotsissa, Ewaldsson arvioi. Hänen mukaansa julkisen sektorin työntekijät eivät lähtökohtaisesti voi osallistua poliittisiin lakkoihin.

Suomessakin joissakin työehtosopimuksissa on sovittu niin kutsutusta absoluuttisesta työrauhasta, eivätkä esimerkiksi virkamiehet voi osallistua poliittisiin työtaisteluihin.

”Mitä tulee yksityisen sektorin työntekijöihin, heidän kohdallaan on olemassa muutamia oikeustapauksia, jotka käsittelevät poliittisia työtaisteluita. Ei ole kuitenkaan hirveästi selkeitä periaatteita, joita näistä voisi johtaa. Niklas Bruun on oikeassa siinä, ettei sieltä löydy mitään tiettyä aikarajaa. Täytyy katsoa yksityiskohtia: Onko työtaistelutoimella olemassa esimerkiksi jokin kansainvälinen ulottuvuus vai kohdistuuko se Ruotsissa tapahtuviin asioihin? Onko se esimerkiksi kansainvälistä solidaarisuuden osoittamista?” Ewaldsson sanoo.

Tällä hän viittaa suomalaisessakin keskustelussa usein viitattuun Chile-tapaukseen. Ruotsin työtuomioistuin katsoi, että viikon kestänyt saarto, jossa kolme ammattiliittoa kieltäytyi purkamasta tai lastaamasta chileläisiä laivoja, oli laillinen poliittinen työtaistelutoimi.

”Lisäksi työtuomioistuin on katsonut, ettei kestoa voi jättää auki. On myös arvioitava seurauksia työnantajille. Ruotsissa katsotaan, että mikäli työehtosopimus on voimassa, ei työnantajan tarvitse sietää työtaisteluita niin kauaa, että liiketoiminnan harjoittaminen häiriintyy liikaa. Eli on tulkittavissa muutamia tällaisia periaatteita, mutta ei suoria aikarajoja. Oikeudellinen tila Ruotsissa ei ole yksityiskohtaisesti täysin selvä, koska täällä ei ylipäänsä ole ollut poliittisia työtaisteluita.”

 

Kuinka kauan poliittinen lakko saa Ruotsissa kestää? Ruotsalaisvirkamies vahvistaa: Oikeuskäytännössä ei ole ”muutaman tunnin” aikarajaa​


Ministeri Satonen kertoi nyt sen, että hän oli ollut oikeassa tässä koko ajan. Ja minusta se on aivan oleellista, että te voitte nyt lopettaa tästä asiasta keskustelun, että rauhoittukaa. Me kyllä huolellisesti valmistelemme nämä lait, että siitä ei tarvitse olla huolissaan”, pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi pian tämän jälkeen.

HS kysyi vielä uudestaan saamastaan huomiosta yllättyneeltä Ewaldssonilta Ruotsin oikeuskäytännöstä.

Suomalaisen emeritusprofessorin Niklas Bruunin mukaan Ruotsin oikeuskäytännöstä ei pysty päättelemään, onko hyväksyttävä kesto Ruotsissa poliittiselle lakolle 2–3 tuntia vai esimerkiksi 2–3 päivää tai jotain muuta. Oletteko eri mieltä asiasta?
”Ei, en ole eri mieltä. Ruotsissa ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, josta voitaisiin päätellä jokin tietty aikaraja poliittisille lakoille”, hän sanoo.

Poliittiset lakot ovat ylipäänsä monimutkainen kysymys Ruotsissa, Ewaldsson arvioi. Hänen mukaansa julkisen sektorin työntekijät eivät lähtökohtaisesti voi osallistua poliittisiin lakkoihin.

Suomessakin joissakin työehtosopimuksissa on sovittu niin kutsutusta absoluuttisesta työrauhasta, eivätkä esimerkiksi virkamiehet voi osallistua poliittisiin työtaisteluihin.

”Mitä tulee yksityisen sektorin työntekijöihin, heidän kohdallaan on olemassa muutamia oikeustapauksia, jotka käsittelevät poliittisia työtaisteluita. Ei ole kuitenkaan hirveästi selkeitä periaatteita, joita näistä voisi johtaa. Niklas Bruun on oikeassa siinä, ettei sieltä löydy mitään tiettyä aikarajaa. Täytyy katsoa yksityiskohtia: Onko työtaistelutoimella olemassa esimerkiksi jokin kansainvälinen ulottuvuus vai kohdistuuko se Ruotsissa tapahtuviin asioihin? Onko se esimerkiksi kansainvälistä solidaarisuuden osoittamista?” Ewaldsson sanoo.

Tällä hän viittaa suomalaisessakin keskustelussa usein viitattuun Chile-tapaukseen. Ruotsin työtuomioistuin katsoi, että viikon kestänyt saarto, jossa kolme ammattiliittoa kieltäytyi purkamasta tai lastaamasta chileläisiä laivoja, oli laillinen poliittinen työtaistelutoimi.

”Lisäksi työtuomioistuin on katsonut, ettei kestoa voi jättää auki. On myös arvioitava seurauksia työnantajille. Ruotsissa katsotaan, että mikäli työehtosopimus on voimassa, ei työnantajan tarvitse sietää työtaisteluita niin kauaa, että liiketoiminnan harjoittaminen häiriintyy liikaa. Eli on tulkittavissa muutamia tällaisia periaatteita, mutta ei suoria aikarajoja. Oikeudellinen tila Ruotsissa ei ole yksityiskohtaisesti täysin selvä, koska täällä ei ylipäänsä ole ollut poliittisia työtaisteluita.”


No eikö tuossa käy selkeästi ilmi että Ruotsissa poliittiset lakot eivät ole ongelma, koska niitä ei siellä ole. Onhan se jo täälläkin todettu. Suomessa niitä taas on. Ainakin jos ei ole vasemmistohallitus vallassa. Eikö tuo kerro sen, että poliittiset lakot ON Suomessa ongelma ? Ja ongelmat on yleensä järkevää ratkaista.

Lisäksi tuossa sanotaan että Ruotsissa julkisen sektorin poliittiset lakot on lähtökohtaisesti kielletty. Näinhän ei ole Suomessa ?

Samapa tuo.
Oliko tämä se AY-liikkeen vihaama ekonomisti ?

 

Kuinka kauan poliittinen lakko saa Ruotsissa kestää? Ruotsalaisvirkamies vahvistaa: Oikeuskäytännössä ei ole ”muutaman tunnin” aikarajaa​


Ministeri Satonen kertoi nyt sen, että hän oli ollut oikeassa tässä koko ajan. Ja minusta se on aivan oleellista, että te voitte nyt lopettaa tästä asiasta keskustelun, että rauhoittukaa. Me kyllä huolellisesti valmistelemme nämä lait, että siitä ei tarvitse olla huolissaan”, pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi pian tämän jälkeen.

HS kysyi vielä uudestaan saamastaan huomiosta yllättyneeltä Ewaldssonilta Ruotsin oikeuskäytännöstä.

Suomalaisen emeritusprofessorin Niklas Bruunin mukaan Ruotsin oikeuskäytännöstä ei pysty päättelemään, onko hyväksyttävä kesto Ruotsissa poliittiselle lakolle 2–3 tuntia vai esimerkiksi 2–3 päivää tai jotain muuta. Oletteko eri mieltä asiasta?
”Ei, en ole eri mieltä. Ruotsissa ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, josta voitaisiin päätellä jokin tietty aikaraja poliittisille lakoille”, hän sanoo.

Poliittiset lakot ovat ylipäänsä monimutkainen kysymys Ruotsissa, Ewaldsson arvioi. Hänen mukaansa julkisen sektorin työntekijät eivät lähtökohtaisesti voi osallistua poliittisiin lakkoihin.

Suomessakin joissakin työehtosopimuksissa on sovittu niin kutsutusta absoluuttisesta työrauhasta, eivätkä esimerkiksi virkamiehet voi osallistua poliittisiin työtaisteluihin.

”Mitä tulee yksityisen sektorin työntekijöihin, heidän kohdallaan on olemassa muutamia oikeustapauksia, jotka käsittelevät poliittisia työtaisteluita. Ei ole kuitenkaan hirveästi selkeitä periaatteita, joita näistä voisi johtaa. Niklas Bruun on oikeassa siinä, ettei sieltä löydy mitään tiettyä aikarajaa. Täytyy katsoa yksityiskohtia: Onko työtaistelutoimella olemassa esimerkiksi jokin kansainvälinen ulottuvuus vai kohdistuuko se Ruotsissa tapahtuviin asioihin? Onko se esimerkiksi kansainvälistä solidaarisuuden osoittamista?” Ewaldsson sanoo.

Tällä hän viittaa suomalaisessakin keskustelussa usein viitattuun Chile-tapaukseen. Ruotsin työtuomioistuin katsoi, että viikon kestänyt saarto, jossa kolme ammattiliittoa kieltäytyi purkamasta tai lastaamasta chileläisiä laivoja, oli laillinen poliittinen työtaistelutoimi.

”Lisäksi työtuomioistuin on katsonut, ettei kestoa voi jättää auki. On myös arvioitava seurauksia työnantajille. Ruotsissa katsotaan, että mikäli työehtosopimus on voimassa, ei työnantajan tarvitse sietää työtaisteluita niin kauaa, että liiketoiminnan harjoittaminen häiriintyy liikaa. Eli on tulkittavissa muutamia tällaisia periaatteita, mutta ei suoria aikarajoja. Oikeudellinen tila Ruotsissa ei ole yksityiskohtaisesti täysin selvä, koska täällä ei ylipäänsä ole ollut poliittisia työtaisteluita.”

Noh, muunneltua totuutta on toki kerrottu ennenkin yhden sun toisen toimesta (yhden tuopin otin enkä kyllä tunne sitä naista...)

Ehkä Eduskunnan kyselytunti on kuitenkin sellainen tilaisuus jossa mielummin ei.
 
No eikö tuossa käy selkeästi ilmi että Ruotsissa poliittiset lakot eivät ole ongelma, koska niitä ei siellä ole. Onhan se jo täälläkin todettu. Suomessa niitä taas on. Ainakin jos ei ole vasemmistohallitus vallassa. Eikö tuo kerro sen, että poliittiset lakot ON Suomessa ongelma ? Ja ongelmat on yleensä järkevää ratkaista.

Lisäksi tuossa sanotaan että Ruotsissa julkisen sektorin poliittiset lakot on lähtökohtaisesti kielletty. Näinhän ei ole Suomessa ?

Samapa tuo.
Oliko tämä se AY-liikkeen vihaama ekonomisti ?

Maalit siirtyy hienosti ja ihan tyystin tietämätöntä esitetään🤭
Jatkakaa...
 
No siis Satonen olikin oikeilla jäljillä.

No eihän nuo näytä itsekään osaavan sanoa asiasta mitään varmaa.


Kauppalehden jutussa Ewaldsson sanoo, että oikeustieteellisessä kirjallisuudessa puhutaan ”muutamista tunneista”.


HS kysyi vielä uudestaan saamastaan huomiosta yllättyneeltä Ewaldssonilta Ruotsin oikeuskäytännöstä.


Suomalaisen emeritusprofessorin Niklas Bruunin mukaan Ruotsin oikeuskäytännöstä ei pysty päättelemään, onko hyväksyttävä kesto Ruotsissa poliittiselle lakolle 2–3 tuntia vai esimerkiksi 2–3 päivää tai jotain muuta. Oletteko eri mieltä asiasta?

”Ei, en ole eri mieltä. Ruotsissa ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, josta voitaisiin päätellä jokin tietty aikaraja poliittisille lakoille”, hän sanoo.


Poliittiset lakot ovat ylipäänsä monimutkainen kysymys Ruotsissa, Ewaldsson arvioi. Hänen mukaansa julkisen sektorin työntekijät eivät lähtökohtaisesti voi osallistua poliittisiin lakkoihin.


Suomessakin joissakin työehtosopimuksissa on sovittu niin kutsutusta absoluuttisesta työrauhasta, eivätkä esimerkiksi virkamiehet voi osallistua poliittisiin työtaisteluihin.


”Mitä tulee yksityisen sektorin työntekijöihin, heidän kohdallaan on olemassa muutamia oikeustapauksia, jotka käsittelevät poliittisia työtaisteluita. Ei ole kuitenkaan hirveästi selkeitä periaatteita, joita näistä voisi johtaa. Niklas Bruun on oikeassa siinä, ettei sieltä löydy mitään tiettyä aikarajaa. Täytyy katsoa yksityiskohtia: Onko työtaistelutoimella olemassa esimerkiksi jokin kansainvälinen ulottuvuus vai kohdistuuko se Ruotsissa tapahtuviin asioihin? Onko se esimerkiksi kansainvälistä solidaarisuuden osoittamista?” Ewaldsson sanoo.


Tällä hän viittaa suomalaisessakin keskustelussa usein viitattuun Chile-tapaukseen. Ruotsin työtuomioistuin katsoi, että viikon kestänyt saarto, jossa kolme ammattiliittoa kieltäytyi purkamasta tai lastaamasta chileläisiä laivoja, oli laillinen poliittinen työtaistelutoimi.


”Lisäksi työtuomioistuin on katsonut, ettei kestoa voi jättää auki. On myös arvioitava seurauksia työnantajille. Ruotsissa katsotaan, että mikäli työehtosopimus on voimassa, ei työnantajan tarvitse sietää työtaisteluita niin kauaa, että liiketoiminnan harjoittaminen häiriintyy liikaa. Eli on tulkittavissa muutamia tällaisia periaatteita, mutta ei suoria aikarajoja. Oikeudellinen tila Ruotsissa ei ole yksityiskohtaisesti täysin selvä, koska täällä ei ylipäänsä ole ollut poliittisia työtaisteluita.”


Entä kirjallisuudesta löytyvä viittaus pariin tuntiin?

”Se on kirjallisuudessa oleva kommentti ja sinänsä ihan pätevä, mutta ei se ole oikeudellisesti sitova, koska ei työtuomioistuin ole näin katsonut.”
 
No eikö tuossa käy selkeästi ilmi että Ruotsissa poliittiset lakot eivät ole ongelma, koska niitä ei siellä ole. Onhan se jo täälläkin todettu. Suomessa niitä taas on. Ainakin jos ei ole vasemmistohallitus vallassa. Eikö tuo kerro sen, että poliittiset lakot ON Suomessa ongelma ? Ja ongelmat on yleensä järkevää ratkaista.

Lisäksi tuossa sanotaan että Ruotsissa julkisen sektorin poliittiset lakot on lähtökohtaisesti kielletty. Näinhän ei ole Suomessa ?

Samapa tuo.
Oliko tämä se AY-liikkeen vihaama ekonomisti ?

Sama onnistuu helposti täälläkin. Se käy esimerkiksi niin että hallitus ei ryhdy kenenkään bulvaaniksi työmarkkinajutskissa. Ei Ruotsin laittomat lakot ole sen takia vähissä että ne on kielletty vaan siksi ettei niihin ole aihetta. Suomessa on ongelmia jotka tulevat näkyviksi siinä että ne aiheuttavat poliittisia lakkoja.

Se että joku on Kangasharjun kanssa eri mieltä ei kai ole synonyymi vihaamiselle? Kenen leipää syöt sen lauluja laulat jne.
 
No siis Satonen olikin oikeilla jäljillä.


"Per Ewaldssonin mukaan poliittinen lakko-oikeus on käytännössä rajoitettu muutamaan tuntiin, ja julkisella sektorilla sitä ei ole ollenkaan."

”Siellä työtaistelut saavat koskea vain työnantajan ja työntekijän välisiä kysymyksiä. Ajatus on, että poliittisiin kysymyksiin vaikutetaan yleisissä vaaleissa. Työmarkkinoilla ei saa toista mahdollisuutta vaikuttaa politiikkaan.”

No siinähän se järkipuhe on sanottu ruotsalaisella suulla. Valehteleeko HS vai vetääkö vaan muuten johonkin suuntaan ? Varsinkin tuo viimeinen kappale on asian ytimessä.
 
Viimeksi muokattu:
Sama onnistuu helposti täälläkin. Se käy esimerkiksi niin että hallitus ei ryhdy kenenkään bulvaaniksi työmarkkinajutskissa. Ei Ruotsin laittomat lakot ole sen takia vähissä että ne on kielletty vaan siksi ettei niihin ole aihetta. Suomessa on ongelmia jotka tulevat näkyviksi siinä että ne aiheuttavat poliittisia lakkoja.

Se että joku on Kangasharjun kanssa eri mieltä ei kai ole synonyymi vihaamiselle? Kenen leipää syöt sen lauluja laulat jne.

Eikös se AY-väki marssinut pois neuvotteluista jo syksyllä ?

Ja eikö se sama väki uhkaillut heti eduskuntavaalien jälkeen että oikeistohallitus tarkoittaa lakkoja ? Mitä tuo tuollainen uhkailu on. Mitä v..tua se niille kuuluu mikä hallituspohja tänne valitaan ?
 
Eikös se AY-väki marssinut pois neuvotteluista jo syksyllä ?

Ja eikö se sama väki uhkaillut heti eduskuntavaalien jälkeen että oikeistohallitus tarkoittaa lakkoja ? Mitä tuo tuollainen uhkailu on. Mitä v..tua se niille kuuluu mikä hallituspohja tänne valitaan ?
Erilaisia väitteitä on julkisuudessa esitetty. Ne kannattaa nauttia runsaan suolan kera.

Minä en ole kuullut kenenkään uhkailevan lakoilla hallituspohjan perusteella. Hallitusohjelmakaavailujen kyllä.
 
"Per Ewaldssonin mukaan poliittinen lakko-oikeus on käytännössä rajoitettu muutamaan tuntiin, ja julkisella sektorilla sitä ei ole ollenkaan."

”Siellä työtaistelut saavat koskea vain työnantajan ja työntekijän välisiä kysymyksiä. Ajatus on, että poliittisiin kysymyksiin vaikutetaan yleisissä vaaleissa. Työmarkkinoilla ei saa toista mahdollisuutta vaikuttaa politiikkaan.”

No siinähän se järkipuhe on sanottu ruotsalaisella suulla. Valehteleeko HS vai vetääkö vaan muuten johonkin suuntaan ? Varsinkin tuo viimeinen kappale on asian ytimessä.
Samainen Ewaldsson sanoi Hesarille jotta "Ruotsissa ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, josta voitaisiin päätellä jokin tietty aikaraja poliittisille lakoille”. :D

Kuten totesin, eivät itsekään tiedä asian oikeaa laitaa. Jos ruåttalaiset ei itse tiedä, ei tiedä kyllä Satonenkaan.
 
Back
Top