Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[Tykinruokaa]

"Länsimainen" raideleveys olisi teknisesti takapakkia, sillä mitä kapeampi raideleveys, sitä huonompi kantavuus. Ja sitä paitsi tiukasti ottaen, Suomen raideleveys on hyvinkin länsimaista perua eli Amerikasta lähtöisin; tsaari valitsi 60" raideleveyden amerikkalaisten insinöörien suosituksesta.

Ja jonkin perustelu sen olemalla "tätä päivää" on jo kornia. "Tätä päivää" on myös wokellus. Ja vertailu Kiinaan on jo kornia kolmanteen potenssiin. Kannattaisi pitää mielessä Roomalainen sanonta quod licet Iovi, non licet bovi.

Vaikeaa se on Ruotsiin ja Norjaan liikennöidä, jos raideleveys ei ole sama. Tuskin suostuvat vetämään Suomen raideleveydellä kiskoja Tromssan satamaan. Telin vaihto on mahdollista, mutta ei kovin käytännöllistä, jos liikennemäärä on suuri.

Tornion telinvaihtoraide odottaa hyväksymislupaa - Osto&Logistiikka

Traficomin ja ruotsalaisviranomaisten täytyy vielä hyväksyä Eurooppa-raiteen liikennekäyttö.

www.ostologistiikka.fi

 

[Rkm]

Väylän sivuilla on hankesuunnitelmaa. Ei tämä välttämättä ihan huono juttu ole, jos nykyinen rata on jo riittämätön tähän maailmanaikaan.

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu - Väylävirasto

vayla.fi

Tämä menee monilla ohi, kun takerrutaan idioottimaisesti ja tottakai myös ideologisesti nimettyyn tunnin junaan.

 

[KMPMT]

Tokihan Torniossa on ollut oikeat raideleveyden vaihtolaitteet (taidettiin jo purkaa uutisen jälkeen), mutta vaatii ne erikoisvaunut.
https://yle.fi/a/3-5611469 Ehkä nyt voisi olla toinen mahdollisuus, jos tuollaisia voitaisiin kehittää uudelleen. Kun tavaraliikenne vapautunut eikä valtion rautatieyhtiöillä enää monopolia. Ja samaa ongelmaahan on Liettuan/Ukrainan rajoilla Puolaan tms. Ja Espanjan ja Ranskan välillä Iberian raideleveyden ja 1435mm raiteen välillä.

Ja ei Helsinki-Turku välillä nyt saada samaa matkustajamäärää kuin pääradalla, mutta voisi sillä välillä kuitenkin nousta prosentuaalisesti enemmän kuin Helsinki-Tampere kun saataisiin lähijunat ja Varsinais-Suomessa olisi lähiliikennettä vaikka Uuteenkaupunkiin jatkona Helsingin suunnasta tuleville. Ja on Turussa ja Helsingissä satamat. Satamien käyttö rautatiekuljetuksissa vaan voi yhtäkkiä muuttua enemmän, että yhtäkkiä tavarajunat meneekin toiseen satamaan(esimerkkinä vaikka Yaralla pasutekuljetusten sataman vaihto Kokkolasta Poriin). Henkilöliikenteessä ei niin radikaaleja muutoksia tule junankäytössä.

 

[YJT]

15 min aika säästö tuntuu mitättömältä mutta kun se kerrotaan kahdella ja työpäivien lukumäärällä ja vielä matkustajamäärällä niin saadaan melkoinen ajansäästö.

Aikaa ei kuitenkaan voi laittaa pankkiin. 15 min säästö suuntaansa ei tarkoita että olisit 30 aikaisemmin työpäivän jälkeen kotona, tai että perjantaina työviikko loppuisi 2,5 h aikaisemmin kun joka työmatkassa on säästetty 15 min. Se vain tarkoittaa, että olet 15 min aikaisemmin työpaikalla ennen kuin työaika alkaa. Kotimatkaa se toki lyhentää siten että jos junan lähtöaika on sama niin olet kotona 15 min aikaisemmin - ellei säästetty aika taas huku siinä että mahdollista jatkoyhteyttä joudutaan taas odottamaan sen 15 min pidempään.

Tietysti jos työaika on liukuva niin työt voi aloittaa aikaisemmin, mutta suurella osalla ei näin ole, joten saatua 15 min aikasäästöä ei voi kertoa matkustajien määrällä, vaan niiden matkustajien määrällä joilla on liukuva työaika.

 

[Tykinruokaa]

Aikaa ei kuitenkaan voi laittaa pankkiin. 15 min säästö suuntaansa ei tarkoita että olisit 30 aikaisemmin työpäivän jälkeen kotona, tai että perjantaina työviikko loppuisi 2,5 h aikaisemmin kun joka työmatkassa on säästetty 15 min. Se vain tarkoittaa, että olet 15 min aikaisemmin työpaikalla ennen kuin työaika alkaa. Kotimatkaa se toki lyhentää siten että jos junan lähtöaika on sama niin olet kotona 15 min aikaisemmin - ellei säästetty aika taas huku siinä että mahdollista jatkoyhteyttä joudutaan taas odottamaan sen 15 min pidempään.

Tietysti jos työaika on liukuva niin työt voi aloittaa aikaisemmin, mutta suurella osalla ei näin ole, joten saatua 15 min aikasäästöä ei voi kertoa matkustajien määrällä, vaan niiden matkustajien määrällä joilla on liukuva työaika.

Ja tämä säästö toteutuu vasta kun koko rata on valmis päästä päähän, ei vielä tämän hallituksen aikana. Rahaa tähän hankkeeseen palaa useita miljardeja riippuen aikataulusta.

 

[Peetteri]

Nopeasta (esim. 160 km/h, 200 km/h tai jopa enemmän kulkevasta) matkustajaliikenteestä on hyötyä siinä, että se laajentaa aluetta millä ihmiset voivat liikkua mukavasti. Esimerkiksi pitkät automatkat eivät ole mukavia.

Maantiedepsykologisesti olisi kyllä kova jos Helsingistä pääsisi Tampereelle ja Turkuun vaikka 30 minuutissa pikajunalla joka vetelee sillä 300 km/h keskinopeudella. Tuntuisi vähän kun jonnekin pk-seudun lähiöön matkaisi. Valitettavasti sitä maksukykyistä populaa näillä väleillä ei ole oikein. 1h20min matkaan tarvitsee jo jonkinnäköistä motivaatiota ja tuntuu että siitä muutaman minsan nopeutumisesta käytännössä ei niin moni hyödy?

 

[fulcrum]

Tokihan Torniossa on ollut oikeat raideleveyden vaihtolaitteet (taidettiin jo purkaa uutisen jälkeen), mutta vaatii ne erikoisvaunut.
https://yle.fi/a/3-5611469 Ehkä nyt voisi olla toinen mahdollisuus, jos tuollaisia voitaisiin kehittää uudelleen. Kun tavaraliikenne vapautunut eikä valtion rautatieyhtiöillä enää monopolia. Ja samaa ongelmaahan on Liettuan/Ukrainan rajoilla Puolaan tms. Ja Espanjan ja Ranskan välillä Iberian raideleveyden ja 1435mm raiteen välillä.

Eikö noissa ollut myös vähän luotettavuusongelmaakin, kun junat temppuilevat nykyisinkin pakkasilla, niin vaihtuvan raideleveyden vaunut lisää siihen uuden tason häiriöherkkyyttä. Ehkä parempi niin että tehtäisiin kaksoisraidetta eurooppalaisella raideleveydellä vaikka Kemiin asti (tai Ouluun jos oikein innostuu).

Tunnin junassa on tietysti se pointti, että tuo rataosuus kaipaa uudistusta muutenkin: ihan perusteltua selvitää, saisiko siitä samalla muutenkin virtaviivaisemman. Toki rahareikiä rataverkossa on muitakin.

 

[Nargö]

"Länsimainen" raideleveys olisi teknisesti takapakkia, sillä mitä kapeampi raideleveys, sitä huonompi kantavuus.

Ero 1435 millimetrin ja 1524 millimetrin välillä on niin pieni, ettei sillä ole käytännössä merkitystä tuon asian kannalta. On olemassa 1435 millin ratoja missä käytetään esimerkiksi jopa 35 tonnin akselipainoja. Suomessa suurin akselipaino on normaalisti joko 22,5 tai 25 tonnia.

 

[Nargö]

Toisaalta tuo on rauhanoloissa totta. Kriisiaikana tai suuronnettomuudessa tilanne voi kuitenkin muuttua radikaalisti ja nopeasti. Tuolloin näkisin, että Suomen suurkaupunkien välillä olisi oltavat toimivat, nopeat ja kapasiteetiltaan riittävän suuren raideyhteydet.

Helsingissä purettiin 2000-luvulla tavararatapihat pois Keski-Pasilasta, Länsisatamasta ja Sörnäisistä. Tästä johtuen suoraa reittiä Helsingistä Turkuun ei oikein voi ajaa tavarajunia. Toimiva reitti kulkisi Vuosaaren satamasta Riihimäelle, ja sieltä joko Karjaan tai Toijalan kautta Turkuun.

 

[Sigma957]

Vielä noista nopeista junista: Jos se 300 km/h kulkeva juna olisi Suomessa kannattavaa toimintaa markkinaehtoisesti, niin se olisi jo rakennettu. Ja markkinaehtoisuudella tarkoitan myös maanomistajien absoluuttista oikeutta määrätä sopivaksi katsomansa hinta niille maille, joiden halki se rata vedetään.

On vedottu myös "mukavuuteen", jota muka nopea juna toisi. Tässä lienee kysymys mukavuuden erilaisesta määritelmästä, sillä minä ainakaan en näe siitä mukavaa, jos Turusta pääsee Helssssinkiin tunnissa jossain junassa. Mukavuus on ihan jotain muuta kuin paikasta toiseen siirtymisen nopeus.

 

[Tykinruokaa]

Vielä noista nopeista junista: Jos se 300 km/h kulkeva juna olisi Suomessa kannattavaa toimintaa markkinaehtoisesti, niin se olisi jo rakennettu. Ja markkinaehtoisuudella tarkoitan myös maanomistajien absoluuttista oikeutta määrätä sopivaksi katsomansa hinta niille maille, joiden halki se rata vedetään.

On vedottu myös "mukavuuteen", jota muka nopea juna toisi. Tässä lienee kysymys mukavuuden erilaisesta määritelmästä, sillä minä ainakaan en näe siitä mukavaa, jos Turusta pääsee Helssssinkiin tunnissa jossain junassa. Mukavuus on ihan jotain muuta kuin paikasta toiseen siirtymisen nopeus.

Jos nyt saataisiin edes 200 km/h nopeus välille Tampere-Helsinki, mikä se joskus on ollut. Nyt nopeus on 160 km/h monissa kohdin pääradalla koska kunto on mennyt niin huonoksi.

 

[Nargö]

Vielä noista nopeista junista: Jos se 300 km/h kulkeva juna olisi Suomessa kannattavaa toimintaa markkinaehtoisesti, niin se olisi jo rakennettu. Ja markkinaehtoisuudella tarkoitan myös maanomistajien absoluuttista oikeutta määrätä sopivaksi katsomansa hinta niille maille, joiden halki se rata vedetään.

Noilla ehdoilla uutta isompaa liikenneinfraa ei juurikaan syntyisi. Tämä varsinkin siitä syystä, että suuri osa liikenneinfran hyödyistä on sellaisia, että rakentaja ei pysty kuittaamaan niitä suorien käyttömaksujen tai muun suoraan itselleen tulevan hyödyn muodossa.

Markkinaehtoisesta maan luovuttamisesta voi aiheutua todella korkeita kuluja tai hankkeen kaatuminen. Jollain keskeisellä paikalla (esimerkiksi vaikka maakannas jonka kautta tie tai rata on pakko vetää) maata omistava pystyy vaatimaan rakentajalta hyvin kallista hintaa maastaan tai vaihtoehtoisesti estämään koko hankkeen jos kieltäytyy kaupoista. Sitä että näin tapahtuu ei ole pidetty yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena ja sen takia on kehitetty lunastus- ja rasitemenettelyt missä hinta määritellään maanmittaustoimituksessa ja viime kädessä oikeudessa.

Toki on ihan eri juttu, että kannattaako suurnopeusratoja rakentaa Suomeen valtionkaan toimesta, kun väestöpohja on pieni.

On vedottu myös "mukavuuteen", jota muka nopea juna toisi. Tässä lienee kysymys mukavuuden erilaisesta määritelmästä, sillä minä ainakaan en näe siitä mukavaa, jos Turusta pääsee Helssssinkiin tunnissa jossain junassa. Mukavuus on ihan jotain muuta kuin paikasta toiseen siirtymisen nopeus.

On se useimpien mielestä mukavaa, että pääsee nopeammin perille ja kyyti on tasaista mikä mahdollistaa erilaisen tekemisen kuin autossa ollessa.

 

[YJT]

Mari Rantanen väistyy sisäministerin tehtävistä

Sisäministeri | Väistyvä sisäministeri Rantanen: ”Rakastan tätä tehtävää, mutta rakastan lastani enemmän”

Rantasen tehtävät ottaa hoitaakseen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

www.hs.fi

...väliaikaisesti

 

[Pihkakoski]

Mari Rantanen väistyy sisäministerin tehtävistä

Sisäministeri | Väistyvä sisäministeri Rantanen: ”Rakastan tätä tehtävää, mutta rakastan lastani enemmän”

Rantasen tehtävät ottaa hoitaakseen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

www.hs.fi

...väliaikaisesti

Jää siis tällä tietoa hoitamaan vakavasti sairastunutta lastaan vuodenvaihteeseen saakka. Rantanen itse asian useaan kertaan esiin tuonut, joten ehkä se tässäkin voidaan mainita. Rantanen toiminut vaikeavammaisena syntyneen lapsensa omaishoitajana. Nuorena 19-vuotiaana yksinhuoltajaäitinä lapsen syntyessä, ei aivan helpoimmat lähtökohdat elämän rakentamiseen. Hattua päästä, ehdottomasti.

 

[YJT]

Jep, tässä muutaman vuoden takaisessa jutussa Rantanen kertoo omaishoitajuudestaan

Tytär Jenna, 23, ei puhu eikä liiku: Mari Rantanen taistelee vammaisten puolesta, ja nyt meni viimeinenkin henkireikä – ”Olemme Esperin tilanteen uhreja”

Kansanedustajaksi noussut Mari Rantanen (ps) on itse kokenut, mitä vaikeasti vammaisten perheiden arkea vaikeuttavia epäkohtia laissa on.

www.iltalehti.fi

 

[Rkm]

Tämä Rantasen homma on vähän ikävä tässä vaiheessa, kun tilanne voi perkelöityä koska tahansa. Melkein oisin sitä mieltä, että joku siihen vt. ministeriksi pitäisi saada kokopäivätyöhön ja äkkiä. Meiän Petterillä ei ollut kyllä tänäänkään mitään mielipidettä tähän.

 

[Raveni]

Tämä Rantasen homma on vähän ikävä tässä vaiheessa, kun tilanne voi perkelöityä koska tahansa. Melkein oisin sitä mieltä, että joku siihen vt. ministeriksi pitäisi saada kokopäivätyöhön ja äkkiä. Meiän Petterillä ei ollut kyllä tänäänkään mitään mielipidettä tähän.

4kk pätkäministerin pesti tuskin kovin montaa kiinnostaa ja olisiko siitä edes hyötyä?

 

[Rkm]

Toivotaan ettei ole tarvetta.

 

[Vonka]

Valtion laitoksista haetaan 400 miljoonan säästöjä.

On se nyt jumaliste, jos 547 miljoonan Yleen ei kosketa, mutta joku 60 miljoonan vuosibudjetin tehokas ja tarpeellinen laitos (esim. supo) olisi leikkauslistalla. Ylen budjetti yleensä kasvaa joka vuosi jopa 18 miljoonalla.

Valtion virastoista lähtöpassit tuhansille ihmisille: tämä 400 miljoonan säästötalkoista tiedetään

Kokoomuslaisen pääministerin Petteri Orpon hallitus säästää reippaasti valtionhallinnosta. Pureuduimme yksityiskohtiin: keitä valtiolla oikeastaan työskentelee ja kuinka paljon?

yle.fi

 

[skärdis]

Tämä Rantasen homma on vähän ikävä tässä vaiheessa, kun tilanne voi perkelöityä koska tahansa. Melkein oisin sitä mieltä, että joku siihen vt. ministeriksi pitäisi saada kokopäivätyöhön ja äkkiä. Meiän Petterillä ei ollut kyllä tänäänkään mitään mielipidettä tähän.

Lulu on aika kova täti, eikä liikennepuolella mitään erityistä hätää ole. Toivottavasti Petterin junaratahanke hautautuu samalla kun ei vaan ehdi kaikkea.