Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tonoppa
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ei korjattavaa, noinhan asiat yleensä kerrotaan meille.
On kuitenkin lukuisia esimerkkejä vallan huipulta että lopputulos on toisenlainen, mistä kansalaiselle on jäänyt alkujaan mieliku a ja ymmärrys.
Tämän vuoksi noita pitää vahtia matkalla jolla suunnitelmat "jalostuvat".

.
 
Alkaa pikkuhiljaa riittää tämän maan elättäminen vittu koskaan ei ole veroprosentti ollut alle 30% ja nyt taas verotusta kiristetään.

Vittu nyt alkaa riittämään ja vaikka lähtisi maasta pois ei tuosta vitun verovelvoitteesta pääse edes sillä eroon.
 
Taloustieteilijät (Holappa ja Kangasharju) näkevät hyvää ja huonoa tässä. Sopeuttamisista ovat vähän eri linjoilla, mutta yhtä mieltä he ovat siitä, että kasvun puuttuessa mikään toimi ei onnistu.

Suomi jäi finanssikriisin jälkeen talouskasvussa jälkeen. Nyt hallitus pyrkii vähentämään julkista velkaa, mutta samalla velan määrä jatkaa kasvuaan.

Kunnollinen talouskasvu puuttuu. Kangasharju näkee hyvänä sen, että sopeuttamistoimenpiteistä pidetään kiinni, mutta talouskasvua ja tuottavuutta edistävät toimet ovat hänen mukaansa vajavaisia.

Holapan mukaan leikkaukset voivat heikentää entisestään suhdannetta.

 
Taloustieteilijät (Holappa ja Kangasharju) näkevät hyvää ja huonoa tässä. Sopeuttamisista ovat vähän eri linjoilla, mutta yhtä mieltä he ovat siitä, että kasvun puuttuessa mikään toimi ei onnistu.

Suomi jäi finanssikriisin jälkeen talouskasvussa jälkeen. Nyt hallitus pyrkii vähentämään julkista velkaa, mutta samalla velan määrä jatkaa kasvuaan.

Kunnollinen talouskasvu puuttuu. Kangasharju näkee hyvänä sen, että sopeuttamistoimenpiteistä pidetään kiinni, mutta talouskasvua ja tuottavuutta edistävät toimet ovat hänen mukaansa vajavaisia.

Holapan mukaan leikkaukset voivat heikentää entisestään suhdannetta.


Vaikka otsikosta ei selviä, toisen mielestä on ihan OK, että kasvu vähän supistuu samalla kun kulurakennetta tervehdytetään.
Sopii arvata kumman...

Ja mikä kuva tästä uutisesta jää äkkiseltään mieleen ainakin itselle: "Hallitus leikkaa - kurjistaa - talouskasvua ei tule - hallitus vaihtoon" Mikä taisi olla tarkoituskin


Aki Kangasharju

Toimitusjohtaja, ETLA


Vaikka hallituksen toimet saattavat hetkellisesti hidastaa talouskasvua, pitkän aikavälin sopeuttaminen on Kangasharjun mielestä välttämätöntä.

– Jos nyt vähän tämä hallituksen sopeuttava linja sitä kasvua taittaa, niin se ei mitään haittaa, Kangasharju sanoo. Hänestä pitkän aikavälin ongelmat ovat niin suuret, että lyhyen aikavälin suhdannevaihteluista ei kannata välittää.

Lauri Holappa:​


* Juttua täydennetty kell0 16.17, lisätty tieto: Holappa on valtiotieteiden tohtori, joka on erikoistunut poliittisen talouden tutkimukseen ja jälkikeynesiläiseen talousteoriaan.


Jälkikeynesiläinen taloustiede Suomessa:kriittinen katsaus
Lopuksi haluan vielä tuoda esiin sen, ettäjälkikeynesiläisille on tyypillistä esittää täysinristiriitaisia ajatuksia taloudesta ja talouspolitiikasta. Ahokas ja Holappa (2014, 10) kirjoittavat, että ”valtion tulojen ja menojen tasapainolle altistettu finanssipolitiikka ei ole koskaanjärkevää talouspolitiikkaa”. Kauppalehdelle(24.8.2015) antamassa haastattelussa Ahokaskuitenkin sanoi, että on tärkeää pitää julkinentalous tasapainossa, vaikka hän samalla ilmoittikannattavansa neljän miljardin euron elvytystä.
- Kirjoittaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Tervala

HS.fi: Suomessa aloittaa uusi ajatuspaja, joka haluaa eroon talouskuripuheesta: ”Olen varautunut paskamyrskyyn”

Talouspolitiikka|Uuden talousajattelun keskus saa rahoituksensa saksalaiselta Dezernat Zukunftilta.


Valtiotieteiden tohtori Lauri Holappa johtaa Uuden talousajattelun keskusta. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Li Anderssonin (vas) talouspoliittisena erityisavustajana.

Valtiotieteiden tohtori Lauri Holappa johtaa Uuden talousajattelun keskusta. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Li Anderssonin (vas) talouspoliittisena erityisavustajana. Kuva: Antti Yrjönen

Robert Sundman HS




=> Uuden talousajattelun keskus
Uuden talousajattelun keskus (UTAK) on puoluepoliittisesti sitoutumaton ajatushautomo, jonka pyrkimyksenä on keynesiläisen hyvinvointivaltion päivittäminen 2020-luvulle. UTAKin yhteiskunnallisia tavoitteita ovat demokratia, täystyöllisyys, tasa-arvo, kestävä kehitys sekä pienet varallisuus- ja tuloerot.


Lauri Holappa Toiminnanjohtaja​

* Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Li Anderssonin (vas) talouspoliittisena erityisavustajana

Antti Alaja Asiantuntija​

Juha Leppänen Puheenjohtaja​

Tuulia Pitkänen Varapuheenjohtaja​

* toiminut aiemmin pääministeri Sanna Marinin kabinettipäällikkönä

Niina Kari Hallituksen jäsen​

* https://vasemmistofoorumi.fi/niina-kari-mika-dollarijarjestelmassa-mattaa/
* Hän on aiemmin työskennellyt Amnesty International -ihmisoikeusjärjestössä

Laura Nordström Hallituksen jäsen​

* Akateemisen Poliittinen talous -aikakauskirjan toinen päätoimittaja.
* "Sinileväseikkailu oli menestys! Kiitos vielä @Haavisto @mariholopainen ja @InkaHopsu" - Vihr puoluekirja?

Patrizio Lainà Hallituksen jäsen​

* Pääekonomisti STTK https://www.sttk.fi/kontakti/henkilo/lainà-patrizio/

Johan Wahlsten Hallituksen jäsen​



Poliittisesti sitoutumaton ...myassss
 
Viimeksi muokattu:
Korjatkaa, jos väärässä mutta käsittääkseni ajatus hallituksella oli myydä valtio-omisteisista yhtiöistä omistusosuuksia pois, mutta yhä pitäen enemmistö aseman yhtiössä?
Se vaan, että mitä vähemmän omistaa, sitä vähemmän sieltä saa osinkoja. Tuo valtion pitkään rakennetun omaisuuden myynti on kuin housuun kusemista pakkasella.

Tuolla yhdessä Fb:n ryhmässä oli ehdotus, jolla tätä julkisen talouden kurimusta voisi ruveta perkaamaan: julkisen sektorin alaportaan palkoista -10 %, keskitasolla -20 % ja ylätasolla -30 %. Näin pitäisikin menetellä.
 
Taloustieteilijät (Holappa ja Kangasharju) näkevät hyvää ja huonoa tässä. Sopeuttamisista ovat vähän eri linjoilla, mutta yhtä mieltä he ovat siitä, että kasvun puuttuessa mikään toimi ei onnistu.

Suomi jäi finanssikriisin jälkeen talouskasvussa jälkeen. Nyt hallitus pyrkii vähentämään julkista velkaa, mutta samalla velan määrä jatkaa kasvuaan.

Kunnollinen talouskasvu puuttuu. Kangasharju näkee hyvänä sen, että sopeuttamistoimenpiteistä pidetään kiinni, mutta talouskasvua ja tuottavuutta edistävät toimet ovat hänen mukaansa vajavaisia.

Holapan mukaan leikkaukset voivat heikentää entisestään suhdannetta.

Monet toimet itse asiassa voivat pahentaa tilannetta. Esim alv noston vaikutukset eivät ole täysin ennustettavissa ja vaikutukset voivat olla myös negatiiviset. Suomessa ongelmana on pääomien puute, kateus ja huono ostovoima. Noihin ei omasta mielestä ole tullut muutoksia. Samalla väestö vanhenee ja koko vanhenemisen hoito lepää toiveiden varassa. Täytyisi tehdä radikaaleja päätöksiä mutta niitä ei kuulu eikä niistä edes keskustella.
 
Tuolla yhdessä Fb:n ryhmässä oli ehdotus, jolla tätä julkisen talouden kurimusta voisi ruveta perkaamaan: julkisen sektorin alaportaan palkoista -10 %, keskitasolla -20 % ja ylätasolla -30 %. Näin pitäisikin menetellä.
Veikkaan, että tuota esittänyt ja sitä kannattavat eivät ole töissä julkisella sektorilla... Mutta mites olisi sellainen, että kaikilta muilta -30% ja mulle +30%?

Mutta vakavissaan; ei siitä ole montaakaan vuotta, kun julkinen sektori osallistui säästötalkoisiin kikyttämällä osan lomarahoista valtiolle. Säästäminen ja leikkaaminen on toki pakollista, mutta nyt jo vuosiansiot ovat erilaisten säästötoimien takia pudonneet muutamassa vuodessa varmaan sen kymmenen prosenttia tai ainakin lähelle. Viimeisimmät toimenpiteet astuivat voimaan heinäkuussa.
 
Veikkaan, että tuota esittänyt ja sitä kannattavat eivät ole töissä julkisella sektorilla... Mutta mites olisi sellainen, että kaikilta muilta -30% ja mulle +30%?

Mutta vakavissaan; ei siitä ole montaakaan vuotta, kun julkinen sektori osallistui säästötalkoisiin kikyttämällä osan lomarahoista valtiolle. Säästäminen ja leikkaaminen on toki pakollista, mutta nyt jo vuosiansiot ovat erilaisten säästötoimien takia pudonneet muutamassa vuodessa varmaan sen kymmenen prosenttia tai ainakin lähelle. Viimeisimmät toimenpiteet astuivat voimaan heinäkuussa.
En tiedä kyseisen esittäjän tarkkaa taustaa, mutta käsittääkseni yksityisellä sektorilla on hommissa.

Mutta jos miettii oikeasti pitemmän ajalta Suomea, niin kyllä julkisen sektorin palkkaus on ollut yksityistä huonompi ja näin pitääkin olla, koska se yksityinen sektori kuitenkin koko homman kustantaa. Mieluummin julkisella sektorilla pitäisi pysyä siinä vanhan Turun sinapin mainoksen valtion leipä - mallissa (pitkä, mutta kapea).

Ja sitten tuo mainittu kikytys: iskikö se eniten sinne palkkahaitarin ala- vai yläpäähän? Leikkaisiko se reilusti ministereiden ja kanistereiden palkkoja? Tässä on nykysuomalaisen julkisen puolen järjestelmän pahin moraalinen ongelma: Mikään leikkaus ei koske tuntuvasti sinne yläpäähän.
 
Suomessa on jo pitkään pienennetty julkisen sektorin kokoa yhtiöittämällä ja ulkoistamalla toimintoja. 1990-luvulla esimerkiksi Posti- ja telelaitoksen sekä Valtionrautateiden yhtiöittäminen pienensi kerralla valtion työntekijämäärää kymmenillä tuhansilla. Ja esimerkiksi puolustusvoimia on supistettu perustamalla Millog ja Leijona Catering.

Mutta ei se todellisuudessa niin mene, että yhtiömuotoinen toiminta kannattaa ja virastomuotoinen toiminta ei kannata. Kannattavuuden raja on paljon häilyvämpi, ja se riippuu pitkälti siitä, että mitä tehdään ja mistä rahat toimintaan tulevat.
 
Ja sitten on myös se, että julkisen sektorin toimintojen ei oletetakaan olevan suoraan kannattavia. Paljonko esim maanpuolustus tai koululaitos tuottaa voittoa? Lopetetaan sitten koko homma, jos ei voida mitata taloudellista voittoa; vai onko niin että julkinen sektori luo perustan, jonka varassa yksityinen sektori voi tehdä sitä tuottavaa työtä?
 
En tiedä kyseisen esittäjän tarkkaa taustaa, mutta käsittääkseni yksityisellä sektorilla on hommissa.

Mutta jos miettii oikeasti pitemmän ajalta Suomea, niin kyllä julkisen sektorin palkkaus on ollut yksityistä huonompi ja näin pitääkin olla, koska se yksityinen sektori kuitenkin koko homman kustantaa. Mieluummin julkisella sektorilla pitäisi pysyä siinä vanhan Turun sinapin mainoksen valtion leipä - mallissa (pitkä, mutta kapea).

Ja sitten tuo mainittu kikytys: iskikö se eniten sinne palkkahaitarin ala- vai yläpäähän? Leikkaisiko se reilusti ministereiden ja kanistereiden palkkoja? Tässä on nykysuomalaisen julkisen puolen järjestelmän pahin moraalinen ongelma: Mikään leikkaus ei koske tuntuvasti sinne yläpäähän.
Ahaa aivan aivan. Mitäs me julkisen sektorin työntekijät tästä opimme? No vaihdetaan tietysti yksityiselle! Aivan kuten lääkärit ovat jo tehneet pitkään (ja tämän takia julkisen ostopalvelukulut räjähtäneet, krooninen lääkäripula ja sote helisemässä). Kuka idiootti sitä julkisen suolakaivoksiin jäis yksityisten armeliaisuuden ja almujen varaan. Valot päälle.
 
Ahaa aivan aivan. Mitäs me julkisen sektorin työntekijät tästä opimme? No vaihdetaan tietysti yksityiselle! Aivan kuten lääkärit ovat jo tehneet pitkään (ja tämän takia julkisen ostopalvelukulut räjähtäneet, krooninen lääkäripula ja sote helisemässä). Kuka idiootti sitä julkisen suolakaivoksiin jäis yksityisten armeliaisuuden ja almujen varaan. Valot päälle.

Julkinen on vähän kuin huolto. Ei varustettu hyökkäämään, mutta välttämättömän tärkeä osa kokonaisuutta. Tehtävä on kuitenkin tukea yksityistä taloutta, ei olla se.
 
Vaikka otsikosta ei selviä, toisen mielestä on.
Otsikko on tyypillistä Yleä. Taloustieteilijät muka väittävät, että hallitus supistaa budjetillaan talouskasvua. On haastateltu kahta joista vain toinen (Holappa) sanoo näin ja hänkin ehdollisena. Eli että se on mahdollista. Hän saa tietysti äänensä ensin kuuluviin jutussa, ja Kangasharju tulee jossain perällä. Suurin osa ihmisistä, jotka kurkkasivat sivua, näkivät vain otsikon.

Klassinen argumentointivirhe olisi kuitenkin esittää, ettei Holappa ymmärrä taloudesta, koska hän oli Anderssonin neuvonantaja. Voi ehkä sanoa, että hänen viitekehyksensä on toinen kuin Kangasharjun.

Pointti oli kuitenkin se, että molempien mukaan kusessa ollaan, ja kehitys on ollut pitkä. Tämä hallitus sentään edes yrittää jotain mutta se ei ilman kasvua riitä yhtään mihinkään. Pitää päästä oikealle uralle.

Kyllä minä uskon, että vuonna 2025 alkaa kelkka vähän kääntyä, kun ei hönöillä ja aleta kustantaa koko maailman hyvinvointia.
 
Alkaa pikkuhiljaa riittää tämän maan elättäminen vittu koskaan ei ole veroprosentti ollut alle 30% ja nyt taas verotusta kiristetään.

Vittu nyt alkaa riittämään ja vaikka lähtisi maasta pois ei tuosta vitun verovelvoitteesta pääse edes sillä eroon.
Tämä!
Ei voisi juuri oikeistolaisempi hallitus olla ja lopputulemana verotus kiristyy (TAAS!) ylemmissä tuloluokissa.
Ketä tässä voisi äänestää, kun nämäkin sitten loppupeleissä kiristää ansiotulojen verotusta.
Ja yhteiskunnan tissiä lutkuttavat loisijat ulisee joka uutis- tai ajankohtaislähetyksessä, kun heidän tyhjänpäiväisten puuhastelujen rahoituksesta ollaan hitunen viemässä. Menisivät oikeisiin töihin, mutta eihän niistä ole.

Ed. typo
 
Alkaa pikkuhiljaa riittää tämän maan elättäminen vittu koskaan ei ole veroprosentti ollut alle 30% ja nyt taas verotusta kiristetään.

Vittu nyt alkaa riittämään ja vaikka lähtisi maasta pois ei tuosta vitun verovelvoitteesta pääse edes sillä eroon.

Saisi edes vastiketta, mutta edelleen joudut esim. päivähoidon itse maksamaan. Paitsi jos olet työtön, silloinhan ihminen on niin rikki, että ilmaiseksi pitää saada lapset hoitoon.
 
Saisi edes vastiketta, mutta edelleen joudut esim. päivähoidon itse maksamaan. Paitsi jos olet työtön, silloinhan ihminen on niin rikki, että ilmaiseksi pitää saada lapset hoitoon.
Tämä on kyllä ihan selkeä kannustinloukku. Nimenomaan työssäkäyville se mukuloiden hoito pitäisi olla halpaa. Tulorajat on aika pienet että joudut maksamaan täyden maksun.
 
Tämä on kyllä ihan selkeä kannustinloukku. Nimenomaan työssäkäyville se mukuloiden hoito pitäisi olla halpaa. Tulorajat on aika pienet että joudut maksamaan täyden maksun.

Halpaahan se onkin, reilu 300 eukkaa kk ekasta ja tokasta 40% tästä. Reilut parikymmentä vuotta takaperin se oli vielä ensimmäisestä 480 euroa jne.

Tässä elämän tilanteessa voisi tietysti jo kyseenalaistaa kuuluuko minun ylipäätään maksaa muiden penskojen hoidosta vai olisiko paikallaan purkaa subventointi ja laittaa laskua todellisten kulujen mukaan palvelun käyttäjille. ;-)
 
Halpaahan se onkin, reilu 300 eukkaa kk ekasta ja tokasta 40% tästä. Reilut parikymmentä vuotta takaperin se oli vielä ensimmäisestä 480 euroa jne.

Tässä elämän tilanteessa voisi tietysti jo kyseenalaistaa kuuluuko minun ylipäätään maksaa muiden penskojen hoidosta vai olisiko paikallaan purkaa subventointi ja laittaa laskua todellisten kulujen mukaan palvelun käyttäjille. ;-)

Niin, mehän olemmekin vasta maailman kolmanneksi vanhin valtio (lähde, Sixten Korkkimies a-studiossa 10 minuuttia sitten), vielä on kirittävää.

Lastenhoidon kustantaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin.
 
Tämä on kyllä ihan selkeä kannustinloukku. Nimenomaan työssäkäyville se mukuloiden hoito pitäisi olla halpaa. Tulorajat on aika pienet että joudut maksamaan täyden maksun.

Asiaanhan liittyy sekin, että virallisesti se toiminta mitä päiväkodeissa järjestetään ei enää nykyään ole lastenhoitoa. Sen sijaan se on "varhaiskasvatusta", eli eräänlainen julkinen lastenkasvatuspalvelu joka ymmärretään jokaisen lapsen oikeudeksi. Tämän lastenkasvatuspalvelun yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteeksi on myös listattu syrjäytymisen ehkäisy, eli oikeastaan työttömien lapset ovat päiväkotien tärkein kohderyhmä eikä niinkään työssäkäyvien lapset. ;)
 
Ei mene ihan suoraan otsikkoon, mutta sivuaa.

Vihervasemmisto parkuu, kun suurituloisia ei kuristeta hengiltä. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus - vain Lii osaa sihauttaa sen oikein.

Jos ei halua klikata, niin vastaus pohditaan miten kävi, on että hyvin kävi. Verotulot lisääntyivät ja toimeliaisuus lisääntyi.

 
Back
Top