Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[Vonka]

Adlercreutzille sanoisin, että kyllä tiedän aika hyvinkin, että koulutukseen satsaaminen on investointi tulevaisuuteen ja aikanaan se ei ollut vain yksi valttimme vaan ainoa valtti. Mehän tulimme itse 1900-luvulla 50 vuodessa kehitysmaiden joukosta maailman kärkeen. Päätettiin, että se nousu rakennetaan koulutukselle. Onnistui.

Panostukset pysähtyivät 1990-luvulla eikä konetta saatu uudelleen käyntiin. Olemme jo Chilen takana koulutusmaana.

Amiksissa ei tapahdu mitään oppimista ja sieltä kai napsitaan nyt vielä lisää. Sekin arveluttaa. Ehkä tämä oli sellainen juttu, että otetaan joka hallintoalalta vähän. Lypsäviin lehmiin ja strategiseen pääomaan ei kyllä olisi hyvä koskea.

Koulutukselle on käynyt kuin tieverkolle. Jotenkuten pidetään hengissä ja kiillotetaan joitakin näkyvämpiä pääväyliä. Strategia, pitkän aikavälin strategia puuttuu. Koulutus on tavallaan sen rahoja nielevän soten kanssa samassa tarkastelulaatikossa, mitä valtion rahoihin tulee. Poliittinen valinta on nyt tämä tyhjäkäynti.

Sekin vaikuttaa kasvu-uran hyytymiseen omalla tavallaan. Poliitikot eivät aina näe asioita, jotka eivät ole suoraan ja välittömästi mitattavaa. Koulutus on sellainen. Tulokset syntyvät viiveellä. Perehtyneet tietävät, miten kalliiksi tulevat hikikomorit, syrjäytyneet ja päihdenuoret. Ei meillä olisi niihinkään varaa jos ei kädettömiin deeguihinkaan.

Tai kyllä ministerit tietävät tämän ihan hyvin, mutta eivät tee muuta kuin nostavat palkkaa ja pyörivät kateedereilla. Äkkiäkös se kausi vilahtaa.

 

[Vonka]

Verotuksessa olisi helpotettava yritysten mahdollisuuksia rekrytoida. Palkkaa on aina ilo maksaa, jos siihen on rahaa. Työtä kyllä on. Tekemätöntä työtä joka paikka väärällään.

Kuvitellaanpa, että olen yhden miehen firma, homma on laajentunut ja tarvitsisin kaverin. Opettaisin hommiin vaikka hyvän amisjätkän. Eivät mitään osaa mutta opettaisin, jos on hyvä.

Syötä laskuriin työntekijän bruttopalkka ja ikä, niin laskuri antaa eritellyn arvion

• TyEL-maksun
• sairausvakuutusmaksun
• työttömyysvakuutusmaksun
• tapaturmavakuutuksen ja ryhmähenkivakuutuksen maksun sekä
• lomarahan määrästä.

Palkkalaskuri

Palkkalaskurin avulla voit arvioida TyEL-maksujen suuruuden sekä millaisia muita kuluja työntekijän palkkaamisesta tulee työnantajalle. Huomioithan, että laskurin arvio on suuntaa antava. Kustannuksiin vaikuttavat lisäksi mm. työehtosopimus sekä lomien ja sairauspoissaolojen määrä.

palkkalaskuri.elo.fi

 

[Vonka]

Mutta mitäs näistä. Tämä maa on yksi iso kummelistoori. Kolmelta mielenterveysjärjestöltä leikataan 800 000, mutta hallitus sijoittaa kuusi miljoonaa ministerien rasisminvastaiseen koulutukseen.

Koulutus tullaan pitämään iltakoulun yhteydessä kolmena vuotena. Täytyy olla kallis konsultti... Ei kun toteutus on vielä auki. Raha vain on varattu. Ehkä niistä tulee hyviäkin kemuja.

Mielenterveyssyistä on poissaoloja, joiden kustannukset ovat miljardiluokkaa. Vuosittain. Eikö siihen ministerien rasismikoulutukseen vähempi olisi riittänyt...

Hallitus | Tällainen on ministereille suunniteltu rasisminvastainen koulutus

Valtioneuvoston rasisminvastaiseen toimenpideohjelmaan on varattu kuusi miljoonaa euroa.

www.hs.fi

 

[-TripleX-]

Verotuksessa olisi helpotettava yritysten mahdollisuuksia rekrytoida. Palkkaa on aina ilo maksaa, jos siihen on rahaa. Työtä kyllä on. Tekemätöntä työtä joka paikka väärällään.

Kuvitellaanpa, että olen yhden miehen firma, homma on laajentunut ja tarvitsisin kaverin. Opettaisin hommiin vaikka hyvän amisjätkän. Eivät mitään osaa mutta opettaisin, jos on hyvä.

Syötä laskuriin työntekijän bruttopalkka ja ikä, niin laskuri antaa eritellyn arvion

• TyEL-maksun
• sairausvakuutusmaksun
• työttömyysvakuutusmaksun
• tapaturmavakuutuksen ja ryhmähenkivakuutuksen maksun sekä
• lomarahan määrästä.

Palkkalaskuri

Palkkalaskurin avulla voit arvioida TyEL-maksujen suuruuden sekä millaisia muita kuluja työntekijän palkkaamisesta tulee työnantajalle. Huomioithan, että laskurin arvio on suuntaa antava. Kustannuksiin vaikuttavat lisäksi mm. työehtosopimus sekä lomien ja sairauspoissaolojen määrä.

palkkalaskuri.elo.fi

Laskuria katsomattakin tietää, että lähes poikkeuksetta lopputulos olisi sellainen, että joudut maksamaan em. asiat huomioiden enemmän siitä toisesta työllistetystä kuin yrittäjänä saat tuloa itsellesi, mikä tietenkin yrittäjän näkökulmasta on aivan älytöntä. Se juuri sisään otettu osaamaton kaveri jota opastat oman työn ohessa on yritykselle kalliimpi kuin yrittäjä itse joka osaamisellaan sekä työllään kantaa molemmat eteenpäin.

Tässä on koko tämän valtakunnan suurin kannustinloukku.

 

[Sigma957]

Adlercreutzille sanoisin, että kyllä tiedän aika hyvinkin, että koulutukseen satsaaminen on investointi tulevaisuuteen ja aikanaan se ei ollut vain yksi valttimme vaan ainoa valtti. Mehän tulimme itse 1900-luvulla 50 vuodessa kehitysmaiden joukosta maailman kärkeen. Päätettiin, että se nousu rakennetaan koulutukselle. Onnistui.

Panostukset pysähtyivät 1990-luvulla eikä konetta saatu uudelleen käyntiin. Olemme jo Chilen takana koulutusmaana.

Amiksissa ei tapahdu mitään oppimista ja sieltä kai napsitaan nyt vielä lisää. Sekin arveluttaa. Ehkä tämä oli sellainen juttu, että otetaan joka hallintoalalta vähän. Lypsäviin lehmiin ja strategiseen pääomaan ei kyllä olisi hyvä koskea.

Koulutukselle on käynyt kuin tieverkolle. Jotenkuten pidetään hengissä ja kiillotetaan joitakin näkyvämpiä pääväyliä. Strategia, pitkän aikavälin strategia puuttuu. Koulutus on tavallaan sen rahoja nielevän soten kanssa samassa tarkastelulaatikossa, mitä valtion rahoihin tulee. Poliittinen valinta on nyt tämä tyhjäkäynti.

Sekin vaikuttaa kasvu-uran hyytymiseen omalla tavallaan. Poliitikot eivät aina näe asioita, jotka eivät ole suoraan ja välittömästi mitattavaa. Koulutus on sellainen. Tulokset syntyvät viiveellä. Perehtyneet tietävät, miten kalliiksi tulevat hikikomorit, syrjäytyneet ja päihdenuoret. Ei meillä olisi niihinkään varaa jos ei kädettömiin deeguihinkaan.

Tai kyllä ministerit tietävät tämän ihan hyvin, mutta eivät tee muuta kuin nostavat palkkaa ja pyörivät kateedereilla. Äkkiäkös se kausi vilahtaa.

Koulutuksessa vaan pitäisi pohtia, että mitä koulutetaan? Lisää yhteiskuntatanhuamisen maistereita ja naistutkimuksen tohtoreita, joita kukaan vientiyritys ei palkkaa, mutta joille räätälöidään yhä uusia julkisen sektorin virkoja?

Meillä pitäisi oikeasti pohtia koko koulutusjärjestelmää siitä näkökulmąta, että mikä olisi parasta koko kansankokonaisuudellemme eikä pelkästään kympin tytöille. Ja, siinä pitäisi olla rohkeita myös tutkia, miten asioita muualla tehdään. Voisiko esimerkiksi Sveitsistä ottaa mallia kisällijärjestelmästä ja ylipäätään pienemmästä "juovasta" ammattikoulutus vs. akateeminen koulutus.

Suomessa on käynyt vähän kuin Afrikassa, jossa ainakin jossain vaiheessa uskottiin akateemisen korkeakoulutuksen automaattiseen autuuteen, mutta kävikin niin, että yksityisen sektorin sijasta ne koulutetut paisuttivat virkakoneistoa yhä isommaksi ja talousongelmat vain pahenivat.

Osana tuota koulutuskokonaisuuden uudistusta pitäisi uudistaa myös radikaalisti virkakelpoisuusvaatimukset jne. sellaisiksi, joissa, se työtehtävän todellinen vaativuus heijastaa myös koulutus vaatimusta ja sellaisiin tehtäviin, joihin ennen riitti jopa peruskoulu, ei enää vaadittaisi vaatimisen ilosta korkeakoulututkintoa. Siitä syntyisi myös säästöjä.

 

[Morapuukko]

Suomessa on tekemisen laatu yleisesti ottaen täyttä paskaa verrattuna esim. Sveitsiin, joten en näe "kisällijärjestelmää" mitenkään tavoiteltavana asiana.

 

[Rauhantekijä]

Kolmelta mielenterveysjärjestöltä leikataan 800 000, mutta hallitus sijoittaa kuusi miljoonaa ministerien rasisminvastaiseen koulutukseen.

Onko muilla mailla tarvetta laittaa rahaa "rasismin vastaiseen kampanjaan" ?

Jos tästä EI ole muualta positiivisia vaikutusnäyttöjä, ei Suomessakaan pitäisi laittaa rahaa hömppään. Minusta on täysin riittävää, että aihe pyörii keskusteluissa ja mediassa ja aika parantaa tilannetta. Muuta ei tarvita.

.

 

[Vonka]

Meillä pitäisi oikeasti pohtia koko koulutusjärjestelmää siitä näkökulmąta, että mikä olisi parasta koko kansankokonaisuudellemme eikä pelkästään kympin tytöille..

Tärkeä asia. Nämä ovat juuri niitä poliittisia valintoja. Norjassa käytiin vuonna 2011 julkinen keskustelu, ja muiden muassa sukupuolentutkimuksen tutkimushanke menetti sen jälkeen valtiontukensa.

 

[-TripleX-]

Koulutuksen alasajo johtuu lähes yksistään vaatimustason laskusta. Kenestäkään ei tule huippua kun ei vaadita kovaa tasoa, tulee hyödyttömiä mukamas osaajia sekä vastuunvälttelijöitä.

Pitää tarkastella mitä koulutetaan kuten @Sigma957 totesikin, mutta yhtä tärkeää on vaatia korkeaa tasoa oli se koulutus mikä tahansa. Kukaan ei tee mitään sekundatason muurareilla tai yliopistotutkijoilla, mutta yksikin todellinen osaaja saa näkyvää aikaan.

Luokalla jäänti alakoulusta lähtien sekä opetustuntien lukumäärän nosto niille jotka eivät pysy mukana täytyy olla selviö, nyt sotketaan osaajat osaamattomien kanssa sekaisin että saadaan keskimääräisenä massana kaikki luokalta pois.

 

[Tykinruokaa]

Suomi on euromaa ja se on muuttanut kaiken toiminnan taloudellisesti haastavaksi. Onko yhtään euromaata, joka on taloudellisesti alijäämän ja velan suhteen enää sopimusten sallimissa rajoissa? Pitäisi olla jokin strategia millaista taloutta kannattaa nyky Suomessa pyörittää. Se ei voi olla samanlaista, kuin oli markka aikana vielä 1990 luvun lopulla. Vienti ei voi olla enää niin merkittävä työllistäjä, eikä sitä pidä väkisin pitää pystyssä. Ehkä jokin Irlannin malli voisi toimia myös Suomessa.

 

[Vonka]

Kaikkonen istuu aamutelkussa ja on aika maltillinenkin oppositiomieheksi. Näkee monien toimien tarpeen mutta on joistakin keinoista eri mieltä. Hänen mukaansa leikkaaminen ja verojen korottaminen keinoina eivät ole kasvutoimia. Monet keinot hän hyväksyy mutta joitakin pitää hölmönä lyhyen aikavälin rahankeruuna. Esim. arvonlisäveron nosto kesken kauden oli hankala eikä Suomen muutenkaan Kaikkosen mukaan pitäisi profiloitua EU:n toiseksi kalleimmalla alvilla.

Monien alojen palkkojen sitominen vientimalliin ei ollut hänen mielestään edes kaikkien työnantajien mielestä hyvä idea ja sementoi monet naisvaltaiset alat pysyvästi takamatkalle.

Toimittaja kysyy sitten kepun keinoja. Tässä nousee vahva ero saksia ja keppiä heiluttavan visioihin.

Kaikkonen kehittäisi yritysverotusta Viron suuntaan eli yritysten sisään jäävä rahaa verotettaisiin huomattavasti vähemmän (houkuttelisi investoimaan).

Tukitoimet pitäisi saada myös pienille yrityksille. Suuryritykset ovat jo hyvässä hemmottelussa.

Työurien pidentämiseen olisi vapaaehtoinen keino. Osa suomalaisista olisi vapaaehtoisestikin pitempään, jos eläkeiän myöhentäminen palkittaisiin kevyemmällä verotuksella.

Kaikkonen hyväksyy kaiken panostuksen turvallisuuteen ja tukee hallituksen toimia sen kehittämisessä.

 

[YJT]

Onko muilla mailla tarvetta laittaa rahaa "rasismin vastaiseen kampanjaan" ?

Eiköhän tämä johdu ihan suoraan siitä median synnyttämästä rasismikohusta. Mesimäyrä- ei kun majavakravatit ja vuosien takaiset somekirjoittelut jotka ovat taakka joissakin puolueissa, mutta vanhat mokailut eivät toisissa.

 

[YJT]

Luokalla jäänti alakoulusta lähtien sekä opetustuntien lukumäärän nosto niille jotka eivät pysy mukana täytyy olla selviö, nyt sotketaan osaajat osaamattomien kanssa sekaisin että saadaan keskimääräisenä massana kaikki luokalta pois.

Tuttava on äidinkielen opettajana eräässä nk eliittilukiossa. Kertoo, että osa kympin äikän numerolla lukioon tulleista on taidoiltaan sellaisia että pääsevät rimaa hipoen lukion kursseista läpi, ja osa on sellaisia että pitäisi opiskella S2 eli suomi toisena kielenä -kursseilla.

Oma näkemykseni on, että peruskoulussa pitäisi olla ylioppilaskirjoituksia vastaavat valtakunnalliset, ja valtakunnallisen kriteerein arvioitavat loppukokeet ainakin tärkeimmissä aineissa. Näitä loppukokeita voisi olla ainakin yläkoulun lopussa, mutta myös esim seitsemännellä luokalla; ja näillä pitäisi olla merkittävä vaikutus peruskoulun päättötodistukseen.

 

[Raveni]

Tuttava on äidinkielen opettajana eräässä nk eliittilukiossa. Kertoo, että osa kympin äikän numerolla lukioon tulleista on taidoiltaan sellaisia että pääsevät rimaa hipoen lukion kursseista läpi, ja osa on sellaisia että pitäisi opiskella S2 eli suomi toisena kielenä -kursseilla.

Oma näkemykseni on, että peruskoulussa pitäisi olla ylioppilaskirjoituksia vastaavat valtakunnalliset, ja valtakunnallisen kriteerein arvioitavat loppukokeet ainakin tärkeimmissä aineissa. Näitä loppukokeita voisi olla ainakin yläkoulun lopussa, mutta myös esim seitsemännellä luokalla; ja näillä pitäisi olla merkittävä vaikutus peruskoulun päättötodistukseen.

Samaa mieltä että pitäisi olla yhtenäiset tasokokeet. Nyt ulkoisilla asioilla on liikaa vaikutusta numeroon. Eikä numerot tosiasiallisesti ole vertailukelpoisia

 

[Mikfin70]

Samaa mieltä että pitäisi olla yhtenäiset tasokokeet. Nyt ulkoisilla asioilla on liikaa vaikutusta numeroon. Eikä numerot tosiasiallisesti ole vertailukelpoisia

Kaikki tuo ratkeaisi todella helposti tuomalla vanhan ajan tasoryhmät takaisin kieliin ja matemaattisia aineisiin. Olisi ainakin osissa luokkia rauha opiskella ja oppia sekä ohjaisi vahvasti myös toisen asteen opintoihin.

 

[PEMM]

Nyt kannattaisi nöyränä tehdä opintomatkoja niihin maihin, joissa edelleen menee hyvin.

Sieltä voitaisiin tuoda sitten takaisin ne perusjutut kuten arvosanat, tasokokeet, tasoryhmät, läksyt, kuri ja julkiset koetulokset. Veikkaanpa, että Singaporessa, Taiwanissa ja Japanissa ei tarvitse keskustella kännykkäkiellosta perustuslakiaasien kanssa.

Arvosanoissa voitaisiin hyvin ottaa desimaali käyttöön. Arvosanat käyttäytymistä lukuunottamatta tulisivat suoraan koetuloksista.

Veikkaisin, että yksi iso syy opiskelijoiden kuormittumisen taustalla on puutteet perusosaamisessa, joka taas johtuu aikaisemmasta löysäilystä. On varmasti raskasta opetella vaikkapa lujuusoppia, jos samalla joutuu opettelemaan matematiikan perusteita uudelleen. Stressi siis koetaan jossain vaiheessa opiskelua ja tasaisen, läpi vuosia jatkuvan stressin sijaan, se kasaantuu loppupäähän.

 

[kimmo.j]

Adlercreutzille sanoisin, että kyllä tiedän aika hyvinkin, että koulutukseen satsaaminen on investointi tulevaisuuteen ja aikanaan se ei ollut vain yksi valttimme vaan ainoa valtti. Mehän tulimme itse 1900-luvulla 50 vuodessa kehitysmaiden joukosta maailman kärkeen. Päätettiin, että se nousu rakennetaan koulutukselle. Onnistui.

Panostukset pysähtyivät 1990-luvulla eikä konetta saatu uudelleen käyntiin. Olemme jo Chilen takana koulutusmaana.

Amiksissa ei tapahdu mitään oppimista ja sieltä kai napsitaan nyt vielä lisää. Sekin arveluttaa. Ehkä tämä oli sellainen juttu, että otetaan joka hallintoalalta vähän. Lypsäviin lehmiin ja strategiseen pääomaan ei kyllä olisi hyvä koskea.

Koulutukselle on käynyt kuin tieverkolle. Jotenkuten pidetään hengissä ja kiillotetaan joitakin näkyvämpiä pääväyliä. Strategia, pitkän aikavälin strategia puuttuu. Koulutus on tavallaan sen rahoja nielevän soten kanssa samassa tarkastelulaatikossa, mitä valtion rahoihin tulee. Poliittinen valinta on nyt tämä tyhjäkäynti.

Sekin vaikuttaa kasvu-uran hyytymiseen omalla tavallaan. Poliitikot eivät aina näe asioita, jotka eivät ole suoraan ja välittömästi mitattavaa. Koulutus on sellainen. Tulokset syntyvät viiveellä. Perehtyneet tietävät, miten kalliiksi tulevat hikikomorit, syrjäytyneet ja päihdenuoret. Ei meillä olisi niihinkään varaa jos ei kädettömiin deeguihinkaan.

Tai kyllä ministerit tietävät tämän ihan hyvin, mutta eivät tee muuta kuin nostavat palkkaa ja pyörivät kateedereilla. Äkkiäkös se kausi vilahtaa.

Olen pitkälti samaa mieltä.
Koulutuksen tuhon arkkitehdit olivat idealistiset virkamiehet jotka "uudistivat" järjestelmää. Tylsät ja vaikeat aineet "korvattiin" osittain tai kokonaan hömpällä joka oli pehmeäpäisten kukkahattutätien mieleen. Kaikki oli muodikasta ja päästiin kirjaamaan oma nimi historiaan.

Tietenkään tämä ei tapahtunut yhdessä uudistuksessa, vaan kyse on pitkästä linjasta virkamiesten epäpätevyydestä. Muutokset siunanneilla poliitikoilla on toki oma vastuunsa.

 

[kimmo.j]

Nyt kannattaisi nöyränä tehdä opintomatkoja niihin maihin, joissa edelleen menee hyvin.

Sieltä voitaisiin tuoda sitten takaisin ne perusjutut kuten arvosanat, tasokokeet, tasoryhmät, läksyt, kuri ja julkiset koetulokset. Veikkaanpa, että Singaporessa, Taiwanissa ja Japanissa ei tarvitse keskustella kännykkäkiellosta perustuslakiaasien kanssa.

Arvosanoissa voitaisiin hyvin ottaa desimaali käyttöön. Arvosanat käyttäytymistä lukuunottamatta tulisivat suoraan koetuloksista.

Veikkaisin, että yksi iso syy opiskelijoiden kuormittumisen taustalla on puutteet perusosaamisessa, joka taas johtuu aikaisemmasta löysäilystä. On varmasti raskasta opetella vaikkapa lujuusoppia, jos samalla joutuu opettelemaan matematiikan perusteita uudelleen. Stressi siis koetaan jossain vaiheessa opiskelua ja tasaisen, läpi vuosia jatkuvan stressin sijaan, se kasaantuu loppupäähän.

Suomessahan asiat voivat olla kuinka huonosti tahansa, mutta ministeriön virkamiehet voivat kieltäytyä muutoksesta, ei heitä kukaan potki pois.
Muutos on mahdollista kun sopivalle pallille istahtaa ihminen joka näkee muutoksen tarpeen, tai mahdollisuuden saada nimensä kirjaan.

En pidätä hengitystä että ministeriössä oltaisiin valmiit myöntämään omia mokia.

 

[kolomaittis]

Kaikki tuo ratkeaisi todella helposti tuomalla vanhan ajan tasoryhmät takaisin kieliin ja matemaattisia aineisiin. Olisi ainakin osissa luokkia rauha opiskella ja oppia sekä ohjaisi vahvasti myös toisen asteen opintoihin.

Voi perskutarallaa. Tota aikaa eläneenä sitä nyt tuntee itsensä tooodeeella vanhaksi mutta toi oli toimiva järjestelmä. Kaikille annettiin sitä oman tason opetusta mikä vei eteenpäin.

Nykyään se varmasti olisi sitä rasismia millä ratsastetaan ihan joka asiassa. Laittaa nyt oppilaat eri luokkiin.

 

[Eerikainen]

Hallitus aikoo pienentää kotitalousvähennystä. Järjenköyhyyttä!
Lisää harmaata taloutta ja tulee tietysti vähentämään näiden usein pien- tai mikroyrittäjien työllisyyttä.
Kotitalousvähennystä suunniteltaessa vasemmisto vastusti sitä, koska "piikayhteiskunta" ja kaikkein pösilöin näkemys oli eräällä demaripolitrukilla (ei jaksa alkaa kaivaan referenssiä netin syövereistä), joka sanoi että hienostorouvat alkavat palkkaamaan toisiaan ristiin ja imuroivat sitten vähennykset itselleen. Ei edes ymmärretä miten työmarkkinat toimivat ja mitä kaikkea lisäkustannusta ihmisen palkan päälle tulee.

Nyt Suomen mittakaavassa erittäin oikeistolainen hallitus tekee tällaista politiikkaa! Vasurit voi lepäillä oppositiossa ja oikeistohallitus kiristää verotusta. On tämä sosialistisen paskan kyllästämä yhteiskunta. Sehän on sitten ihanne, kun pilataan tämä vähäinenkin markkinatalous ja lopputulemana on kansalaiset, joilla kaikilla on yhtä surkea tilanne, mutta onpahan tasa-arvo. Poliittinen rälssi ja rosvot toki porsastelevat kaikissa tilanteissa.

Ruotsissa kevennettiin hyvätuloisten verotusta ja uudistus rahoitti itse itsensä, dynaaminen vaikutus, mikä on taloustieteessä ihan tunnettu ilmiö, mutta vasemmistolainen ei sitä hyväksy, koska Marx ei sitä esitellyt. Suomessa on vielä kireämpi progressio ja Lafferin käyrän väärällä laidalla olevaa verotusta kiristetään. Kuinka vitun tyhmiä nuo ovat?

Tuossa HS:n tarinassa on erikoinen muotoilu verotuksen kiristämisestä: "Hallitus tavoittelee sadan miljoonan euron säästöjä tiukentamalla kotitalousvähennyksen ehtoja ensi vuodesta lähtien." Kui helvetin tavalla ansiotulojen verotuksen kiristäminen on "säästö"? Taustalla täytyy olla ajatus 100 %:n verotuksesta ihanteena, jolloin hallitus antaa (ajatellaan että kaikki on "yhteiskunnan omaa") rahaa veronmaksajan saadessa jotain itselleen. Mitä lähemmäs 100 %-veroastetta päästään, sitä enemmän yhteiskunta säästää? HS oli joskus porvarilehti, nyt siellä kommaritoimittelija kirjoittaa aivopestynä mitä sattuu paskaa.

Säästöt | Hallitus tavoittelee 100 miljoonan säästöjä kotitalousvähennystä höyläämällä, Suomen Yrittäjät moittii omavastuun korottamista

”Täysin kohtuuton” heikennys kotitalous- ja hoitotyötä teettäville, katsoo Veronmaksajat.

www.hs.fi