Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[Fisu]

Se on vain esimerkki yhteistä hyvää palvelevasta tasapuolisesta kokonaisuudesta jossa jokainen antaa ja saa jotain vastineeksi.

Tämä kuulostaa siltä, mitä on tehty jo liian monta vuotta, saamatta mitään aikaiseksi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on työntekijäpuolen on pakko karsia saavutetuista eduistaan. Asia tehdään joko nyt hallitusti tai ennen pitkää pakon edessä jyrkin keinoin.

 

[Heikki]

Tämä kuulostaa siltä, mitä on tehty jo liian monta vuotta, saamatta mitään aikaiseksi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on työntekijäpuolen on pakko karsia saavutetuista eduistaan. Asia tehdään joko nyt hallitusti tai ennen pitkää pakon edessä jyrkin keinoin.

Mutta työnantajapuolelle sen sijaan pitäisi oikeastaan antaa vielä vähän lisää, vai kuinka?

 

[Heikkiv]

Turun tunnin juna on kyllä Orpon tekopyhyyden huipentuma. Tuon koko projektin hinnaksi on arvioitu 3-4 miljardia euroa, joka vastaa ainakin puolta summaa tehdyistä leikkauksista. Ja samalla Orpolla on muka kanttia esittää jotenkin huolissaan olemista meidän velkaantumisesta, kun hän pissii muutaman miljardin edestä törkeää siltarumpuilua omalle vaalipiirilpensä lahjuksena.

Kuvitelkaa kuinka paljon leikkauksia olisi voitu perua Turun tunnin juna perumalla, ja käyttämällä siihen varattu 3-4 miljardia leikkauksien perumiseen, ja kuinka paljon pienempi meteli olisi vasemmistolla ja ay-liikkeellä nyt, kun leikkaukset soteen olisivat ainakin puolta pienemmät.

Tuo tunnin juna pitäisi perua , mutta siitä huolimatta mitään leikkauksia ei pitäisi perua. Suomessa budjetista menee tolkuton määrä sosiaalietuuksiin rahaa ja työnteko pitää saada kannattavaksi suhteessa niihin. Jos junaradan perumisesta jotain rahaa säästyy, sehän tarkoittaa vain, että velkaa voi ottaa hieman vähemmän. Kyllä tuo junarata on Orvon eräänlainen siltarumpu. Haluaisin nähdä laskelmat miten tuon toteutus valehdellaan vaikuttavan talouskasvuun.

Ei ay-liikkeen meteli johdu leikkauksista, se johtuu siitä ettei vasemmisto pärjännyt vaaleissa.

 

[Raveni]

Suomessa pitäisi aidosti lähteä kehittämään ja uudistamaan koko sosiaaliturvaa johon lasken myös työttömyysturvan. Kehittää tulisi kokonaisvaltaisesti myös työelämää sekä verotusta. Kuinka paljon meillä on esimerkiksi yksin yrittäjiä joilla olisi tarjota työtä mutta TES estää sen tarjoamisen? Tarkoitan siis, että työntekijälle tulisi maksaa tietty palkka vaikka yrityksen sen hetkinen tilanne ei anna siihen vielä myöden mutta olisi kuitenkin työtä kokopäiväisesti tarjolla. Palkka ei jousta. Tuolloin seurauksena on, että tämän yrityksen kasvu vaikka siihen olisi mahdollisuuksia on vaikeaa aluksi. En tarkoita, että palkkoja pitäisi polkea missään nimessä. Suomessa pitäisi tuon vuoksi sallia enemmän paikallista sopimista mutta tämän vastapainoksi sitten määrätä minimipalkka. Sosiaaliturvan johon siis laskin myös työttömyysturvan pitäisi olla myös joustavampi ja huomioida paremmin esim. lyhyet työjaksot. Nykyisin järjestelmä on hyvin byrokraattinen ja siinä olisi mahdollista varmasti käyttää enemmän automatisointia. Koko järjestelmä pitäisi uudistaa..

Nyt on puhuttu leikkauksista ja säästöistä negatiivisesti mutta oma ajatus on, että nykyisetkään ehdotukset eivät riitä vaan ovat alku koko paketin avaamiselle ja uudistamiselle. Samalla pitäisi tehdä eläkeuudistus ja poistaa eläkkeistä omaisuuden suoja pois lukien eläkkeen se osuus jonka tosiasiallisesti on itse euroissa maksanut + tuohon summaan korko. Juuri luin miten 40-luvulla syntynyt saa eläkettä 7 euroa maksettua euroa kohden ja 80-luvulla syntynyt 1,6 euroa maksettua euroa kohden. Järjestelmä on rikki ja epäreilu. Eläkkeiden pitäisi joustaa talouden suhdanteiden mukaan ja ne pitäisi sitoa kustannusindeksiin ja poistaa tämä leikattu indeksi tyystin.

 

[Veromies]

Tämä kuulostaa siltä, mitä on tehty jo liian monta vuotta, saamatta mitään aikaiseksi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on työntekijäpuolen on pakko karsia saavutetuista eduistaan. Asia tehdään joko nyt hallitusti tai ennen pitkää pakon edessä jyrkin keinoin.

Ei silti kannata yrittää betonoida työnantajien valtaa viemällä poliittisen lakko-oikeuden. Se ei tule johtamaan kuin yleislakkoon, mikä ei auta asiaa ollenkaan.

 

[Heikkiv]

Ei silti kannata yrittää betonoida työnantajien valtaa viemällä poliittisen lakko-oikeuden. Se ei tule johtamaan kuin yleislakkoon, mikä ei auta asiaa ollenkaan.

Työnantajien valtaa ei mitenkään betonoida. Samat neuvottelu- ja lakko-oikeudet on kuten ennenkin

Tuo yleislakko on aika vahva termi nykyaikana. Ei enää eletä 70-lukua, jossa miltei kaikki työntekijät oli liittojen jäseniä. Nykyään tilanne on täysin toinen. Väitän, että yli puolet työntekijöistä tänä päivänä ei enää halua osallistua ammattiliittojen harjoittamaan poliittiseen valtataisteluun.

 

[Äyräpää]

Ei silti kannata yrittää betonoida työnantajien valtaa viemällä poliittisen lakko-oikeuden. Se ei tule johtamaan kuin yleislakkoon, mikä ei auta asiaa ollenkaan.

Jos poliittiset lakot olisivat jotenkin tärkeä oikeus (tai ne olisivat yhteiskunnan kannalta jotenkin muutoin hyvä asia) luulisi, että kohti niiden laajempaa sallimista mentäisiin kovalla innolla kaikissa sivistyneissä läntisissä demokratioissa. Sen sijaan ne ovat lähes kaikialla kiellettyjä (tai merkittävästi rajattuja) niiden demokratian vastaisen luonteen vuoksi. Nyt esitetty rajaus kohtuuttomien haittavaikutusten pienentämiseksi on pikemminkin vanhan epädemokraattisen ja ulkoparlamentaarisen betonin purkamista. Poliittinen vaikuttaminen pitää tehdä vaaleissa tai omalla vapaa-ajalla. Toivottavasti Suomessakin siis menee askel askeleelta kohti länttä. Tosin matkaa vielä riittää.

 

[pelikutteri]

Suomessa pitäisi aidosti lähteä kehittämään ja uudistamaan koko sosiaaliturvaa johon lasken myös työttömyysturvan. Kehittää tulisi kokonaisvaltaisesti myös työelämää sekä verotusta. Kuinka paljon meillä on esimerkiksi yksin yrittäjiä joilla olisi tarjota työtä mutta TES estää sen tarjoamisen? Tarkoitan siis, että työntekijälle tulisi maksaa tietty palkka vaikka yrityksen sen hetkinen tilanne ei anna siihen vielä myöden mutta olisi kuitenkin työtä kokopäiväisesti tarjolla. Palkka ei jousta.

TES palkat on yleensä aika matalia, millä työntekijä tulisi toimeen jos palkka jäisi vielä tämän alle? Tällä myöskään ei pelastettaisi valtiontaloutta, jonka perusteella leikkauksia ollaan tekemässä.

Suomessa pitäisi tuon vuoksi sallia enemmän paikallista sopimista mutta tämän vastapainoksi sitten määrätä minimipalkka.

Millä tavoin paikallista sopimista pitäisi enemmän sallia?

Samalla pitäisi tehdä eläkeuudistus ja poistaa eläkkeistä omaisuuden suoja pois lukien eläkkeen se osuus jonka tosiasiallisesti on itse euroissa maksanut + tuohon summaan korko. Juuri luin miten 40-luvulla syntynyt saa eläkettä 7 euroa maksettua euroa kohden ja 80-luvulla syntynyt 1,6 euroa maksettua euroa kohden. Järjestelmä on rikki ja epäreilu. Eläkkeiden pitäisi joustaa talouden suhdanteiden mukaan ja ne pitäisi sitoa kustannusindeksiin ja poistaa tämä leikattu indeksi tyystin.

Eläkeuudistus on ehdottomasti tarpeellinen ja eläkkeiden pitäisi joustaa talouden mukaan, mutta indeksiin sitomiset pitäisi unohtaa, ne kun eivät kulje valtion talouden kanssa samalla raiteella.
Eläkkeissä pitäisi olla jokin takuuosuus ja sen ylittävältä osalta summaan vaikuttaisi valtion taloudellinen tilanne.

 

[Rannari]

Mikään nyt laajemmin, taloudellista huoltosuhdetta koskeva ongelmakenttä. Ei ole pidemmässä kaaressa yllätys. Koronan & Ryssän aiheuttamat, vaikkakin sinänsä haastavat kuopat. Ovat mitta- ja aikakaavassa jolla taloutta pyritään kotimaisin keinoin ohjaamaan. Vain hetkellisiä anomalioita.

Pääsuunta on ollut kaikilla puolueilla tiedossa - Keva:n ja muiden toimijoiden kautta. Jo pitkään. Haluttomuuus tehdä toimia, joissa suosio tai sen poliittinen vastapooli ovat olleet päätöksenteossa läsnä. Ovat toimia säädelleet. Räikeimpänä esimerkkinä Marinin hallituksen holtiton ja näkemyksetön malli.

Finanssikriisin subprime -askelmista 2008 lähtien. Olemme mielekkäisiin verrokkimaihin verrattuna, olleet laskevalla skaalalla.

Hyvin mahdollinen, riippuen vahvasti vientimaiden talouden kehityksestä. On myös kehitysmalli joka olisi negatiivinen. Sisämarkkinan muodosta johtuen, olemme merkittävästi sidoksissa vientiin.

Suomen asema taloudessa tulevaisuuteen, sikäli kun asiasta mitään ymmärrän. On hyvin haastava. Tai toisin ilmaistuna, vähemmässä ovat vaihtoehtoiset mallit nousuun olleet.

Olemme päätyneet mahdollisesti tilanteeseen, jossa hyviä vaihtoehtoja ei enää ole jäljellä.
Tästä vastuun vierittäminen vain yhdelle hallituskaudelle, olisi hieman höpsöä?

On varmasti enemmän kuin vähän höpsöä kuvitella tämän mittaluokan ongelma ratkaistavaksi millään pikku näpertelyllä jossa vain toinen osapuoli kuittaa laskun. Jos ratkaisuja ei löydetä porukalla ja pidemmän ajan kuluessa niin muutoksetkin jäävät haaveiksi.

 

[Veromies]

Jos poliittiset lakot olisivat jotenkin tärkeä oikeus (tai ne olisivat yhteiskunnan kannalta jotenkin muutoin hyvä asia) luulisi, että kohti niiden laajempaa sallimista mentäisiin kovalla innolla kaikissa sivistyneissä läntisissä demokratioissa. Sen sijaan ne ovat lähes kaikialla kiellettyjä (tai merkittävästi rajattuja) niiden demokratian vastaisen luonteen vuoksi. Nyt esitetty rajaus kohtuuttomien haittavaikutusten pienentämiseksi on pikemminkin vanhan epädemokraattisen ja ulkoparlamentaarisen betonin purkamista. Poliittinen vaikuttaminen pitää tehdä vaaleissa tai omalla vapaa-ajalla. Toivottavasti Suomessakin siis menee askel askeleelta kohti länttä. Tosin matkaa vielä riittää.

Ei poliittisesta lakoista varmasti olla innoissaan missään. Työntekijät häviävät paljon, jos niitä joutuvat käyttämään. Työnantajat joutuvat kuuntelemaan työntekijöitä vaikka käyttäisivät hallitusta bulvaaninaan. Kukaan ei voita sillä, että viedään tilanne siihen, että lakkoilu nähdään pakolliseksi.

Se, mitä tarvitaan on yhteen hiileen puhaltaminen. Se, että ollaan samassa veneessä eikä taistella toisiamme vastaan. Tämä vaatii neuvotteluja ja kaikkien huomioimista. Nyt sitä ei näytä olevan edes harkinnassa, joten sitten lakkoillaan. Toivottavasti työnantajat saavat järkeä päähänsä ja nopeasti, koska he ovat syyllisiä tähän tilanteeseen.

 

[Rannari]

Ei poliittisesta lakoista varmasti olla innoissaan missään. Työntekijät häviävät paljon, jos niitä joutuvat käyttämään. Työnantajat joutuvat kuuntelemaan työntekijöitä vaikka käyttäisivät hallitusta bulvaaninaan. Kukaan ei voita sillä, että viedään tilanne siihen, että lakkoilu nähdään pakolliseksi.

Se, mitä tarvitaan on yhteen hiileen puhaltaminen. Se, että ollaan samassa veneessä eikä taistella toisiamme vastaan. Tämä vaatii neuvotteluja ja kaikkien huomioimista. Nyt sitä ei näytä olevan edes harkinnassa, joten sitten lakkoillaan. Toivottavasti työnantajat saavat järkeä päähänsä ja nopeasti, koska he ovat syyllisiä tähän tilanteeseen.

Keskustelussa on käsitteetkin vähän hukassa. Poliittisia lakkoja tulee kun hallitus nyt nähdyllä tavalla ryhtyy toiseksi työmarkkinaosapuoleksi. Kolmantena se voi olla prosessia tukemassa mutta olennaiset asiat tulee ratkoa työnantajien ja työntekijöiden välillä.

Suomessa nyt käynnissä olevat lakot kohdistuvat meillä nyt merkittäviltä osin työmarkkinamekanismiin joten ne eivät edes ole tyypillisiä poliittisia lakkoja. Siksi niitä ei tule myöskään rinnastaa valtion x poliittisiin lakkoihin liittyvään lainsäädäntöön. Tässä on luotu ihan uusi lakkolaji perinteisten väliin. Laji jonka lailla kieltäminen olisi erittäin kyseenalaista.

 

[Raveni]

Ei ole mitään yhteenhiileen puhaltamista. Ei ole aikaa vuosikymmenien kompromisseilhin ja toiveeseen että tilanne vain jotenkin taikatempulla ratkeaa. Että saataisiin ratkaisu joka ei miellytä ketään taivratkaisu joka miellyttää kaikkia jollaisia kompromissit usein ovat.

Päätöksiä olisi pitänyt tehdä 20 vuotta sitten. Nyt ollaan 20 vuotta myöhässä. Lopulta kyse on siitä että vedetäänkö töpseli seinästä nyt ja hyväksytään tappiot vai jatketaanko hommaa vielä 5-10 vuotta ja annetaan tappioiden kasvaa. Edessä on elintason putoaminen. Edessä on ikävät ajat. Työ on se joka kantaa sosiaaliturvaa paremmin ja se työ on ja tulee olemaan entistä tärkeämmässä asemassa sosiaaliturvan korvaajana. Puhutaan sitten vaikka vastikkeellisesta sosiaaliturvasta joka on yksityistetty työnantajille.

 

[Rannari]

Ei ole mitään yhteenhiileen puhaltamista. Ei ole aikaa vuosikymmenien kompromisseilhin ja toiveeseen että tilanne vain jotenkin taikatempulla ratkeaa. Että saataisiin ratkaisu joka ei miellytä ketään taivratkaisu joka miellyttää kaikkia jollaisia kompromissit usein ovat.

Päätöksiä olisi pitänyt tehdä 20 vuotta sitten. Nyt ollaan 20 vuotta myöhässä. Lopulta kyse on siitä että vedetäänkö töpseli seinästä nyt ja hyväksytään tappiot vai jatketaanko hommaa vielä 5-10 vuotta ja annetaan tappioiden kasvaa. Edessä on elintason putoaminen. Edessä on ikävät ajat. Työ on se joka kantaa sosiaaliturvaa paremmin ja se työ on ja tulee olemaan entistä tärkeämmässä asemassa sosiaaliturvan korvaajana. Puhutaan sitten vaikka vastikkeellisesta sosiaaliturvasta joka on yksityistetty työnantajille.

Missä vaiheessa on ollut niin pitkään eksyksissä pakkasessa että kannattaa lämmikkeeksi kusta housuun? Molemmilta osapuolilta voi edellyttää että tehdään toimia joista on hyötyä talouden ja työllisyyden puolella. Jos ei molemmissa niin edes toisessa. Nyt ei olla saamassa kumpaakaan joten en osaa antaa arvoa sille että "tehdään edes jotain".

Järjestelmä on ilmiselvästi rikki. Se on suoraa seurausta joustamattomuuden ja keskustelemattomuuden kulttuurista.

 

[Fisu]

Ei silti kannata yrittää betonoida työnantajien valtaa viemällä poliittisen lakko-oikeuden. Se ei tule johtamaan kuin yleislakkoon, mikä ei auta asiaa ollenkaan.

Kiitos poliittisten lakkoilujen, nyt kun ei vielä edes puhuta vakavista asioista, olen kääntynyt kannattamaan rajoituksia poliittiseen lakkoiluun. Nähtävästi Suomi on niitä hyvin harvoja maita, joissa poliittinen lakkoilu on täysin vapaata, joten en ymmärrä, mikä ongelma on rajoittaa niitä. Yleislakkoakaan ei ole tulossa, sillä kannatus nykyisille lakoille on kohtalaisen heikko. Jopa työntekijät ymmärtävät, ettei nyt puhuta valtavista muutoksista ja ne on vasta tulossa, jos nyt ei tehdä jotain.

Harmittaa, että SDP meni hylkäämään perinteensä suurimpien työnantajien joukossa. Se johti täydelliseen ymmärryskatoon työnantajan asemasta ja toimivan talouden edellytyksistä, joka on siis edellytys hyvinvoinnille. Nyt vain mennään kaikki jarrut päällä kohti kuilun reunaa, eikä edes yritetä hypätä sivuun.

 

[Nargö]

Kannattaa opetella erottamaan toisistaan 3-4 miljardia ja 3-4 miljardia vuodessa. Valitettavasti lehdistö ei osaa erottaa näitä toisistaan, joten heistä on harvoin apua. Jos taas poliitikko ei osaa erottaa näistä toisistaan, niin hänen ei pitäisi sallia päättää rahanmenosta.

Tunnin junaa ei myöskään olla nyt rakentamassa kokonaan, vaan vain osuudet Espoo–Lohja ja Salo–Turku. Lohja–Salo on se ylivoimaisesti kalleimmaksi laskettu osuus.

Tosin sinänsä ihmetyttää tämä radanrakennuspolitiikka. Melkein koko Suomen rataverkko on rakennettu sellaisena aikana, kun Suomi oli köyhä maatalousmaa. Huippuvuosikymmeninä harva se vuosi valmistui satojen kilometrien mittaisia uusia ratoja. Nykyään taas kynnys ratojen rakentamiselle on valtavan korkealla, ja hankkeet ovat suhteettoman kalliita ja myös rakennusajat pidempiä kuin siihen aikaan, kun kaivuutyöt vielä tehtiin lapiolla.

 

[kolomaittis]

Järjestelmä on ilmiselvästi rikki. Se on suoraa seurausta joustamattomuuden ja keskustelemattomuuden kulttuurista.

Öö, siis miten se nyt menee kun aiemmin sanoit että "kulisseissa" kyllä neuvotellaan/keskustellaan ja nyt järjestelmä on rikki kun ei keskustella?

 

[Nargö]

TES palkat on yleensä aika matalia, millä työntekijä tulisi toimeen jos palkka jäisi vielä tämän alle? Tällä myöskään ei pelastettaisi valtiontaloutta, jonka perusteella leikkauksia ollaan tekemässä.

Joka vuosi useampi satatuhatta ihmistä tekee työpaikoilla töitä ilmaiseksi, eli esimerkiksi opintotuella tai työttömyystuella eläen. On myös niitä työttömiä jotka menevät tällaiseen työhön sen takia, että silloin saa 9 euroa enemmän työttömyystukea päivässä. Sitä 9 euroa pidetään siis ihan tuntuvana rahasummana.

Jotkut TESsin minimit ovat myös hyvin pieniä, esimerkiksi kunta-alan TES sallii kesätyöntekijöille palkkatason joka on vain puolet normaalista TESsin minimistä, eli reilusti alle 1000 euroa kuussa. Myös näihin kesätöihin on paljon enemmän hakijoita kuin mitä on paikkoja.

Eli selvästikin on ihmisiä jotka ovat valmiita myymään työpanoksensa todella halvalla. Joko siksi, että eivät saa muuta työtä tai siksi, että työn koetaan tuovan muitakin etuja kuin vain rahaa.

Mielenkiintoista olisi nähdä millaiseksi työmarkkina kehittyisi, jos kaikki palkkasäätely poistettaisiin. Eli palkkojen taso olisi riippuvaista pelkästään siitä, että minkä verran työnantaja katsoo voivansa maksaa jostain tietystä työsuoritteesta ja että millaista summaa vastaan työntekijä katsoo vielä olevansa halukas sen työsuoritteen toteuttamaan.

 

[Rannari]

Joka vuosi useampi satatuhatta ihmistä tekee työpaikoilla töitä ilmaiseksi, eli esimerkiksi opintotuella tai työttömyystuella eläen. On myös niitä työttömiä jotka menevät tällaiseen työhön sen takia, että silloin saa 9 euroa enemmän työttömyystukea päivässä. Sitä 9 euroa pidetään siis ihan tuntuvana rahasummana.

Jotkut TESsin minimit ovat myös hyvin pieniä, esimerkiksi kunta-alan TES sallii kesätyöntekijöille palkkatason joka on vain puolet normaalista TESsin minimistä, eli reilusti alle 1000 euroa kuussa. Myös näihin kesätöihin on paljon enemmän hakijoita kuin mitä on paikkoja.

Eli selvästikin on ihmisiä jotka ovat valmiita myymään työpanoksensa todella halvalla. Joko siksi, että eivät saa muuta työtä tai siksi, että työn koetaan tuovan muitakin etuja kuin vain rahaa.

Mielenkiintoista olisi nähdä millaiseksi työmarkkina kehittyisi, jos kaikki palkkasäätely poistettaisiin. Eli palkkojen taso olisi riippuvaista pelkästään siitä, että minkä verran työnantaja katsoo voivansa maksaa jostain tietystä työsuoritteesta ja että millaista summaa vastaan työntekijä katsoo vielä olevansa halukas sen työsuoritteen toteuttamaan.

Ilman sääntelyä mentäisiin ETLA:n vaalien alla toivomaan malliin eli merkittävä osa porukkaa kävisi töissä mutta eläisi sossun tuilla. Yhteiskunta maksaisi viulut ja yritykset keräisivät hyödyt. Naamioitua yritystukea.

 

[Nargö]

Ilman sääntelyä mentäisiin ETLA:n vaalien alla toivomaan malliin eli merkittävä osa porukkaa kävisi töissä mutta eläisi sossun tuilla. Yhteiskunta maksaisi viulut ja yritykset keräisivät hyödyt. Naamioitua yritystukea.

Toisaalta jo nykyisin säätelyn kanssa tilanne on melko laajasti tuo. Eli kun palkkaaminen on useimmissa tapauksissa kallista, niin matalatuottoinen osa työvoimasta on sitten joko ilman työtä tai tekee työtä tukia vastaan.

Jos miettii sellaista mallia missä palkkasäätely olisi nykyisenkaltainen, mutta toisaalta työn tekeminen tukia vastaan olisi kielletty, niin se johtaisi merkittäviin muutostarpeisiin esimerkiksi opintojen järjestämisen ja työttömyyden hoidon osalta, kun jostain pitäisi järjestää palkkarahat.

 

[Rannari]

Toisaalta jo nykyisin säätelyn kanssa tilanne on melko laajasti tuo. Eli kun palkkaaminen on useimmissa tapauksissa kallista, niin matalatuottoinen osa työvoimasta on sitten joko ilman työtä tai tekee työtä tukia vastaan.

Jos miettii sellaista mallia missä palkkasäätely olisi nykyisenkaltainen, mutta toisaalta työn tekeminen tukia vastaan olisi kielletty, niin se johtaisi merkittäviin muutostarpeisiin esimerkiksi opintojen järjestämisen ja työttömyyden hoidon osalta, kun jostain pitäisi järjestää palkkarahat.

Kysymys on kai siinä miten estetään yhä useamman valuminen palkkatyöstä sinne tuetun työn puolelle mikäli yhteiskunnan tukipiikki on auki. Mikä malli onkin niin työharjoitteluvaateiden yms takia tuossa on joka tapauksessa aina harmaata aluetta.