Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tonoppa
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Soininvaaran ajatuksia kehysriihestä

Soininvaara on lähes tarkalleen samaa mieltä päätöksistä kuin minäkin. Hämmästyttävä yhteensattuma! Eli tuloverokevennykset voi olla hyväkin juttu ja ehkä maksavat itsensä takaisin. Yhteisöveron pudottamisessa ei ole pahemmin järkeä.

Entä mitäs mieltä raati on Etlan pääjehun näkemyksistä? ;)

– Se ei kesää tee, jos tehdään pelkästään parin prosenttiyksikön yhteisöveron alennus. Mutta jos paketista saataisiin tarpeeksi iso, sitten Suomi saisi sen kaivatun käynnistysruiskeen ja aamuherätyksen talouteensa.

– Jos minä saisin päättää, laskisin yhteisöveroprosentin 15:een. Laskisin myös korkeimpia palkkaveroja ja siihen rinnalle tekisin muita talouskasvua pitkällä aikavälillä kiihdyttäviä toimia, kuten voimakasta maahanmuuton lisäämistä ja koulutuksen lisäämistä.
 
Joko nää oli lopulliset lukemat veroaleista vai jotain ”saatujen tietojen mukaan” laskettuja?

Jos tähän jää, niin paljon etätyötä tekevänä tämä alennuskierros meni itsellä nollille jos ei miinukselle…
 
– Jos minä saisin päättää, laskisin yhteisöveroprosentin 15:een. Laskisin myös korkeimpia palkkaveroja ja siihen rinnalle tekisin muita talouskasvua pitkällä aikavälillä kiihdyttäviä toimia, kuten voimakasta maahanmuuton lisäämistä ja koulutuksen lisäämistä.
Kun ei vieläkään osata yksilöidä millaisesta maahanmuutosta tällä kertaa taas puhutaan, mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin verovaroin ostetusta ”talouskasvusta” on tämänkin visionäärin puheissa taas kyse.
 
Eli tuloverokevennykset voi olla hyväkin juttu ja ehkä maksavat itsensä takaisin.

No jos lopputulos on tämän veronmaksajien keskusliiton esittämän arvion mukainen, niin eivät maksa. Tuloluokat, joissa verot oikeasti kevenevät ovat jo ennestään ylijäämäisiä ja valtaosa lisätuloista menee säästämiseen eli osakkeisiin tms. varallisuutta kartuttamaan.

image.webp

Kääntäen taulukkoa tulkiten.

2800€/kk tienaava saa neljä verovapaata työpäivää vuoteen
4000€/kk saa kaksi verovapaata työpäivää
8000 €/kk saa myös kaksi verovapaata työpäivää
20000€/kk saa 14 verovapaata työpäivää

Matalammissa tuloluokissa työntekijöiden järjestäytymisaste on korkea, joten siellä ay-maksujen vähennysoikeuden poisto leikkaa reilun osan veroalesta. 4000-8000€/kk on taas paljon asiantuntijatason toimihenkilöitä, jotka työskentelevät nykyään paljon etänä, etätyövähennykset lähtevät ja leikkuri vie kohti nollaa. Kovimmissa tuloluokissa sitten on jo aika kirjavaa sakkia eri aloilta, mutta veroale jo siinä määrin kova että menee mukavasti plussalle. Toisaalta 20000€/kk voi aina vaihtaa veroalen kahden viikon lisävapaaseen elintason siitä lainkaan kärsimättä.
 
Kun ei vieläkään osata yksilöidä millaisesta maahanmuutosta tällä kertaa taas puhutaan, mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin verovaroin ostetusta ”talouskasvusta” on tämänkin visionäärin puheissa taas kyse.

Juuri näin. Ja Suomen nuivimmankin kuviteltavissa olevan hallituksen kaudella ei tämä maahanmuuttoilmiö ole nuiventunut. Oppilaitokset pursuavat tulevaisuuden tekijöitä aloille, joilla tarjotaan 0-soppareita...hätäjälin toimeentulon minimin tarjoavaa duunia. Käytännössä verovaroin mahdollistetaan yritystoimintaa.

Suomen kehitysloikka on edelleen hyppylankulla.
 
Koulutuksen merkitys talouskasvun vauhdittajana taisi saada turkkiin pahasti. Kuntien 75 miljoonan euron valtionosuusleikkaukset kohdistuvat koulutukseen ja kasvatukseen. Lisäksi korkeakouluihin kohdistetaan yhteensä vajaan 120 miljoonan euron leikkaukset.

Hallitus vaarantaa jopa oman tärkeimmän koulutuspoliittisen uudistuksensa eli oppimisen tuen uudistamisen toteuttamisen. Se RKP:n pässi, Adlerkreuz, sai sitten jotain muuta rantaruotsalaisille?

Lisäksi hallitus päätti kohdistaa 65 miljoonan euron leikkaukset korkeakoulujen perusrahoitukseen ja lisäksi reilu 50 miljoonan euron leikkaukset korkeakoulutukseen.

Kuntien tuloista yli 10 prosenttia tulee yhteisöverotuottojen jako-osuuksien kautta. Valtaosa kuntien toiminnoista on kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa, eli leikkaus tulee väistämättä kohdistumaan koulutukseen.

Ainakin jos yhteisöveron laskua ei kompensoida täysimääräisesti kunnille, voi lasku viedä kuntien budjeteista satoja miljoonia euroja 75 miljoonan lisäksi.
 
Vi
Omassa tuttavapiirissä vaikutuksen on jo huomannut. Lähes kaikki tilaavat taas netin kautta ulkomailta, tai ovat siirtyneet takaisin ruotsin tuontiin. Rakennusalan ihmisiä kun iso osa heistä on, oletan että työmailla muutkin käyttäjät ovat taas siirtyneet tuontitavaraan. Ero 8 euron ja 3,8 euron nikotiinikiekon kohdalla on jo aika iso kun addikti käyttää sen päivään tai kahteen. Kun maksoivat noin 5euroa niin lähes kaikki ostivat kiltisti kaupasta, eikä torneja enää hillottu pakkasissa. Lafferin käyrä ja sitä rataa
Viime viikolla tilasin taas nikotiinipussia. En edes tiedä minkä maalainen firma, ilmeisesti Ruotsalainen. Paketti oli kumminkin postitettu Liedosta ja tilaus perillä parissa päivässä. Hinta just tuo luokkaa 3,80€.
Netistä tilaamisen etuna hinnan lisäksi on, että saa rauhassa tutustua valikoimaan. Kioskilta tai kaupasta menet ostamaan, niin erittäin hankalaa on, jos ei tarkalleen tiedä mitä haluaa.

Olen nyt joka tilaus kerralla pudottanut 2mg pussin vahvuutta, nyt menee 8mg pussia. En sitten tiedä onko tuolla kuinka paljon vaikutusta.
 
Maanpuolustuksen ja puolustusteollisuuden näkökulmasta tämä hallitus tekee kuitenkin oikeansuuntaista politiikkaa. Täytyy vain toivoa että kansa kokee jatkossakin tämän maan puolustamisen arvoiseksi.
 
Maanpuolustuksen ja puolustusteollisuuden näkökulmasta tämä hallitus tekee kuitenkin oikeansuuntaista politiikkaa. Täytyy vain toivoa että kansa kokee jatkossakin tämän maan puolustamisen arvoiseksi.

Niin tekee.Toivomusosio sitten. Tietyn koheesion rapautumiseen ei pienellä rajamaalla ole varaa. Metiat täyttävät poliitikoille uskollisina palstat jokapäiväisellä talousvatveloinnilla ja maailman kriiseillä. Nuoret tarvitsevat toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen.

Kyllä kaikesta huokuu se, että Suomi on haudan partaalla hoippuvan ikääntyvän väestön asuttama innoton ja pysyvyyttä korostava ei niin eteenpäin katsova maa. Olen itse jo katumuskymmenillä ja tunnistan miten ikääntyvä ajattelee, kun on rehellinen itselleen.

Ja kun tällä ikäpopulaatiolla on valtaa määräänsä enemmän, niin eipä ihme, kun laiva kyntää. Riittävä määrä vanhaa väkeä per kansa, se vaikuttaa. Väestön ikääntymiseen liittyy paljon muutakin kuin kasvava hoivataakka.
 
Lyhyesti:

Koulutuksen painopisteestä voi olla huolissaan. Tosin varmasti hallitus tämän merkityksen tietää joten mahdolliset satsaukset nähtäneen lähempänä eduskuntavaaleja ja toisaalta mahdollisesti selkeämmässä maailmantalouden näkymässä.

Verotuksen remontti olisi pitänyt tehdä ja vuosia aiemmin mutta hyvä, että sitä tehdään edes nyt. Veroalennuksen summista tehtyjen eri tuloluokkien taulukosta unohtuu lähes järjestään se, mikä osuus eri tuloluokilla on työssäkäyvien määrässä. Ylempien tuloluokkien määrä on paljon pienempi kuin muiden ja toisaalta eniten tienaavat maksavat puolet koko verokannasta ja alle 20K tienaavien ollessa ilman veronmaksuvelvoitetta. Eniten on luonnollisesti mediaanipalkan tuloluokissa.

Oli kuitenkin selvää, että verotuksen progressiota ei voitu lisätä - paine on päinvastainen - ja marginaalivero syö kannusteita työntekoon. Veron laskeminen oli siis perusteltua. Esimerkki: merkittäviin asiantuntijatehtäviin ei saada ulkomailta tekijöitä ja tällä on merkitystä mm tänne saataviin investointeihin.

Ja yhteisövero on sekin kilpailutekijä ja myös merkittävä porras investointeihin.

Ok - homma maksoi reilun miljardin. Tuo miljardi ei valitettavasti ratkaise valtiontalouden vajetta mutta on kasvutoimena se mitä me voidaan tehdä ja olla valmiina kun kasvun aika orastaa.

Toimenpiteistä jäi julkisuudessa käsittelemättä iso joukko mm luvituksen suoraviivaistamiseen tähtääviä muutoksia.

Edelleen meillä on kuitenkin julkisen sektorin säästöpaineet etenkin lyhyellä tähtäimellä ja se tietää lisää leikkauksia tai kunnallisveron nousupaineita. Panokset puolustukseen ei helpota tilannetta.

Lopuksi - hallitus/valtio voi kuitenkin vaikuttaa asioihin hyvin rajallisesti. Edellä mainitut päätökset tukevat kasvua mutta itse markkinat päättävät milloin niistä saadaan se hyöty mihin ne tähtäävät.

Ps koulutuksen panosten merkitystä ei voi korostaa liikaa mutta vielä enemmän olisin huolissani nuorten ja nuorten aikuisten näköalattomuudesta ja hyvinvoinnista. Tässä vaiheessa terveydenhoidon ja opintosuunnitelmien resurssointi on mielestäni se mihin todella pitäisi keskittyä. Vaatii ns aivotyötä ei niinkään rahaa.
 
Jaa etätöitä? Taisi työhuonevähennys hävitä siinä riihessä yksin teoin?
No näin. Oon tehnyt sen n. 50% eli 960€ työhuonevähennyksen poisto jo lähes nollaa koko tuloveroalen osaltani. Loput taulukoiden indikoimasta tulonlisäyksestä sulaa YTK maksun vähennysoikeuden poistumiseen. Hiha-arviolta käteen jää 40€ enemmän vuodessa. Melkoinen VEROMOUKARI! :rolleyes:

Veroalen vuositasolla syö moninkertaisesti hallituksen aiemmin toteuttama ALV nosto.
 
Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto on aika moniulotteinen juttu. Kaikkein pienituloisimmat eivät siitä ole ennenkään hyötyneet, kun eivät juurikaan maksa veroja. Toisaalta heidän maksunsakin ovat paremmin tienaavia alhaisemmat.

En ole aihepiirin asiantuntija, mutta jäsenmaksut lienevät tyypillisesti tulotasosta riippuen 25-50 €/kk? Verovähennys on tehnyt lähinnä sen, että nettosumma on sen ansiosta tasoittunut suuruusluokkaan 25-35 €/kk. Tai voihan sitä tietysti kuulua useampaankin liittoon.

Poistuukohan myös työttömyyskassamaksun vähennysoikeus? Sehän on monesti tuon jäsenmaksun sisällä. Kassamaksun vähennysoikeuden soisi säilyvän jatkossakin.
Mä laskeskelin tuota exceliin auki.. Kotikunnaksi valitsin varsinaissuomalaisen turun ja hesan väliin sijoittuvan keskikokoisen kaupungin jolla keskimääräinen kunnallisvero. sekä mukavasti työikänsä puolessa välissä olevan palkansaajan
1745567016747.webp
 
Kun ei vieläkään osata yksilöidä millaisesta maahanmuutosta tällä kertaa taas puhutaan, mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin verovaroin ostetusta ”talouskasvusta” on tämänkin visionäärin puheissa taas kyse.

Taloustieteilijöiden kannalta ei ole juurikaan väliä millaista maahanmuuttoa tulee, kaikki se lisää BKT:tä.
 
Taloustieteilijöiden kannalta ei ole juurikaan väliä millaista maahanmuuttoa tulee, kaikki se lisää BKT:tä.
Ja tämä on osa ongelmaa. Suomen BKT:ssa näkyy verrokkimaita suurempi julkinen sektori joka vielä muodostaa BKT:tä velkarahalla. Jos katsotaan yksityistä sektria niin velan määrä suhteutettuna siihen on noin 93% eli alkaa hätyyttelemään ikäviä lukuja.
 
No näin. Oon tehnyt sen n. 50% eli 960€ työhuonevähennyksen poisto jo lähes nollaa koko tuloveroalen osaltani. Loput taulukoiden indikoimasta tulonlisäyksestä sulaa YTK maksun vähennysoikeuden poistumiseen. Hiha-arviolta käteen jää 40€ enemmän vuodessa. Melkoinen VEROMOUKARI! :rolleyes:

Veroalen vuositasolla syö moninkertaisesti hallituksen aiemmin toteuttama ALV nosto.
YTK:n perusmaksu on maksu kassaan kuulumisesta, ei AY-jäsenmaksu. Kassojen maksut ovat näillä tiedoil jatkossakin verovähennyskelpoisia.

Toinen tulkinnanvaraisempi asia on ansiotulojen hankkimiseen kohdistuvat menot, kuten työtuoli, näyttö, kuulokkeet, työpöytä jne. Ne lienevät jatkossakin verovähennyskelpoisia kuluja. Ilmeisesti vain tämä kaavamainen työhuonevähennys on poistumassa.
 
Jaa etätöitä? Taisi työhuonevähennys hävitä siinä riihessä yksin teoin?
Veikkkaan että asiantuntijavaltaisilla työpaikoilla toteutetut toimitilojen optimoinnit pitää huolen siitä että porukka pysyy etätöissä vähennyksen poistosta huolimatta. Omaa tai pienemmälle porukalle varattua työhuonetta tuskin löytyy enää monellekkaan, pikemminkin avolouhoksen työpisteen joutuu varausjärjestelmän kautta itselleen buukkaamaan
 
Veikkkaan että asiantuntijavaltaisilla työpaikoilla toteutetut toimitilojen optimoinnit pitää huolen siitä että porukka pysyy etätöissä vähennyksen poistosta huolimatta. Omaa tai pienemmälle porukalle varattua työhuonetta tuskin löytyy enää monellekkaan, pikemminkin avolouhoksen työpisteen joutuu varausjärjestelmän kautta itselleen buukkaamaan
No meillä on 3 työpistettä 5 hengelle toimistolla, että siitä voi laskeskella oletusprosentteja etätyön määrälle.
 
Lyhyesti:

Koulutuksen painopisteestä voi olla huolissaan. Tosin varmasti hallitus tämän merkityksen tietää joten mahdolliset satsaukset nähtäneen lähempänä eduskuntavaaleja ja toisaalta mahdollisesti selkeämmässä maailmantalouden näkymässä.

Koulutuksesta pitäisi osata leikata fiksusti. Toisaalta siten, että sellaisia koulutuksia jotka eivät työllistä vähennetään tai ajetaan kokonaan alas. Ja toisaalta siten, että poistetaan sellaiset koulutusvaatimukset jotka eivät käytännössä ole välttämättömiä työssä selviämisen kannalta.

Valitettavasti vaan tällainen fiksu leikkaaminen on paljon vaikeampaa kuin mitä juustohöyläperiaatteella leikkaaminen eli kaikkien koulutusten laadun heikentäminen. Eri toimialojen sisältä harvemmin tulee aloitteita fiksuun kohdennettuun leikkaamiseen, kun eivät ihmiset halua sahata poikki leipäpuutaan. Ylhäältä päin määrätty ulkoinen leikkaaja (mallia Trumpin DOGE) taas herkästi ei löydä oikeita leikkauskohteita, kun asiantuntemus puuttuu.
 
Summa summarum. Kokonaisuudessaanhan nämä olivat pitkälti oikeansuuntaisia toimia. Työn verotuksen alennukset eivät ole koskaan huono asia. Se miten tämä kohdentui ja miten se rahoitettiin on se mikä tässä itseä hiertää. Varmasti osin henkilökohtaisista syistä. Vähennysoikeuksien poisto suurelta osin kumoaa veroalen, mutta AY-jäsenyydestä irtautuminen nousee nyt monella potentiaaliseksi säästökohteeksi ja sitä tässä varmasti myös haettiin eli isku lakkoilevaa AY-liikettä kohtaan.

Veroale oli tarpeellinen verouudistus, mutta kyseenalainen kasvutoimena, vaikka se sellaisena markkinoitiin. Taloutta elvyttävä vaikutus nähdään aikanaan, mutta näen suurena riskinä, että talouden sijasta kasvu kohdistuu säästämisasteeseen, koska valtaosa alennuksesta kohdistui 130 000 jo ennestään ylijäämäiselle palkansaajalle.

Ruoan ALV alentaminen 0,5% on niin kosmeettinen, että hintoihin se ei tule vaikuttamaan vaan sataa suoraan suurten päivittäistavarakauppojen katteisiin (Lue S ja K). Tämä oli tyypillistä Kokoomuksen etupiiripolitiikka.

Yhteisöverokannan laskeminen on niin ikään oikean suuntainen toimi, mutta kasvuyritysten tai pienyritysten tai perinteisten pienyrittäjien asemaa uudistus ei juurikaan hetkauta vaan palvelee lähinnä kovaa tulosta tekeviä ja suuria yhtiöitä. Myös pienyrittäjiä ymmärtääkseni helpotettiin Marinin YEL-jäynän korjaamisella.

Hyvä, että jotain yritetään. Vaan vähän sellainen too little too late -fiilis tästä valitettavasti tulee väistämättä.
 
Back
Top