Ovatko Baltian maat oikea viiteryhmä Suomelle?

Tetra

Respected Leader
BAN
Kansanedustaja Juhana Vartiainen loihti lausuman, että Suomi ei oikeastaan ole taloudenpidossaan enää pohjoismaa. Valtiomies Vartiainen ei ole ensimmäinen eikä viimeinen taho, joka tuumii Suomen divergoituvan Pohjoismaista. Niin Suomessa kuin ulkomailla jotkut ovat epäilleet Suomen jäävän jälkeen muista Pohjoismaista. Finanssi- ja eurokriisin jälkeen Suomi ei ole pysynyt kehityksen kelkassa, pysyykö jatkossa? Samaan aikaan on ilahduttava nähdä Baltian maiden kehittyvän. Neuvostososialismin ankeudet ovat takana päin ja mailla on edessään valoisa tulevaisuus. Onpa sitä osa suomalaisistakin lähtenyt etsimään parempaa elämää Suomenlahden etelärannikolta.

Voikin olla, että Suomi jää jälkeen Pohjoismaista, samalla kun Baltian maat ottavat Suomea kiinni. Usein ihmisten henkisen hyvinvoinnin kannalta suhteellinen asema on absoluuttista asemaa tärkeämpi seikka. Edellä olevan faktan myötä joudunkin kysymään, olisiko suomalaisten kansallisen itsetunnon kannalta parempi olla vahvin Baltian maa kuin heikoin Pohjoismaa? Lukijan oletetaan ymmärtävän, että käsittelemme tässä asiaa, jossa muutokset tapahtuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Emme pohdi aivan lähitulevaisuudessa tapahtuvaa asiaa.

On useita syitä, miksi suomalaisille baltialainen identiteetti voisi olla helposti omaksuttava.
  • Pohjoismaista poiketen Suomen valtakieli ei ole skandinaavinen kieli. Baltian maiden valtakielet eivät myöskään ole skandinaavisia kieliä.
  • Baltian maiden tavoin Suomi on ollut Venäjän vallan alaisuudessa. Pohjoismaat eivät ole moista kohtaloa kokeneet.
  • Itämerensuomalaiset ovat merkittävä osa niin Baltian kuin Suomen väestöä.
  • Suomi kuuluu EU:hun. Kaikki Pohjoismaat eivät kuulu EU:hun, sen sijaan kaikki Baltian maat kuuluvat EU:hun.
  • Suomi ainoana Pohjoismaana käyttää euroa. Viro, Latvia ja Liettua käyttävät euroa.
  • Maantieteellinen läheisyys tukee baltialaisen identiteetin omaksumista. Johan Tallinnaa kuulee joskus kutsuttavan Etelä-Helsingiksi.
Baltian maihin paremmin perehtyneet lukijat voivat varmasti täydentää listaa.

On pidettävä mahdollisena, että tulevaisuudessa suomalaiset vertaavat maataan Viroon, Latviaan ja Liettuaan muiden Pohjoismaiden sijaan. Tämä olisi eräänlainen paluu Suomen nuoruusvuosille: 100 vuotta sitten Suomea pidettiin yhtenä Baltian maista. Mikäli nähdään tarpeelliseksi korostaa Suomen baltialaisuutta, voidaan tälläistä identiteettiä edistää muun muassa kouluissa ja medioissa.

Minulle asia on melko merkityksetön. Suomalaisuus saatikka Suomen viiteryhmä ei ole identiteettini kannalta merkittävin asia. Kansalliselle identiteetille asialla voi kuitenkin olla merkitystä, ja jotta suomalaiset kokevat maansa puolustamisen arvoiseksi, on heidän oltava terveellä tavalla tyytyväisiä maahansa. Oikean viiteryhmän valitsemista seuraavalla kansallisella ylpeydellä voidaan edistää vahvaa maanpuolustustahtoa.

Erästä kirjaa arvostellessaan Bill Gates kysyi, miksi Suomi muistuttaa enemmän Skandinaviaa kuin Itä-Eurooppaa. Kyseisellä tietokonemiehellä voi olla sen verran paljon elinvuosia jäljellä, että hän saattaa ehtiä kysymään, miksi Suomi muistuttaa enemmän Baltiaa kuin muita Pohjoismaita?

Ovatko Baltian maat tulevaisuudessa oikea viiteryhmä Suomelle?

Screenshot_6.png
 
Kansanedustaja Juhana Vartiainen loihti lausuman, että Suomi ei oikeastaan ole taloudenpidossaan enää pohjoismaa. Valtiomies Vartiainen ei ole ensimmäinen eikä viimeinen taho, joka tuumii Suomen divergoituvan Pohjoismaista. Niin Suomessa kuin ulkomailla jotkut ovat epäilleet Suomen jäävän jälkeen muista Pohjoismaista. Finanssi- ja eurokriisin jälkeen Suomi ei ole pysynyt kehityksen kelkassa, pysyykö jatkossa? Samaan aikaan on ilahduttava nähdä Baltian maiden kehittyvän. Neuvostososialismin ankeudet ovat takana päin ja mailla on edessään valoisa tulevaisuus. Onpa sitä osa suomalaisistakin lähtenyt etsimään parempaa elämää Suomenlahden etelärannikolta.

Voikin olla, että Suomi jää jälkeen Pohjoismaista, samalla kun Baltian maat ottavat Suomea kiinni. Usein ihmisten henkisen hyvinvoinnin kannalta suhteellinen asema on absoluuttista asemaa tärkeämpi seikka. Edellä olevan faktan myötä joudunkin kysymään, olisiko suomalaisten kansallisen itsetunnon kannalta parempi olla vahvin Baltian maa kuin heikoin Pohjoismaa? Lukijan oletetaan ymmärtävän, että käsittelemme tässä asiaa, jossa muutokset tapahtuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Emme pohdi aivan lähitulevaisuudessa tapahtuvaa asiaa.

On useita syitä, miksi suomalaisille baltialainen identiteetti voisi olla helposti omaksuttava.
  • Pohjoismaista poiketen Suomen valtakieli ei ole skandinaavinen kieli. Baltian maiden valtakielet eivät myöskään ole skandinaavisia kieliä.
  • Baltian maiden tavoin Suomi on ollut Venäjän vallan alaisuudessa. Pohjoismaat eivät ole moista kohtaloa kokeneet.
  • Itämerensuomalaiset ovat merkittävä osa niin Baltian kuin Suomen väestöä.
  • Suomi kuuluu EU:hun. Kaikki Pohjoismaat eivät kuulu EU:hun, sen sijaan kaikki Baltian maat kuuluvat EU:hun.
  • Suomi ainoana Pohjoismaana käyttää euroa. Viro, Latvia ja Liettua käyttävät euroa.
  • Maantieteellinen läheisyys tukee baltialaisen identiteetin omaksumista. Johan Tallinnaa kuulee joskus kutsuttavan Etelä-Helsingiksi.
Baltian maihin paremmin perehtyneet lukijat voivat varmasti täydentää listaa.

On pidettävä mahdollisena, että tulevaisuudessa suomalaiset vertaavat maataan Viroon, Latviaan ja Liettuaan muiden Pohjoismaiden sijaan. Tämä olisi eräänlainen paluu Suomen nuoruusvuosille: 100 vuotta sitten Suomea pidettiin yhtenä Baltian maista. Mikäli nähdään tarpeelliseksi korostaa Suomen baltialaisuutta, voidaan tälläistä identiteettiä edistää muun muassa kouluissa ja medioissa.

Minulle asia on melko merkityksetön. Suomalaisuus saatikka Suomen viiteryhmä ei ole identiteettini kannalta merkittävin asia. Kansalliselle identiteetille asialla voi kuitenkin olla merkitystä, ja jotta suomalaiset kokevat maansa puolustamisen arvoiseksi, on heidän oltava terveellä tavalla tyytyväisiä maahansa. Oikean viiteryhmän valitsemista seuraavalla kansallisella ylpeydellä voidaan edistää vahvaa maanpuolustustahtoa.

Erästä kirjaa arvostellessaan Bill Gates kysyi, miksi Suomi muistuttaa enemmän Skandinaviaa kuin Itä-Eurooppaa. Kyseisellä tietokonemiehellä voi olla sen verran paljon elinvuosia jäljellä, että hän saattaa ehtiä kysymään, miksi Suomi muistuttaa enemmän Baltiaa kuin muita Pohjoismaita?

Ovatko Baltian maat tulevaisuudessa oikea viiteryhmä Suomelle?

Katso liite: 40892
Jos vaikka viiteryhmänä kreikka ja italia, nekään ei puhu skandinaavisia kieliä, eikä ole korruptiota, taloudessa on myös mahdollista kiriä em valtiot kiinni, baltteja ei kannata edes yrittää ;). Toisaalta puola pitäisi ottaa mukaan ja saattaa 30 luvulla aloitettu reunavaltiopolitiikka lopulliseen muotoonsa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos vaikka viiteryhmänä kreikka ja italia, nekään ei puhu skandinaavisia kieliä, eikä ole korruptiota, taloudessa on myös mahdollista kiriä em valtiot kiinni, baltteja ei kannata edes yrittää ;)
Kieltämättä tälläinen välimerellinen ulottuvuus kävi minunkin mielessä. Ajattelin kuitenkin, että ehkä suomalaiset vielä kokevat vaikkapa virolaiset kreikkalaisia läheisemmiksi.
 
  • Tykkää
Reactions: ER
Tiedä sitten, itse ainakin haluaisin identifioidda itseni Pohjoismaalaiseksi.Baltit saivat tavallaan etumatkaa NL:n ikeestä päästessään, kun kaikki piti luoda tyhjästä ilman menneisyyttä ja sen tapoja. ePassi, terveydenhoito... Mutta paljonhan noihinkin EU-tukia meni...
 
Ainakin toistaiseksi sanalla ”Nordic” saa maailmalla useimmiten luottamusta, ihailua ja lähestulkoon pelkkää positiivista mielikuvaa aikaan. Sanalla ”Baltic” ei ole tässä suhteessa mitään arvoa. Ei auta, vaikka voisi hehkuttaa olevansa Baltian vahvin.
 
Suomi ei ole Baltian viiteryhmässä eikä Skandinaviaa. Suomi on Pohjoismaa josta alueesta ulkomailla puhutaan Nordic.
Mielestäni kannattaa pitäytyä viestinnässä sanoissa EU, Euro, Nordic. Näille on jo valmis ymmärryspohja ulkomailla eikä käsityksiä ole tarpeen muuttaa muuhun.
.
 
Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, olkaamme siis – baltteja?

Baltian ja Skandinavian risteyskohdassa Suomen sopii ottaa vaikutteita kummastakin suunnasta. Kansallinen identiteetti on kansainvälistynyt jo vuosisatoja. Viiteryhmät vaihtelevat varmaan kansallisten intressien mukaan. Joskus tiukka kaksikko vetää riuskemmin kuin niukka nelikko.

Suomalais-ugrilaisia heimoja löytyy toki kauempaakin kuin itämerensuomalaisten joukosta. Suursuomalaiset olisivat vetäneet miekalla rajan vaikka Väinältä Väinälle.

1591614994796.png

Kansalliset ja kollektiiviset identiteetit muotoutuvat monien tekijöiden ristipaineessa siinä missä yksilönkin. Kenen joukoissa seisot?
 
Toisaalta puola pitäisi ottaa mukaan ja saattaa 30 luvulla aloitettu reunavaltiopolitiikka lopulliseen muotoonsa.
Puolassa on nähty hienoa kehitystä talouden saralla sitten Neuvostoliiton romahtamisen (Puola oli ainoa EU-maa, joka ei vajonnut taantumaan finanssikriisin aikana), mutta käsittääkseni maassa on ollut jotain ongelmia oikeusvaltion ja median vapauden suhteen. Puolan toimintaa osana Natoa voitaneen pitää eräänlaisena nykypäivän reunavaltiopolitiikkana. Puolalle toivotan onnea ja menestystä, mutta hieman epäilen Puolan sopivuutta baltialaiseen identiteettiin.
 
Puolassa on nähty hienoa kehitystä talouden saralla sitten Neuvostoliiton romahtamisen (Puola oli ainoa EU-maa, joka ei vajonnut taantumaan finanssikriisin aikana), mutta käsittääkseni maassa on ollut jotain ongelmia oikeusvaltion ja median vapauden suhteen. Puolan toimintaa osana Natoa voitaneen pitää eräänlaisena nykypäivän reunavaltiopolitiikkana. Puolalle toivotan onnea ja menestystä, mutta hieman epäilen Puolan sopivuutta baltialaiseen identiteettiin.
Puolalla ja liettualla on ollut historian takia jotain kissanhännänvetoa, tiedä sitte onko päässeet siitä jo irti kun on yhteinen vihukandidaatti
 
No niin pojat, miksi meidän pitäisi olla Baltteja tai Skandeja? Kyllähän se on sellanen juttu, että muut saa liittyä Suomeen, me ei muita matkita ja mennä muiden mukaan.
Aloitusviestiä kirjoittaessa unohdin, että kyse ei ole vain suomalaisten omasta määrittelystä! Jos Suomi alkaa muistuttamaan enemmän Baltiaa kuin muita Pohjoismaita, käy niin, että ulkomailla Suomi yhä useammin niputetaan Baltian maiden joukkoon ihan riippumatta suomalaisten omista kuvitelmista. Jo nyt Suomi muisuttaa monessa mielessä Baltian maita. Ei se ole mikään häpeä. Baltian ja Suomen konvergenssi ei kuitenkaan ole varmuudella saatikka hetkessä tapahtuva asia, mutta voimme pitää sitä mahdollisena.

Pohjoismaat ovat kohtuullisen hyviä maita, ja erityisesti Norja on hieno maa, jolle on helppo ennustaa valoisaa tulevaisuutta. Baltiaa ei silti pidä väheksyä, Suomikin luettiin osaksi Baltian maita 100 vuotta sitten. Onko elämä Tallinnassa tai Riiassa sen huonompaa kuin Turussa tai Vantaalla?
 
Puolalla ja liettualla on ollut historian takia jotain kissanhännänvetoa, tiedä sitte onko päässeet siitä jo irti kun on yhteinen vihukandidaatti
Seuraavan konfliktin jälkeen voivat sitten tapella siitä, kuinka jakavat Kaliningradin oblastin keskenään.
 
Back
Top