Päivän vitsi

Presidenteistä saa ihan hyvän sarjan.
Ståhlbergilla ei ollut kaikki punikit armahdettavana.
Relanderilla ei ollut kaikki maalaisliittolaiset takanaan.
Svinhufvudilla ei ollut kaikki suojeluskuntalaiset näpeissään.
Kalliolla ei ollut kaikki lahtarit sovintolinjalla.
Rytillä ei ollut kaikki tähdet oikeissa huoneissa.
Mannerheimilla ei ollut kaikki ryypyt piripinnassa.
Paasikivellä ei ollut kaikki lääkärinlausunnot mieleisiä.
Kekkosella ei ollut kaikki tuvat savuisia.
Koivistolla ei ollut kaikki satamatyöläiset sosiaalisia.
Ahtisaarella ei ollut kaikki osapuolet mukana rauhansopimuksessa.
Halosella ei ollut kaikki kissat hiekkalaatikolla.
Niinistöllä ei ollut kaikki laakerit rullaluistimissa.

Edit.
Svinhufvudista parempi on ehkä kaikki kapinalliset Mäntsälässä ja Paasikivestä kaikki liittoutuneet valvontakomissiossa. Mannerheimmilla ei välttämättä ollut kaikki kunniamerkit rintamuksessa.
 
Viimeksi muokattu:
Kärkipoliitikko-ketjussa oli Orpon voinnista, joka itsensä mukaan on kuulemma hyvä. Ei itse arvellut, miltä näyttää.

Veikko heräsi eräänä aamuna ja tuntui tosi hyvältä. Mutta kun vaimo ensimmäisen kerran katsoi Veikkoon, hän kauhistui ja totesi että Veikko näyttää pahalta.

Töihin mennessä vastaantulijat näyttivät kauhistuneelta mitä Veikko hämmästeli, kun tuntui tosi hyvältä. Esimies kysyi heti Veikon nähtyään, miltä hänestä tuntuu.

"Tuntuu hyvältä", Veikko vastasi.
"Näytät niin pahalta, että menet nyt suoraan lääkärille."

Lääkäri kauhistui, että näytätte todella pahalta, miltä tuntuu?

Veikko alkoi olla jo varsin onneton, mutta vastasi totuudenmukaisesti että hyvältä tuntuu.

"Tämä on niin vaikea tapaus," totesi lääkäri, että "pitää katsoa ihan lääkärikirjasta.

"Näyttää pahalta... näyttää pahalta - tuntuu hyvältä" selasi lääkäri kirjaansa.

"Näyttää pahalta, tuntuu hyvältä! Hyvänen aika, Veikko, tehän olette PILLU""
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan kerrottu jo, mutta tosijuttu ansaitsee vähän toistoakin.

Panssaridivisioonassa koulutettiin Rynnäkkötykkipataljoonan miehistöä erittäin ankarasti ja monipuolisesti asemasodan aikana. Aina kaikki eivät pärjänneet ihan 100% oppitunneilla. Joskus kuitenkin tarjoutui nöyryytetylle oppilaalle mahdollisuus kuitata ankaralle opettajalleen.

Kun Osasto Puroma sitten kesäkuun 14. päivä 1944 teki vastahyökkäyksensä Kuuterselkään, luutnantti Aulangon rynnäkkötykki toimi eräässä vaiheessa hyökkäyksen kärkivaununa. Vastaan sattui tulemaan eräs Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton Työläisten ja Talonpoikain Punaisen Armeijan panssarivaunu. Aulangon vaunun ampuja näki, että vastustajan tykki osoitti väärään suuntaan, ja samainen vaunu oli hänellä itsellään jo ns. piikillä, joten hän kääntyi ympäri kysyi erittäin tärkeän ja virallisen oloisena: "Herra luutnantti! Mikä se on se koortinnaatti?" Johon Aulangon esittämään kysymykseen poloinen ampuja ei aikoinaan oppitunnilla ollut osannut vastata. Mutta tällä kertaa Aulangon oli luennon sijasta kehoitettava ampujaa mitä nopeimmin ja huolellisimmin laukaisemaan rynnäkkötykin pääase.

Karma is a Bitch.

Näillä jätkillä oli paskassakin lihakset.
Sama juttu on kerrottu jossain Mauri Sariolan kirjassa.
 
Suomessa oli menossa iso savotta. Metsätyömaalle tarvittiin kiireesti uusia metsureita ja niitä pyrittiin haalimaan kaikkialta, myös Ruotsista.
Pian Ruotsista ilmaantuikin innokas metsuri ja metsätyömaan johtaja osoitti hänelle oman lohkon josta hän voisi puiden kaatamisen aloittaa.
Parin päivän kuluttua metsätyömaan johtaja ihmetteli suuresti kuinka ruotsalainen jää tilastojen perusteella jatkuvasti pahasti jälkeen suomalaisten metsureiden tahdista.
Puita ei kaadu laisinkaan sitä tahtia kuin suomalaisilla metsureilla. Johtaja päätteli, että joskopa ruotsin kaverilla on moottorisahan kanssa jotain ongelmaa.
Seuraavana aamuna metsätyönjohtaja meni ensi töikseen ruotsalaisen metsurin luokse ja pyysi moottorisahan näytille.
Kaveri antoi sahan johtajalle joka moottorisahan toiminnan tarkastaakseen nykäisi sen moottorin käymään. Tähän ruotsalainen: "Mikäs ääni se toi on?"
 
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kilpailevat siitä, että kuka on kovin poika saunomaan. Pojat menevät löylyihin ja suomalainen isäntänä nakkaa oikein kunnolla saavillisen löylyä. Ruotsalainen kestää viisi minuuttia kunnes juoksee ulos kirkuen MINÄ PALAN! Norjalainen istuu toiset viisi minuuttia, kunnes juoksee hänkin ulos huutaen OLEN LÖYTÄNYT VALHALLAN!

Mutta suomalaista ei näy eikä kuulu. Norjalainen ja ruotsalainen katsovat toisiaan ihmeissään. Onko se todella näin kova karpaasi? Mieshän on jo voittanut, kyllä sieltä jo joutaa ulos. He menevät katsomaan lauteilla kyyryssä kököttävää marjapuuron väristä rusinaa, joka ääni käheänä pihisee: HAKEKAA AUTOTALLISTA PUUKKOSAHA! PALLINI OVAT LAUTEIDEN VÄLISSÄ!
 
Kuinka monta lesboa tarvitaan vaihtamaan hehkulamppua?
Se on kaksi!
Toinen vaihtaa lamppua ja toinen nuolee ”kirkkovenettä”!
 
Bisnesmiesjuppihipsteri oli aamulla nukkunut pahasti pommiin ja kaiken kukkuraksi öky BMW:kään ei lähtenyt pihalla käyntiin.
Tilanne oli jupille paha koska jo tunnin kuluttua pitäisi olla toisessa kaupungissa allekirjoittamassa tärkeää sopimusta joka tietäisi muhkeaa lisätuloa.
Juppihipsteri soitti taxin ja sitten kiireesti lentoasemalle jossa yksityinen helikopteripalvelu piti tukikohtaansa.
Jenit taxin kuljettajalle lapaan ja juoksujalkaa helikopteripalvelun tiskille.
Bisnesmiesjuppihipsteri selitti tilanteen pilotille joka nopeat lasit silmillä ja tyynesti purkkapakettia availlen kuunteli mikä on homman nimi ja sanoi: "Tulit oikeaan paikkaan jos sulla on kiire. Hyppää kyytiin. Kopterikin tuli juuri sopivasti huollosta".
Ja matkaan lähdettiin. Kopterista otettiin kaikki teho irti ja matka eteni joutuisasti.
Kun jonkin aikaa oli lennetty kuului voimakas ääni ja kopteri tärähti pahaenteisesti.
Juppi osoitti sormellaan ulos ja huusi hätääntyneenä: " Näitkös?! Yksi roottori lähti just irti! Onko täällä laskuvarjoa?!"
Tähän pilotti peililasit silmillä jenkkiä jauhaen: "Rauhoitu. Helikopteria voi hyvin lentää kolmellakin roottorilla."
Bisnesmiesjuppihipsteri rauhoittui ja lento jatkui kunnes taas kuului voimakas ääni ja kopteri tärähti uudemman kerran.
"Ääääää!" -huusi juppihipsteri, "No nyt saatana irtosi toinenkin roottori! Nyt näyttää tosi pahalta!"
Tähän pilotti reiskat silmillä lisää jenkkiä suuhunsa tunkien:" Ei mitään hätää Amigo. Kopteria voi vallan hyvin lentää vielä kahdellakin roottorilla. Ota nyt vaan rauhallisesti äläkä pyöri siinä kuin ryssä Anttilassa!"
Tämä sai jupin ainakin osittain rauhoittumaan ja matka jatkui kunnes kuului todella paha ääni ja loputkin roottorit lensivät irti ja kopteri alkoi putoamaan.
"No niin. Nyt me kuollaan varmasti!" - uikutti bisnesmiesjuppihipsteri.
Pilotti tökkäsi etusormellaan reiskat suoraksi ja mietti hetken. Tarttui sitten kaksin käsin ohjausjoystickiin kiinni ja riuhtaisi sen voimakkaasti irti ja ojensi sen jupille sanoen: "Tunge tää äkkiä sun hanuriis niin syvälle kuin vain menee."
Tähän bisnesmiesjuppihipsteri silmät hämmästyksestä pyöreinä ja itkua tuhertaen: "No mitä se nyt muka auttaa?"
Johon pilotti callahanit silmillä purkkapalloa puhaltaen vastasi:" Todennäköisesti ei yhtään mitään mutta jääpähän tutkijoillekkin jotakin ihmeteltävää".
 
Michaelin nilkka nyrjähti ennen esitystä Eikö moonwalk onnistunut. Soitti lääkärille ja kysyi mitä pitäisi tehdä.

Panna lasta, kuului vastaus.
Ja myöhemmin se soitti samalle lääkärille: "Olen pannut kaksi viikkoa lasta, mutta jalkani on edelleen kipeä."
 
Oli maalaiskylä, ja kylällä ökykartano. Kylän elämä soljui tasaiseen tahtiin kartanon maatöiden mukaan. Elämänmenoon oli kuulunut vuosikaudet myös se, että kartanon isäntä lähti kerran pari vuodessa isoon kaupunkiin kartanon liikeasioita hoitamaan. Kuvaan kuului myös se, että isäntä jäi niille teilleen viikoksi, pariksikin, ryyppäämään ja rälläämään kaupungin huveihin. Nyt oli taas tullut se aika, ja isäntä hyvästeli rakkaan vaimonsa ja lähti matkaan. Mutta tällä kertaa kävi niin, että isäntä tuli jo parin päivän rällästämisen jälkeen tunnontuskiin, ja tuumasi että "ei tästä ny tuu mittään. Kartanon asiat menee hunningolle ja mää täällä vaan ryyppäilen. Vaimokin varmasti huolissaan, mää lähden kotio." Ja niin isäntä saapui kotikartanolleen, illan jo pimettyä. Isäntä tuumasi, että hiivinpä ihan hiljaa makuukammarin ovelle, ja yllätän rakkaan, nukkuvan vaimoni iloisesti. Niin isäntä teki, mutta kammarin oven avattuaan näki vaimonsa ja naapurin isännän vuoteella synninteossa! Isäntä julmistui niin, että ampui vaimonsa, naapurin isännän, ja lopuksi vielä itsensäkin! Kylä järkyttyi syvästi tapahtuneesta, ja yleinen tunnelma oli, että miten tästä ikinä eteenpäin selvitään. Hautajaiset kuitenkin oli järjestettävä, ja kylän vanhin pyysi taitavaksi puhujaksi tiedettyä seppää hautajaisiin, lausumaan lohdun sanoja kyläläisille. Hautajaiset tulivat, ja seppä lausui: "Tämä on niin hirvittävä ja surullinen tapaus, että vaikeaa tässä on mitään lohdun sanoja löytää. Mutta löysin jotain sentään. Nähkääs, jos isäntä olisi tullut kotiin jo päivää aikaisemmin, enpä minäkään tässä enää puheita pitäisi."
 
Päivän puujalka: Paavi ja MacGyver olivat kulkeutuneet samaan hissiin. Hissin lähtiessä liikkeelle MacGyver äkkiarvaamatta tempaisi housunsa kinttuihin, kyykistyi, ja väänsi tortut hissin lattialle. Paavi totesi tähän: "No säähän ihme mies olet!"
 
Pohjanmaalla oli menestyvä ja iso maatila jonka isäntä oli kuuluisa tarkkuudestaan ja työn laadusta.
Hommat tehtiin viimeisen päälle hyvin malliin: "Hyvää pyritään tekemään mutta priimaa pukkaa tulemaan".
Jos jonkin työn jälki ei miellyttänyt isännän silmää, niin hommat tehtiin sitten tarvittaessa uusiksi useampaankin kertaan.

Eräänä iltana kun maatilan työt oli jo hyvissä ajoin ja jämptisti tehty, kysyi renki isännältä: "Olisikos mahdollista saada loppupäivä vapaaksi kun pitäisi keretä käymään kylillä?"
No isäntä tietenkin kysyi: "Minkä takia sitä rengin nyt pitäisi kylille keretä menemään?"
Johon renki vastasi: "Parturiin olisin menossa kun tukka on jo kovin pituutta kasvanut ja epäsiistin näköinen."
Isäntä tähän: "Eihän sitä nyt kylille asti tarvitse mokoman asian takia mennä. Kyllä mä voin sun tukkas leikata, ei se nyt niin vaikeaa ole ja rahasikin säästyy siinä samalla."
Renki ei tietenkään tohtinut kieltäytyä ja suostui asiaan.

Isäntä alkoi etsimään tuvasta saksia muttei niitä mistään kuitenkaan löytänyt.
Hän ei kuitenkaan asiasta hölmistynyt vaan ilmoitti jämäkästi, että lampolassa on keritsimet, kyllä se tukan leikkuu niilläkin hyvin onnistuu.
Ja niin he suuntasivat lampolaan keritsimillä rengin tukkaa leikkaamaan.

Noin tunnin päästä isäntä tuli takaisin tupaan kädet ja vaatteet yltä päältä veressä.
Emäntä näki tämä ja kauhistuneena kysyi: "Herra mun vereni. Mitä siellä oiken tapahtui?!"
Johon isäntä selvästi harmissaan ja ärtyneenä: "Tulikin niin ruma jotta tappaa piti!"
 
Back
Top