Tätä se on varhaiskasvatus nykyään. Tunteet vievät eikä niitä mitenkään opeteta ja opita kontrolloimaan. Kun lapset siirtyvät kouluun, joutuu niitä kuulemma opettamaan siihen, että kaikki ei olekaan vapaaehtoista eikä voi kieltäytyä tekemästä jos ei huvita.
Huolestuttavaa on myös se, että varhaiskasvatus on nykyään kaikille pakollista eli ihmiset indoktrinoidaan sekopäisyyteen jos varhaisessa vaiheessa.
Seurustelin vuosikymmeniä sitten hoitoalan opiskelijan kanssa, opiskeli lastenhoitajaksi, siihen aikaan se onnistui vuodessa ja siitäkin taisi olla muuan kk harjoittelua. Valmistuttuaan suoraan kaupungin päiväkotiin virkaan lasten
hoitajaksi, ja ajateltiin kai että vanhemmat kasvattaa ja kun kasvattajan täytyy käydä välillä töissä niin lapsi viedään päiväksi hoitoon. Isossa päiväkodissa oli pitkä liuta lastenhoitajia ja pari lasten
tarhaopettajaa, mikä oli silloin täysin poliittisesti korrekti ja arvostettu ammattinimike.
Nyt se on sitten varhaiskasvatusta ja vanhemmat halutessaan skippaa kasvatusvastuun sinne "päivähoitoon". Mää olen vahvasti sitä mieltä että meidän järjestelmän kyky tuottaa tervepäisiä nuoria, jotka voisivat opiskella johonkin ammattiin ja sitten pystyisivät oikeisiin töihin, on romahtanut.
Työmarkkinatkin ovat muuttuneet, kun mekanisointi ja automaatio yhdistettynä globaaliin kilpailuun ovat vieneet yksinkertaiset suoritustason työt ja helpot konttorihommatkin katoaa isolta osin tietotekniikan ja AI:n kanssa. Mutta yhteiskunnan vastaus tähän on, että tehdään lapsista ja nuorista entistä pahempia ongelmakimppuja, joita sitten hauraina lumihiutaleina yritetään saatella elämään. Miten helvetissä peruskoululaisista, joiden Pisa-tulokset laskee mittauksesta toiseen, saataisiin koulutettua sellaisia osaajia, joille vielä löytyisi oikeita töitä? Isoissa kaupungeissa sitten kirsikkana kakun päällä maahanmuuttajavaltaiset alueet, missä pitää jo olla ihan vitullinen tuuri että sieltä putkesta yhteiskuntakelpoisia yksilöitä pullahtelisi.
Toistan itseäni: Asuinpaikkakunnallani työttömiä työnhakijoita on luokkaa 15 % työvoimasta. Samaan aikaan haalitaan ulkomailta, esim Sri Lankasta siellä koulutettuja sairaanhoitajia paikallisiin hoivakoteihin hoitoavustajiksi. Mikä ihme tätä yhteiskuntaa vaivaa? Eikä tuosta reilun tuhannen työnhakijan joukosta tosiaan löydy kymmentä sellaista ihmistä, joka lähtisi tekemään noita avustavia töitä paikallisiin hoivakoteihin?
Ollaan Pahkasika-ketjussa ja kyllä vuosikymmeniä sitten tämä nykyinen varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tilannekeskustelu olisi ollut täyttä Pahkasikaa.
Tää on muuten hävitty tää peli, ei tämä yhteiskunta oikene.
www.is.fi
Oli ne loputkin aika itsetäänselvyyksiä tyyliin "Pyydän anteeksi" jne. Ihan kuin hän ei kotona oppisi mitään. Tunnetaitoja on tietty jo monta vuotta opeteltu päikyssä sekä tässä kuussa mitä tämä nyt sitten onkaan:
