Paikallisjoukkojen kunnian päivät

[JR49]

Jos tässä nyt tulee jonkinlainen suuri Paikallispuolustus-uudistus, niin säilyykö MAAK? Miksi sen pitäisi säilyä?

Tässä kun on monen kapiaisen tekstiä aiheesta tavannut ajan kuluessa, niin kaikenlaista pikkuongelmaa tuntuu nousevan esille. Vieläpä hyvin perustellusti. Älkää pyytäkö listaamaan niitä, nyt puhun enemmän mielikuvasta.
Maakkilaiset voivat olla perustellusti eri mieltä, mutta PV:n mielipidehän asiassa ratkaisee.

Joten, jos paikallispuolustusta kehitetään "pohjoismaalaisen mallin" mukaan, niin ohjataanko koko aktiivireservin tarmo sen tyyppisiin joukkoihin, jotka eivät heti ole tekemässä sellaisia tehtäviä, joissa olisi ongelma mm. virkamiehen puuttuminen kokoonpanosta tms. mitä on mainittu. Tyyliin, että ähtäriläiset aktiiviressut harjoittelisivat Ähtärin 416. Liikenteenohjausjoukkueen tehtävää, ja yksikkö olisi viimeisten käskytyserien joukossa?
Ihan vain tällaista out of the box -kehitelmää, näin Maak-ulkopuolisena.
Mutta nyt lähden nukkumaan, katsotaan aamulla, mitä on käynyt koukkuun .

 

[eddie]

Itse kun olin Maakissa niin koko komppanian tekemiä hyökkäysharjoituksia tehtiin useita. Harjoitukset myös kestivät aina sen päivän. Mukavaa touhua rauhanaikana..

 

[Valmius]

En kysynyt koulutusmittauksen tulosta, vaan kumpi voittaa, hyökkäävä SpolK vai puolustava PsJJ?

Mahdoton vastata julkisen tiedon perusteella, kyseinen harjoitus onjärjestetty loppumittauksena jo useamman vuoden ajan kaksi kertaa vuodessa, siihen osallistuu aina vähintään kolme SPOLK:i kerrallaan. Pääasiallisesti SPOLK:it ovat päässeet tavoitteeseen, usein raskain tappioin.

 

[Valmius]

XXX

 

[Aarne1]

Pääasiallisesti SPOLK:it ovat päässeet tavoitteeseen, raskain tappioin.

Kuulostaa teoriassakin mahdolliselta.

 

[baikal]

niin ohjataanko koko aktiivireservin tarmo sen tyyppisiin joukkoihin, jotka eivät heti ole tekemässä sellaisia tehtäviä, joissa olisi ongelma mm. virkamiehen puuttuminen kokoonpanosta

Toistat lausumattomia ajatuksiani hämmentävällä tarkkuudella.

Monessa vitjassa koko paikallispuolustuksen pumppaamoa yritetään sovittaa tehtäviin, joihin ne eivät vaan kokonaisuudessaan sovi, monesta syystä. Paikallispuolustukseenkin on varmasti useita eri kokoonpanoja ja -tehtäviä. Ja osaan löytyy virkamiehiä, osaan ei.

Kun koko paikallispuolustus on puhallettu kokoon, ei enää ole aikaikkunaa pienille kohteliaille vihreille miehille. Samoin erilaiset stimuloidut rettelöt ovat nou. Joustavuutta valmiudenkohottamisessa harjoitetaan varmasti.

 

[Benelli]

Veikkaan että MAAKK vähät harjoitusvrk:t menee ihan muuhun kuin komppaniana hyökkäämisen harjoitteluun,

Edit: On tuotakin harjoiteltu.

kun se ei ole joukon tehtävä.

Paitsi jos tehtävä vaatii sitä.

Jos tässä nyt tulee jonkinlainen suuri Paikallispuolustus-uudistus, niin säilyykö MAAK? Miksi sen pitäisi säilyä?

Ettei tarvitse keksiä pyörää uudestaan.

Tässä kun on monen kapiaisen tekstiä aiheesta tavannut ajan kuluessa, niin kaikenlaista pikkuongelmaa tuntuu nousevan esille. Vieläpä hyvin perustellusti. Älkää pyytäkö listaamaan niitä, nyt puhun enemmän mielikuvasta.
Maakkilaiset voivat olla perustellusti eri mieltä, mutta PV:n mielipidehän asiassa ratkaisee.

Kyseessä on jatkumo jossa ongelmia vähitellen korjataan. Monet mielikuvat ovat vain mielikuvia ja PV on se joka on päättänyt näiden perustamisesta ja ohjelmasta.

Joten, jos paikallispuolustusta kehitetään "pohjoismaalaisen mallin" mukaan, niin ohjataanko koko aktiivireservin tarmo sen tyyppisiin joukkoihin, jotka eivät heti ole tekemässä sellaisia tehtäviä, joissa olisi ongelma mm. virkamiehen puuttuminen kokoonpanosta tms. mitä on mainittu. Tyyliin, että ähtäriläiset aktiiviressut harjoittelisivat Ähtärin 416. Liikenteenohjausjoukkueen tehtävää, ja yksikkö olisi viimeisten käskytyserien joukossa?
Ihan vain tällaista out of the box -kehitelmää, näin Maak-ulkopuolisena.
Mutta nyt lähden nukkumaan, katsotaan aamulla, mitä on käynyt koukkuun .

Koska?

 

[KorpiSISSI]

Toistat lausumattomia ajatuksiani hämmentävällä tarkkuudella.

Monessa vitjassa koko paikallispuolustuksen pumppaamoa yritetään sovittaa tehtäviin, joihin ne eivät vaan kokonaisuudessaan sovi, monesta syystä. Paikallispuolustukseenkin on varmasti useita eri kokoonpanoja ja -tehtäviä. Ja osaan löytyy virkamiehiä, osaan ei.

Kun koko paikallispuolustus on puhallettu kokoon, ei enää ole aikaikkunaa pienille kohteliaille vihreille miehille. Samoin erilaiset stimuloidut rettelöt ovat nou. Joustavuutta valmiudenkohottamisessa harjoitetaan varmasti.

Saattaahan olla niinkin, että Tarmo on jo sivilihommassaan tilanteen tasalla ja tehtävissä, jossa roolinsa muuttuu kun muu joukkonsa saapuu paikalle käskettynä Paikallisjoukkojen henkilöillä saattaa olla useita rooleja, tilanteen mukaan.

 

[AJJV]

MAAKK:t pitäisi olla koottu aktiivi reserviläisistä, mutta tämän foorumin juttuja kun lukee, niin porukalla ei taida olla edes oman SA-yksikön tai sen naapurin perusasiat hallussa.

Tulenjohtajien määrä ja tulivoima eivät ole julkista tietoa.

MAAKK: KRHJ:n epäreilutuli ei ole käytettävissä, ellei PV:lle ole annettu valmiuslainsäädännön kautta lisävaltuuksia sotilaallisen voiman käyttöön.
Ra-toimivaltuuksilla sotilaallista voimaa saa käyttää vain virkamiehet.

Jos harjoituksessa tehdään jotain muuta, kuin ra-toimivaltuuksien mukaista toimintaa ( jota pitää harjoitella) tulisi olla ylempien johtoportaiden päätökset ja valmiuslainsäädännön mukaan annetut valtuudet kirjattuna, jotta tehtävät, toimivaltuudet ym voidaan sitoa niihin.
Mitään yleismaailmallisia lisävaltuuksia ei pidä keksiä, vaan ne pitää antaa joukolle harjoitusteknisesti niin, kuin ne oletettavasti tulisi oikeassa tilanteessa.

Monen MAAKK koulutuksen ongelma on ilmeisesti se, että harjoituksissa ei toimi kouluttajina ne osaajat, jotka näitä asioita kouluttavat työkseen.

Monessako MAAKK harjoituksessa on ollut kouluttajana vastuu joukko-osaston SPOLK:n kouluttajat?
Kouluttajista asian varmasti parhaiten osaa aliupseerit, jotka ovat suorittaneet opintonsa MAASK spollinjalla tai aikanaan UTJR SPOLKoulussa.
Käsitykseni mukaan kouluttajat ovat pääasiallisesti ALTSTO:n tai j-os esikunnan henkilöstöä, jotka tuskin ovat toimivaltuus- ja vk-asioista ajantasalla.

Mun moka, ajattelin automaattisesti, että nyt puhutaan tilanteessa, jossa valmiuslait on otettu käyttöön. Suht hankala tilanne tuo olisi hoitaa yhdelläkään pumpulla RA-lait voimassa? Koska PV:n julkaisemissa lähteissä on todettu, että Maakkiin kuuluu jv, joukkueita ja krh joukkue voidaan päätellä että tulenjohtajiakin silloin on. SPOLK:hon en ota kantaa, varmasti jonkinlaista osaamista on, täytyykin olla, eikä tosiaan ole mahdottomuus vaikka ottaa niitä tulenjohtajiakin sieltä maakista avuksi.

Kouluttajista ja koulutuksesta. Sanotaanko niin että olen yhdessä harjoituksessa puomilla seisoskellut ja kohdetta suojannut. Tuolloin hakeuduin mielenkiinnosta SPOL harjoitukseen, jossa harjoiteltiin joukkueen toimintaa. Mahdollisuus tähän tuli, koska nähtävästi PV:n mielestä on hyvä juttu käyttää saman pataljoonan taistelijoita toistensa reeneissä. Mitähän noista kouluttajista nyt sanoisi? Viimmeisimmät vanhan sijoituksen reenit oli ko. asian kouluttajat paikasta jossa kouluttivat varusmiehiä. MPK:n kautta pyörineet harjoitukset (VEH), joissa harjoituksen sisältö on löytynyt MPK:n sivuilta on toiminta pyörinyt vahvasti joukkueen hyökkäyksen tiimoilla. PV:n KH:t ja VEH:t sitten jotain muuta tai samaa. Nää koulutus jutut on vähän hankalia jutella, koska liittyvät oleellisesti suorituskykyyn. Ja Suorituskyky ei käsittääkseni ole oikein julkista tietoa.

Jos verrataan keskiverto MAAKK ja vaikka 2-4 v siten kotiutunutta A-tyypin SPOLK:ia joka on käynyt suunitellut kertaukset, kumpi on harjoitellut enemmän hyökkäystä?
MAAKK KRHJ ei ole MAAKK yksityisomaisuutta, eli se voidaan antaa muidenkin PAIKP yksiköiden käyttöön.
SALE:n alainen epäreilu tuli saattaa olla myös käytössä.
Vm SPOLK loppusodassa on Etelä-/Länsi-Suomen alueen loppusodassa hyökätty komppaniana PSJJ:ta vastaan kuvitteellisen MAAKK KRHJ:n tuella, epäreilua tulta on johtanut SPOLK.

Spollari on erikoiskoulutettu jv-sotilas, joka on jostain syystä koulutettu paremmin kuin normaali jv-taistelija.

Rakennetun alueen taistelua käsittelevässä PV:n oppassa on aika hyviä ratkaisumalleja tuollaisen tilanteen harjoitteluun.

Tuo keskiverto maakk on hyvä ja huono termi. kertoo mun mielestä hyvin sen, että tehtäväkenttä on laaja. Yhteen väliin, parivuotta sitten, mulla oli sukua useammassa Paikallispataljoonassa. Tehtävät tuntuivat vaihtelevan ihan laidasta laitaan...
Jos vetoa pitäisi lyödä, niin melkeinpä mikä tahansa 2-4:n vuoden sissän joukkotuotettu JV:joukko on parempi omalla alallaan kuin keskiverto MAAKK. Joukko tuotetut on kuitenkin lähtökohtaisesti kaikki samalla viivalla osaamistasossa. Maakkissa väkisellä osaamisen taso vaihtelee. ei se 15v sitten tykin johtajana kotiutunut au, oikein käy edes sinne jääkäri ryhmään. Tai käyhän se mutta paljon pitää perustietoa kouluttaa ja opettaa "kädestä pitäen". Toisaalta kaveri on SPOL-au jolla sijoitus jossain päin. Kertaakaan ei ole käynyt kertaamassa kotiutumisen jälkeen, miikä arvo tällaisella SPOL komppanialla (olettaen että kaveri olisi sijoitettu SPOLK:hon, en tiedä) sitten on suhteessa maakkiin?

Tuo uusin Rakennetunalueen opeas on kyllä hyvä, mutta siinäkin ongelmana on taas se että sekin on punaleima tavaraa. Mutta jos vaan sen saa käsisiinsä niin todellakin kannattaa lukea

 

[vastarannankiiski]

Nää koulutus jutut on vähän hankalia jutella, koska liittyvät oleellisesti suorituskykyyn. Ja Suorituskyky ei käsittääkseni ole oikein julkista tietoa.

Ei oletettavasti ole. PV osaa salausasiat niin hyvin, että tuskin myöskään paljastavat suorituskykyjä toteutettujen harjoitusten kautta. Kuten täälläkin on aikaisemmin ollut puhe, ra:n harjoitusorganisaatiot ja sa:n kovat kokoonpanot ovat erikseen. Salaushan toimii onnistuessaan kahteen suuntaan. Sillä onnistutaan parhaimmillaan salaamaan kalusto joka meillä on, mutta myös salaamaan sitä mitä meillä ei ole.

Eli omasta mielestäni ei kovin vakavasti kannata tarkkailla kh:hin kuitattua materiaalia ja tehdä siitä johtopäätöksiä sa-tilanteen jakotavarasta. Tavara mitä kuitataan, on usein sitä samaa joka on jo valmiiksi prikaatien halleilla ja varastoissa normaalissa harjoituskierrossa. Tuskin reserviläisten kertausharjoituksia varten aletaan mistään kallioluolasta hakemaan osastolle sa-tilanteeseen varattua ja koipallotettua kalustoa esiin päivänvaloon. Jos syyt eivät ole salauksellisia, ovat ne ainakin käytännöstä kumpuavia.

Esimerkki omista sa-kertausharjoituksistani vuosien varrella kahdesta eri kokoonpanosta. Ensimmäisessä liikuimme paseilla koko harjoituksen, vaikka todellisuudessa sa-tilanteessa joukolle oli varattuna kuorma-autot ja pasit oli varattuna iskukykyisemmälle porukalle. Toisessa esimerkissä, liikuimme pv:n kalustolla vaikka todellisuudessa sa-kokoonpanossa joukollemme olisi varattuna ottoajoneuvot. Kuten arvata saattaa, kenenkään omistuksessa olevia kulkupelejä ei pakko-otettu harjoitustamme varten. En usko että tämä toteutuu pelkästään ajoneuvokaluston kohdalla, vaan myös muun kaluston ja varustuksen.

 

[Pasi Anssi]

Yhdessä ketjussa puhutaan niin monesta eri asiasiasta ristiin, ettei maallikkona oikein tahdo pysyä perässä. Maakk on yksi pieni osa paikallispataljoonaa. Joukko joka on nopeasti kutsuttavissa ja jolla on osa materiaalista valmiiksi jaettuna. Edelleen rauhanaikana tehtävät voivat olla vain normilakien mukaisia, joten oletettavasti voimankäyttö on sitä mitä opitaan vartio-oppitunneillakin: Seis! Seis! Varoituslaukaus. Laukaus alavartaloon. Tyypillisesti vartiomiehen hommia ja sitä työtä varmasti nopeasti tarvitaan. On suojattavaa infraa ja hajasijoitettua materiaalia.
Valmiuslakikaan ei taida paljon voimankäytön mahdollisuuksia lisätä, mutta sotalaki muuttaa kaiken. Sotalain ollessa voimassa paikallispataljoonan komentaja on Jumala. Hän käskee tehtävät. Täydellisessä maailmassa hän tuntee joukkonsa tiedot ja taidot ja kyvyt. Jos hänen mielestään lähestyvän vihollisen taistelulohikäärmeen pysäyttämiseksi paras yksikkö on perkki, niin silloin perkki käy hoitamassa homman. Väärä päätös voi tietenkin tapattaa koko joukon.

 

[Valmius]

Saattaahan olla niinkin, että Tarmo on jo sivilihommassaan tilanteen tasalla ja tehtävissä, jossa roolinsa muuttuu kun muu joukkonsa saapuu paikalle käskettynä Paikallisjoukkojen henkilöillä saattaa olla useita rooleja, tilanteen mukaan.

Saattaa olla, saatta olla ettei olekkaan, Tarmolla saattaa olla rooli myös harrastajateatterissa.

Ei oletettavasti ole. PV osaa salausasiat niin hyvin, että tuskin myöskään paljastavat suorituskykyjä toteutettujen harjoitusten kautta. Kuten täälläkin on aikaisemmin ollut puhe, ra:n harjoitusorganisaatiot ja sa:n kovat kokoonpanot ovat erikseen. Salaushan toimii onnistuessaan kahteen suuntaan. Sillä onnistutaan parhaimmillaan salaamaan kalusto joka meillä on, mutta myös salaamaan sitä mitä meillä ei ole.

Eli omasta mielestäni ei kovin vakavasti kannata tarkkailla kh:hin kuitattua materiaalia ja tehdä siitä johtopäätöksiä sa-tilanteen jakotavarasta. Tavara mitä kuitataan, on usein sitä samaa joka on jo valmiiksi prikaatien halleilla ja varastoissa normaalissa harjoituskierrossa. Tuskin reserviläisten kertausharjoituksia varten aletaan mistään kallioluolasta hakemaan osastolle sa-tilanteeseen varattua ja koipallotettua kalustoa esiin päivänvaloon. Jos syyt eivät ole salauksellisia, ovat ne ainakin käytännöstä kumpuavia.

Esimerkki omista sa-kertausharjoituksistani vuosien varrella kahdesta eri kokoonpanosta. Ensimmäisessä liikuimme paseilla koko harjoituksen, vaikka todellisuudessa sa-tilanteessa joukolle oli varattuna kuorma-autot ja pasit oli varattuna iskukykyisemmälle porukalle. Toisessa esimerkissä, liikuimme pv:n kalustolla vaikka todellisuudessa sa-kokoonpanossa joukollemme olisi varattuna ottoajoneuvot. Kuten arvata saattaa, kenenkään omistuksessa olevia kulkupelejä ei pakko-otettu harjoitustamme varten. En usko että tämä toteutuu pelkästään ajoneuvokaluston kohdalla, vaan myös muun kaluston ja varustuksen.

Aika harva yksikkö harjoittele kovalla SA-materiaalillaan, koska sen materiaalin huolto ja huollettuna varastoon palauttaminen harjoituksen jälkeen on työlästä. Helpompi on hakea jakolinjasta vastaavaa tai harjoitukseen sopivaa, joka ei aina ole läheskään sitä mitä joukolle on varattu oikeasti. Tämä aiheuttaa sen, että VEH/KH harjoitellaan jotu-koulutusmateriaalilla, vaikka joukon kovan tilanteen materiaali saattaa olla vanhempaa saapumiserää, esim M91 & M85 tavaraa.
Sama koskee ajoneuvoja, helpompi on ottaa muutama Defender ja maastokuorma-auto korvaamaan SA-tilanteen traktoreita tai jos harjoitukseen on varattu oikeasti rahaa, niin tilata vastaavat vuokra-autot, kuin mitä on otto-ajoneuvoina varattu kyseiselle joukolle.

 

[JR49]

Toistat lausumattomia ajatuksiani hämmentävällä tarkkuudella.

Monessa vitjassa koko paikallispuolustuksen pumppaamoa yritetään sovittaa tehtäviin, joihin ne eivät vaan kokonaisuudessaan sovi, monesta syystä. Paikallispuolustukseenkin on varmasti useita eri kokoonpanoja ja -tehtäviä. Ja osaan löytyy virkamiehiä, osaan ei.

Kun koko paikallispuolustus on puhallettu kokoon, ei enää ole aikaikkunaa pienille kohteliaille vihreille miehille. Samoin erilaiset stimuloidut rettelöt ovat nou. Joustavuutta valmiudenkohottamisessa harjoitetaan varmasti.

Myhäillään sitten yhdessä, jos joskus käy ilmi, että ollaan oltu jäljillä ensimmäisinä.
No joo, mutta muistelen veli Rautaristin joskus kirjoittaneen, että kohta on vapaana jotu-SPOL-komppanioita, joita hän sijoittaisii MAAK:in tilalle. Kaikki samassa lähtötasossa, kht:ssa voidaan keskittyä parantamaan olemassa olevaa lähtötasoa sen sijaan, että pitäisi kouluttaa eka vaihteleva lähtötaso samalle tasalle. Jospa se aika on nyt koittanut?
Muistan hyvin oman SA-pumppuni. Se oli ns. keräilyerä, ja kyllä oli välillä epäkiitollinen tilanne, kun sissi ja jv-mies eivät vain puhuneet samaa kieltä. Aikaa ja tupakkia olisi kulunut, että kaikki olisivat päässeet samalle viivalle niin tiedoissa kuin taidoissa.

Miksi sen vetonaulan pitäisi olla edes MAAK-tyyppinen hathat-joukko? Minulle iskisi paljon paremmin, että perustettaisiin Kuortaneen kodinturvajoukot/Kaitseliit/vartiokomppania, ja puolustettaisiin kotiseutua. Jos siis olisin Kuortaneelta. Liikenteenohjausta, aluevalvontaa, mitä kaikkea. Jonkun nekin pitää tehdä, ja 35+ reserviläinen on siihen omiaan. Eihän se poista hyvän koulutuksen tarvetta, mutta toisaalta joukon kokoontuminen voitaisiin hyvin tähdätä tilanteeseen, jossa valmiuslait ovat jo selkeästi käytössä ja ei ole enää epäselvää,ketä ammutaan.

 

[Valmius]

XXX

 

[Valmius]

Yhdessä ketjussa puhutaan niin monesta eri asiasiasta ristiin, ettei maallikkona oikein tahdo pysyä perässä. Maakk on yksi pieni osa paikallispataljoonaa. Joukko joka on nopeasti kutsuttavissa ja jolla on osa materiaalista valmiiksi jaettuna. Edelleen rauhanaikana tehtävät voivat olla vain normilakien mukaisia, joten oletettavasti voimankäyttö on sitä mitä opitaan vartio-oppitunneillakin: Seis! Seis! Varoituslaukaus. Laukaus alavartaloon. Tyypillisesti vartiomiehen hommia ja sitä työtä varmasti nopeasti tarvitaan. On suojattavaa infraa ja hajasijoitettua materiaalia.
Valmiuslakikaan ei taida paljon voimankäytön mahdollisuuksia lisätä, mutta sotalaki muuttaa kaiken. Sotalain ollessa voimassa paikallispataljoonan komentaja on Jumala. Hän käskee tehtävät. Täydellisessä maailmassa hän tuntee joukkonsa tiedot ja taidot ja kyvyt. Jos hänen mielestään lähestyvän vihollisen taistelulohikäärmeen pysäyttämiseksi paras yksikkö on perkki, niin silloin perkki käy hoitamassa homman. Väärä päätös voi tietenkin tapattaa koko joukon.

Paikallisjoukkojen ensimmäisiä tehtäviä suunnitellessa ei kukaan voi tietää sitä, millä toimivaltuuksilla ne pitää suorittaa, jolloin lähtökohtana on eri viranomaisten ra-toimivaltuudet. Sama koskee kaikkia KE1 ja KE2 joukkoja, joita on muitakin kuin paikallisjoukoihin sijoitetut VVJ yksiköt.


Menee ehkä ohi aiheen (paikallisjoukot), ensimmäisen vaiheen suorituskyvystä, joka ei ole pelkästään paikallisjoukkojen suorituskykyä, löytyy tietoa kohtuu hyvin tietoa ihan julkisista lähteistä.



http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002912486.html
HS:n hankkiman Pääesikunnan koulutusosaston suunnitelman mukaan valmiuskoulutusta ja -harjoituksia halutaan lisättäväksi kaikilla joukoilla. Lisäksi valmiusjoukkojen harjoitukset halutaan järjestää niille määritetyllä toiminta-alueella.

Valmiussotilaille aiotaan myös kouluttaa tehtäviin liittyvät voimankäyttöoikeudet erilaisissa valmiustiloissa.
Puolustusvoimat tavoittelee sitä, että kriisin syntyessä kantahenkilökunnan ja erilaisten varusmiesosastojen avulla kyettäisiin kohottamaan sotilaallista valmiutta joustavasti, aloittamaan toimenpiteet tilanteen hallitsemiseksi ja suojaamaan reserviläisistä koostuvien varsinaisten sodan ajan joukkojen perustamista.

http://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valmiusyksikot-osa-maavoimien-valmiuden-kehittamista
Maavoimien palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä muodostetut valmiusyksiköt ovat osa nykyaikaista ja kehittyvää kotimaan maapuolustusta ja Maavoimien joukkokokonaisuutta.

-Valmiusyksiköillä nostetaan Maavoimien suorituskykyä erityisesti sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä, kenraalimajuri Hulkko toteaa.

Valmiusyksiköitä voidaan käyttää normaalioloissa tapauskohtaisesti myös muiden viranomaisten tukemiseen kotimaan häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tapahtumissa, jotka vaativat laajaa viranomaisyhteistyötä.


http://ruotuvaki.fi/uutinen/-/asset...ittaa-valmiusyksikkokoulutuksen-varusmiehille
Hulkon mukaan valmiusyksikkökoulutus on vain yksi lisäelementti sotilaallisen maanpuolustuksen ketjussa ja valmiuden kehittämisessä.
− Kehitystyö alkoi aiemmin jo välittömän valmiuden joukoista, jotka ovat pääosin reserviläispohjaisia. Varusmiesten valmiusyksiköt ovat varusmiespalveluksessa olevia yksikköjä, mutta kotiuduttua heidät hyödynnetään reserviläisinä välittömän valmiuden joukoissa.
Välittömän valmiuden joukkojen tavoite on reserviläisten nopeampi käyttö.
− Tunnistamme maailman muutoksen ja tarpeen nopeampaan reagointiin. Pyrimme löytämään nykyisen lainsäädännön ja asetusten kentästä ne mahdollisuudet, joissa kaikkia asevelvollisia ja palkattua henkilökuntaa voidaan optimaalisesti hyödyntää, Hulkko toteaa.
− Lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat tukeneet näitä pyrkimyksiä.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005098586.html
”Toimintaympäristö tulee olemaan normaalia omaa aselajijoukkoa mielenkiintoisempaa, koska valmiusyksiköissä yhdistyy pienoiskoossa eri aselajien kyvykkyydet.”
Valmiusyksikkö rakennetaan siten, että siinä on joukko-osaston luonteesta riippuen elementtejä kaikista aselajeista.
”Parhaimmillaan siinä on kyvykkyyttä taistelupanssarivaunuista ilmatorjuntaohjuksiin.”
VALMIUSYKSIKÖT ovat valmiina lähtemään tehtävään jopa muutaman tunnin kuluttua hälytyksestä.
”Puolustusvoimien intressissä ei ole avata tarkkoja määriä ja yksityiskohtaisia valmiusaikoja”, sanoi Toivonen.
Uudet valmiusyksiköt ovat Maavoimien nopean toiminnan terävin kärki yhdessä pelkästään kantahenkilökunnasta muodostettavien valmiusosastojen kanssa.
Niiden lisäksi armeija on perustanut niin sanottuja välittömän valmiuden joukkoja, jotka koostuvat lähinnä reserviläisistä. Näiden valmiusaika lasketaan vuorokausissa.


Mielessä saattaa ehkä kummitella, missä on MAAKK? Ei ainakaan tuolla listalla, koska noissa kaikissa kolmessa tasossa on mukana kantahenkilökuntaa päällikköä alemmissakin tehtävissä.
- eri aselajien valmiusosastot (henkilökuntaa, mahdollisuus aseelliseen virka-apuun ja sotilaalliseen voimankäyttöön rauhan aikana)
- eri aselajien valmiusyksiköt (koulutus alkoi 1/17 saapumiserästä), henkilökuntaa ha varusmiehiä. (suorituskykyä maanpuolustukseen, kyky vaativampiin virka-aputehtäviin)
- eri aselajien välittämän valmiuden yksiköt, henkilökuntaa ja reserviläisiä (ollut valmiudessa jo muutaman vuoden, kertautetaan ahkerasti, suorituskykyä maanpuolustukseen, kyky vaativampiin virka-aputehtäviin)

 

[vastarannankiiski]

Aika harva yksikkö harjoittele kovalla SA-materiaalillaan, koska sen materiaalin huolto ja huollettuna varastoon palauttaminen harjoituksen jälkeen on työlästä. Helpompi on hakea jakolinjasta vastaavaa tai harjoitukseen sopivaa, joka ei aina ole läheskään sitä mitä joukolle on varattu oikeasti. Tämä aiheuttaa sen, että VEH/KH harjoitellaan jotu-koulutusmateriaalilla, vaikka joukon kovan tilanteen materiaali saattaa olla vanhempaa saapumiserää, esim M91 & M85 tavaraa.
Sama koskee ajoneuvoja, helpompi on ottaa muutama Defender ja maastokuorma-auto korvaamaan SA-tilanteen traktoreita tai jos harjoitukseen on varattu oikeasti rahaa, niin tilata vastaavat vuokra-autot, kuin mitä on otto-ajoneuvoina varattu kyseiselle joukolle.

Tämä on juuri sitä mitä tarkoitan.

Kautta rantain kuulin eräästä MaakK:ista. Olivat tottuneet harjoittelemaan jokaisen harjoituksen parhaalla materiaalilla mitä harjoitusta tukeva prikaati pystyi antamaan tukipyynnön perusteella. Eli juurikin jotu-materiaalia (varusmiesten) jakolinjalta.

Närkästys ja tyrmistys oli ollut toisilla melkoinen, kun olikin paljastunut että tosipaikassa virvet ja muut näppärät käsiradiot vaihtuvat venttiseiskoihin ja pkm:ien sijalle tulevat kvkk:t. 2010-luvun jotu-kaluston sijasta jaetaankin 80-luvun jotu-kalustoa eli oletettavasti komposiititkin vaihtuvat peltikypäriin ja m05 liivipohjat m85 tetsareihin.

 

[Valmius]

Tämä on juuri sitä mitä tarkoitan.

Kautta rantain kuulin eräästä MaakK:ista. Olivat tottuneet harjoittelemaan jokaisen harjoituksen parhaalla materiaalilla mitä harjoitusta tukeva prikaati pystyi antamaan tukipyynnön perusteella. Eli juurikin jotu-materiaalia (varsumiesten) jakolinjalta.

Närkästys ja tyrmistys oli ollut toisilla melkoinen, kun olikin paljastunut että tosipaikassa virvet ja muut näppärät käsiradiot vaihtuvat venttiseiskoihin ja pkm:ien sijalle tulevat kvkk:t. 2010-luvun jotu-kaluston sijasta jaetaankin 80-luvun jotu-kalustoa eli oletettavasti komposiititkin vaihtuvat peltikypäriin ja m05 liivipohjat m85 tetsareihin.

Niinpä...
Toivottavasti maanpuolustusinto ei lakannut totaalisesti?

Myhäillään sitten yhdessä, jos joskus käy ilmi, että ollaan oltu jäljillä ensimmäisinä.
No joo, mutta muistelen veli Rautaristin joskus kirjoittaneen, että kohta on vapaana jotu-SPOL-komppanioita, joita hän sijoittaisii MAAK:in tilalle. Kaikki samassa lähtötasossa, kht:ssa voidaan keskittyä parantamaan olemassa olevaa lähtötasoa sen sijaan, että pitäisi kouluttaa eka vaihteleva lähtötaso samalle tasalle. Jospa se aika on nyt koittanut?
Muistan hyvin oman SA-pumppuni. Se oli ns. keräilyerä, ja kyllä oli välillä epäkiitollinen tilanne, kun sissi ja jv-mies eivät vain puhuneet samaa kieltä. Aikaa ja tupakkia olisi kulunut, että kaikki olisivat päässeet samalle viivalle niin tiedoissa kuin taidoissa.

Miksi sen vetonaulan pitäisi olla edes MAAK-tyyppinen hathat-joukko? Minulle iskisi paljon paremmin, että perustettaisiin Kuortaneen kodinturvajoukot/Kaitseliit/vartiokomppania, ja puolustettaisiin kotiseutua. Jos siis olisin Kuortaneelta. Liikenteenohjausta, aluevalvontaa, mitä kaikkea. Jonkun nekin pitää tehdä, ja 35+ reserviläinen on siihen omiaan. Eihän se poista hyvän koulutuksen tarvetta, mutta toisaalta joukon kokoontuminen voitaisiin hyvin tähdätä tilanteeseen, jossa valmiuslait ovat jo selkeästi käytössä ja ei ole enää epäselvää,ketä ammutaan.

Et välttämättä ole ollenkaan eksyksissä
Poliittinen muisti on Suomessa liian pitkä, se estää Suojeluskuntien tapaiset kodinturvajoukot valitettavasti, vaikka ne olisivat ensimmäisen ja toisen sijoituskierroksen käyneille aktiivisille maanpuolustajille oiva jatkumo.
Puhtasti poikkeusolojen tehtäviä, kuten yllä listasit.

Suomessa pitäisi ehkä pystyä unohtamaan sata vuotta vanhat asiat ja elää tätä päivää, kuten naapurimaamme lännessä ja etelässä elävät.

 

[baikal]

Miksi sen vetonaulan pitäisi olla edes MAAK-tyyppinen hathat-joukko? Minulle iskisi paljon paremmin, että perustettaisiin Kuortaneen kodinturvajoukot/Kaitseliit/vartiokomppania, ja puolustettaisiin kotiseutua. Jos siis olisin Kuortaneelta

Lähtökohtaisesti Kuortanetta ei kannata puolustaa. Tympeä mesta.

Juuri näin se vaan on. Ja miksi vaatia ikämiehiltä muutakaan....reservissähän odottaa valjastamistaan sadoin tuhansin nuorempia. Lähtökohtaisesti kuitenkin "nuorukaisten kuuluu kuolla joukkonsa eessä".....

 

[baikal]

Suomessa pitäisi ehkä pystyä unohtamaan sata vuotta vanhat asiat ja elää tätä päivää, kuten naapurimaamme lännessä ja etelässä elävät

Juuri näin.

 

[vastarannankiiski]

Myhäillään sitten yhdessä, jos joskus käy ilmi, että ollaan oltu jäljillä ensimmäisinä.
No joo, mutta muistelen veli Rautaristin joskus kirjoittaneen, että kohta on vapaana jotu-SPOL-komppanioita, joita hän sijoittaisii MAAK:in tilalle. Kaikki samassa lähtötasossa, kht:ssa voidaan keskittyä parantamaan olemassa olevaa lähtötasoa sen sijaan, että pitäisi kouluttaa eka vaihteleva lähtötaso samalle tasalle. Jospa se aika on nyt koittanut?
Muistan hyvin oman SA-pumppuni. Se oli ns. keräilyerä, ja kyllä oli välillä epäkiitollinen tilanne, kun sissi ja jv-mies eivät vain puhuneet samaa kieltä. Aikaa ja tupakkia olisi kulunut, että kaikki olisivat päässeet samalle viivalle niin tiedoissa kuin taidoissa.

Miksi sen vetonaulan pitäisi olla edes MAAK-tyyppinen hathat-joukko? Minulle iskisi paljon paremmin, että perustettaisiin Kuortaneen kodinturvajoukot/Kaitseliit/vartiokomppania, ja puolustettaisiin kotiseutua. Jos siis olisin Kuortaneelta. Liikenteenohjausta, aluevalvontaa, mitä kaikkea. Jonkun nekin pitää tehdä, ja 35+ reserviläinen on siihen omiaan. Eihän se poista hyvän koulutuksen tarvetta, mutta toisaalta joukon kokoontuminen voitaisiin hyvin tähdätä tilanteeseen, jossa valmiuslait ovat jo selkeästi käytössä ja ei ole enää epäselvää,ketä ammutaan.

Erittäin hyvä kirjoitus ja jaan ajatuksesi.

Ihan yleiseltä tasolta, vapaaehtoispohjalta koottavat osastot muodostuvat helposti tilkkutäkkimäisiksi koulutuksensa osalta, jos tarkempaa seulontaa ja sijoittelua ei tehdä. Tai vaihtoehtoisesti ei järjestetä kattavaa kaikille velvoitettua peruskoulutusta joukkoon, joka syö aikaa ja rahaa. Koulutustausta kun rekryyteillä saattaa vaihdella 80-luvulta 2010-luvun varusmieskoulutukseen ja aselajit ilmavoimista Utin miehiin.

Vaadittava perus- ja pohjakoulutus täysin eri-ikäsille ja koulutustaustan omaaville rekryyteille. Yhdeksi vertailukohdaksi voisi ottaa kriha-hommien rotaatiokoulutuksen jonne hakijat tosiaan tulevat eri ikäisinä ja erilaisilla sotilaskoulutus ja kokemustaustoilla. Paljonkos koulutukset nykyyän ovat? Itselläni oli aikoinaan 6 viikkoa kokopäiväistä harjoittelua 5-6 päivää viikossa, minimi oli 4 viikkoa ja maksimi taisi olla 7-8 viikkoa?