Paikallisjoukkojen kunnian päivät

Joukkojen kertaussyklihän riippuu monesta muuttujasta: joukon tehtävästä, koulutustasosta, muista harjoituksista, joihin muodostuu lisäarvoa jonkin toisen joukon kertauksesta, muista harjoituksista, jotka samaan aikaan estävät toisen joukon harjoituksen, rahatilanteesta, kertausharjoituspäivien jaosta eri joukkoyksikköjen välillä, kouluttajatilanteesta, harjoitusaluetilanteesta, harjoitusmateriaalitilanteesta jne. Varmasti puolustusvoimilla olisi halu kertauttaa enemmänkin, mutta raha taitaa olla ratkaisevin muuttuja.

En oikein usko, että minkään joukon yksityiskohtaiset kertausharjoitussyklit kuuluvat julkisuuteen...

näinhän se on varmasti...
 
Juuri näin. Kun maalla on reserviläisarmeija, kaikki reserviläistoiminnan dissaaminen nakertaa maanpuolustusta.
Kannustava toiminnan suuntaaminen aktiiviseen suuntaan on hyvästä ja parantaa puolustusta ja etenkin sitä tärkeintä; MAANPUOLUSTUSHENKEÄ.
Vastaan tähän postaukseen, vaikka samalla vastauksessani on asioita herrojen @proileri ja @Honcho esille nostamiin ajatuksiin....

Tästä @KorpiSISSI :n postauksesta olen täysin samaa mieltä!

Proilerin esille nostama reserviläisten jako erilaisiin "tasoryhmiin" ja niissä tapahtuva nousujohtoinen koulutus voisi olla ihan toimiva konsepti. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tämä koulutus pitäisi olla reserviläisjärjestöjen ja MPK:n vastuulla (mutta luonnollisesti hyvin läheisessä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa).

Puolustusvoimien ehdottomasti tärkein tehtävä on varautua tämän maan aseelliseen puolustamiseen. Tämän tehtävän perusteella tehdään operatiivinen suunnittelu, määritetään joukot, joilla operatiiviset suunnitelmat voidaan toteuttaa sekä lopuksi suunnitellaan ja toteutetaan joukkojen varustus ja koulutus. Tähän konseptiin sopii huonosti se, että ulkopuolelta aletaan tarjota erilaisia joukkokonsepteja tietämättä puolustusvoimien suunnitelmia. Hyvä esimerkki ovat nämä korkean valmiuden joukot, joiden toteutuksen ja tarvittavat joukkokokonaisuudet puolustusvoimat ovat suunnitelleet omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan tiettyyn operatiiviseen tehtävään osaksi muuta joukkokokonaisuutta. Tietenkään emme pysty arvioimaan, onko tehdyt ratkaisut oikeita tai parhaita, mutta tältä osin joudumme luottamaan puolustusvoimien suunnittelukykyyn.

Proilerin esittämä tasoryhmäajattelu voisi toimia tässä yhteydessä esimerkiksi niin, että puolustusvoimat asettaisi tarkat koulutusvaatimukset tietylle joukolle ja tähän joukkoon haluavat reserviläiset sitoutuisivat koulutussuunnitelmaan ja suorittaisivat tarvittavan koulutuspolun esimerkiksi MPK:n kursseilla. Kun joukko olisi valmis, se voitaisiin ottaa osaksi puolustusvoimien sodan ajan joukkoja esimerkiksi kovassa kertausharjoituksessa järjestettävässä koulutusarvioinnissa ja "sotavalmiustarkastuksessa". Malli on aika läheistä sukua nykyiselle maakuntajoukkojen mallille, mutta ehkä aavistuksen tavoitteellisempi.

Vierastan ajatusta "siltavahti"-komppanioiden lisäämisestä. Kohteensuojausjoukkoja luonnollisesti tarvitaan, mutta puolustusvoimat osaa määrittää optimimäärän. Kevyesti aseistettu yksikkö ilman pimeätoimintavälineitä, raskaita aseita, sotakelpoisia ajoneuvoja ja viestivälineitä sopii ainoastaan hyvin rajalliseen ja paikalliseen tehtävään. Lisäksi tällainen kevytkin yksikkö kuormittaa logistiikkaa ja ylemmän johtoportaan johtamiskykyä. Oma tuntuma on, että suurempi tarve olisi erityyppiseen taistelutoimintaan laajemmalla alueella kykenevästä liikkuvasta joukosta, jolla löytyy tarvittava aseistus, varustus ja osaaminen myös vaativiin tehtäviin. Hyvä esimerkki tällaisesta joukosta on esim. KAJK. Samalla on selvää, ettei lisäjoukkoja ole varaa varustaa tällaiselle tasolle.

Honcho on aivan oikeassa, että pahassa tilanteessa avautuisi uusia sijoituksia nyt sijoittamattomalle reserville - jopa liiankin paljon! Puolustusvoimilta voisi olla järkevä veto muuttaa termi "sijoittamaton reservi" vaikka muotoon "myöhemmin perustettavat joukot", se ehkä kuvaisi tehtäväkenttää paremmin.

Ja aivan varmasti tarvitaan kaikkia reservissä olevia henkilöitä joko taistelutehtäviin tai muuhun maanpuolustustyöhön!
 
Puolustusvoimilta voisi olla järkevä veto muuttaa termi "sijoittamaton reservi" vaikka muotoon "myöhemmin perustettavat joukot", se ehkä kuvaisi tehtäväkenttää paremmin. aivan varmasti tarvitaan kaikkia reservissä olevia henkilöitä joko taistelutehtäviin tai muuhun maanpuolustustyöhön.
Muutin hieman kirjoituksen lauseiden järjestystä oman näkökulmani mukaiseksi. Haen pohjalogiikkaa kehittämiselle.
Noin aseteltuna tässä alkaa nyt olla ajatusta siihen suuntaan, kun jokin aloite lentää raakileena pöytään ja siitä leivotaan jalostetumpaa versiota. Kehittäminen alkaa siitä, kun löydetään edes yhteinen lähestymiskulma ao. asialle. Tässä on nyt sitä yhteisymmärryksen fiilistä .

Kohteensuojausjoukkoja luonnollisesti tarvitaan. Kevyesti aseistettu yksikkö varustetaan pimeätoimintavälineillä ja viestivälineitä jolloin sopii hyvin rajalliseen ja paikalliseen tehtävään.
Muotoilin. Voisiko olla noin?

Lisäksi tällainen kevytkin yksikkö kuormittaa logistiikkaa ja ylemmän johtoportaan johtamiskykyä. Oma tuntuma on, että suurempi tarve olisi erityyppiseen taistelutoimintaan laajemmalla alueella kykenevästä liikkuvasta joukosta, jolla löytyy tarvittava aseistus, varustus ja osaaminen myös vaativiin tehtäviin.
Minä en usko johtamisongemaan. Meillä on Puolustusvoimat eli puolustamisen joukot ja lähtökohtaisesti tällä alueella uskon johtamisen olevan toimivaa. Näkisin myös että tällaiset voimala- ja siltavahtiyksiköt eivät tarvitse "vaativia" lisätehtäviä ja toimea vosikin katsoa siltä kannalta että mikä olisi minimi taso ja sen jälkeen arvioida onko sellainen riittävä. Siinä kohtaa kun PV:n odotus ja näkemys puolustamisen tarvetasosta on rinnastettavissa vahtijoukon osaamisen tasoon, ollaan varmaan oikealla ratkaisulla. Oleellista on siis se, mitä katsotaan tarpeelliseksi puolustaa/valvoa kun siihen ilmeisesti resurssia olisi kaivettavissa pienellä kehittämisellä. Jos vakutelma on se, että ao kohteita ei erikseen miehitetä, niin sittenhän asia on selvää. Ressut voi silloin odotella kotona.

Vierastan ajatusta "siltavahti"-komppanioiden lisäämisestä.
Hyvä termi ainakin ja asia pitää pohtia jotta siitä on maanpuolustuksellinen käsitys. Terminä tuohan on vain työnimi jollain vähäpätöisellä mpnet nettipalstalla. Vakavassa suunnittelussa löytyy parempi termi kun asiaa pohditaan ja kehitetään. Kuten itsekin luonnostelit :)


.
 
Näin juuri. Suurin osa sodan ajan joukoistahan kertaa joka toinen viikko.

Ovatko nämä herrat sisällä jossain Koulutusyksikössä tms? Ainakaan MPK:n sivuilta ei löydy joka viikonlopuksi tekemistä omasta piiristä :) Sen tiedän, että KOTU-yksikössä viikonloppuja palaa koulutusjutuissa ja niitä suunnitellessa, mutta jos ei ole kouluttaja niin miten sitten toiminta on tiheää? Tämä ei mene kaaliin. Vai sekoitanko nyt VEH+kovat+MPK -kutsut...
 
Ovatko nämä herrat sisällä jossain Koulutusyksikössä tms? Ainakaan MPK:n sivuilta ei löydy joka viikonlopuksi tekemistä omasta piiristä :) Sen tiedän, että KOTU-yksikössä viikonloppuja palaa koulutusjutuissa ja niitä suunnitellessa, mutta jos ei ole kouluttaja niin miten sitten toiminta on tiheää? Tämä ei mene kaaliin. Vai sekoitanko nyt VEH+kovat+MPK -kutsut...
Saatoit astua sarkasmin ansaan... Tietenkin vapaaehtoisilla harjoituksilla voi joka toisen viikon täyttää, kovia harjoituksia on sitten vähän harvemmin.
 
Ovatko nämä herrat sisällä jossain Koulutusyksikössä tms? Ainakaan MPK:n sivuilta ei löydy joka viikonlopuksi tekemistä omasta piiristä :) Sen tiedän, että KOTU-yksikössä viikonloppuja palaa koulutusjutuissa ja niitä suunnitellessa, mutta jos ei ole kouluttaja niin miten sitten toiminta on tiheää? Tämä ei mene kaaliin. Vai sekoitanko nyt VEH+kovat+MPK -kutsut...

Taisi olla vaan jotain henkevää vitustelua.

Koska nyt olet niitä ihmisiä, jotka tekevät jotain konkreettista maanpuolustuksen eteen, niin keskustelua kannattaa jatkaa. Kertausharjoitustaajuus (kh+veh) riippuu monista asioista, eikä siihen välttämättä voi itse kovin paljon vaikuttaa.

Todella ikävää kuulla, että teidän maakuntakomppaniassanne harjoittelu on noin vähäistä. Varsinkin kun kyseessä ei ole joukkotuotettu yksikkö ei tuollainen sekalaisen taustan omaavan porukan kouluttamiseen sotajoukoksi riitä pari viikonloppua vuodessa alkuunkaan. Toivottavasti komppanianne kouluttamiseen annetaan tulevaisuudessa resursseja riittävästi ja pääsette pitkiin kertauksiin harjoittelemaan omaa sodan ajan tehtäväänne.

Onneksi omaa henkilökohtaista osaamista voi aina parantaa. Eikä noille MPK:n kursseille kannata osallistua vain oman piirin alueella, vaan kannattaa rohkeasti lähteä vähän kauemmaksikin, jos harjoitus hyödyttää oman sodan ajan tehtävää. Varsinkin kun nykyään sotilaallisia harjoituksia järjestetään veh-järjestelyin, jolloin osallistujat saavat sekä päivärahat että kilometrikorvaukset.
 
Ovatko nämä herrat sisällä jossain Koulutusyksikössä tms? Ainakaan MPK:n sivuilta ei löydy joka viikonlopuksi tekemistä omasta piiristä :) Sen tiedän, että KOTU-yksikössä viikonloppuja palaa koulutusjutuissa ja niitä suunnitellessa, mutta jos ei ole kouluttaja niin miten sitten toiminta on tiheää? Tämä ei mene kaaliin. Vai sekoitanko nyt VEH+kovat+MPK -kutsut...
Vasta nyt tajusin, että lainaus, johon viittasin olikin vain osa viestiä ja lukemaan viestisi kokonaan. Se olikin täysin asiallinen, kun kokonaisuudessaan luin, luulin puhuttavan joukkotuotetusta porukasta ja sillä vastasin tuohon tyyliin. Pahoittelut siitä.

Ingsoc tuossa vastasikin asiaan jo varsin tyhjentävästi. Noihin touhuihin saa halutessaan upotettua aikaa paljonkin, mutta silloin puhutaan lähinnä oman osaamisen kehittämisestä. En edes ole pahimmasta päästä ja olen saanut parhaimmillaan menemään kolmattakymmentä viikonloppua vuodessa maanpuoloustustouhuihin, kun mukaan otetaan kaikki kurssien ja koulutuksen suunnittelutkin.
 
Viimeksi muokattu:
Todella ikävää kuulla, että teidän maakuntakomppaniassanne harjoittelu on noin vähäistä. Varsinkin kun kyseessä ei ole joukkotuotettu yksikkö ei tuollainen sekalaisen taustan omaavan porukan kouluttamiseen sotajoukoksi riitä pari viikonloppua vuodessa alkuunkaan. Toivottavasti komppanianne kouluttamiseen annetaan tulevaisuudessa resursseja riittävästi ja pääsette pitkiin kertauksiin harjoittelemaan omaa sodan ajan tehtäväänne.

Tässä tuli mieheltä todella hyvä tiivistys joka osuu varmasti aika moneen suomalaiseen maakuntakomppaniaan. Ulkopuolisena voin vain kysellä muiden mielipiteitä, mutta mitä mieltä te olette jotka olette "järjestelmässä sisälllä"? Onko suomen järjestelmä liian koulutuspainotteinen, eli koulutusta kyllä annetaan, mutta soveltavaa harjoittelua on niukalti? Eli aikaa vietetään paljon kursseilla ja koulutuksessa, mutta pitäisikö koulutettuja asioita päästä kokeilemaan soveltavissa harjoituksissa ja harjoittelemaan useammin ja enemmän? Tällaista havaintoa ja johtopäätöksiä olen itse tehnyt, ovatko oikean suuntaisia?

Virolaisessa systeemissä Kaitseliitossa asia on oikeastaan toisin päin. He lähtevät aina soveltavaan harjoitukseen, jonka ohessa annetaan tarvittaessa koulutusta. Tai ennen suurempaa sotaharjoitusta heillä on erillinen koulutusviikonloppu, jossa niissäkin pääpaino on usein soveltavissa harjoitteissa. Heillä siis koulutus on pitkälti sellaista, että opetettujen asioiden pohjalta itse tekemällä ja oivaltamalla, soveltavissa harjoitteissa joukko oppii uutta ja parantaa omaa toimintaansa. Tähän varmasti vaikuttaa vahvasti se, että Kaitseliit on (puoli)sotilaallinen sodan ajan organisaatio jonka jäsenillä on sodan ajan sijoitus omaan tehtäväänsä, ja on valmiuksiensa puolesta harjoituksen järjestäjänä resurssiensa puolesta rinnastettavissa meidän puolustusvoimiimme. Kyseessä on siis tilaaja-tuottaja malli, jossa koulutuksen "tilaaja" ja "tuottaja" ovat sama taho ja organisaatio omine resursseineen, välineineen, varusteineen, ajoneuvoineen, käsi- ja raskaine aseineen. Suomessahan asia on järjestetty toisin. PV tilaa MPK:lta koulutusta ja MPK järjestää ne PV:n tuella. Kaksi erillistä organisaatiota, ja tästä syystä itse olen hahmottanut asian siten että MPK:n järjestämä toiminta on jo organisaation luonteesta johtuen melko lailla kurssitusta ja koulutuspainotteista. Soveltavia, "tilanne päällä" tyyppisiä soveltavia harjoitteluita voisi omasta mielestäni lisätä. Tämä saattaisi lisätä kiinnostusta MPK:n toimintaa ja maakuntakomppanioita kohtaan myös.
 
  • Tykkää
Reactions: KIM
Oma kokemys on että "tilanne päällää" harjoitus menee räpeltämiseksi ilman kunnollista koulutusta ennen sitä.

Tai sitten täytyy alijohtajilla olla todella vahva osaaminen, että pystyvät tekemisen ohessa kouluttamaan miehistöä tehtäviinsä.
 
Oma kokemys on että "tilanne päällää" harjoitus menee räpeltämiseksi ilman kunnollista koulutusta ennen sitä.

Tai sitten täytyy alijohtajilla olla todella vahva osaaminen, että pystyvät tekemisen ohessa kouluttamaan miehistöä tehtäviinsä.

Se on juuri näin kuten sanot. Mutta samalla se tuo konkreettisella tavalla esille osaamisen ja soveltamisen tason ja ne puutteet joihin täytyy keskittyä jatkossa. Se että kaikki menee hyvin ilman epäonnistumisia ei aina ole välttämättä paras harjoituksen lopputulos.

Itse olen ollut huomaavinani myös sellaista ilmiötä, että jatkuva koulutuksissa ja kursseilla käyminen (kouluttajana tai koulutettavana) saattaa luoda yksilöissä illuusiota edistyneemmästä osaamisesta, vaikka asia ei välttämättä ole näin, koska opittuja taitoja ei olla päästy varsinaisissa soveltavissa harjoitteissa laaja-alaisesti harjoittelemaan ja osaamista koeponnistamaan. Minun mielestäni suomessa on paljon hyvää koulutusta ja osaamista, mutta soveltavia harjoituksia pitäisi olla enemmän.

Virolaisessa Kaitseliiton kontekstissa uusien asioiden ja laajempien kokonaisuuksien kohdalla koko komppania on kerrallaan harjoittelemassa ja kouluttautumassa erillisten kouluttajien alaisuudessa. Yleensä vasta tämän jälkeen siirrytään laajempaan soveltavaan osioon, joko jo samassa harjoituksessa tai vasta seuraavassa. Esimerkiksi komppania saattaa järjestää oman jv-harjoituksen viikonloppuharjoituksena, jossa harjoitellaan komppanian, joukkueiden, ryhmien toimintaa ja taktiikkaa kaikissa taistelulajeissa ja sodanajan varustuksessa ja kokoonpanossa. Tämä toimii esiharjoitteena ja kenraaliharjoituksena ennen suurempaa vähintään pataljoonatason ja jopa prikaatitason kansallista harjoitusta. Virolaisessa kontekstissa on myös mielenkiintoisena puolena se, että suuremmmat harjoitukset järjestetään aina yhteisharjoituksena maassa olevien Nato-osastojen kanssa. Joko samalla puolella toimien tai siten että ulkomaiset joukot toimivat maaliosastoina oman harjoitus- ja koulutussuunnitelmansa mukaisesti. Täten he saavat suurempiin harjoituksiinsa aina mukaan ulkomaista väriä, aina miehistä maastohenkilöautoihin ja mönkijöistä taistelu- ja rynnäkkövaunuihin saakka.
 
Pari viikonloppua vuodessa ja KH joka toinen vuosi riittää paremman puutteessa MAAKK:n kouluttamiseen niin, että se pystyy tehtäviinsä, jos koulutus on suunnitelmallista, nousujohteista ja joukkotuotannon periaatteiden mukaista (eli tällä hetkellä yhtäkuin kantahenkilökunnan toteuttamaa, mutta MPK kehittyy koko ajan). MPK:n kurssiviikonlopuilla ja joka kerta erikseen muodostettavalla harjoituskokoonpanolla ei saada sotajoukkoa, vaan harrastuneita yksilöitä jotka ovat entuudestaan tuttuja toisilleen. Tämä on ihan perkeleen tärkeätä.

Tämän ulkopuolella taistelijoiden tulisi kuitenkin osallistua oman tehtävänsä mukaisia ja yleissotilaallisia taitoja opettaville ja harjoittaville kursseille ja organisoida tätä nimenomaan SA-kokoonpanossaan, toimivien johtajien kautta. RJ pitää huolta omastaan, JJ pysyy kärryillä siitä missä mennään ryhmien osalta jne.
 
Pari viikonloppua vuodessa ja KH joka toinen vuosi riittää paremman puutteessa MAAKK:n kouluttamiseen niin, että se pystyy tehtäviinsä, jos koulutus on suunnitelmallista, nousujohteista ja joukkotuotannon periaatteiden mukaista (eli tällä hetkellä yhtäkuin kantahenkilökunnan toteuttamaa, mutta MPK kehittyy koko ajan). MPK:n kurssiviikonlopuilla ja joka kerta erikseen muodostettavalla harjoituskokoonpanolla ei saada sotajoukkoa, vaan harrastuneita yksilöitä jotka ovat entuudestaan tuttuja toisilleen. Tämä on ihan perkeleen tärkeätä.

Tämän ulkopuolella taistelijoiden tulisi kuitenkin osallistua oman tehtävänsä mukaisia ja yleissotilaallisia taitoja opettaville ja harjoittaville kursseille ja organisoida tätä nimenomaan SA-kokoonpanossaan, toimivien johtajien kautta. RJ pitää huolta omastaan, JJ pysyy kärryillä siitä missä mennään ryhmien osalta jne.

Nimenomaan, tuttu jengi on persanan tärkeä näissä hommissa. Helppo tulla harjoitukseen ja ennekaikkea toimia siellä heti alusta saakka. Tietää mitä voi kellekin heittää ja keltä voi kysyä ilman vittuilun tulvaa:p
Ihannetapauksessa on watsapp-ryhmä, osallistuminen johonkin jotokseen jne...riippuu paljon porukasta millainen henki on ja miten paljon on kuppikuntia ja hyväveljeä.

Ennenkaikkea on omalta osaltani ollut helvetin mukavaa touhua, vastapainoa normiarjelle ja vuosi sitten Kaakko16 oli täysi menestys realismin suhteen, nimimerkki 4 vrk kuusen persiessä, kiikarit silmillä:cool:
Vielä kun saisi sitä tiheämpää harjoitusta, vaikkakin viikonloppuja...mutta raha...
 
Nimenomaan, tuttu jengi on persanan tärkeä näissä hommissa. Helppo tulla harjoitukseen ja ennekaikkea toimia siellä heti alusta saakka. Tietää mitä voi kellekin heittää ja keltä voi kysyä ilman vittuilun tulvaa:p
Ihannetapauksessa on watsapp-ryhmä, osallistuminen johonkin jotokseen jne...riippuu paljon porukasta millainen henki on ja miten paljon on kuppikuntia ja hyväveljeä.

Ennenkaikkea on omalta osaltani ollut helvetin mukavaa touhua, vastapainoa normiarjelle ja vuosi sitten Kaakko16 oli täysi menestys realismin suhteen, nimimerkki 4 vrk kuusen persiessä, kiikarit silmillä:cool:
Vielä kun saisi sitä tiheämpää harjoitusta, vaikkakin viikonloppuja...mutta raha...
Mielellään 7pv KH yhtäjaksoista kahden vuoden välein + 2-4 vkl/vuosi OMALLA porukalla VEH:ssa. Siihen lisäksi henkilökohtaiset, omaa tehtävää tukevat reenit. Myös oman alan ulkopuoliset reenit avartavat ymmärrystä kokonaisuuteen. Etenkin johtajina toimiville ja johtotehtäviä tavoitteleville on hyvästä nähdä myös laajempia metsiä oman metsälön ulkopuolelta, ei vain niihin yksittäisiin puihin keskittyisi.
Me hullut ollaan erikseen, kun mikään ei tunnu riittävän. Normivuotena 30-40pv kuusen persiessä alkaa olla jo ylärajoilla, ainakin 15v putken jälkeen ;) ja mennee vielä hupailun ja harrastamisen puolelle. Oppiakseen pitää olla osaamisen nälkää, mutta liika on tässäkin liikaa, varsinkin jos ja kun tulee pakkomielteen omaiseksi :rolleyes:. Porukan kiinteys ja tietynlainen tasapainoisuus kyvykkyyksissä on hyvästä. :D:D:DYhdessä tekeminen/oppiminen kiinteyttää tiimiä, kuten jaetut :confused::(o_O "kärsimyksetkin". Suoriutumiskyvykkyyteen ei riitä että yksilöt ovat hyviä vaan yhteistoiminnan pitää olla saumatonta :cool::cool::cool:.
 
Maakunta-komppaniassa ollessani muistan miettineeni että olisipa samanlainen henki työpaikallakin. Kaikki puhaltaa samaan hiileen. Toissä on sitä selkään puukotusta ja tyhjän puhumista.
Kaikilla tuntui olevan aivan samanlainen huumorin tajukin. Komppaniassa oli porukkaa joka on tottunut tekemään eikä vain ihmettelemään kun toiminta pysähtyy jonkun pikku ongelman vuoksi.
 
Se on juuri näin kuten sanot. Mutta samalla se tuo konkreettisella tavalla esille osaamisen ja soveltamisen tason ja ne puutteet joihin täytyy keskittyä jatkossa. Se että kaikki menee hyvin ilman epäonnistumisia ei aina ole välttämättä paras harjoituksen lopputulos.

Itse olen ollut huomaavinani myös sellaista ilmiötä, että jatkuva koulutuksissa ja kursseilla käyminen (kouluttajana tai koulutettavana) saattaa luoda yksilöissä illuusiota edistyneemmästä osaamisesta, vaikka asia ei välttämättä ole näin, koska opittuja taitoja ei olla päästy varsinaisissa soveltavissa harjoitteissa laaja-alaisesti harjoittelemaan ja osaamista koeponnistamaan. Minun mielestäni suomessa on paljon hyvää koulutusta ja osaamista, mutta soveltavia harjoituksia pitäisi olla enemmän.

+1.

Oma näkemys on, että pitää olla hallussa iso kokonaiskuva, jossa laajasti tarkastellaan toiminnan tarkoitusta ja että mihin kaikkeen yksikkö voi joutua vastaamaan, ja sitten pitää jakaa se pienemmiksi suorituskykylaatikoiksi.

Käytännön harjoitukset juuri mittaavat tuon kokonaisuuden suorituskyvyn että missä mennään, ja samalla antavat osallistujille kuvaa siitä tilanteesta ja kokonaisuudesta mihin koulutus tähtää. Sieltä pitäisi kuitenkin tulla runsaasti semmoisia havaintoja että mikä menee hyvin ja missä on parantamisen varaa. Ei siis saisi olla liian kiire, vaan tauoilla pitäisi aina olla sen verran aikaa, että voidaan pohtia miten edellinen suoritus meni. Näiden havaintojen sitten pitäisi ruokkia pieniä laatikoita eli tekniikkaharjoituksia, joista kun tiedetään missä on parantamisen varaa niin sitten porukalla hiotaan sitä paremmalle tasolle.

Omasta mielestäni voi olla ihan hyvä ajatus tehdä homma jopa niinkin pedantisti, kuin pistää tavoitteet ja taidot ylös paperille jokaisen taistelijan kohdalla. Jokainen voi miettiä mitä taitoja haluaa parantaa, ja paperille pistäminen voi antaa sopivan taulukon mistä lähteä liikenteeseen.
 
+1.

..
Omasta mielestäni voi olla ihan hyvä ajatus tehdä homma jopa niinkin pedantisti, kuin pistää tavoitteet ja taidot ylös paperille jokaisen taistelijan kohdalla. Jokainen voi miettiä mitä taitoja haluaa parantaa, ja paperille pistäminen voi antaa sopivan taulukon mistä lähteä liikenteeseen.
EDIT: Tuo ON Hyvä ajatus eikä vain "..voi olla.." :D
Joukon tehtävät ja tehtävien luomat vaatimukset on hyvä perusta myös yksilökohtaiseen tavoiteasetantaan. Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen ja kullosenkin tason mittaaminen suhteessa tavoitteeseen antaa omakohtaisen oppimispolun perustan. Luonnollisesti taitojen ja kyvykkyyden kasvaessa, tavoitetasoakin korotetaan. Siitä saa mitattavissa olevaa nousujohteista kehitystä koko porukalle. HAASTEET MOTIVOI!
 
Tämäkö ei vielä ole ollut täällä? Nostan esille puolustusvaliokunnan tuoreen mietinnön vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja paikallisjoukkojen osalta. Poliitikot näyttäisivät olevan suopeita homman kehittämiselle Pohjoismaisen mallin mukaan, mitä se sitten Suomessa tarkoittaakaan. Kyllä tästä vielä jotain kuullaan jatkossakin, nyt on sellainen kutke.
Korostukset minun.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Selonteossa todetaan, että reservin koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, johon kuuluvat puolustusvoimien kertausharjoitukset ja vapaaehtoiset harjoitukset sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit. Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä. Maanpuolustusvelvoite koskee kaikkia sukupuolesta riippumatta (perustuslain 127 §). Tämän vuoksi valiokunta korostaa, että kaikille kansalaisille tulisi tarjota riittävän kattavat valmiudet kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa toimimiseen.
Valiokunta pitää hyvänä, että kertausharjoitusten taso on saatu nostettua noin 18 000 hengen tasolle vuosittain. Kertausharjoituksia täydentää arvokkaalla tavalla vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta. Esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää vuosittain noin 2 000 kurssia, joihin osallistuu yli 50 000 henkeä. Myös muut vapaaehtoisen maanpuolustuksen alalla työtä tekevät järjestöt ovat toiminnassaan aktiivisia. Niillä on merkittävä rooli paitsi maanpuolustustahdon ylläpitämisessä myös reserviläisten omaehtoisen toiminnan mahdollistajina. Esimerkiksi suurin osa reserviläisten ampuma- ja liikuntatoiminnasta tapahtuu järjestötoiminnassa.

Valiokunta pitää hyvänä, että suomalaisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä selvitetään, miten muissa Pohjoismaissa tehdään vapaaehtoista maanpuolustustyötä.
Valiokunta pitää kuitenkin poissuljettuna esimerkiksi sitä ajatusta, että puolustusvoimien aseistusta luovutettaisiin reserviläisten kotona säilytettäväksi.

Sen sijaan sellaiset pohjoismaiset toimintatavat, joilla voidaan kehittää sitoutuneisuutta, valmiutta ja paikallistuntemusta hyödyttävät myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä Suomessa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että vapaaehtoisen maanpuolustustyön resurssit turvataan hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Valiokunta pitää kestämättömänä viime vuosina noudatettua linjaa, jossa valtiovarainministeriö on esittänyt vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen noin 2 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta leikattavaksi lähes viidenneksellä. Eduskuntakäsittelyssä järjestötoiminnan tukemiseen esitetyt leikkaukset on lopulta palautettu joko täysimääräisesti tai suurelta osin. Valiokunta pitää tervetulleena asiantuntijakuulemisissa esiin tullutta linjausta siitä, että jatkossa vastaavia leikkausesityksiä ei enää tehtäisi."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PuVM_4+2017.asp
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Muuten, tuossahan tuli selkeä kanta aseiden kotisäilytykseen. Ovat vissiin käyneet lukemassa MPnettiä :rolleyes::D
 
Tämäkö ei vielä ole ollut täällä? Nostan esille puolustusvaliokunnan tuoreen mietinnön vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja paikallisjoukkojen osalta. Poliitikot näyttäisivät olevan suopeita homman kehittämiselle Pohjoismaisen mallin mukaan, mitä se sitten Suomessa tarkoittaakaan. Kyllä tästä vielä jotain kuullaan jatkossakin, nyt on sellainen kutke.
Korostukset minun.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Selonteossa todetaan, että reservin koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, johon kuuluvat puolustusvoimien kertausharjoitukset ja vapaaehtoiset harjoitukset sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit. Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä. Maanpuolustusvelvoite koskee kaikkia sukupuolesta riippumatta (perustuslain 127 §). Tämän vuoksi valiokunta korostaa, että kaikille kansalaisille tulisi tarjota riittävän kattavat valmiudet kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa toimimiseen.
Valiokunta pitää hyvänä, että kertausharjoitusten taso on saatu nostettua noin 18 000 hengen tasolle vuosittain. Kertausharjoituksia täydentää arvokkaalla tavalla vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta. Esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää vuosittain noin 2 000 kurssia, joihin osallistuu yli 50 000 henkeä. Myös muut vapaaehtoisen maanpuolustuksen alalla työtä tekevät järjestöt ovat toiminnassaan aktiivisia. Niillä on merkittävä rooli paitsi maanpuolustustahdon ylläpitämisessä myös reserviläisten omaehtoisen toiminnan mahdollistajina. Esimerkiksi suurin osa reserviläisten ampuma- ja liikuntatoiminnasta tapahtuu järjestötoiminnassa.

Valiokunta pitää hyvänä, että suomalaisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä selvitetään, miten muissa Pohjoismaissa tehdään vapaaehtoista maanpuolustustyötä.
Valiokunta pitää kuitenkin poissuljettuna esimerkiksi sitä ajatusta, että puolustusvoimien aseistusta luovutettaisiin reserviläisten kotona säilytettäväksi.

Sen sijaan sellaiset pohjoismaiset toimintatavat, joilla voidaan kehittää sitoutuneisuutta, valmiutta ja paikallistuntemusta hyödyttävät myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä Suomessa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että vapaaehtoisen maanpuolustustyön resurssit turvataan hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Valiokunta pitää kestämättömänä viime vuosina noudatettua linjaa, jossa valtiovarainministeriö on esittänyt vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen noin 2 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta leikattavaksi lähes viidenneksellä. Eduskuntakäsittelyssä järjestötoiminnan tukemiseen esitetyt leikkaukset on lopulta palautettu joko täysimääräisesti tai suurelta osin. Valiokunta pitää tervetulleena asiantuntijakuulemisissa esiin tullutta linjausta siitä, että jatkossa vastaavia leikkausesityksiä ei enää tehtäisi."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PuVM_4+2017.asp
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Muuten, tuossahan tuli selkeä kanta aseiden kotisäilytykseen. Ovat vissiin käyneet lukemassa MPnettiä :rolleyes::D
Taas joku on halunnut kirjoitella epäselviä.

Muissa pohjoismaissa (paitsi Islannissa) on kodinturvajoukot, joissa sitten tehdään eikä vaan kokoonnuta saunailtoihin. Kodinturva on myös osa puolustusta, mutta organisaatio on isompi kuin meillä maakuntajoukoissa. Lisäksi on erilaisia vapaaehtoisjärjestöjä sekä näiden nuorisojärjestöjä, joissa edelleen tehdään, tai ollaan osa kodinturvajoukkoja, jossain erityistehtävissä, kuten koiranohjaaja, kuljettaja tms.

Taas pitää "selvittää" eikä tehdä! Prkl!
 
Back
Top