PAKFA

[Juke]

Aiheesta kiinnostuneena tohdin tuoda omat näkökantani Pak-FA vs. F-22/F-35 asiaan.
F-22 on tunnetusti ollut kukkulan kuningas viime vuosikymmeneltä saakka hävittäjämaailmassa. Konehan on ylivoimaisesti kallein (kpl-hinta) hävittäjä tähän saakka ja todennäköisesti säilyy haastajiensakin(Pak-Fa, J-20) saapumisen jälkeen sellaisena.

Kuitenkin eräät tahot kuten Suomen Sotilas-lehden"ilmasodan asiantuntijoiksi" tituleeratut pari kirjoittajaa luonnehtivat T-50 konetta vielä prototyyppiasteella ollessaan "superhävittäjäksi" joka lähestulkoon kääntää ilmasodan hallinnan Venäjän hyväksi. Tällaiset asianperehtyneiden amatöörien kommentit herättävät huvitusta.

Kyseisen lehden artikkelissa vuonna 2012 luotiin pahasti keskeneräisestä hävittäjäprojektista kuva eräänlaisena sensaatiokoneena joka yhtäällä on vähintään yhtä hyvä kuin F-22 ja samaan aikaan selvästi halvempi valmistaa, ylläpitää jne. On selvää että harrastajakirjoittajien maalaama kuva halvasta huiputeknologisesta häivekoneesta on melkoista puppua.

Karivalosta ei ole minulla mitään tietoa mutta tuskin on eläissään edes hävittäjällä lentänyt?

Mitä suorituskykyvertailuun tulee on täysin spekulatiivista ajattelua vertailla sotakoneita joista toinen on vielä koelentovaiheessa ja kummankin tärkeimmät ominaisuudet ovat sotasalaisuuksia. Jonkunverran voidaan vertailla ainakin maalaisjärjellä:

- Hinta flyaway= F-22 (2012) 250 milj. usd ja Pak-Fa (2011) 110 milj.usd.
http://defenseissues.wordpress.com/tag/pak-fa-cost/
Jos hinnat toteutuvat kuten F-22 on käynyt niin voidaanko luotettavasti sanoa että yli 2x kalliimpi kone on varmasti parempi? Vaikka joku projekti voi tehottomuudessaan viedä rahaa, niin noin paljon ei F-22 tuotanto voi flopata.

Venäläisetkään eivät ole varsin tunnettuja tuotannon tehokkuudestaan joten ilmaa on sielläkin ja paljon. Jos joku uskoo "Erätukku-ajatukseen " siitä että 220milj. konetta vastaavan voi ostaa jostain muualta puoleen hintaan samoilla ominaisuuksilla niin eikun onnea vaan!

- Häive-ominaisuudet:
Näitä kahta konetta (F-22 ja T-50) vertailtaessa voidaan nähdä joitakin selkeitä erovaisuuksia muodoissa. Molemmat käyttävät Planform Alignment- tekniikkaa mutta F-22:ssa muotoilu on pitkittäissuunnassa enemmän timantti-tyyppinen. Diamond-shape on tehokas tapa vähentää yleistä tutkanäkyvyyttä ja hajottaa eripuolilta tulevaa tutkasäteilyä (maasta ja ilmasta). T-50 on edestäpäin tasaisempi ja matalampi, muistuttaen vanhempaa, lähinnä B-2 tyyppistä muotoilua. Tästä voidaan olettaa että T-50:ssä on keskitytty lähinnä ilmasta tapahtuvan havainnoinnin pienentämiseen ja jätetty maasta-ilmaan tutkaheijaste toissijaiseksi? T-50:n suunnittelu on ehkä tähdännyt siihen että kone lentää pää-asiassa puolustuksellisissa ilma-operaatioissa ja oman ilmatorjunnan piirissä kun taas F-22 painottaa selviytymistä ilmatorjunnan kannalta vihollisalueen yllä?

Sivuilta katsottuna T-50 on matalampi ja profiililtaan pienempi suureltaosin pienten pyrstövakaajiensa ansiosta. T-50 luottaa todennäköisesti enemmän suihkunsuuntaukseen myös sivuttaiskäännöissä joten korkeita ohjainpintoja ei tarvita. F-22:ssa perän pystyvakaajat ovat huomattavan suuret ja tarkoituksena lienee lisätä liikehtimiskykyä näillä. Vaikka F-22 on tältä osin profiililtaan suurempi, tutkaheijastusta vähentää selvästi pyrstövakaajien kääntäminen.

Olisin myymässä sulle super stealth konetta en 220 miljoonaa ( oikea Raptor hinta 356 miljoonaa usd ) 1/20 siitä.

Osa oletuksista voi olla totta..mutta kyllä F-22 sivuperäsin on edelleen suurempi.

Tossa oleellisinta on etukuvanto..kun kone tulee kohti..siinä PAKFA on isompi siinä ei sivuperäsimet paljon vaikuta.

Huomaa että kotimainen suunnitelma on vain 15% PAKFAan verrattuna ja 20% F-22 verrattuna. Eli 1/5 osa F-22 verratuna ja melkein 1/7 osa Pakfaan verrattuna. Ottaen huomioon koneiden tutkat niin PAKFA näkee GM:n noin 5.7 km ja F-22 noin 2.2 km päässä..jos on keilassa etupuolella. Flankerin takana GM näkyy valitettavasti vasta 400 metrin päässä ( olettaen että GM:ssä vain yhtä hyvän tason RCS kuin Gripenissä..toki se on 100 kertaa parempi kun RAM ja muotoilu ja koko otetaan huomioon ). Näillä mennään.

Taisin löytää sen MUSTAN AUKON suurvaltojen stealth designeissa vai mitä !?

:a-rolleyes:

 

[crane]

Juke,eikös se sovittu et pidät noi suunnitelmas siinä topikissa,joka sitä varten on?

 

[Einomies1]

Olisin myymässä sulle super stealth konetta en 220 miljoonaa ( oikea Raptor hinta 356 miljoonaa usd ) 1/20 siitä.

Osa oletuksista voi olla totta..mutta kyllä F-22 sivuperäsin on edelleen suurempi.

Tossa oleellisinta on etukuvanto..kun kone tulee kohti..siinä PAKFA on isompi siinä ei sivuperäsimet paljon vaikuta.

Huomaa että kotimainen suunnitelma on vain 15% PAKFAan verrattuna ja 20% F-22 verrattuna. Eli 1/5 osa F-22 verratuna ja melkein 1/7 osa Pakfaan verrattuna. Ottaen huomioon koneiden tutkat niin PAKFA näkee GM:n noin 5.7 km ja F-22 noin 2.2 km päässä..jos on keilassa etupuolella. Flankerin takana GM näkyy valitettavasti vasta 400 metrin päässä ( olettaen että GM:ssä vain yhtä hyvän tason RCS kuin Gripenissä..toki se on 100 kertaa parempi kun RAM ja muotoilu ja koko otetaan huomioon ). Näillä mennään.

Taisin löytää sen MUSTAN AUKON suurvaltojen stealth designeissa vai mitä !?

:a-rolleyes:

Tota...en ymmärtänyt puoliakaan tosta jutusta mutta mitäs siitä, pääasia on että puhutaan.

 

[Einomies1]

F-22:n häiveominaisuudet ovat paremmat kuin pak-fa:n. Pak-fa:n häiveominaisuudet ovat F-35:n tasoa. Pak-fa:ssa on kiinnitetty enemmän huomiota liikehtimiskykyyn. Pak-fa:n päätutkan havaintoetäisyys on 400 km/1m2 maaliin. kun F-22:n tutkan kantama on n. 220 km/1m2 maaliin. Lisäksi PAK-FA:n siivissä on L-taavuusalueen tutka joka pystyy havaitsemaan häivemaalit.

Noista tiedoista olisi kiva saada lähdemateriaali tietoon. Itse kaikenmaailman sivustoilla ja keskusteluissa näkemäni luvut on täysin spekulatiivisia eikä noita sotasalaisuuksia ole tiettävästi vuodettu julkisuuteen.

Eikös siivissä olevat tutkat (siis antennit otaksun?) vaadi laitetilan jossa prosessorit, jäähdytys ym.? Lentokoneissa yleensä tutkat ja sensorit on keulassa kun se on etummaisin osa vailla haittaavia rakenteita ja varsinainen prosessoriyksikkö on välittömästi antennin takana jossa on eniten tilaa.

Kuinka tehokas voi noissa ohuissa siivissä oleva tutka olla? Tuskin kummoinen. Ehkäpä siivissä voisi olla pelkkä tutkasignaalin vastaanotin?

 

[kunnas]

F-22:n häiveominaisuudet ovat paremmat kuin pak-fa:n. Pak-fa:n häiveominaisuudet ovat F-35:n tasoa. Pak-fa:ssa on kiinnitetty enemmän huomiota liikehtimiskykyyn. Pak-fa:n päätutkan havaintoetäisyys on 400 km/1m2 maaliin. kun F-22:n tutkan kantama on n. 220 km/1m2 maaliin. Lisäksi PAK-FA:n siivissä on L-taavuusalueen tutka joka pystyy havaitsemaan häivemaalit.

Noista tiedoista olisi kiva saada lähdemateriaali tietoon. Itse kaikenmaailman sivustoilla ja keskusteluissa näkemäni luvut on täysin spekulatiivisia eikä noita sotasalaisuuksia ole tiettävästi vuodettu julkisuuteen.

Eikös siivissä olevat tutkat (siis antennit otaksun?) vaadi laitetilan jossa prosessorit, jäähdytys ym.? Lentokoneissa yleensä tutkat ja sensorit on keulassa kun se on etummaisin osa vailla haittaavia rakenteita ja varsinainen prosessoriyksikkö on välittömästi antennin takana jossa on eniten tilaa.

Kuinka tehokas voi noissa ohuissa siivissä oleva tutka olla? Tuskin kummoinen. Ehkäpä siivissä voisi olla pelkkä tutkasignaalin vastaanotin?

http://aircraft.wikia.com/wiki/F-22_Raptor_versus_Sukhoi_PAK-FA

Venäläisten kehitteillä oleva PAK FA on tutkiensa puolesta monessa suhteessa innovatiivinen.
PAK FA:ssa on tämän hetkisten tietojen [32] mukaan Tikhomorov NIIP X-alueen AESA-
tutka, jossa on noin 1500 aktiivista lähetin-/vastaanotinmodulia ja jonka havaintoetäisyy13
deksi valmistaja väittää 400 km maaliin, jonka tutkapoikkipinta-ala on 1 m2. Ohjaamon
sivulla on myös pienehköt kiinteät tutka-antennit eli eräänlaiset ”sivututkat”. Edessä olevan
tutka-antennin halkaisija on noin 1 metri, jolloin pinta-ala on 0.785 m2. Kuvien perusteella Xalueen
sivututka-antennien koko voisi olla kertaluokkaa 0.4 x 0.5 = 0.2 m2. Mikäli oletetaan,
että ohjaamon sivuilla olevissa X-alueen ”sivututkissa” käytetään vastaavaa tekniikkaan kuin
koneen nokalla olevassa ”päätutkassa”, voidaan yhtälöiden (4) ja (5) avulla ”sivututkien” havaintoetäisyyden
laskea olevan noin 50% päätutkan havaintoetäisyydestä. Arvio on vain suuntaa-
antava, koska antennien kokoa voi arvioida vain hahmotelmakuvien perusteella

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74267/E4121_PassojaKP_EUK63.pdf?sequence=1

 

[crane]

Jos tuo tarkkuus pitää lähellekkään kutinsa on sivututkien tarkkuus jo melkoinen

 

[Einomies1]

F-22:n häiveominaisuudet ovat paremmat kuin pak-fa:n. Pak-fa:n häiveominaisuudet ovat F-35:n tasoa. Pak-fa:ssa on kiinnitetty enemmän huomiota liikehtimiskykyyn. Pak-fa:n päätutkan havaintoetäisyys on 400 km/1m2 maaliin. kun F-22:n tutkan kantama on n. 220 km/1m2 maaliin. Lisäksi PAK-FA:n siivissä on L-taavuusalueen tutka joka pystyy havaitsemaan häivemaalit.

Noista tiedoista olisi kiva saada lähdemateriaali tietoon. Itse kaikenmaailman sivustoilla ja keskusteluissa näkemäni luvut on täysin spekulatiivisia eikä noita sotasalaisuuksia ole tiettävästi vuodettu julkisuuteen.

Eikös siivissä olevat tutkat (siis antennit otaksun?) vaadi laitetilan jossa prosessorit, jäähdytys ym.? Lentokoneissa yleensä tutkat ja sensorit on keulassa kun se on etummaisin osa vailla haittaavia rakenteita ja varsinainen prosessoriyksikkö on välittömästi antennin takana jossa on eniten tilaa.

Kuinka tehokas voi noissa ohuissa siivissä oleva tutka olla? Tuskin kummoinen. Ehkäpä siivissä voisi olla pelkkä tutkasignaalin vastaanotin?

http://aircraft.wikia.com/wiki/F-22_Raptor_versus_Sukhoi_PAK-FA

Venäläisten kehitteillä oleva PAK FA on tutkiensa puolesta monessa suhteessa innovatiivinen.
PAK FA:ssa on tämän hetkisten tietojen [32] mukaan Tikhomorov NIIP X-alueen AESA-
tutka, jossa on noin 1500 aktiivista lähetin-/vastaanotinmodulia ja jonka havaintoetäisyy13
deksi valmistaja väittää 400 km maaliin, jonka tutkapoikkipinta-ala on 1 m2. Ohjaamon
sivulla on myös pienehköt kiinteät tutka-antennit eli eräänlaiset ”sivututkat”. Edessä olevan
tutka-antennin halkaisija on noin 1 metri, jolloin pinta-ala on 0.785 m2. Kuvien perusteella Xalueen
sivututka-antennien koko voisi olla kertaluokkaa 0.4 x 0.5 = 0.2 m2. Mikäli oletetaan,
että ohjaamon sivuilla olevissa X-alueen ”sivututkissa” käytetään vastaavaa tekniikkaan kuin
koneen nokalla olevassa ”päätutkassa”, voidaan yhtälöiden (4) ja (5) avulla ”sivututkien” havaintoetäisyyden
laskea olevan noin 50% päätutkan havaintoetäisyydestä. Arvio on vain suuntaa-
antava, koska antennien kokoa voi arvioida vain hahmotelmakuvien perusteella

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74267/E4121_PassojaKP_EUK63.pdf?sequence=1

Kiitos Kunnas! Olipa mielenkiintoinen tutkielma. Venäläisillä näyttää olevan vahvuutensa ja se on tutka- radiologian alalla erinomaista tasoa. Tosin valmistajan lupaus havainto-etäisyydestä tippunee silti murto-osaan kunnollista häivemaalia mitatessa.

Eipä ihme että SA-Int kehittelee PASIin ja BMP-2 :n häiveominaisuuksia kun uudet monitoimikoneet on sensoreiltaan todella kehittyneitä.

Luulen että F-22:n kaikkia ominaisuuksia ei kerrtoa julkisesti ja koneella on varmasti ässä tai pari hihassaan. Niin kallis kone on että pelkkä häive-ominaisuus ja hyvä tutka ei riitä selittämään tuota hurjaa hintaa ja sitä että konetta ei myydä edes parhaille kavereille (Israel, UK, Aussit).

 

[Bellum]

Luulen että F-22:n kaikkia ominaisuuksia ei kerrtoa julkisesti ja koneella on varmasti ässä tai pari hihassaan. Niin kallis kone on että pelkkä häive-ominaisuus ja hyvä tutka ei riitä selittämään tuota hurjaa hintaa ja sitä että konetta ei myydä edes parhaille kavereille (Israel, UK, Aussit).

En tiedä mistä olet flyaway-hintasi F-22lle keksinyt, mutta lukusi ei pidä paikkaansa. 250milliä per kone voi olla hinta, jos koko Raptor-projektin budjetti jaetaan valmistettujen koneiden määrällä, mutta se ei ole flyaway-hinta. Esim. 2009 USAn ilmavoimien vastauksen mukaan flyaway-hinta oli 142,6 miljoonaa* ja todennäköisesti se vain laski vuosien edetessä. Eli jos T-50n flyaway tulee olemaan jotain 100milliä, niin ero ei ole kovin suuri jos sellaista on lainkaan, kun otetaan huomioon, miten paljon halvempaa valmistaminen on Venäjällä/Intiassa, joissa palkkataso on edelleen valtavasti alempi kuin Yhdysvalloissa.

*http://www.hatch.senate.gov/public/_files/USAFResponse.pdf

 

[Juke]

F-22:n häiveominaisuudet ovat paremmat kuin pak-fa:n. Pak-fa:n häiveominaisuudet ovat F-35:n tasoa. Pak-fa:ssa on kiinnitetty enemmän huomiota liikehtimiskykyyn. Pak-fa:n päätutkan havaintoetäisyys on 400 km/1m2 maaliin. kun F-22:n tutkan kantama on n. 220 km/1m2 maaliin. Lisäksi PAK-FA:n siivissä on L-taavuusalueen tutka joka pystyy havaitsemaan häivemaalit.

Noista tiedoista olisi kiva saada lähdemateriaali tietoon. Itse kaikenmaailman sivustoilla ja keskusteluissa näkemäni luvut on täysin spekulatiivisia eikä noita sotasalaisuuksia ole tiettävästi vuodettu julkisuuteen.

Eikös siivissä olevat tutkat (siis antennit otaksun?) vaadi laitetilan jossa prosessorit, jäähdytys ym.? Lentokoneissa yleensä tutkat ja sensorit on keulassa kun se on etummaisin osa vailla haittaavia rakenteita ja varsinainen prosessoriyksikkö on välittömästi antennin takana jossa on eniten tilaa.

Kuinka tehokas voi noissa ohuissa siivissä oleva tutka olla? Tuskin kummoinen. Ehkäpä siivissä voisi olla pelkkä tutkasignaalin vastaanotin?

http://aircraft.wikia.com/wiki/F-22_Raptor_versus_Sukhoi_PAK-FA

Venäläisten kehitteillä oleva PAK FA on tutkiensa puolesta monessa suhteessa innovatiivinen.
PAK FA:ssa on tämän hetkisten tietojen [32] mukaan Tikhomorov NIIP X-alueen AESA-
tutka, jossa on noin 1500 aktiivista lähetin-/vastaanotinmodulia ja jonka havaintoetäisyy13
deksi valmistaja väittää 400 km maaliin, jonka tutkapoikkipinta-ala on 1 m2. Ohjaamon
sivulla on myös pienehköt kiinteät tutka-antennit eli eräänlaiset ”sivututkat”. Edessä olevan
tutka-antennin halkaisija on noin 1 metri, jolloin pinta-ala on 0.785 m2. Kuvien perusteella Xalueen
sivututka-antennien koko voisi olla kertaluokkaa 0.4 x 0.5 = 0.2 m2. Mikäli oletetaan,
että ohjaamon sivuilla olevissa X-alueen ”sivututkissa” käytetään vastaavaa tekniikkaan kuin
koneen nokalla olevassa ”päätutkassa”, voidaan yhtälöiden (4) ja (5) avulla ”sivututkien” havaintoetäisyyden
laskea olevan noin 50% päätutkan havaintoetäisyydestä. Arvio on vain suuntaa-
antava, koska antennien kokoa voi arvioida vain hahmotelmakuvien perusteella

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74267/E4121_PassojaKP_EUK63.pdf?sequence=1

Tarkoittaako tuo sitä että jos RCS on 0.1 m2 kuten gripenissä se näkee sen 40 km päästä ja ja kun vaste 1 cm2 ( F-22 ) niin näkee 40 metristä ?

F-22:ssa on ns. Luneburg linssit. http://www.defence.pk/forums/pakistan-air-force/46337-non-invincible.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Luneburg_lens

 

[kunnas]

F-22:n häiveominaisuudet ovat paremmat kuin pak-fa:n. Pak-fa:n häiveominaisuudet ovat F-35:n tasoa. Pak-fa:ssa on kiinnitetty enemmän huomiota liikehtimiskykyyn. Pak-fa:n päätutkan havaintoetäisyys on 400 km/1m2 maaliin. kun F-22:n tutkan kantama on n. 220 km/1m2 maaliin. Lisäksi PAK-FA:n siivissä on L-taavuusalueen tutka joka pystyy havaitsemaan häivemaalit.

Noista tiedoista olisi kiva saada lähdemateriaali tietoon. Itse kaikenmaailman sivustoilla ja keskusteluissa näkemäni luvut on täysin spekulatiivisia eikä noita sotasalaisuuksia ole tiettävästi vuodettu julkisuuteen.

Eikös siivissä olevat tutkat (siis antennit otaksun?) vaadi laitetilan jossa prosessorit, jäähdytys ym.? Lentokoneissa yleensä tutkat ja sensorit on keulassa kun se on etummaisin osa vailla haittaavia rakenteita ja varsinainen prosessoriyksikkö on välittömästi antennin takana jossa on eniten tilaa.

Kuinka tehokas voi noissa ohuissa siivissä oleva tutka olla? Tuskin kummoinen. Ehkäpä siivissä voisi olla pelkkä tutkasignaalin vastaanotin?

http://aircraft.wikia.com/wiki/F-22_Raptor_versus_Sukhoi_PAK-FA

Venäläisten kehitteillä oleva PAK FA on tutkiensa puolesta monessa suhteessa innovatiivinen.
PAK FA:ssa on tämän hetkisten tietojen [32] mukaan Tikhomorov NIIP X-alueen AESA-
tutka, jossa on noin 1500 aktiivista lähetin-/vastaanotinmodulia ja jonka havaintoetäisyy13
deksi valmistaja väittää 400 km maaliin, jonka tutkapoikkipinta-ala on 1 m2. Ohjaamon
sivulla on myös pienehköt kiinteät tutka-antennit eli eräänlaiset ”sivututkat”. Edessä olevan
tutka-antennin halkaisija on noin 1 metri, jolloin pinta-ala on 0.785 m2. Kuvien perusteella Xalueen
sivututka-antennien koko voisi olla kertaluokkaa 0.4 x 0.5 = 0.2 m2. Mikäli oletetaan,
että ohjaamon sivuilla olevissa X-alueen ”sivututkissa” käytetään vastaavaa tekniikkaan kuin
koneen nokalla olevassa ”päätutkassa”, voidaan yhtälöiden (4) ja (5) avulla ”sivututkien” havaintoetäisyyden
laskea olevan noin 50% päätutkan havaintoetäisyydestä. Arvio on vain suuntaa-
antava, koska antennien kokoa voi arvioida vain hahmotelmakuvien perusteella

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74267/E4121_PassojaKP_EUK63.pdf?sequence=1

Tarkoittaako tuo sitä että jos RCS on 0.1 m2 kuten gripenissä se näkee sen 40 km päästä ja ja kun vaste 1 cm2 ( F-22 ) niin näkee 40 metristä ?

F-22:ssa on ns. Lunenberg linssit.

Ei tarkoita. Havaintoetäisyys kasvaa neljännessä juuressa rcs:ään nähden. Eli jos rcs 16 kertaistuu niin havaintoetäisyys kaksinkertaistuu. (2^4=16)

 

[Juke]

F-22:n häiveominaisuudet ovat paremmat kuin pak-fa:n. Pak-fa:n häiveominaisuudet ovat F-35:n tasoa. Pak-fa:ssa on kiinnitetty enemmän huomiota liikehtimiskykyyn. Pak-fa:n päätutkan havaintoetäisyys on 400 km/1m2 maaliin. kun F-22:n tutkan kantama on n. 220 km/1m2 maaliin. Lisäksi PAK-FA:n siivissä on L-taavuusalueen tutka joka pystyy havaitsemaan häivemaalit.

Noista tiedoista olisi kiva saada lähdemateriaali tietoon. Itse kaikenmaailman sivustoilla ja keskusteluissa näkemäni luvut on täysin spekulatiivisia eikä noita sotasalaisuuksia ole tiettävästi vuodettu julkisuuteen.

Eikös siivissä olevat tutkat (siis antennit otaksun?) vaadi laitetilan jossa prosessorit, jäähdytys ym.? Lentokoneissa yleensä tutkat ja sensorit on keulassa kun se on etummaisin osa vailla haittaavia rakenteita ja varsinainen prosessoriyksikkö on välittömästi antennin takana jossa on eniten tilaa.

Kuinka tehokas voi noissa ohuissa siivissä oleva tutka olla? Tuskin kummoinen. Ehkäpä siivissä voisi olla pelkkä tutkasignaalin vastaanotin?

http://aircraft.wikia.com/wiki/F-22_Raptor_versus_Sukhoi_PAK-FA

Venäläisten kehitteillä oleva PAK FA on tutkiensa puolesta monessa suhteessa innovatiivinen.
PAK FA:ssa on tämän hetkisten tietojen [32] mukaan Tikhomorov NIIP X-alueen AESA-
tutka, jossa on noin 1500 aktiivista lähetin-/vastaanotinmodulia ja jonka havaintoetäisyy13
deksi valmistaja väittää 400 km maaliin, jonka tutkapoikkipinta-ala on 1 m2. Ohjaamon
sivulla on myös pienehköt kiinteät tutka-antennit eli eräänlaiset ”sivututkat”. Edessä olevan
tutka-antennin halkaisija on noin 1 metri, jolloin pinta-ala on 0.785 m2. Kuvien perusteella Xalueen
sivututka-antennien koko voisi olla kertaluokkaa 0.4 x 0.5 = 0.2 m2. Mikäli oletetaan,
että ohjaamon sivuilla olevissa X-alueen ”sivututkissa” käytetään vastaavaa tekniikkaan kuin
koneen nokalla olevassa ”päätutkassa”, voidaan yhtälöiden (4) ja (5) avulla ”sivututkien” havaintoetäisyyden
laskea olevan noin 50% päätutkan havaintoetäisyydestä. Arvio on vain suuntaa-
antava, koska antennien kokoa voi arvioida vain hahmotelmakuvien perusteella

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74267/E4121_PassojaKP_EUK63.pdf?sequence=1

Tarkoittaako tuo sitä että jos RCS on 0.1 m2 kuten gripenissä se näkee sen 40 km päästä ja ja kun vaste 1 cm2 ( F-22 ) niin näkee 40 metristä ?

F-22:ssa on ns. Lunenberg linssit.

Ei tarkoita. Havaintoetäisyys kasvaa neljännessä juuressa rcs:ään nähden. Eli jos rcs 16 kertaistuu niin havaintoetäisyys kaksinkertaistuu. (2^4=16)

Otetaanpa hieman realismia tähän..jos vaste 1m2 niin 1 cm2 on 1/10000 osa siitä jolloin neljäs juuri on 10 eli 40 KM ( kymmenesosa 400 kmstä ). Nyt jos koneen vaste on edelleen 25osa siitä niin ollaan luvussa 2.236 eli 17.9 kmssä.

 

[kunnas]

Noista tiedoista olisi kiva saada lähdemateriaali tietoon. Itse kaikenmaailman sivustoilla ja keskusteluissa näkemäni luvut on täysin spekulatiivisia eikä noita sotasalaisuuksia ole tiettävästi vuodettu julkisuuteen.

Eikös siivissä olevat tutkat (siis antennit otaksun?) vaadi laitetilan jossa prosessorit, jäähdytys ym.? Lentokoneissa yleensä tutkat ja sensorit on keulassa kun se on etummaisin osa vailla haittaavia rakenteita ja varsinainen prosessoriyksikkö on välittömästi antennin takana jossa on eniten tilaa.

Kuinka tehokas voi noissa ohuissa siivissä oleva tutka olla? Tuskin kummoinen. Ehkäpä siivissä voisi olla pelkkä tutkasignaalin vastaanotin?

http://aircraft.wikia.com/wiki/F-22_Raptor_versus_Sukhoi_PAK-FA

Venäläisten kehitteillä oleva PAK FA on tutkiensa puolesta monessa suhteessa innovatiivinen.
PAK FA:ssa on tämän hetkisten tietojen [32] mukaan Tikhomorov NIIP X-alueen AESA-
tutka, jossa on noin 1500 aktiivista lähetin-/vastaanotinmodulia ja jonka havaintoetäisyy13
deksi valmistaja väittää 400 km maaliin, jonka tutkapoikkipinta-ala on 1 m2. Ohjaamon
sivulla on myös pienehköt kiinteät tutka-antennit eli eräänlaiset ”sivututkat”. Edessä olevan
tutka-antennin halkaisija on noin 1 metri, jolloin pinta-ala on 0.785 m2. Kuvien perusteella Xalueen
sivututka-antennien koko voisi olla kertaluokkaa 0.4 x 0.5 = 0.2 m2. Mikäli oletetaan,
että ohjaamon sivuilla olevissa X-alueen ”sivututkissa” käytetään vastaavaa tekniikkaan kuin
koneen nokalla olevassa ”päätutkassa”, voidaan yhtälöiden (4) ja (5) avulla ”sivututkien” havaintoetäisyyden
laskea olevan noin 50% päätutkan havaintoetäisyydestä. Arvio on vain suuntaa-
antava, koska antennien kokoa voi arvioida vain hahmotelmakuvien perusteella

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74267/E4121_PassojaKP_EUK63.pdf?sequence=1

Tarkoittaako tuo sitä että jos RCS on 0.1 m2 kuten gripenissä se näkee sen 40 km päästä ja ja kun vaste 1 cm2 ( F-22 ) niin näkee 40 metristä ?

F-22:ssa on ns. Lunenberg linssit.

Ei tarkoita. Havaintoetäisyys kasvaa neljännessä juuressa rcs:ään nähden. Eli jos rcs 16 kertaistuu niin havaintoetäisyys kaksinkertaistuu. (2^4=16)

Otetaanpa hieman realismia tähän..jos vaste 1m2 niin 1 cm2 on 1/10000 osa siitä jolloin neljäs juuri on 10 eli 40 KM ( kymmenesosa 400 kmstä ). Nyt jos koneen vaste on edelleen 25osa siitä niin ollaan luvussa 2.236 eli 17.9 kmssä.

http://www.defence.pk/forums/air-warfare/94948-radar-ranges-different-fighters.html

Tuossa on valmiiksi laskettuja avoja

 

[Juke]

 

[tl]

Alla lainauksia ensimmäisestä linkistä... mielenkiintoisia lukemia jos pitää paikkaansa. Mig-31 seuraaja???

http://forum.keypublishing.com/showthread.php?124689-PAK-FA-thread-about-information-pics-debate-ⅩⅩⅢ/page2&s=f022228c5feafa90811dd01c9e0fb967

Sum up:

- They claim more than 500 flights has been made. I firmly believe that is a big pile of malarky. Correct number is around 300.
- They claim that top speed is 500 km more than F-22, and say that T-50's top speed is 2500 km. I don't think i need to point out just how BS that is.
- It is also claimed that T-50 is lighter and has greater range than F-22, which sounds correct.
- T-50 exceeded expectations, in for example supercruise and super maneuverability.


This spring fully loaded with fuel and dummy weapons 4th board took off from the 310 meters, has reached cruising speed of 2135 km/h and maximum speed of 2610km/h, there were also potential for more, and also climbed to 24,300 meters - wasn't allowed higher.

Ja toisella foorumilla...
http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?197506-Russian-Armed-Forces-News-amp-Discussion-thread/page422

There's some very juicy claims were made. For example, the top speed, cruise speed, practical ceiling and takeoff distance figures posted there significantly exceed the estimates at 2610 kph, 2135 kph, 24300 meters and 310 meters respectively, all for a fully loaded plane.

 

[Bellum]

On kyllä aika hämmästyttävää, miten kontrolloidusti tuota konetta pystytään tuossa videolla pyörittämään.

 

[tl]

Niin on... en ole vastaavia manööverejä nähnyt oikeastaan kuin F-22, Su-35 / -30 ja Mig-29 OVT.

 

[Juke]

PAKFA esittää lattakierteen ja siitä oikaisemisen.

Tuo oli ongelma joskus; https://www.youtube.com/watch?v=uGMBOj3LdCE

 

[tl]

Uusi video ei Pakfasta vaan Su-35 Pariisin ilmailunäyttelyssä

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=BK8cg1guFAw#at=163

 

[Hejsan]

Russia's Mysterious First Stealth Fighter Found on Bing Maps

This might be the easiest ever find of an MIA airplane. You're looking at a Bing Maps image of the Mikoyan (MiG) Project 1.44, Russia's first attempt at building a flyable stealth fighter and the jet that some said was sent to China to help kick-start Beijing's stealth development program. The jet is the larger of the two shown above sitting just outside of Moscow at Zhukovsky airfield (we have no idea what the smaller, darker plane alongside the 1.44 is).

http://killerapps.foreignpolicy.com/posts/2013/06/26/russias_mysterious_first_stealth_fighter_found_on_bing_maps#.Ucw7D31yINU.twitter

 

[Hejsan]

jaa ei se ollut uuta se MIg.1.44 se on seisonut monta vuotta siinä

Vuonna 2012

Vuonna 2011
http://russianplanes.net/images/to64000/063364.jpg

Vuonna 2009
http://russianplanes.net/images/to106000/105794.jpg