6.9.2016 18:48
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio kokee, että paljon kritisoitu toukokuussa tehty turvapaikkakriteerien yhdenmukaistaminen muiden Pohjoismaiden kanssa oli perusteltua ja loogista.
–Hallitusohjelma edellyttää, että seurataan muiden maiden käytäntöjä. Se on ainakin järkevää. Siitä voi tulla vetovoimavaikutus, jos on ilmeistä, että on erilaisia käytäntöjä maiden välillä, Vuorio sanoo Uudelle Suomelle.
–Viime vuonna oli helppo tulla Eurooppaan. Kuultiin ehkä, että Suomi on hyvä maa. Irakilaisia veti puoleensa erityisesti Suomi ja Belgia ja tietysti Saksa, hän toteaa.
Hänen mielestään on välttämätöntä, että Suomella ei ole selkeästi liberaalimpi linja kuin Ruotsissa ja Norjassa.
– [Viime vuonna] tuli [noin] 20 000 irakilaista, joista tuhannet palasivat jo ihan vapaaehtoisesti, monet ihan pikaisesti. Ei se ole hyvä, että tullaan hakemaan suojelua, jos ei sitä tarvita, Vuorio sanoo.
Helsingin Sanomien sunnuntaina julkaisemassa jutussa haastateltiin joitain maahanmuuttoviraston virkamiehiä. He kertoivat lehdelle, että päätöksiä on ”hutiloitu”. Jutussa viitattiin Maahanmuuttoviraston toukokuussa julkaisemaan tiedotteeseen, jossa todettiin, että turvallisuustilanne Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa on parantunut.
–Nolotti tosi paljon se lehdistötiedote. Eihän se linjaus perustunut lähtömaiden tilanteeseen eikä edes meidän omiin raportteihin. Ei niissä oikeasti sanota, että turvallisuustilanne noissa maissa olisi parantunut. Siitä asti on hävettänyt olla Migrissä töissä, vastuuasemassa oleva virkamies kertoi HS:lle.
Vuorio myöntää, että toukokuussa julkaistussa tiedotteessa oli virhe. Hän kuitenkin toteaa, että turvallisuustilanne vaihtelee maiden sisällä: joissain osissa maata turvallisuustilanne on huonontunut, joissain osissa parantunut.
Myönsitte jo aiemmissa haastatteluissa, että ei olisi pitänyt sanoa mitään turvallisuustilanteesta toukokuussa julkaistussa tiedotteessa. Myönnättekö siis epäsuorasti, että turvallisuustilanne ei ole parantunut?
– Turvallisuustilanne näiden maiden osalta on hyvin vaihteleva. Meidän tarkoitus siinä tiedotteessa on kertoa, että tilanne on siinä määrin hyvä, että sillä perusteella ei pelkästään useimmilla alueilla Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa. Meillä ei ollut tarkoitus sanoa, että hetkessä X on kaikilta osin parempi turvallisuustilanne kuin vuosi sitten tai kolme kuukautta sitten.
Onko siis niin, että varsinaista muutosta turvallisuustilanteessa ei olekaan tapahtunut?
–Monilta osin on tapahtunut, mutta joillain alueilla on huonontunut. Jos lasketaan, mikä on Irakin turvallisuustilanne, mikä on indikaattori? Millä sitä verrataan? Turvallisuustilanne on riittävän hyvä, jotta tietyille alueille voidaan palauttaa, Vuorio vastaa.
Hän arvioi, että ”siihen virheelliseen muotoiluun” ei oltaisi kiinnitetty huomiota, jos media ei olisi nostanut sitä esiin.
–Meidän tarkoituksemme ei ole julistaa koko maailmalle, että me haluaisimme, että tällainen väärä mielikuva syntyy. Se oli onnetonta, että se syntyi, ja siitä tuli pumerangina takaisin palautetta, että me olemme tehneet virheen. Me olemme tehneet virheen tiedottamisessa, mutta arvio on ihan perusteltu. Se, miten olemme maalinjaukset tehneet, on looginen, Vuorio kertoo.
Miten asia sitten olisi pitänyt tiedotteeseen muotoilla?
–Niin, että käytäntömme tulevat tiukentumaan siitä syystä, että ulkomaalaislaista poistuu tietty suojelukategoria eli suojeluala kapeni. Tietty osa aiemmin humanitaarisitä syistä turvapaikan saaneista putoaa [turvapaikan saamiseen tarvittavien kriteerien] ulkopuolelle ja saa kielteisen päätöksen. Sitten myös sisäisen paon periaate vaikuttaa sillä tavalla, että jos aiemmin katsottiin, että ei voinut palata kotiseudulle, eikä voitu palata muualle maan sisällä, katsottiin useammissa tapauksissa, että voi palata sinne toiselle alueelle. Ei ole pakko matkustaa koko Euroopan läpi. Tätä me yritimme viestiä. Ne mainittiin, mutta ei riittävän selkeästi, Vuorio kertoo.
Huhtikuussa maahanmuuttovirasto kertoi, että ”ennätysmäärä ulkomaalaisia on palannut kotimaisihinsa vapaaehtoisen paluun kautta”. Helmikuussa palaajia oli 176 ja maaliskuussa 173. Irak oli yleisin paluumaa.
Vuorio arvioi, että vapaaehtoisesti palanneet olivat lähteneet Suomeen ”eri motiiveilla”.
–[Viime vuonna] oli se tilanne, että oli matkustamisen helppous. Oli helppo lähteä, oli ehkä kuultu, että nyt on viimeinen mahdollisuus matkustaa. Sitten eri motiiveilla lähdettiin liikkeelle. Jotkut lähtivät kansainvälisen suojelun vuoksi. Osa nuorista lähti kenties ehkä vähän seikkailumielellä liikkeelle joukon mukana. He ehkä pian havaitsivat, että tämä ei nyt ollutkaan sitä mitä luvattiin, Vuorio sanoo.
Vuorion mukaan turvapaikanhakijat ovat ”osittain” valinneet jo lähtiessään kohdemaan.
–Tietysti osa tulee ihmissalakuljettajan välityksellä, ja sillä on merkitystä. Viime vuonna vaikutti siltä, että monet tekevät tietoisen valinnan, mihin menivät, hän kertoo.
Maahanmuuttoviraston virkamies arvioi Helsingin Sanomille, että toukokuussa tehty päätös kiristää linjaa ”ei perustunut mihinkään muuhun kuin siihen, että haluttiin tehdä isommalle prosentille kielteiset päätökset ja lähettää näihin maihin viesti”.
Pitääkö paikkansa, että tarkoitus oli lähettää viesti lähtömaihin?
–Ei. Tarkoitus on antaa suojelua niille, jotka ansaitsevat ja niille ei anneta joilla kriteerit eivät täyty. Tämä on ihan välttämätöntä turvapaikkajärjestelmän uskottavuuden kannalta. Jos kaikki, jotka tulevat, täyttävät kriteerit, silloin pitää myös oikea päätös tehdä ja hyvin perusteltuna. Se on meidän tavoitteemme, Vuorio vastaa.
Hänen mielestään olisi ”äärimmäisen julma ajatus, että kielteisiä päätöksiä tehtäisiin, jotta kukaan ei tulisi tänne”.
–Me toimimme virkavastuulla, ja olen itse henkilökohtaisesti ihmisoikeusjuristi henkeen ja vereen, ja tunnen hyvin ihmisoikeussopimusten velvoitteet. Koen, että ne velvoittavat Suomen valtiota ja jokaista virkamiestä. Ulkomaalaislain tavoite on hallitun maahanmuuton toteuttaminen ihmisen perusoikeuksia kunnioittaen, Vuorio sanoo.
–Meidän tavoitteemme ei ole lähettää viestiä. Me emme ole mikään media. Me teemme täällä parhaan taitomme ja ymmärryksemme mukaan näitä päätöksiä, hän lisää.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/20...o-suoraan-turvapaikkakriteerien-tiukennus-oli
