Pakolaisuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja BlackFox
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kaksi turvapaikanhakijaa tuomittiin lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista

33-vuotias irakilaismies raiskasi törkeästi 14-vuotiaan suomalaistytön turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa.

Satakunnan käräjäoikeuden antaman julkisen selosteen mukaan Bahadr pakotti väkivaltaa käyttämällä 14-vuotiaan suomalaistytön kanssaan sukupuoliyhteyteen. Bahadr piti tyttöä kyynärotteella kaulasta kiinni ja puristi ranteista.

Käräjäoikeuden mukaan rikos tehtiin erityisen nöyryyttävällä tavalla muun muassa siksi, että se tapahtui ainakin osittain kolmannen henkilön läsnä ollessa ja kuvatessa tapahtumaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612302200047299_uu.shtml
 
Joku tienaa tällä.

Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta
1 hr ·
Saksalainen yritys on alkanut myydä naisille turvahousuja. Tekokuidusta valmistetuissa high-tech-housuissa on lukitusjärjestelmä. Jos joku repii housuja väkivalloin jaloista, niin housujen sireeni alkaa hälyttää 130 desibelin volyymilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
SAFE_SHORTS_3D-200x200.jpg

http://shop.safeshorts.eu/
 
Talvela kirjoitti:
Kaksi turvapaikanhakijaa tuomittiin lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista



http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612302200047299_uu.shtml
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei puutu kun, että rasmuslaiset ryhtyvät selittelemään kuinka ilkeä suomalaisteini vietteli pahantahtoisesti viattomat sotaa paossa olevat traumatisoituneet irakilaispoloiset. :mad: Uutinen oli kuitenkin jopa Ylellä ja Hesarilla uutisoitu ja HS:n kommenttiosiokin näytti vielä alkuillasta olleen auki. Kiukkuista palautetta siellä oli luettavissa.
 
SJ kirjoitti:
Joissakin maissa, mukaan luettuna maat joita pidetään oikeusvaltioina myös se kameramies istuisi linnassa ja pitkään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joissakin maissa saattaisi kärsiä myös se joka päästi 14 vuotiaan tytön tuollaiseen keskukseen. Enkä nyt puhu vanhemmista vaan keskuksen paikkakunnalle järjestäneistä ja sitä ylläpitäneistä tahoista. Niillä on vastuu siitä mitä liikkuu ulos ja mitä tulee sisään. Etenkin kun ei ole mitään varmuutta alueella majoittuvien taustoista.
 
Viimeksi muokattu:
Innolla odotan...

Muuttuuko vihapuhe pian vihateoiksi? Elina Hirvosen uusi dokumentti tutkii, mitä kärjistynyt aika tekee ihmisille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Keskustelija. Muuttuuko vihapuhe pian vihateoiksi? Elina Hirvosen uusi dokumentti tutkii, mitä kärjistynyt aika tekee ihmisille.


Tullaanko Suomessa näkemään lisää poliittista väkivaltaa? Elina Hirvonen tutkii tulevassa dokumentissaan vihaa, joka kohdistuu maahanmuuttajiin, puolueisiin, mediaan ja eliittiin. Hirvonen tunnetaan myös suuria aiheita käsittelevistä romaaneistaan. Oikeasti hän ei haluaisi kirjoittaa muusta kun seksistä.

Tulevan dokumenttisi nimi on Kiehumispiste. Mihin se viittaa?

Sekä Suomessa että monissa muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa kuplii tällä hetkellä syvä viha. Käsitys ihmisoikeuksista on jo muuttunut esimerkiksi Unkarissa ja Turkissa. Dokumentissa tutkimme, tapahtuuko näin pian myös Suomessa. Lisäksi nimessä on kysymys ihan konkreettisesta poliittisesta väkivallasta.

Olette kuvanneet useissa mielenosoituksissa vastaanottokeskusten läheisyydessä. Mikä niissä yllätti?

Normaalin raja on siirtynyt muutamassa vuodessa aika paljon. Mielenosoituksissa puhutaan sisällissodasta ja lietsotaan sitä. On vaikea sanoa, kuinka kaukana ne puheet ovat siitä, että joku ryhtyy väkivallan tekoihin. Oli hätkähdyttävää tajuta, että on mahdollista kiihottaa monta tuntia kansanryhmää vastaan samalla, kun poliisit vain seisovat vieressä tekemättä mitään.

Mikä tähän on johtanut?

Mielenosoituksissa seistessäni olen miettinyt, milloin viimeksi mikään poliittinen taho on käynyt puhumassa näille ihmisille. Siis mikään muu kuin sen mielenosoituksen järjestäjä. Moni osallistuja kokee oikeutettua turhautumista. He asuvat paikkakunnalla, josta kaikki on kuollut ja työpaikat ovat menneet. Tällainen näköalattomuus, pettymys ja oman voiman puute ovat hedelmällistä maaperää vihanlietsonnalle. Viha kohdistuu turvapaikanhakijoiden lisäksi eliittiin, valtamediaan ja kaikkiin valtapuolueisiin. Myös perussuomalaisiin, jotka nähdään maanpettureina.

Onko medialla syytä itsekritiikkiin?

Se on mielestäni yksinkertaistava väite. Ei ole relevanttia etsiä syyllisiä, vaan miettiä, mitä pitäisi tehdä. Ja valta-
median itseruoskinta tuntuu hassulta 
siksikin, että on hirvittävä määrä ihmisiä, jotka eivät ole pitkään aikaan seuranneet mitään valtamediaa. He lukevat kaikki uutisensa MV-lehdestä tai somesta.

Mitä pitäisi tehdä?

Kaikkien pitäisi ottaa oppia siitä mitä Joensuussa tehtiin 1990-luvulla. Siellä elettiin minikoossa vastaavaa tilannetta: oltiin neuvottomia viharikosten edessä ja epäiltiin, että poliisien omat rasistiset mielipiteet vaikuttivat asiaan. Mutta sitten poliisi laittoi oman porukkansa tiukasti kuriin ja teki yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten oppilaitosten ja nuorisotyöntekijöiden, kanssa. He onnistuivat. Kävin jututtamassa joensuulaisia poliiseja dokumenttia varten. Heillä on juuri sitä tietoa, jota nyt pitäisi käyttää. Haluaisin lähettää hallituksemme juttelemaan näiden joensuulaisten poliisien kanssa. Ja tietysti pitäisi rakentaa siltoja ja ymmärrystä ihmisten välille. Se on elokuvan tarkoitus, aika näyttää miten onnistumme.

Miten olet viime aikoina yhdistänyt dokumentaristin ja kirjailijan työn?

Tukeudun usein toiseen kun teen toista: kaikki romaanini ovat alkaneet jostain kuvasta. Vaikka olen viime aikoina keskittynyt elokuvaan, minulla on työn alla sekä uusi lastenkirja että romaani. Romaani perustuu CMI:n irakilaissyntyisen asiantuntijan Hussein Al-Taeen perheen elämään. Olen haastatellut Husseinia, hänen äitiään ja tätiään, mutta silti minun täytyy tietysti luoda henkilöhahmojen sisäiset maailmat itse. Se on aikamoinen haaste.

Millä mielellä olet seurannut keskustelua kulttuurisesta omimisesta?

Niin, minä olen pahimman luokan omija. Mielestäni tämä on ihan älyttömän tervetullut keskustelu, joka on Suomessa vasta alussa. Mietin omimista paljon Kauimpana kuolemasta -romaanini kohdalla, jossa on afrikkalainen henkilöhahmo, Esther. Kävin asiaa läpi myös sambialaisten ystävieni kanssa. Lopulta ajattelin, että saan tehdä tämän, jos en kuvittele kirjoittavani myyttisestä afrikkalaisesta naisesta, vaan yksilöstä. Kulttuurisesta omimisesta ei 
voi luoda yleisiä sääntöjä. Jokainen teos altistuu tälle keskustelulle erikseen ja siihen pitää olla valmis.

Olet kirjailijana keskittynyt vakaviin teemoihin, kuten ilmastonmuutokseen ja terrorismiin. Mistä aiot kirjoittaa, jos nämä ongelmat joskus saadaan ratkaistua?

Seksistä! En oikeasti haluaisi kirjoittaa muusta kuin seksistä. Ja ehkä vähän rakkaudesta ja samppanjasta. Mutta kun olen alkanut tehdä töitä tiettyjen teemojen kanssa, niin niitä tulee seurattua ja sitten niihin uppoaa yhä syvemmälle. Se on sellainen kierre. Ehkä ensi kerralla kuitenkin yhdistän niihin seksiä.

Mistä haluaisit puhua haastatteluissa?

Ehkä siitä, miten ihana Claes Andersson on. Toinen huomionarvoinen juttu on professori Anu Koivusen älykkyys. Haluaisin, että tv-uutisten jälkeen näytettäisiin aina Koivusen analyysi päivän tapahtumista. ■

Klikkaa laajentaaksesi...

http://www.image.fi/image-lehti/muu...si-elina-hirvosen-uusi-dokumentti-tutkii-mita
 
Kölnin joukkoahdistelu oli Saksalle kollektiivinen šokki, nyt saman ei anneta toistua – ”Aukio on Euroopan turvallisin paikka”

Vuosi sitten uudenvuoden yönä yli 650 naista joutui joukkoahdistelun kohteeksi keskellä Kölniä. Nyt keskustassa on 1 500 poliisia.”

Kölnissä vieraileva brasilialainen Thais Arruda (kesk.) otti talvitakin pois päältään, jotta Guillerme Vasconcellos saisi otettua paremman kuvan hänestä ja Kölnin tuomiokirkosta.
Kölnissä vieraileva brasilialainen Thais Arruda (kesk.) otti talvitakin pois päältään, jotta Guillerme Vasconcellos saisi otettua paremman kuvan hänestä ja Kölnin tuomiokirkosta.

(KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)
Anna-Liina Kauhanen HS
Julkaistu: 31.12. 2:00 , Päivitetty: 31.12. 12:15
KÖLN

KÖLNIN uudenvuodenjuhlien valmistelut ovat vertaansa vailla. Erikoiset tulee juhlistakin.

Esimerkiksi raatihuoneen vieressä päivystää bussi, josta voi hakea apua, jos joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi.

”Tarjolla on ammattilaisten tukea. Bussissa voi odottaa läheisiään hakemaan kotiin, tai sieltä saatetaan poliisiasemalle ja sairaalaan”, sanoo Kölnin kaupungin tasa-arvovaltuutettu Petra Engel.

VUOSI sitten yli 1 200 naista Kölnissä, Hampurissa, Stuttgartissa ja Düsseldorfissa joutui uudenvuodenyönä keskelle joukkoahdistelua.

Poliisi rekisteröi uudenvuodenyön jäljiltä Kölnistä ja muista kaupungeista 881 julkisella paikalla tehtyä seksuaalirikosta. Raiskauksia tai raiskauksen yrityksiä niistä oli 28.

Valtaosa Kölnin yli 650 uhrista joutui seksuaalirikoksen uhriksi aivan Kölnin ytimessä, tuomiokirkon ja rautatieaseman välisellä aukiolla sekä aukiolta katedraalille nousevilla rappusilla.

Samoilla rappusilla seisoo nyt joukko teinityttöjä käsissään vaateliikkeiden paperikasseja. Alennusmyynnit ovat alkaneet, koulusta on lomaa, vuosikin pian vaihtuu.

”En todellakaan tule tänne uutena vuotena. Eivätkä vanhemmat päästäisi, eivät päästäneet myöskään viime vuonna”, 16-vuotias Chantal Siep sanoo.

Ja syystä. Kölnin uudenvuodenyöstä tuli painajainen. ”Sen on täytynyt olla hirveää”, Siep sanoo.

Kölnin uuden vuoden juhlien turvatoimet ovat tänä vuonna kovat. Niihin osallistuu 1500 poliisia. Rautatieaseman ja tuomiokirkon alueelle on asennettu uudet valvontakamerat ja alueen valaistusta on muutettu.
Kölnin uuden vuoden juhlien turvatoimet ovat tänä vuonna kovat. Niihin osallistuu 1500 poliisia. Rautatieaseman ja tuomiokirkon alueelle on asennettu uudet valvontakamerat ja alueen valaistusta on muutettu.

(KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)

Uuden vuoden uhrit, pääosin 18–24-vuotiaita naisia, olivat matkalla asemalle tai tulossa asemalta, suuntaamassa juhliin tai juhlista. Tungos oli valtava, ilotulitteita räjäyteltiin holtittomasti. Naiset puristuivat joukkoon, jossa velloi yli tuhat lähinnä Pohjois-Afrikasta kotoisin olevaa päihtynyttä ja aggressiivista nuorta miestä.

Kädet kahmivat rintoja, sormet työntyivät vaatteiden alle, jalkoväliin, sisään alushousuista. Naisten päälle syljettiin, vaatteita revittiin. Monelta vietiin laukku tai kännykkä.

Tungoksesta ei voinut paeta. Moni huusi apua, muttei sitä saanut.

KÖLNIN uusivuosi oli kollektiivinen šokki Saksalle.

Joukkoahdisteluun osallistui tai sen mahdollisti eri saksalaiskaupungeissa noin 2 000 miestä. Varsinaisten epäiltyjen joukossa oli eniten marokkolaisia ja algerialaisia, mutta myös irakilaisia, syyrialaisia ja 20 saksalaista.

Noin puolet epäillyistä oli tullut Saksaan vuoden 2015 aikana, joko turvapaikanhakijoina tai laittomasti ilman aikeita edes hakea turvapaikkaa.

Kölnissä vuosi on ollut pitkä. Uudenvuodenyön tapahtumia on ollut vaikea saada pois päiväjärjestyksestä, sillä epäillyistä on saatu tunnistettua vain noin 330. Kaaoksessa ei nähnyt, kuka kopeloi. Valvontakameroiden nauhoista ei pimeyden ja savun takia ollut juuri apua.

Tuomion Kölnin seksuaalirikoksista tai sellaisen edesauttamisesta on saanut kaksi.

”Osalle uhreista on vaikeaa se, ettei tekijöitä saada kiinni”, sanoo Kölnin katolisten naisten sosiaalipalvelujärjestön johtaja Monika Kleine. Hän on mukana järjestämässä seksuaalirikosuhrien päivystysbussia.

Yusuf As järjesti Kölnin asema-aukiolla mielenosoituksen terrorismia ja rasismia vastaan.
Yusuf As järjesti Kölnin asema-aukiolla mielenosoituksen terrorismia ja rasismia vastaan.

(KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)

Poliisia on lyöty lujaa, ja poliitikot ovat syytelleet toisiaan koko vuoden. Kymmenissä selvityksissä on saatu selville jotain, mutta paljon on myös auki. Sille, miten ja miksi näin tapahtui, ei ole vain yhtä syytä.

Poliisi on myöntänyt, että se tuli yllätetyksi. ”Myös me kaikki, jotka teemme työtä pohjoisafrikkalaisten kanssa integraatio- ja kotouttamishankkeissa, yllätyimme”, Kleine sanoo.

Osa asiantuntijoista on päätynyt arvioon, että vain harva miehistä tuli Kölnin keskustaan varta vasten ahdistelemaan. Mutta osa tuli näyttämään voimaansa. Tarkoituksena oli vahingoittaa. Toiset lähtivät mukaan ja loput antoivat niin tapahtua.

Osa on sitä mieltä, että kyse oli alun alkaen poliittisesta teosta.

Kölnin uusi poliisimestari Jürgen Mathies puolestaan on kuvannut tapahtunutta ”uudenlaiseksi iskun muodoksi”.

KÖLNISSÄ on päätetty, ettei sama toistu.

Olisikin ihme, jos mitään tapahtuisi, sanoo kölniläinen Christoph Müller. ”Katedraalin aukio on nyt Euroopan turvallisin paikka. Uutena vuotena keskustassa on 1 500 poliisia.”

Kölnin katedraali ja aukio rautatieaseman edessä käytännössä linnoitetaan. Operaatiossa on mukana kymmenen kertaa enemmän poliiseja kuin vuosi sitten. Uusilta valvontakameroilta ei jää varjoon, sillä valaistustakin on muutettu.

Terrori-isku Berliinissä joulun alla sai poliisin vielä kertaalleen käymään läpi myös Kölnin turvajärjestelyt. Katedraaliin joulukirkkoon tulleiden laukut tutkittiin, ja poliisi päätti lisätä tiesulkuja.

Kölnin ytimessä suljetaan katuja ja siltoja kuorma-autoilla, jalankulkualueita reunustetaan betoniporsailla.

Junissa on satoja siviilipoliiseja, sillä valtaosa viime vuoden häiriköijistä tuli Kölniin junalla muualta.

Ilotulitteet on kielletty. Samoin mielenosoitukset. Mathies kielsi natsipuolue NPD:n ja oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen mielenosoitukset. Ne voisi järjestää jonain toisena iltana.

TURVATOIMISTA huolimatta Müller ei silti aio tulla keskustaan. Tai ehkä niin on juuri turvatoimien vuoksi. Tuomiokirkolle tulo olisi oikeastaan kannanotto, Müller sanoo Reinin rantabulevardilla ja katselee vastarannalle.

Rheinuferilta on huikeat näkymät tuomiokirkolle, ja juuri siksi Müller on tuonut tänne brasilialaiset ystävänsä Guillerme Vasconcellosin ja Thais Arrudan ottamaan valokuvia.

Kölnin uusivuosi on toki tuttu myös brasilialaisille. Uutinen levisi ympäri maailmaa. Ja nyt tuli vielä terrori-isku Berliinissä. ”Sinäkin sanoit, että kierretään joulumarkkinat vähän kauempaa”, Vasconcellos sanoo ystävälleen.

”Totta”, Müller vastaa. ”Tietenkin kölniläisiä on pelottanut ja monia pelottaa yhä.”

Turvatoimet ovat silti Müllerin mielestä suhteettomat. Myös poliisi sanoo, ettei turvallisuudessa ole kyse valvontakameroiden tai mellakkapoliisien määrästä. Mutta nekin tarvitaan, jotta myös tunne turvallisuudesta saadaan palaamaan.

Koville turvatoimille on kansalaisten tuki. Kölniläiset haluavat taas luottaa poliisiinsa, ja siksi he antavat mieluummin poliisin kuin pelon rajoittaa vapauttaan.

Poliisilla oli Kölnissä kiireinen ilta viime vuodenvaihteessa.
Poliisilla oli Kölnissä kiireinen ilta viime vuodenvaihteessa.

(KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)

Müller sanoo, että Kölnin tapahtumia on niin vaikea käsitellä, koska ne liittyvät niin moneen asiaan. ”Tätä kehystää turvapaikkapolitiikan kritiikki ja huoli terrorismista. Yhteyttä ei voi kieltää, sillä moni rikollinen käytti tilaisuutta tulla laittomasti Eurooppaan.”

Mutta omiin poliittisiin kantoihin tapahtunut ei ole vaikuttanut, Müller sanoo. ”En myöskään syytä turvapaikanhakijoita yleisesti yhtenä ryhmänä yhtään mistään.”

MONI syyttää. Ja siksi Yusuf As jakaa katedraalin ja aseman välisellä aukiolla tiedotteita.

”Juuri nyt meidän on seistävä yhdessä terrorismia ja rasismia vastaan”, paperissa lukee.

Asin takana seisoo joukko saksanturkkilaisten demokraattisen työväenyhdistyksen DIDF:n aktiiveja kynttilämielenosoituksessa. Kynttilät palavat Berliinin iskun uhrien muistolle.

”Muistutamme myös siitä vaarasta, että iskusta on seurauksena rasismia ja äärioikeiston väkivaltaa”, As sanoo.

Sen tuntevat nahoissaan kaikki, jotka näyttävät tältä, As sanoo ja osoittaa itseään.

As on kolmannen sukupolven saksanturkkilainen, asunut aina Saksassa. Hän tietää, että se, mikä toisille tarkoittaa turvallisuutta, voi tarkoittaa toisille turvattomuutta – esimerkiksi sitä, että poliisi pysäyttää ja haluaa nähdä paperit vain siksi, että näyttää muualta tulleelta.

”Saksa on maa, jossa moni näyttää tältä, ja niin on ollut monia sukupolvia. Nyt ollaan murroskohdassa, jossa äärioikeisto voi todella vahvistua. Se on Saksalle terrorismia vaarallisempaa.”

Syrjintä on monelle arkea. ”Pariisin terrori-iskun jälkeen ajoin partani. En kestänyt sitä, että kun astuin reppu selässä junaan, ihmiset reagoivat kuin olisin islamisti ja terroristi.”

KÖLNIN uudenvuodenyö on kestänyt nyt vuoden. Niin paljon se on vienyt kaupunkilaisten, poliitikkojen ja poliisin huomiota. Ehkä vuosi nyt päättyy rauhallisiin juhliin?

Ainakin valotaiteilija Philipp Geist aikoo tuoda valoa pimeään.

”Yritän tuoda kölniläisille hyvää mieltä ja katsoa eteenpäin”, Geist sanoo tuomiokirkon juurella, jonne asennetaan yhtä hänen multimediateoksessaan tarvittavista projektoreista.

Kölnin kaupunki tilasi Geistilta valoteoksen uudeksi vuodeksi. ”Minusta on hyvä, että halutaan reagoida myös taiteella.”

Teoksessaan Geist heijastaa katedraalin seinään ja ympäröivälle aukiolle valosateen, jossa kieppuu hänen kölniläisiltä keräämiä sanoja. Ne ovat varsin toiveikkaita: suruton, säädyllinen, turvallisuus, yhteisö, vastuu.

Ensin murhayritys, sitten ahdistelu

VUOSI on ollut dramaattinen Kölnin ylipormestari Henriette Rekerille. Oli lähellä, ettei työ olisi edes alkanut. Itse asiassa Reker oli sairaalassa, kun hän lokakuussa 2015 sai kuulla tulleensa valituksi tehtävään. Päivä oli sama, jolloin hänet herätettiin koomasta.

Ylipormestari Henriette Rekerilla on takanaan hurja vuosi. Ensin hänet yritettiin tappaa, ja sitten uudestavuodesta tuli painajainen.
Ylipormestari Henriette Rekerilla on takanaan hurja vuosi. Ensin hänet yritettiin tappaa, ja sitten uudestavuodesta tuli painajainen.

(KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)

Reker oli vaivutettu koomaan murhayrityksen jälkeen. Äärioikeistolaiseen järjestöön kuulunut mies hyökkäsi päivää ennen pormestarinvaaleja Rekerin ja neljän muun kimppuun. Aseena oli puukko. Iskun syyksi tekijä sanoi Rekerin pakolaispolitiikan.

REKER selvisi hyökkäyksestä, vaikka sai puukon kaulaansa. Eloonjäänti oli osin hänen omaa ansiotaan.

Reker asettui kylkiasentoon ja tyrehdytti kaulan haavaa painamalla siihen sormensa.

Ylipormestarina Reker aloitti marraskuussa, vain kuutisen viikkoa ennen vuodenvaihdetta 2015–2016.

Kölnin uudenvuoden joukkoahdistelu oli kaikille järkytys. Reagointi ei ollut yksinkertaista, minkä Reker sai itsekin huomata.

Reker tuli sanoneeksi, että isoissa yleisötilaisuuksissa naisten pitäisi pysyä käsivarren mitan päässä vieraista miehistä. Kommentista nousi kohu, sillä se tulkittiin uhrien syyllistämiseksi.

Pitkin vuotta Rekeriä on kuitenkin myös kiitelty hänen tiukasta ja määrätietoisesta linjastaan käsitellä uudenvuoden tapahtumien syitä ja seurauksia. Se on ollut koko vuoden pääteema.

KÖLNIN uudenvuoden tapahtumilla oli paljon vaikutusta koko Saksaan, Reker sanoo.

”Kölnin uudenvuoden yö muutti sen, miten pakolaispolitiikasta keskustellaan. Se muutti myös viranomaisten tapaa kommunikoida.”

Päättäjien oli alettava vastata hyvin vaikeisiin kysymyksiin pakolaisista, tulijamääristä, integraatiosta ja turvallisuusriskeistä. ”Se tässä oli hyvää.”
Joulutoria purettiin Kölnin tuomiokirkon edustalla tiistaina.
Joulutoria purettiin Kölnin tuomiokirkon edustalla tiistaina.

(KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005027432.html
 
Itse olen miettinyt että missä vaiheessa ruotsalaisilla ns. kiehuu yli. Minusta tilanne on jo äärimmäisen paha jos poliisi ei voi tehdä kaikillla alueilla työtään kunnolla koska lähiöissä asuu ulkomailta muuttanutta porukkaa joiden mielestä poliisien kivittäminen, todistajien uhkailu ja autojen polttaminen on ok ja arkipäiväistä toimintaa. Tällaisesta toiminnasta tulee mieleen joku Lähi-idän maa eikä suinkaan läntinen naapurimaamme.

Enpä ihmettele miksi ruotsidemokraatit ovat maan kolmanneksi suurin puolue.
 
Smith kirjoitti:
Itse olen miettinyt että missä vaiheessa ruotsalaisilla ns. kiehuu yli. Minusta tilanne on jo äärimmäisen paha jos poliisi ei voi tehdä kaikillla alueilla työtään kunnolla koska lähiöissä asuu ulkomailta muuttanutta porukkaa joiden mielestä poliisien kivittäminen, todistajien uhkailu ja autojen polttaminen on ok ja arkipäiväistä toimintaa. Tällaisesta toiminnasta tulee mieleen joku Lähi-idän maa eikä suinkaan läntinen naapurimaamme.

Enpä ihmettele miksi ruotsidemokraatit ovat maan kolmanneksi suurin puolue.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä ihmettelen miksi se ei ole suurin.
 
SJ kirjoitti:
Kyseinen porukka on tuplannut kannattajakuntansa joka vaaleissa. Seuraavissa eivät välttämättä enää, mutta rahkeita kyllä riittää hallituksen muodostajaksi pääsemiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onkos joku lupautunut jo keskustelemaan heidän kanssaan?

Mikä olisi se kuvio, millä SD voisi nousta hallitukseen ilman yli 50% kannatuslukuja?
 
"Ja valta-
median itseruoskinta tuntuu hassulta 
siksikin, että on hirvittävä määrä ihmisiä, jotka eivät ole pitkään aikaan seuranneet mitään valtamediaa. He lukevat kaikki uutisensa MV-lehdestä tai somesta"

Niin tai esimerkiksi BBC:ltä, CNN:ltä, Foxilta tai Die Weltistä. Miksi pitäisi lukea STT:n, Helsingin Sanomien tai YLE:n "jalostamia" uutisia ulkomailla tapahtuneista asioista kun ne voi lukea suoraankin. Tieto pitää hakea mahdollisimman suoraan. Erityisesti nuoremman sukupolven on se opittava tekemään koska heillä tulee olemaan siihen kielitaito ja osaaminen. On ohitettava tämä nykyisenkaltainen jämähtänyt koneisto joka on kuin kotoisin jostain 70-luvulta. Minä hiukan jo iäkkäämpi ukkokin kykenen siihen, opin jopa uusia kieliä kun opettelen.

Ei se lisää valtamedian uskottavuutta jos STT:n päällikkö ja Helsingin Sanomien toimittaja hyökkää somessa esimerkiksi jotain tiettyä blogistia vastaan kun kirjoituksien aihe ei miellytä tai toimittajajärjestön toiminnanjohtaja neuvoo Saksasta raportoivaa toimittajaa vaihtamaan aihetta muuhun kuin siihen mitä Saksassa tapahtuu. Jos Saksassa tapahtuu ikäviä niin olisi kuulemma vaihdettava aihe viihteeseen.

"Mistä haluaisit puhua haastatteluissa?
Ehkä siitä, miten ihana Claes Andersson on"

Vasemmisto se osaa trollata. Ei varmasti olisi ollut ihana jos olisi päässyt vallankahvaan 60-luvulla. Olikos Castro ihana?

"Sekä Suomessa että monissa muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa kuplii tällä hetkellä syvä viha. Käsitys ihmisoikeuksista on jo muuttunut esimerkiksi Unkarissa"

Mikä ihmeen "viha"? Olisiko se ennemmänkin inhoa niitä kohtaan jotka eivät välitä esimerkiksi unkarilaisten tai saksalaisten ihmisoikeuksista. Mutta vihaa. Mitä ihmeen vihaa. En minä vihaa edes Jari Tervoa vaan halveksun :D

Vihaa ei taida tuntea muu kuin muhamettilaisterroristi ajaessaan ihmisten yli.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top