Olli Pusa
9 hrs ·
Kun totuus satuttaa
Kun sisäministeriö julkaisi Vaasan yliopiston tekemän tutkimuksen suomalaisten mielipiteistä turvapaikkapolitiikasta, tulos taisi hätkähdyttää monia. Sinänsä tuollaiset mielipidekyselyt eivät ole mitään ihmeellisiä asioita. Yliopistot tekevät niitä maksusta tutkijoita työllistääkseen, oppilaita kouluttaakseen ja samalla hankkivat aineistoja, joista usein tehdään vielä vuosia myöhemmin graduja ja muita opinnäyteitä. Saattaa olla, että tutkimus on kilpailutettu ja sellainen luo paineita laadusta huolehtimiseen. Siis kaikkiaan hyvin rutiininomaista toimintaa, jonka yliopistot osaavat.
Tutkimuksen shokeeraavinta antia oli se, että tulos paljastaa varsin suorasukaisesti suomalaisten käsitykset turvapaikkapolitiikasta. Menemättä yksityiskohtiin, jotka selviävät kiinnostuneille tutkimuksesta, tuloksista voi tehdä seuravan yleistyksen.
70% suomalaista edustaa turvapaikka-asioissa hyvin nuivaa ja kriittistä linjaa. Lopuista 30%:sta puolet edustaa ns, suvaitsevaista linjaa ja toinen puoli ei ota asioihin kantaa.
Kun tutkimuksen kommenteissa jauhetaan keskustelun vaikeudesta ja siitä, että ääripäät puhuvat, tiukkaa turvapaikkapolitiikkaa kannattavat edustavat valtavaa enemmistöä kansalaisista. Innokkaat löysän turvapaikkapolitiikan kannattajat edustavat ehkä 10-15% vähemmistöä.
Tulos on niin musertava, että edes minkäänlaiset tulkintaerot tutkimuksista eivät asetelmaa voi muuttaa.
Turvapaikanhakijoiden asioista keskusteltaessa on törmätty monenlaisiin kummallisuuksiin. On pitkään riidelty siitä syyllistyvätkö turvapaikanhakijat joihinkin rikoksiin paljon useammin kuin kantaväestö. Kun lopulta faktat osoittavat, että noin kiistatta on, seuraavaksi on alettu syyttää tuosta huonoa kotoutumista ja suomalaisten rasismia.
Sitten on kinasteltu siitä, työllistyvätkö turvapaikanhakijat vai ovatko he suomalaisella sosiaaliturvalla eleleviä turisteja. Kun tilastot osoittavat, että he eivät työllisty, syyllinen on taas suomalaisten rasismi ja huono kotouttaminen.
Samanlaista järjetöntä hokemista on koko turvapaikkapolitiikkaa koskeva keskustelu. Molemmat puolet alkavat olla aika äänekkäitä. Tuo 10-15% saa suhteettoman suuren äänenpainon siitä, että valtamedia Yle ja Hesari etunenässä kritiikittä toistaa heidän kantaansa. Suuri 70% enemmistö saa vähemmän mediahuomiota, mutta noin suurta ryhmää ei voi vaientaa sosiaalisen median aikakaudella.
Ja nyt tuohon soppaan tulee viimeinkin akateeminen tutkimus, joka selvittää suomalaisten mielipiteitä asiaan. Sen tulokset olivat täysin kiistattomia.
Laiton linkin tuon tutkimuksen tuloksista Hannu Kokon seinälle. Hannu on vihreistä varmaankin järkevämmästä päästä, mutta kaveripiirissään on monenlaista vihreää tossunkuluttajaa. Miten nuo faktat otetaan vastaan tuollaisessa yhteisössä?
Tulos oli hyvin mielenkiintoinen. Kukaan ei tunnu pohtivan tosissaan, mitä pitäisi oppia tuosta yliopiston sisäministeriön toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta. Sen sijaan yksi toisensa jälkeen tulee kiistämään koko asian.
Esimerkiksi yli 3/4-osaa suomalaisista on sitä mieltä, että hylkäävän turvapaikkapäätöksen saaneilla ei ole oikeutta olla Suomessa ja viranomaisten pitää poistaa heidät maasta. Samaan aikaan esimerkiksi Rautatientorilla on hylkypäätösten saaneiden telttaleiri, jota demarien, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n johtajat rohkaisevat niin, että sisäministeriön ylijohtaja Vuorio paheksuu asiaa julkisuudessa. Entä Facebookissa? Raivokkaasti kiistetään vihreiden sekaantuminen asiaan, vaikka puolueen kansanedustajat kuvauttavat itseään telttaleirillä.
Sitten oikeaoppinen märkäkorvatohtori kirjoittaa mukatieteellisen sepustuksen yliopiston tutkimuksesta väittäen, että se ei ole tietellisesti pätevä ja sitä ei saa käyttää siihen mihin se luontevimmin istuu. Se kertoo kansalaisten mielipiteistä ja sen mukaan demokratiassa tulisi turvapaikkapolitiikkaa kehittää. Siis turvapaikkapolitiikkaa ei vihreiden mielestä saisikaan muuttaa sen mukaan, mitä suomalaisten valtaenemmistö haluaa vaan pienen vähemmistön tahdon mukaan? Mikä voisi paremmin havainnollistaa suomalaisen "keskustelun" ongelmia tässä asiassa? Demokratian pelisäännöistä ei ole jälkeäkään.
Miten siis tästä eteenpäin? Linjat näkyvät jo. Löysää turvapaikkapolitiikkaa ajava vähemmistö yrittää kiistää olevansa vähemmistö ja haluaa jatkaa samaa politiikkaa keinoja kaihtamatta. Yksi keskeisistä keinoista on median jatkuva aivopesu ja sensuuri asioista. Se tulee johtamaan koko ajan jyrkempään mielipiteiden jakautumiseen. Lopputuloksena on aivopesua yrittävän median yhä syvenevä romahdus ja uusien vaihtoehtomedioiden nousu. Verorahoilla toimivan Ylen osalta vaihtoehdot ovat raaka sisäinen saneeraus tai sen nykymuotoisen aseman lopetus ja pilkkominen.
Mielenkiintoista seurata, kuinka kauan puolueet kuuntelevat nykyiseen hulluun turvapaikkapolitiikkaan yllyttäviä taustavaikuttajiaan ja milloin ne muuttavat linjaansa kansalaisten valtaenemmistön näkemysten mukaiseksi.