Näin pyörii miljoonien eurojen pakolaisbisnes: Yritysten nimet vaihtuvat, taustalla sama mies
Pakolaiskriisin majoitusongelmat toivat Barona Groupille ja sen johdolle miljoonia.
Jaa artikkeli
Mikko Niemelä
KOTIMAA 4.12.2017 14:50
SUOMEN KUVALEHTI uutisoi 12. syyskuuta 2017 yksityisen vastaanottokeskustoiminnan kannattavuudesta. Majoituspalveluja myyvä Luona teki vuonna 2016 noin
3,2 miljoonan euron voiton.
Voitot Luona siirsi konserniavustuksena suomalaiselle emoyhtiölleen Barona Groupille, jonka omistavat pääosin toimitusjohtaja
Markus Oksa, Baronan muu johto, työeläkeyhtiö Elo ja pääomasijoittaja
Nordic Mezzanine.
Luonan vastaanottokeskuspalvelu ei kuitenkaan ole ainoa turvapaikanhakijoihin liittyvä, erittäin kannattava liiketoimi, jonka taustalla on Barona Group ja sen johto.
Luonan lisäksi kuvioon liittyy kiinteistöyhtiö Fisso Real Estate Ky ja Majoituspalvelu Forenom. Nämä yhtiöt ostavat toisiltaan palveluita, joita rahoitetaan valtion varoilla.
PAKOLAISKRIISIN alkaessa syksyllä 2015
vakuutusyhtiö Ilmarinen myi Barona Groupin omistamalle kiinteistöyhtiö Fisso Real Estate Ky:lle Espoon Siikajärvellä sijaitsevan kiinteistön. Kauppa oli niin kutsuttu osakekauppa, joten tieto kauppahinnasta ei ole julkinen.
Kauppahinta tuskin on ollut kuitenkaan ainakaan miljoonia, sillä ennen kauppaa kiinteistö toimi K-ryhmän koulutuskeskuksena. Ilmarisen tiedotteen mukaan rakennus oli ollut tyhjillään ”muutaman vuoden”.
Luona perusti kyseiseen kiinteistöön Siikajärven vastaanottokeskuksen, johon mahtuu enimmillään 300 turvapaikanhakijaa.
Samaan aikaan Fisso Real Estate osti kiinteistön myös Espoon Nihtisillasta ja Vantaan Robert Huberin tieltä. Luona perusti myös niihin vastaanottokeskukset.
Baronan omistama Luona jäi siis vuokralaiseksi Baronan omistaman Fisso Real Estaten kiinteistöihin.
Kaupparekisterin mukaan Fisso Real Estate teki kyseisellä tilikaudella (24. marraskuuta 2015–31. joulukuuta 2016) noin 2,1 miljoonan euron liikevaihdon. Voittoa yhtiölle jäi käteen lähes 1,7 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa peräti 87 prosentin liikevoittoprosenttia.
Baronan toimitusjohtaja Markus Oksan mukaan Fisso Real Estaten voitto näyttää suurelta, koska siinä ei ole huomioitu remontti-investointeja.
”Niitä ei ole kirjattu kuluksi, vaan investoinneiksi”, Oksa sanoo.
Tehtyjä investointeja ei kuitenkaan pysty tarkasti todentamaan tilinpäätöksestä. Sekin täytyy huomioida, että remontti-investoinnit ovat nostaneet kiinteistöjen jälleenmyyntiarvoa.
Valtio on ostanut yksityisiä vastaanottokeskuspalveluita kymmenillä miljoonilla euroilla.
VUODEN 2016 lopussa Barona teki yritysjärjestelyitä, joissa Barona Group jaettiin kahtia. Majoituspalveluyhtiö Forenom irrotettiin Baronasta omaksi kokonaisuudekseen ja samassa rytäkässä Fisso Real Estate siirtyi Forenom Group -konserniin. Baronan toimitusjohtaja ja suuri omistaja Markus Oksa liittyy tavalla tai toisella kaikkiin näihin yrityksiin.
Barona kirjasi koko kaupasta 54 miljoonan euron voiton.
Fisso Real Estate Ky:n vastuunalaiseksi yhtiömieheksi tuli Fisso Oy ja äänettömäksi yhtiömieheksi Forenom Holding Oy. Yhtiön omistus on kokonaan Forenom-konsernissa.
Yritysjärjestelyt eivät kuitenkaan päättyneet tähän, sillä Barona osti Forenom Groupista ”takaisin” 33,6 prosenttia ja Baronan toimitusjohtaja Markus Oksa kuuluu yhtiön hallitukseen. Forenomin muut omistajat ovat Capmanin rahasto ja Suomen valtion omistama Teollisuussijoitus, jonka omistusosuus on 16 prosenttia.
FISSO Real Estate Ky:n reilu kahden miljoonan euron liikevaihto perustuu siis vuokratuloihin, joita maksaa Majoituspalvelu Forenom Oy.
Forenom Oy:n taas on
alun perin perustanut Baronan nokkamies Markus Oksa. Lisäksi koko Majoituspalvelu Forenom kuuluu 100-prosenttisesti Forenom Group -konserniin, josta Barona siis edelleen omistaa osuuden.
”Majoituspalvelu Forenom tuottaa majoituspalveluita Luonalle, joka operoi näissä kolmessa kiinteistössä tällä hetkellä vastaanottokeskuksia. Veloitukset Luonan suuntaan perustuvat asukasmääriin, kuten majoitustoiminnassa yleensäkin”, sanoo Forenom Groupin toimitusjohtaja
Johannes Kangas.
Majoituspalvelu Forenomin kiinteistöt on tarkoitus siirtää hostellikäyttöön vastaanottokeskustoiminnan päätyttyä.
Luonan toimitusjohtaja
Milja Saksin mukaan Luonalla oli Majoituspalvelu Forenomin kanssa vuonna 2016 yhteensä kahdeksan majoitussopimusta pääkaupunkiseudulla. Luona maksoi Majoituspalvelu Forenomille palveluista 16 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa.
”Lisäksi Luona on maksanut Forenomin kautta hoidetuista perustamistöistä noin miljoonaa euroa. Vuonna 2017 volyymit ovat vastaanottokeskusten määrän pienetessä olleet tietysti eri luokkaa”, Saksi sanoo.
Käytännössä perustamiskustannukset on kuitenkin maksanut Suomen valtio, sillä Maahanmuuttovirasto on sitoutunut vuokraamaan kyseessä olevat kiinteistöt käyttöönsä vuoteen 2020 asti.
Kaupparekisterin toimitettujen tilinpäätöstietojen mukaan Majoituspalvelu Forenom Oy:n liiketoiminnan kasvu oli vuonna 2016 erittäin reipasta. Liikevaihto kasvoi 55 prosenttia 54 miljoonaan euroon. Voittoa kirjattiin 4,4 miljoonaa euroa.
Majoituspalvelu Forenomin kasvu näyttää perustuvan pitkälti Luonan maksamiin miljooniin. Luonan miljoonat puolestaan tulivat Suomen valtion budjetista.
SUOMESTA haki turvapaikkaa vuoden 2015 aikana yli 32 500 ihmistä, ja vuonna 2016 tulijoita oli 5 600.
Lue myös
Pakolaisbisnes kannatti: Luona teki vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voitonPakolaiskriisi: Yksityisiä vastaanottokeskuksia ei kilpailutettu – hinta karkasi liian korkeaksi
Turvaa hakevat piti majoittaa nopeasti, mikä johti siihen, että yksityisiä vastaanottokeskuksia perustettiin pikaisesti
ilman lain vaatimaa kilpailutusta. Myös Euroopan unioni tuki viranomaisten päätöstä joustaa kilpailutussäännöistä.
Tähän mennessä Suomen valtio on ostanut yksityisiltä vastaanottokeskuksilta vastaanottokeskuspalveluja kymmenillä miljoonilla euroilla. Myös säätiöpohjalta toimivan Suomen Punaisen Ristin SPR:n tuottamat vastaanottokeskuspalvelut ovat tuottaneet vuonna 2016 yli kuuden miljoonan euron ylijäämän.
Säätiö ei voi kuitenkaan jakaa ylijäämäänsä ulos kuten voittoa tavoittelevat osakeyhtiöt. Ylen MOT-ohjelman
mukaan SPR:n ”yhteistyökumppanit” sen sijaan voivat. Esimerkiksi Sarakallio Kiinteistöt tuloutti itselleen puolessatoista vuodessa neljä miljoonaa euroa.
Vuonna 2016
vastaanottopalveluihin käytettiin valtion varoja 554 miljoonaa euroa.