Virve Kähkönen HS
Julkaistu: 19.6. 20:47
RANSKAN presidentti
Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri
Angela Merkel kannattavat ajatusta, että Euroopan maat voisivat käännyttää toistensa rekisteröimiä turvapaikanhakijoita jo rajoillaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Saksan rajalle saapuvat turvapaikanhakijat voitaisiin passittaa suoraan takaisin vaikkapa Italiaan, jos heidät olisi jo rekisteröity siellä turvapaikanhakijoiksi. Nykyään EU-mailla on tapana päättää turvapaikanhakijoiden käännytyksistä vasta siinä vaiheessa, kun he ovat jo maan sisällä, ja tällöin prosessit ovat hitaita ja tehottomia.
”Ranska ja Saksa varmistavat, että ne jotka on jo rekisteröity Schengen-alueella voidaan palauttaa niin pian kuin mahdollista maahan, jossa heidät rekisteröitiin”, Macron sanoi Merkelin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Merkel ja Macron tapasivat toisensa Berliinin liepeillä Mesebergin linnassa, jossa he hahmottelivat yhteistä linjaa Euroopan polttaviin kysymyksiin kuten turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen ja euroalueen vahvistamiseen. Ratkaisut he vievät mukanaan ensi viikolla 28.–29. kesäkuuta järjestettävään huippukokoukseen Brysseliin.
MACRONIN ja Merkelin suunnitelma ei välttämättä uppoa kovin helposti esimerkiksi Italian uudelle populistihallitukselle.
Italia on kantanut suuren vastuun Eurooppaan pyrkineistä siirtolaisista. Nykyinen sisäministeri, äärioikeistolaista La Lega -puoluetta johtava
Matteo Salvini, on luvannut lopettaa siirtolaisten veneiden liukumisen Libyasta Välimeren yli Italiaan ja sanonut karkottavansa jopa puoli miljoonaa paperitonta siirtolaista.
Merkel puhuikin tiistaina jälleen solidaarisuudesta jäsenmaiden kesken ja lupasi apua siirtolaiskriisin etulinjassa oleville maille.
”Etenkin Italia kärsii Libyan takia”, Merkel sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
MACRONIN TUKI rekisteröityjen turvapaikanhakijoiden käännyttämisasiassa on Merkelille erityisen tärkeä.
Merkel on
kotimaassaan keskellä poliittista kriisiä, joka liittyy nimenomaan turvapaikanhakijoihin ja voi pahimmillaan päättää hänen poliittisen uransa.
Saksan sisäministeri
Horst Seehofer on antanut Merkelille kaksi viikkoa aikaa löytää yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi. Jos tätä ei löydy, Seehofer ryhtyy - Merkelin tahdon vastaisesti - yksipuolisiin toimiin Saksan turvapaikkapolitiikan kiristämiseksi. Edessä voisi olla hallitusyhteistyön loppuminen.
Merkel ja Macron peräänkuuluttivatkin tiistaina nimenomaan eurooppalaisia ratkaisuja siirtolaiskriisin ratkaisemiseen. He toivovat esimerkiksi lisää resursseja EU:n rajavalvontavirasto Frontexille Euroopan ulkorajojen valvomiseen.
UUSIA eurooppalaisia ratkaisuja näyttäisi myös olevan luvassa.
EU-maat suunnittelevat perustavansa unionin ulkopuolelle käsittelykeskuksia, joissa turvapaikanhakijat seulottaisiin jo ennen Euroopan rajoille saapumista.
Suunnitelma käy ilmi EU-johtajien ensiviikkoisen huippukokouksen päätöslauselmaluonnoksesta, jonka
Politico ja uutistoimisto Reuters saivat käsiinsä tiistaina.
Euroopassa on ollut viime aikoina paljon puhetta käsittelykeskusten ja palautusleirien perustamisesta, mutta nyt asiassa aiotaan ilmeisesti ottaa oikeita askeleita. Useat niitä aiemmin vastustaneet maat ovat kääntäneet asiassa kelkkansa.
Päätöslauselmaluonnoksen mukaan käsittelykeskuksissa voitaisiin nopeasti erotella toisistaan taloudelliset siirtolaiset ja ne, jotka oikeasti tarvitsevat kansainvälistä suojelua. Ne myös vähentäisivät ihmisten tarvetta ja halua lähteä vaarallisille merimatkoille yli Välimeren.
Keskuksia pyöritettäisiin yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:in kanssa.
Suunnitelman mukaan keskuksia voitaisiin perustaa esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan tai Albaniaan. Tosiasiassa esimerkiksi Marokko, Egypti ja Tunisia eivät ole olleet kovin innostuneita ajatuksesta. Siirtolaisten suurimpaan lähtösatamaan Libyaan käsittelykeskuksen perustaminen on mahdotonta puhtaasti turvallisuussyistä.
MERKEL JA Macron keskustelivat tiistaisessa tapaamisessaan myös muista Euroopan haasteista. Keskeinen ja vaikein asia oli euroalueen uudistaminen.
Merkel ja Macron sopivat, että euroalueelle perustetaan oma yhteinen budjetti. Budjetin tehtävä olisi edistää investointeja ja kaventaa euromaiden välisiä taloudellisia eroja.
”Olemme yhdessä liittokanslerin kanssa päättäneet avata uuden lehden euroalueella”, Macron sanoi.
Macron on esittänyt euroalueen uudistamisesta monia korkealentoisia ajatuksia. Merkel on suhtautunut ajatuksiin pidättyväisesti.
Kaksikko kuitenkin onnistui löytämään molemmille sopivan keskitien tiistaina.
”Meillä on hahmotelma uudesta euroalueesta, ja se on erittäin hyvä asia”, Merkel sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Ajatuksena on, että euroalueen budjetti otettaisiin käyttöön jo vuonna 2021. Macronin mukaan kyseessä olisi ”oikea budjetti vuosittaisine tuloineen ja menoineen”. Budjetin koosta ja siitä, miten se rahoitetaan, kaksikko aikoo neuvotella muiden euromaiden kanssa. Merkel antoi ymmärtää, että budjetti voitaisiin rahoittaa jäsenmaiden vuosittaisilla maksuosuuksilla tai veroilla.
Nykyinen koko Euroopan unionin budjetti rahoitetaan pääosin jäsenmaiden maksuosuuksilla.
Macron on aiemmin haaveillut euromaiden budjetista, joka olisi kooltaan satojatuhansia miljardeja euroja. Merkelin näkemyksen mukaan budjetti pysyisi kymmenissä miljardeissa euroissa.
UUDISTUSTEN tarkoituksena on ehkäistä mahdollisia tulevia kriisejä ja lisätä euroalueen vakautta. Vaikka Macron nyt onnistui taivuttelemaan Merkelin puolelleen budjettiasiassa, on hänellä vielä edessään kova työ muiden euromaiden suostuttelussa.
Kaikki maat eivät ole ihastuneita yhteisestä budjetista, joka voisi lisätä yhteisvastuuta euromaiden kesken.
Euroalueen budjetin lisäksi kaksikko hahmotteli myös sitä, miten kriisiin ajautuneita euromaita auttavasta Euroopan vakausmekanismista EVM:tä luodaan Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää vastaava Euroopan valuuttarahasto.
