Pakolaisuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja BlackFox
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
No, asylum seekers are not a "burden" for European economies
Does the arrival of asylum seekers lead to a deterioration in the economic performance and public finances of the European countries that host them? The answer is no, according to economists from the CNRS, Clermont-Auvergne University, and Paris-Nanterre University,1 who have estimated a dynamic statistical model based on thirty years of data from fifteen countries in Western Europe. On the contrary, the economic impact tends to be positive as a proportion of the asylum seekers become permanent residents. This study is published in Science Advances on June 20, 2018.

Over a million people claimed asylum in one of the European Union countries in 2015, making it a record year. What is the economic and fiscal impact of these migration flows? This study is not the first to consider this question,2 but the method it uses is new. Traditional approaches mainly adopt an accountancy approach: they compare the taxes paid by the immigrants with the public transfers paid to them, but do not take into account the economic interactions.3

The researchers used a statistical model introduced by Christopher Sims, who in 2011 was awarded the Sveriges Riksbank Prize in Economic Sciences in Memory of Alfred Nobel. Widely used to evaluate the effects of economic policies, this model lets the statistical data speak for themselves by imposing very few assumptions. The macroeconomic data and data on migration flows come from Eurostat and the OECD and concern 15 countries in Western Europe: Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Iceland, Ireland, Italy, Norway, the Netherlands, Portugal, Spain, Sweden, and the United Kingdom.

The researchers distinguished the flows of asylum seekers from flows of other migrants. They evaluated the latter flows on the basis of net migration, which does not take into account asylum seekers. The flows of asylum seekers are made up of people who have a legal right to reside in the host country while their application is processed; the host country will consider them to be residents only if their asylum application is granted.

During the period studied (1985–2015), Western Europe experienced a significant increase in the flows of asylum seekers following the wars in the Balkans between 1991 and 1999 and, after 2011, in the wake of the Arab Springs and the conflict in Syria. At the same time, flows of migrants, particularly EU nationals, have increased after the EU's expansion eastwards in 2004. These events provide numerous opportunities to test the consequences of an unforeseen increase in migration flows on GDP per capita, the unemployment rate, and public finances.

The researchers show that an increase in the flow of permanent migrants (i.e., not asylum seekers) at a given date produces positive effects up to four years after that date: GDP per capita increases, the unemployment rate falls, and additional public expenditure is more than compensated by the increase in tax revenues. In the case of asylum seekers, no negative effect is observed and the effect becomes positive after three to five years, when a proportion of asylum seekers obtain asylum and join the category of permanent migrants.

According to these results, it is unlikely that the ongoing migration crisis is a burden for European countries; on the contrary, it could be an economic opportunity.
http://www2.cnrs.fr/en/3131.htm
 
F1.large.jpg

Fig. 1 Economic and fiscal responses to migration shocks.
Year 0 stands for the year of the shock. We set the size of a shock on the net flow of migrants or the flow of asylum seekers to 1 incoming individual per thousand inhabitants. For per capita, GDP, spending, and net taxes, we expressed the responses in percentage change; for the unemployment rate and fiscal balance/GDP, the responses are in percentage point change. The solid line gives the estimated impulse responses. The dashed lines give the 90% confidence intervals that are generated by 5000 Monte Carlo repetitions.

F2.large.jpg

Fig. 2 Migration responses to migration shocks.
Year 0 stands for the year of the shock. We set the size of a shock on the net flow of migrants or the flow of asylum seekers to 1 incoming individual per thousand inhabitants. We expressed the responses in per 1000 point change. The solid line gives the estimated impulse responses. The dashed lines give the 90% confidence intervals that are generated by 5000 Monte Carlo repetitions.

http://advances.sciencemag.org/high...field_highwire_adjunct_files/0/aaq0883_SM.pdf

Koko raportti
http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full
 
Vuoden 2015 suuri turvapaikanhakijamäärä on ollut ennennäkemätön haaste sekä Suomen turvapaikkapolitiikalle että kotouttamistyölle.
Toistaiseksi vuonna 2015 ja sen jälkeen tulleista turvapaikan saaneista on työllistynyt hyvin harva. Suomen kielen kurssien jälkeen kielitaito ei yleensä ole sillä tasolla, että työllistyminen vielä onnistuisi
https://yle.fi/uutiset/3-10264273
Hemmetti mitä harrastelua ollaan tehty, rahaa poltettu turhaan kuin juhannuskokossa. Ja samaan aikaan ne todelliset apua tarvitsevat pakolaiset ovat siellä pakolaisleireillä odottamassa, että discoläpsyttelijät vapauttavat paikkansa.

.
 
The dashed lines give the 90% confidence intervals that are generated by 5000 Monte Carlo repetitions.

No siellahan yksi rankka (ja vaara) oletus olikin, tuljoita yksi promille: Suomessakin tuljoita oli noin kuusinsinkertainen, Ruotsissa yli kymmenkertainen maara. Siis tulos on etta jos tulijoita ei juuri ole ei vaikutuksiakaan juuri ole, oho en ois ikina arvannut....

Toi Monte Carlo ei kerro yhtaan mitaan, tai kertoo etta noppaa, toivottavsti harhatonta, on heitetty, muuten se on kylla hyvin loysa termi..
 
Viimeksi muokattu:
Venäjä pidätti Suomeen pyrkineitä ”jalkapallofaneja” – yllättävistä maista tullut paljon MM-fanikorttihakemuksia

Yllättävä faniryntäys muutamista maista Venäjälle saattaa selittyä pakolaishaaveilla – MM-kisojen Fan ID lippuineen tulee halvemmaksi kuin maksu ihmissalakuljettajille.

Venäjän viranomaiset ovat pidättäneet alkuviikosta jälleen viisi henkilöä, joiden epäillään yrittäneen tulla Suomeen laittomasti turvapaikkaa hakemaan.

Tiistaina Viipurin lähellä saatiin kiinni kaksi iranilaista miestä. Fontanka-uutissivuston mukaan heidän aikomuksenaan oli ylittää valtionraja Suomeen yön aikana. Miehillä oli Venäjälle turistiviisumi, jossa matkan tarkoitukseksi oli merkitty ”urheilusuhteet”.

Maanantaina Viipurin lähellä jäi kiinni puolestaan kolme senegalilaista miestä, joilla oli niin ikään aikeena mennä rajan yli laittomasti Suomeen. Venäjän median tietojen mukaan miehille määrättiin sakkorangaistus jo tiistaina ja nyt kaikki kolme odottavat käännytystä takaisin kotimaahansa väliaikaisessa pidätyskeskuksessa.

Marokkolaisilla liput MM-kisaotteluun
Kaikki viisi ulkomaalaista jäivät kiinni entisessä Konkkalan kylässä, joka sijaitsee Viipurista Nuijamaan suuntaan. Nykyisin paikka tunnetaan nimellä Krasnyi holm.




Jo aiemmin neljä Marokon kansalaista pidätettiin läheltä Suomen rajaa viime viikon torstaina. Fontankan mukaan kyseisillä jalkapalloturisteilla oli jopa liput perjantaina pelattuun Marokko–Iran-otteluun, mutta torstaina heidät saatiin kiinni Lahdenpohjan alueella.

Marokkolaismiehet eivät aluksi pystyneet selittämään, mitä he tekivät Suomen rajan lähellä. Pikavauhtia järjestetyssä oikeudenkäynnissä he olivat tunnustaneet käyttäneensä jalkapallokisojen fanikorttia hyväksi matkallaan kohti Eurooppaa. Perjantaiseen jalkapallo-otteluun he eivät enää päässeet, sillä heidät siirrettiin karkotuskeskukseen odottamaan Venäjältä poistumista.

Kiinniottoja myös Valko-Venäjällä
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esimerkiksi Saksan viranomaiset olivat jo aiemmin ihmetelleet, miksi joistakin yllättävistä maista on haettu niin paljon MM-jalkapallokisojen Fan ID -kortteja Venäjälle. Esimerkiksi Iranista on tulossa Venäjälle liki 9 500 jalkapalloturistia, Senegalista noin 9 000, Tunisiasta noin 8 000, Marokosta 7 500 ja Egyptistä 6 500.

– On käynyt ilmi, että arabiankielisillä ja afrikkalaisilla sosiaalisen median sivustoilla keskustellaan aktiivisesti siitä, kuinka jalkapallofaniksi tekeytymällä voi päästä helposti Eurooppaan pyytämään turvapaikkaa, Fontanka-uutissivusto kirjoitti.

MM-jalkapallokisojen fanikortti oikeuttaa viisumittomaan maahantuloon Venäjälle. Moni lieneekin laskenut, että on halvempi hankkia otteluliput ja tulla Venäjälle jalkapalloturistin statuksella kuin esimerkiksi maksaa matkasta ihmissalakuljettajille.

Joitakin Venäjälle hakeutuneita ”jalkapallofaneja” on jäänyt kiinni myös Valko-Venäjällä matkallaan kohti Eurooppaa. Joitakin on päässyt myös eri keinoilla jo Suomen puolelle, josta he ovat hakeneet turvapaikkaa. Lue lisää uudesta ilmiöstä tästä jutusta.

Onneksi ei kisat ole Ruotsissa. Suomessa olisivat niin että läpsytys vaan kävisi.
 
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esimerkiksi Saksan viranomaiset olivat jo aiemmin ihmetelleet, miksi joistakin yllättävistä maista on haettu niin paljon MM-jalkapallokisojen Fan ID -kortteja Venäjälle. Esimerkiksi Iranista on tulossa Venäjälle liki 9 500 jalkapalloturistia, Senegalista noin 9 000, Tunisiasta noin 8 000, Marokosta 7 500 ja Egyptistä 6 500.

– On käynyt ilmi, että arabiankielisillä ja afrikkalaisilla sosiaalisen median sivustoilla keskustellaan aktiivisesti siitä, kuinka jalkapallofaniksi tekeytymällä voi päästä helposti Eurooppaan pyytämään turvapaikkaa, Fontanka-uutissivusto kirjoitti.
Ihmetelleet miksi, ihan oikeasti:facepalm:
 
F1.large.jpg

Fig. 1 Economic and fiscal responses to migration shocks.
Year 0 stands for the year of the shock. We set the size of a shock on the net flow of migrants or the flow of asylum seekers to 1 incoming individual per thousand inhabitants. For per capita, GDP, spending, and net taxes, we expressed the responses in percentage change; for the unemployment rate and fiscal balance/GDP, the responses are in percentage point change. The solid line gives the estimated impulse responses. The dashed lines give the 90% confidence intervals that are generated by 5000 Monte Carlo repetitions.

F2.large.jpg

Fig. 2 Migration responses to migration shocks.
Year 0 stands for the year of the shock. We set the size of a shock on the net flow of migrants or the flow of asylum seekers to 1 incoming individual per thousand inhabitants. We expressed the responses in per 1000 point change. The solid line gives the estimated impulse responses. The dashed lines give the 90% confidence intervals that are generated by 5000 Monte Carlo repetitions.

http://advances.sciencemag.org/high...field_highwire_adjunct_files/0/aaq0883_SM.pdf

Koko raportti
http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full
Tässä jutussa oletettiin myös että pysyvän statuksen saatuaan on verrattavissa maan muuhun väestöön. Lisäksi vertaillaan mallia USAn lukuihin. Sosiaaliturvan tasoissa on eroja eri maiden välillä ja niiden vaikutus tutkimustuloksiin kyseisessä tilanteessa on hyvinkin erilainen. Nyt GDP -vaikutuksiin tuli vai hakemuksen käsittelyaikaiset kustannukset.
 
Mites esim. suomen osalta voi oikein mitään johtopäätöksiä vetää, kun eihän vieläkään ole saatu edes tarkkaa selvitystä turvapaikanhakijoihin liittyvistä kustannuksista jne...
 
Niin jos oletetaan että viimeisen 33 vuoden keskiarvo vastaa pätee myös viimeiseen aaltoon.
Saksalaisia ja Itä-Eurooppalaisiakin tuossa vielä on mukana.

Tilastot ovat kuin ihmisiä siinä että ne kertovat ihan mitä vain halutaan jos niitä kidutetaan tarpeeksi.
 
Tässä jutussa oletettiin myös että pysyvän statuksen saatuaan on verrattavissa maan muuhun väestöön. Lisäksi vertaillaan mallia USAn lukuihin. Sosiaaliturvan tasoissa on eroja eri maiden välillä ja niiden vaikutus tutkimustuloksiin kyseisessä tilanteessa on hyvinkin erilainen. Nyt GDP -vaikutuksiin tuli vai hakemuksen käsittelyaikaiset kustannukset.

Ihmetyttikin tuo Suomenkuvalehdessä ollut väite, että pysyvän oleskeluluvan saaneet kasvattavat taloutta 3-5 vuotta saapumisensa jälkeen. Ei oikein sopinut tuo tieto yhteen Suomessakin esillä olleisiin eri kansalaisuuksien työllisyystilastojen kanssa.
 
Sisäministerillä on asiaa.
Turvapaikkoja ilman hallitsematonta rajanylitystä?
Huoneessa on elefantti, jonka hengityksen kaikki tuntevat, mutta johon ei uskalleta puuttua. Näin kuvailisin tunnelmia EU:n sisäministerien neuvostossa. Paitsi että nyt ärtymys elefanttia kohtaan tuntuu nousevan. Tahto sen haastamiseen oli kesäkuun alun kokouksessamme ainoita eri leirejä yhdistäviä asioita.

Elefantilla tarkoitan turvapaikkajärjestelmän ytimessä olevaa paradoksia. Pakotamme turvan hakijan ensin laittomaksi rajanylittäjäksi, joka joutuu tulemaan Eurooppaan rikollisen salakuljettajan avulla. Vain siten pääsee käyttämään laillista oikeuttaan hakea turvapaikkaa.

En syytä turvan hakijaa, vaan järjestelmää. Salakuljettajien on arvioitu tienanneen noin 4 miljardia euroa yksistään vuonna 2015. Salakuljettajien rooli tekee koko ilmiöstä vaikeasti hallittavan ja johtaa tuhansien ihmisten hukkumiseen Välimerellä.

Ongelma on elefantissa, mutta on helpompi ampua sen viereen. Viimeksi eilen Ranskan ja Saksan hallitusten yhteiskokouksen jälkeen kummankin maan johtajat korostivat kymmenen tuhannen hengen lisäystä yhteiseen ulkorajavalvontaan eli Frontexiin. Minulla ei ole mitään Frontexia vastaan, päinvastoin. Mutta siihen panostaminen ei estä laitonta maahantuloa, jos ei muuteta turvapaikan hakemisen sääntöjä.

Pahimmillaan ruokitaan lähinnä salakuljettajien katetta. Turvan hakijat suostuvat heikompiin ja täydempiin veneisiin, kun tiedetään Frontexin pelastavan mereltä ja vievät Eurooppaan. Ja tietenkin pitääkin pelastaa, jos on ajettu ihmiset siihen tilanteeseen, että he siellä meressä ovat.

Elefantti vai Merkel?

Saksan hallituskriisi ja Italian uuden hallituksen rajut toimet ovat yllättäen kärjistäneet Euroopan turvapaikkakeskustelun. Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa.

Jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan. Suosittelen miettimään tätä strategisesti kunkin mainitun EU-maan pääkaupungeissa. Todellakin tarvitsemme EU:n yhteisen ratkaisun.

Komission vastaus huutoon on ollut seitsemänosainen lainsäädäntöpaketti Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä, jota sisäministereiden neuvostossa puimme. Sen kuuma pihvi on toisaalta vahventaa ensimmäisen vastaanottajavaltion vastuuta estää vapaa kulku eteenpäin Euroopassa ja toisaalta luoda automatiikka, jolla suuren vyöryn kohdalla ensimmäistä vastaanottajavaltiota autetaan, mukaan lukien automaattiset jälleensijoitukset muihin maihin viimeisenä keinona.

Käsittelyssä olevat ehdotukset kannattaa paranneltuina hyväksyä. Ne eivät kuitenkaan anna riittäviä eväitä Euroopan johtajille päästä ensi viikolla yksimielisyyteen. Ainoa tie ratkaisuun voi olla hakea pakettiin ihan uutta liimaa, joka yhdistäisi eri leirejä, jotka ovat eri syistä tyytymättömiä komission ja puheenjohtajamaan pöydällä olevaan kompromissiin. Minusta liima voisi löytyä siitä, että tartutaan elefanttiin ja kesytetään se sellaiseksi, joka tuottaa suunnilleen nykyiseen tapaan turvapaikkoja, mutta enemmän inhimillisyyttä haavoittuvimmille ja vähemmän kaaosta.

Enemmän turvaa, vähemmän kaaosta

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hyvän turvapaikkajärjestelmän on vastattava seuraaviin lähtökohtiin:

  1. Turvaa tulee antaa niille, joita uhkaa henkilökohtainen vaino ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
  2. Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahantulo eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Euroopan ulkorajoilla vallitsevat elämänlaadun jyrkät erot ovat kehitysyhteistyöstä huolimatta pitkäaikainen tosiasia.
  3. Rajanylittäjien määrä suhteessa vastaanottavan maan kokoon muodostuu väistämättä tavoitemuuttujaksi, jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa.
Ensimmäinen periaate lienee laajasti hyväksytty. Henkilökohtaisen vainon logiikka on myös nykyisen turvapaikkalainsäädännön terve ydin. Turvan kohdentaminen erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville ei nykyisin onnistu kovin hyvin. Rajan yli turvaa hakeva tarvitsee varoja salakuljettajille maksamiseen ja fyysistä kuntoa vaikeaan matkaan.

Myös toinen periaate myönnetään yleensä oikeaksi keskustelukumppanista riippumatta. Tästäkään ei pidä syyttää maahanmuuttajia. On täysin ymmärrettävää tavoitella parempaa elämää. Jos kaikki saisivat oleskeluluvan, Eurooppaan saattaisi muuttaa satoja miljoonia ihmisiä. Käytännössä heidän kotouttamisensa laillisille työmarkkinoille riittävän nopeasti olisi mahdotonta. Suoraan työsuhteeseen tulijat ainakin minä toivotan aina tervetulleiksi. Siihen on työperäisen oleskeluluvan menettely.

Kolmas periaate on tosiasia, jota ei saisi sanoa ääneen. Käytännössä jokainen Euroopan maa on kuitenkin huolissaan suurista rajan yli turvapaikkaa hakevien virroista ja pyrkii sopimaan naapuriensa kanssa niiden rajoittamisesta. Silloin puhutaan laittoman maahantulon estämisestä. Käytännössä samalla estetään tulijoita käyttämästä laillista oikeuttaan turvapaikan hakemiseen. Yhteiskuntien pelästyminen suurten turvapaikanhakijavirtojen ilmestyessä on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistänyt hyvin erilaisia demokratioita aina Italiasta Ruotsiin ja Hollannista Unkariin.

Nykyinen rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun malli on mainittujen kolmen periaatteen valossa aika huono kaikille osapuolille. Köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat vainotut eivät yleensä pääse Eurooppaan. Salakuljettajat tienaavat ja tuhansia ihmisiä kuolee matkalla. Laittoman rajanylityksen ja rikollisten salakuljettajien osuus tekee prosessista hallitsemattoman tuntuisen. Seurauksena Eurooppa on valmis ottamaan suojiinsa pienemmän määrän hädänalaisia kuin se tekisi jos turvan haun mekanismi synnyttäisi vähemmän pelkoa.

Suoraan leireiltä

Järjellä ajatellen olisi kaikkien kannalta parempi siirtää painopiste suoraan pakolaisleireiltä otettaviin pakolaisiin rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan. Joissain maissa EU:n ulkopuolelle puuhataan järjestelykeskuksia, toisissa puhutaan pelastuskeskuksista. Välttämättä ei tarvittaisi mitään aivan uutta mekanismia. Meillähän on jo kiintiöpakolaiset. Esimerkiksi Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista ja Ruotsi 5000. Yhteensä EU ottaa nykyisin noin 25 000 kiintiöpakolaista.

Mitäpä jos kymmenkertaistaisimme EU:n yhteisen kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittaisimme turvapaikan hakemisen rajan yli poikkeustapauksiin? Tämä noin neljännesmiljoonan kiintiöpakolaisen taso vastaisi turvapaikanhakijoiden vuosittaista virtaa 2010-luvun alussa. Se olisi alle neljäsosa vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta suoraan leireiltä valikoitaessa kaikki saisivat turvapaikan, kun vuonna 2015 tulleista noin puolet näyttää saavan kielteisen päätöksen. Oleellista olisi, että tulovirta ei tuottaisi hallitsemattomuutta eikä syntyisi kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisongelmaa.

Pakettiin voisi kuulua siirtyminen EU:n yhteiseen pakolaiskiintiöön ja sen rahoittamiseen ainakin osin yhdessä. Tästä ei tietenkään päästä sopuun ilman, että samalla rajoitetaan tuntuvasti rajan yli tapahtuvaa turvapaikanhakua.

Turvapaikkajärjestelmä perustuu YK:n pakolaisyleissopimukseen vuodelta 1951. Sitä tarkentaa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Olen kuullut eriäviä väitteitä siitä rikkoisiko rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun korvaaminen pakolaisleireiltä otettavilla hakijoilla kansainvälisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa. En lähde tuomaroimaan, mutta ihmisethän näitä sopimuksia kirjoittavat ja tulkitsevat.

Vuoden 1951 sopimuksen taustalla oli toisen maailmansodan pakolaiskriisin sääntöperäinen hoitaminen ja erityisesti suhtautuminen puna-armeijan miehittämillä alueilla vainottujen kohtaloon. Järjestelmää ei suunniteltu laajamittaiseen turvan hakuun Euroopan ulkopuolelta. Jos 2000-luvun tilanteessa olisi kaikille parempi, että Eurooppa ilmoittaa kymmenkertaistavansa kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittavansa rajan yli hakemisen poikkeustapauksiin, meidän ihmisten pitäisi kyllä löytää oikeasuhtaiset keinot sen tekemiseen.

Kai Mykkänen

Sisäministeri
http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta
 
Pääministerin puheenvuoro. Sipilällä on joku oma ehdotus EU:lle tuohon pakolaisongelmaan, jonka se meinaa esitellä. Molemmilta ministereiltä tuli tuo pakolaiskiintiön kasvattaminen.
Sipilä: EU-maiden varauduttava kasvattamaan pakolaiskiintiöitä
image-3.820624.28daf5dc2c

Pakolaiskiintiöt Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä EU-maiden, myös Suomen, pitäisi kasvattaa pakolaiskiintiötään osana EU:n laajuista turvapaikkajärjestelmää.

Sipilän mukaan pakolaiskiintiön kasvattaminen on osa Suomen esittämää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jonka ajatuksena olisi hätää kärsivien auttaminen Eurooppaan lähempää kriisialueita.

STT:n haastattelussa Sipilä ei ennakoi Suomelle sopivaa pakolaiskiintiötä. Ennen kuin sinne asti päästään, pitää hänen mukaansa löytää ratkaisu Dublin-järjestelmästä.

Myös Schengen-alueen, ulkorajavalvonnan ja palautusten pitää toimia. EU-maiden on hänen mukaansa hyvä sopia myös siitä, miten poikkeukselliseen kriisiin reagoidaan.

EU-maat neuvottelevat parasta aikaa turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta. Sipilä suhtautuu varauksella ajatuksiin käsittely- ja palautuskeskuksista, jotka saattavat nousta esiin ensi viikon huippukokouksessa.

EU-maat harkitsevat mediatietojen mukaan turvapaikkahakemusten käsittelykeskusten perustamista unionin ulkopuolelle.

Tiedot ovat vielä hataria, eikä esimerkiksi keskusten sijaintia tai määrää tiedetä.

– En usko, että ihan tämmöiset tulevat toteutumaan ja oikein käytännössä toimisivat.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk keskustelee lähipäivinä kaikkien johtajien kanssa ennen ensi viikon huippukokousta. Sipilä on vuorossa torstaina.

– Esitän tämän meidän kokonaisvaltaisen lähestymistavan. Ja luulen, että tähän suuntaan kyllä pikkuhiljaa mennään, Sipilä kertoo.
https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/387562/a57c897f0a
 
En yhtään pidä tuollaisesta kansan kusettamisesta jota nykyään tunnutaan harrastavan. Tuolla pakolaiskiintiön kasvattamisella ei ole mitään vaikutusta tosiasialliseen turvapaikan hakija määrään. Se määrä on se ongelma = kantokyky. Toki kiintiön kautta meille saattaa tulla todennäköisemmin niitä oikean turvapaikan tarpeessa olevia vs. Partasuiset iPhone lapsoset.

Ongelma on kuitenkin se, että pakolaisten kokonaismäärä on valtava ja sen hillitsemiseen tulisi löytää kestäviä keinoja. Keino ei ole ihmisten rahtaaminen kauas kotikonnuiltaan, elintason piiriin joka on nyt jo yksi iso syy ilmastonmuutokseen.

Kukaan ei halua sanoa sitä, mutta iso osa ratkaisua todellisuudessa on ihmismäärän saaminen alas. Jokainen tajuaa jos ongelmat ovat tätä mittaluokkaa 7,5mrd ihmisen kanssa, että mitä ne ovat 2050 kun ihmisiä on >10mrd. Samalla entistä useampi ihminen on länsimaisen elintason piirissä = kuluttajia/käyttäjiä. Länsimailla ei yksinkertaisesti riitä rahat ylläpitämään tasa-arvoista hyvinvointia. Automaatio ja robotiikka lisää kyllä tuotannon tehokkuutta mutta lisää samalla myös työttömyyttä ja eriarvoistumista. Tähän päälle kun lyödään 100 milj tämän hetken pakolaista. Tilanne tulee siis todennäköisesti pahentumaan kuin helpottumaan tulevaisuudessa ihan länsimaiden sisäisten ristiriitojen kasvaessa ja kerääntyessä.
 
Myönnän etten ymmärrä kansantaloudesta juuri mitään, mutta puhe ettei miljoonasta uudesta ruokittavasta, asutettavasta ja koulutettavasta neekeristä ole kuluja on yksinkertaisesti paskaa. 30000 sandaaliparia tekee jo miljardien suuruisen kuopan eikä noista ole mihinkään tuottavaan työhön koskaan. Jokainen maahan jäävä vie yhden asunnon, ja se on suomalaisilta pois. Kieltä eivät opi riittävästi eläissään. Tämä siis ilman että väkivalta-, huume- ja seksuaalirikoksia edes huomioidaan. Tai islamismia.

Öyh öyh.
 
Nuo Euroopan ulkopuolelle perustettavat leirit ovat kyllä susi lammasten vaatteissa. Kyllä, noilta leireiltä pystyisi aivan varmasti paremmin valitsemaan niitä oikeasti kaikkein hädänalaisimpia. Siinä on vaan se, että tuollaiset sandaalimagneetit vetävät sitten puoleensa tarvittaessa miljoonia "avun tarvitsijoita". He varmaan kielteisen päätöksen saatuaan lompsivat kiltisti kotiin eivätkä koita ylittää Välimerta muilla keinoin?

Sitten on tämä ehdotettu kiintiöjärjestelmä/pakollinen taakanjako. Jossa siis rikkauden jakelu alkaa siinä vaiheessa kun saapumismaan kiintiö on tullut täyteen. Tätä mallia ajaa mm. Italian uusi hallitus. Ei varmaan aiheuta ryntäystä Italiaan sun muualle kun tiedossa on pajatson etu-, taka- ja kaikkien ressujen tyhjentyvän kunhan vaan tarpeeksi pommitetaan? Sieltä sitä Mykkäsen vuosittaista kymmentätuhatta on luvassa (tosiasiassahan tuo luku tullee olemaan jotain 20k-40k).

Ok. Leirit Euroopan ulkopuolella voisivat toimia jos samaan aikaan Euroopasta heitettäisiin ei-leirien-kautta tulleet niskaperseellä ulos/Välimerellä ammuttaisiin putket kuumina yrittäjien paatteja upoksiin. Varmaan tulee tapahtumaan...

Sitten on vielä kuitenkin ratkaisematta jo nyt varvastossunsa Eurooppaan ankkuroineiden aiheettomien läpsyttelijöiden palautuksen ongelma.
 
Tuo Mykkäsen kirjoitus on aika hämmentävä. Toisaalta Mykkänen tuntuu ymmärtävän tämän nykyisen mallin ongelmat mutta joku kumma naivius on hommassa mukana. Kaveri syyttää Frontexia meritaksi toiminnasta vaikka siihen syyllistyy ihan muut organisaatiot. Puhuu sadoista miljoonista Eurooppaan tulijoista, joita ei pystytä kotouttamaan, jos ne tulee liian nopeasti. Eu:ssa on rapsakat 500 miljoonaa asukasta, joten satoja miljoonia ei kotouteta tuli ne missä tahdissa tahansa. Kai se vihreys nousee pintaan tuon sinivihreydessä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top