Maahanmuuttajista ratkaisu työvoimapulaan? – Startup Refugeesin toiminnanjohtaja TE:lle: "Monet valmiita liikkumaan töiden perässä"
21.6.2018 20.15
KUVA: ANTTI NIKKANEN
Integrifyn toimitusjohtaja perusti ensin vastaanottokeskuksen ja rupesi sitten kouluttamaan turvapaikanhakijoista koodareita.
"Samat alat, jotka ovat Suomessa työvoimapula-aloja, ovat suosituimpia meidän kautta työtä hakevien turvapaikanhakijoiden keskuudessa",
Startup Refugees-verkoston toiminnanjohtaja
Elisa Vepsäläinen sanoo
Talouselämälle.
Startup Refugees on vapaaehtoisvoimin toimiva verkosto, jonka tarkoitus on tukea turvapaikanhakijoiden työllistymistä ja yrittäjyyttä. Perimmäinen idea on yksinkertainen: Startup Refugees kartuttaa turvapaikanhakijoiden osaamisen, koulutustaustan ja motivaation, ja rakentaa näistä tiedoista turvapaikanhakijalle ansioluettelon tai "osaamisprofiilin". Kartoituksen jälkeen verkosto pyrkii joko yhdistämään turvapaikanhakijan työnantajaan, auttaa häntä perustamaan yrityksen tai ohjaamaan koulutukseen.
Startup Refugeesilla on tällä hetkellä noin 2 300 turvapaikanhakijan osaamisprofiili järjestelmässään. Vepsäläisen mukaan mielenkiintoista on, että profiilin täyttäneiden keskuudessa suosituimpia aloja, joista turvapaikanhakijoilla on kokemusta tai johon he olisivat motivoituneita työllistymään, ovat samoja aloja, jotka Suomessa tällä hetkellä kärsivät työvoimapulasta.
Rakennusala on yksi esimerkki tämän hetken työvoimapula-alasta. Rakennusalan työnjohtajista on pulaa koko maassa, mutta myös muita rakennustyöntekijöitä tarvitaan.
"Palvelu- ja rakennusalat ovat ehdottomasti suosituimpia verkostomme turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Insinöörejä löytyy paljon profiileistamme, sekä muita, joilla on taustaa rakennusalalta", Vepsäläinen kertoo.
"Tilanne, jossa kaikki häviävät"
Samoilla pelikentillä häärää myös Espoossa toimiva startup-yritys Integrify. Yritys keskittyi ensin turvapaikanhakijoihin, mutta on laajentanut toimintamalliaan kaikille maahanmuuttajille.
"Integrify kouluttaa maahanmuuttajista koodareita ja yhdistää heidät koulutuksen jälkeen työelämään",
Integrifyntoimitusjohtaja
Daniel Rahmankertoo.
Integrify järjestää 6–12 kuukauden intensiivikurssin, jossa kokeneiden koodareiden johdolla maahanmuuttajat opiskelevat ohjelmistokehitystä. Kurssin jälkeen työllistyminen junior koodaajaksi on mahdollista. Tällä hetkellä Integrifyn kursseilla on noin 40 maahanmuuttajaa.
Koodaajia ei kouluteta turhaan, sillä Suomessa on koodaajavaje.
"Teknologia-alan yrityksillä on 9000 koodaajan vaje, ja se tulee tuplaantumaan parin vuoden sisään", Rahman kertoo.
Startup Refugeesin perustajien tapaan myös Rahman havahtui vuonna 2015 siihen, että turvapaikanhakijoille täytyisi keksiä jotain järkevää tekemistä. Rahmanille tilanne tuli tutuksi, kyn hän perusti vastaanottokeskuksen. Startup Refugeesin tapaan Rahman lähti selvittämään asukkaiden koulutusta, kielitaitoa ja aikaisempia työkokemuksia.
"Vahvistui oletus siitä, että täällä on oikeasti aika kyvykkäitä ja motivoituneita ihmisiä, jotka haluavat töihin", Rahman sanoo.
"Aloimme kehittää kestävää ratkaisua siihen, miten saisimme mahdollisimman paljon ihmisiä töihin, ottaen samalla huomioon integroitumisen haasteen. Se on valitettavan suuri haaste Suomessa, myös kyvykkäille ja motivoituneille maahanmuuttajille. Työllistyminen voi kestää vuosia, ja silloin koulutettukin maahanmuuttaja työllistyy siivoojaksi tai ruokalähetiksi."
"Tämä on tilanne, jossa kaikki häviävät", Rahman toteaa.
Integrifyn malli, "pikakaista suomalaiseen keskiluokkaan" kuten Rahman sitä luonnehtii, näyttää toimivan. 70 prosenttia heiltä valmistuneista maahanmuuttajista on päätynyt työelämään.
Motivaatiota myös syrjäseuduille
Työvoimapula-alojen toimijat näyttävät huomanneen piilevän potentiaalin. Startup Refugees -verkostossa on tällä hetkellä mukana noin 500 eri toimijaa: yrityksiä, julkisen sektorin toimijoita ja yksityishenkilöitä.
Yrityksiä mukana on Vepsäläinen mukaan yli sata, ja niistä voi havaita tietynlaista trendiä.
"Toiminnassamme mukana olevat yritykset jakautuvat hyvin selkeästi kahteen. Toisessa päässä on iso joukko suuria työvoimapula-alojen yrityksiä, jotka selkeästi haluavat rekrytoida kauttamme ihmisiä. Heille ihmisten palkkaaminen on tärkeä agenda verkostossamme, ja heillä on kova pula työvoimasta", Vepsäläinen kertoo. Toisessa päässä on toisistaan poikkeavia yrityksiä, esimerkiksi luovan alan toimijoita tai teknologiayrityksiä.
Vepsäläinen ottaa esimerkiksi Pohjois-Suomen ja Oulun, jotka "vetävät erityisen hyvin". Oulussa työllistyy teollisuuden alojen osaajat.
"Oulun seudulla meillä on noin 40 ihmistä työllistynyt tämän vuoden aikana, ja heistä hyvin monet pysyviin työsuhteisiin. Siellä alueella näkyy työvoimapula todella selkeästi", Vepsäläinen kertoo.
Nordea julkaisi huhtikuussa kyselytutkimuksen, jonka mukaan vain alle kolmasosa työikäisistä suomalaisista olisi valmis muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle.
Vepsäläisen mukaan muuttohaluttomuutta ei näy niin paljon turvapaikanhakijoissa.
"Monet meidän verkoston turvapaikanhakijoista ovat valmiita liikkumaan töiden perässä. He eivät välttämättä ole vielä kiinnittyneet mihinkään paikkakuntaan niin selkeästi. Heillä on siis motivaatiota lähteä myös niin sanotuille syrjäseuduille, mihin on vaikea muuten löytää työvoimaa."