Sisäministeri Kai Mykkänen haluaa kymmenkertaistaa kiintiöpakolaisten määrän: "Nykyjärjestelmä on kaukana täydellisestä"
Mykkäsen mielestä ratkaisu olisi parempi, kuin vastaanottokeskusten perustaminen EU:n rajojen ulkopuolelle. Mikäli Mykkäsen ehdotus toteutuisi, se kasvattaisi Suomen kiintiöpakolaisten määrää tuhansilla.
Pakolaiskiintiö
22.6.2018 klo 14:15
Nella Nuora
Eero Mäntymaa
@eeromantymaa
Reilut neljä kuukautta sisäministerinä toiminut Mykkänen (kok.) aloitti pestinsä keskellä eurooppalaista siirtolaiskriisiä. Käsillä on "EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä", Mykkänen kuvailee.
Tulevina viikkoina pitäisi EU:n tasolla löytää ratkaisut, joilla korjataan EU:n toimimattomuutensa osoittanut turvapaikkajärjestelmä. Ratkaisuehdotuksia lyödään tiskiin ensi viikon torstaina alkavassa Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa.
Julkisuuteen vuodetun
päätösluonnoksen mukaan kokouksessa on esillä suunnitelma, jossa suojelua tarvitsevat pakolaiset eroteltaisiin elintasosiirtolaisista unionin ulkopuolelle perustettavissa keskuksissa.
Mykkänen haluaa tuoda pöytään omaan ratkaisunsa: YK:lla on jo vakiintunut
kiintiöpakolaisjärjestelmä, joten miksei kasvatettaisi sen kokoa erillisten EU-vastaanottokeskusten perustamisen sijaan?
– Riittäisi, että Eurooppa sitoutuisi yhdessä siihen, että otetaan moninkertainen määrä haavoittuvassa asemassa olevia näiltä leireiltä. Samalla rajoitettaisiin rajan yli salakuljettajien kautta tapahtuvaa maahantuloa.
Miksi moninkertaistettaisiin kiintiöpakolaisten määrä, sen sijaan että perustettaisiin erillisiä vastaanottokeskuksia EU:n rajojen ulkopuolelle?
– Päällekkäistä järjestelmää ei välttämättä kannata rakentaa. Ja
en ole varma miten pystyttäisiin muodostamaan tehokas järjestelmä siten, että näissä (EU:n) järjestelykeskuksissa erotettaisiin perusteettomat hakemukset turvaa tarvitsevista. Kiintiöpakolaisjärjestelmässä meillä on vuosia vakiintunut prosessi. Se mekanismi on jo valmis.
Mykkänen ehdottaa EU:n vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrän kymmenkertaistamista. Se tarkoittaisi vuosittaisesta noin 25 000:sta nostoa neljännesmiljoonaan.
Suomi on vastaanottanut viime vuosina 750–1050 kiintiöpakolaista vuositasolla.
Mykkänen sanoo, että hänen ehdotuksensa ei kuitenkaan nostaisi Suomen kiintiöpakolaismäärää 7500:ään. Tämä johtuu Mykkäsen mukaan siitä, että kiintiöpakolaiset jakautuvat EU-maiden välillä nyt epätasaisesti.
– Tämä täytyy jakaa oikeudenmukaisemmin. Nyt Ruotsi ottaa kiintiöpakolaisia eniten, ja Suomikin kärkipäässä suhteessa väestöön. Katsomme suuriin Keski-Euroopan maihin.
Joka tapauksessa paine on saatava pois jäsenmaiden rajoilta, sisäministeri sanoo. Turvapaikanhakijoiden hakeutuminen Välimeren yli Kreikan ja Italian rannoille ja sieltä halki Euroopan synnyttää inhimillistä kärsimystä, sekä poliittista kriiseilyä EU:n jäsenmaiden välillä ja maiden sisällä.
– On annettava suojaa niille, jotka ovat sen tarpeessa. Mutta tämä nykyinen menettely on varsin ongelmallinen. Se tuottaa hallitsematonta salakuljetusta ja kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisen vaikeuden, joka erityisesti Keski-Euroopassa tuntuu heiluttavan yhteiskuntia.
"Nykyisin haavoittuvimmassa asemassa olevat eivät koskaan pysty maksamaan matkasta Eurooppaan".
Sisäministeri Kai Mykkänen.
Avaus ei ole uusi. Kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista ovat kannattaneet esimerkiksi Mykkästä edeltänyt sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Myös Mykkänen itse on aiemminkin väläytellyt kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista. Silloin hallituskumppani siniset tosin
tyrmäs(siirryt toiseen palveluun)i ajatuksen.
Onko hallitus yksimielinen asiassa?
– Suomen hallitus on jo pitkään painottanut suoraan leireiltä otettavien merkitystä ja laittoman rajanylityksen ehkäisyyn tähtääviä toimia, Mykkänen muotoilee.
Entäpä EU:n sisäministerien neuvosto? Maahanmuuttokysymysten suhteen EU:n jäsenmaiden sukset ovat olleet täysin ristissä vuodesta 2015, jolloin yli miljoona turvapaikanhakijaa saapui rajojen yli.
Mykkänen on silti optimistinen. Aiemmissa kokouksissa on tuloksettomasti riidelty komission ehdottamasta taakanjakomekanismista, joka tasaisi turvapaikanhakijoita automaattisesti jäsenmaiden kantokyvyn mukaan. Mykkänen uskoo jäsenmaiden suhtautuvan myönteisemmin ehdotuksiin, jotka siirtävät painetta EU:n rajojen ulkopuolelle.
– Se voisi olla liima joka yhdistää erimielisiä maita. Komission on pakko tulla ulos poterostaan siinä mielessä, että nykyinen kattaus ei ensi viikolla tule johtamaan yksimieliseen päätökseen.
"Uhkana on, että syksyllä alkaa nousta sisärajatarkastuksia ympäri Keski-Eurooppaa".
Sisäministeri Kai Mykkänen.
Mykkäsen ehdotus ei ole ongelmaton.
Olennaisin pulma koskee toisen maailmansodan jälkeen laajasti hyväksyttyä ajatusta, jonka mukaan vainoa ja väkivaltaa pakenevalla on oikeus anoa turvaa toisesta maasta. Tämä oikeus ilmaistaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.
Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin. Perustuslain ja ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaista ei saa palauttaa tai karkottaa maahan, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Sisäministerin mielestä sotien jälkeisen muuttoliikkeen seurauksena kehitetyn järjestelmän ei tänä päivänä pitäisi tarkoittaa sitä, että jokainen rajalla turvapaikkaa anova imaistaan automaattisesti Suomen turvapaikkaprosessiin.
– Ei kukaan suunnitellut järjestelmää siihen, että miljoonat Euroopan ulkopuolelta tulleet hakisivat täältä turvapaikkaa.
Mykkänen rajoittaisikin rajalla tapahtuvan turvapaikan hakemisen "poikkeustapauksiin".
Hän ei kuitenkaan halua tarkentaa, mitä poikkeustapaukset olisivat, tai miten kansainväliset sopimukset ovat yhteen sovitettavissa järjestelmään, jossa turvapaikanhaku keskitetään EU:n rajojen ulkopuolelle.
Kansainvälisten sopimusten henkeä ei kuitenkaan toteuteta nytkään, sisäministeri sanoo.
– Käytännössähän me rajoitetaan Välimeren yli tulemista Turkki-Kreikka-sopimuksella. Ja nykyisin haavoittuvimmassa asemassa olevat eivät koskaan pysty maksamaan matkasta Eurooppaan. Suoraan leireiltä ottaminen olisi rehellinen tapa tarjota suojaa. Se on ehkä tärkeämpää kuin se, ettei uskalleta haastaa kysymystä kansainvälisten sopimusten tulkinnasta.
"Elämme epätäydellisessä maailmassa", Mykkänen sanoo. Sisäministeri tuntuukin tavoittelevan nykyisen järjestelmän hivuttamista parempaan suuntaan, kaikkia tyydyttävän ratkaisun hakemisen sijaan. Jos yhteisymmärrystä ei löydy, EU:n maahanmuuton ympärille nivoutuva poliittinen kriisi jatkuu, sisäministeri näkee.
– Italian ja Saksan kaltaisissa maissa tunnelma on se, että nykymenetelmä on hallitsematon. Siksi velvollisuutemme on uskaltaa ehdottaa tilalle parempaa vaihtoehtoa. Toisena vaihtoehtona on se, että maat sulkevat Välimeren ilman että tilalle tulee muuta reittiä.
Mitä jos pulmaan ei löydetä yhteistä ratkaisua EU:n huippukokouksessa?
– Meillä on tässä panttina Schengen-sopimus.
Uhkana on, että syksyllä alkaa nousta sisärajatarkastuksia ympäri Keski-Eurooppaa. Rajattoman Euroopan ideaali jäisi väliaikaiseksi ilmiöksi.
