Pakolaisuus

Nuo kansalaisjärjestöt varmaankin jatkaisivat ihmisten rahtaamista eurooppaan vaikka eurooppa olisi tulessa. Ovat tyyppi esimerkki ns. Hyvää tarkoittavista hölmöistä jotka todellisuudessa tekevät enemmän pahaa kuin hyvää. Ilman noita välimerelläkään tuskin hukkuisi niin paljon ihmisiä pitkässä juoksussa mitä nyt. Monet lähtevät tällä hetkellä ylittämään merta toivossa, että nämä hölmöt poimisivat kyytiin.
 
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/37M54Vtq

Aina kun eteen tulee tulee Startup Refugees, niin kuin salamaniskusta piirtyy verkkokalvolle tämä..

kaarnalapsi.jpg

Soininvaara oli muutama aamu sitten aamuteeveessä juttelemassa tekoälystä. Osmon mukaan pukkaa isoa muutosta työelämään ja aloin miettimään, että mites tämän työvoimapulan kanssa oikein käy. :unsure:

Tekoälyn suuri mullistus on tulossa: raportin mukaan 15 prosenttia työpaikoista voi kadota, suuri joukko ihmisiä koulun penkille
https://yle.fi/uutiset/3-10264638

Soininvaaran mukaan raportissa arvioidaan, että 15 prosenttia työpaikoista saattaa kadota kokonaan. Puolet työpaikoista muuttuu niin, että työ ei häviä, mutta se tehdään eri tavalla.
...
Kun työ muuttuu, ihmisiä pitää kouluttaa uudelleen. Jo aiemmin on ennakoitu, että 10 vuoden aikana miljoona suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta.
...
Ihmisasiakaspalvelijat saattavat kadota kauppojen kassoilta nopeastikin. Yhdysvalloissa täysin robotisoituja kauppoja testataan parhaillaan. Jos tulokset ovat hyviä, Soininvaaran mukaan käytännöt leviävät nopeasti maailmalle.
...
Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa arvioidaan myös, että robottiautot saattavat mullistaa koko kuljetusalan: taksit muuttuvat robottitakseiksi ja rekat kulkevat maanteillä omin päin.

Soininvaaran mukaan arvio liikenteen mullistuksesta on aikaistunut.

– Ennen ajateltiin, että se tapahtuisi 30-luvulla, mutta tärkeimmät autonvalmistajat aikovat tuoda robottiautoja jo 2–3 vuoden sisällä. Se, saako niillä ajaa kokonaan ilman kuljettajaa, riippuu lainsäädännöstä.
...
– Toivottavasti voisimme kaikki olla vähän enemmän joutilaita kuin nykyisin, mutta kaikille riittäisi myös työtä.
Ja sitten artikkelin kuvituskuva.
3026A94A-42DC-4C9A-B287-08BA83806494.jpeg
Tällä hetkellä tekoälyä ja robotteja käytetään jo esimerkiksi kouluissa. Humanoidirobotti Nono opetti maahanmuuttajille suomea Kajaanissa.Niko Mannonen / Yle

Tekoälyajan työ: neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160931/19_18_TEM_Tekoalyajan_tyo_WEB.pdf
 
Ranskalaistutkimus väittää turvapaikanhakijoiden hyödyttävän taloutta, mutta pohjoismainen tilastotiede kertoo muuta (video)

CE5R0326_640px.jpg
Samuli Salminen ja Riikka Purra.

Suomen Kuvalehti uutisoi eilen ranskalaistutkimuksesta, jonka mukaan turvapaikanhakijat olisivatkin hyödyllisiä Euroopan taloudelle. Perussuomalaiset otti selvää, mistä tässä tutkimuksessa on oikein kyse. Poliittinen suunnittelija Riikka Purra haastattelee maahanmuuton kustannuksien laskentaan syvällisesti perehtynyttä Samuli Salmista.

Sosiaalisessa mediassa kiertää Riikka Purran mukaan kovaa vauhtia Suomen Kuvalehdessä eilen julkaistu juttu, jonka mukaan turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle.
– Kovasti on sosiaalisessa mediassa julistettu, että perussuomalaiset ovat väärässä, ja että turvapaikanhakijat ovatkin hyväksi Suomen ja muun Euroopan taloudelle, ainakin pitkällä aikavälillä. Me emme nyt ihan niele tätä selitystä, Purra toteaa.
Purran tentattavana on Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija, tilastotieteilijä Samuli Salminen. Salminen kertoo perehtyneensä myös ranskalaistutkimukseen.
Katso haastattelu Youtubesta:


Riikka Purra haastattelee Samuli Salmista. 8 min 26 sek. Youtube.

Salminen pyytää kiinnittämään huomiota tutkimuksen keskeisiin ristiriitaisuuksiin.
– Meillä itsellämme on turvapaikanhakijoista käytössä aineistoa, VAT:lla on käytössään aineistoa samoin kuin muillakin pohjoismailla. Kaikki tulokset Norjassa, Tanskassa ja Suomessa osoittavat, että turvapaikanhakijoina tai pakolaisina maahantulleiden työllisyyssasteet ovat todella matalia, pitkänkin maassaolon jälkeen. Työllisyys ja palkat jäävät hyvin alhaisiksi verrattuna kantaväestöön. Kun katsotaan oikeaa dataa, näyttää selvältä että turvapaikanhakijat ovat suuri taloudellinen taakka pohjoismaissa.
Toiseksi, ranskalaistutkimuksessa väitetään taloudellisen vaikutuksen olevan positiivinen heti turvapaikanhakijoiden maahantulon jälkeen.
– Tulos on epämääräinen. Tutkimuksessa todetaan turvapaikanhakijoiden hyödyttävän vastaanottavaa yhteiskuntaa heti tulohetkestä lähtien, tulosten nousevan sen jälkeen hieman ja menevän nollaan kymmenen vuoden jälkeen. Mutta onko tällaisessa tuloksessa mitään järkeä, kun verrataan turvapaikanhakijoiden todellisia, toteutuneita työllisyyslukuja, maksettuja veroja ja nettotulonsiirtoja, Salminen vertaa.
– Ranskalaistutkimus arvioi, että vaikutus olisi positiivinen heti saapumisen jälkeen. Mutta tiedämme, että valtion budjetista kuluu kotouttamiseen satoja miljoonia euroja ennen kuin kukaan on edes saanut töitä. Jos joku tällaiseen tutkimukseen vedoten esittää, että turvapaikanhakijoilla on talouteen positiivinen vaikutus, niin pitäisi jollain tavalla samalla perustella, miten todellinen Suomessa kerätty rekisteriaineisto sopii yhteen ranskalaisen tutkimuksen kanssa, Salminen jatkaa.

Pohjoismaisilla tutkijoilla käytössään parempaa dataa
Toisin kuin Salmisella sekä muilla pohjoismaisilla tutkijoilla, ranskalaisella tutkimusryhmällä ei ole ollut käytössään turvapaikanhakijoita koskevaa rekisteriaineistoa. Heidän päätelmänsä nojaavat epätarkempaan aineistoon.
– Pääpointtina tässä on, että tulokset eivät ”matchaa” pohjoismaissa saatavilla olevaan rekisteriaineistoon koskien turvapaikanhakijoita.
Purra muistuttaa Suomen Perustan aikaisemmasta tutkimustuloksesta, jonka mukaan eri maista tulevien turvapaikanhakijoiden välillä on erittäin suuria eroja taloudellisten nettovaikutusten suhteen. Maahanmuuton kustannuksia kokevassa tutkimuksessa selvitettiin kymmenen suurimman tulijamaan tulijoiden kustannuksia verrattuna kantaväestöön.
Irakista ja Somaliasta tulevilla on kaikkein korkein negatiivinen nettovaikutus, noin -13 000 euroa vuodessa. Näistä maista sekä Afganistanistanista tulevien työllisyysaste jää hyvin alhaiseksi.
– Palkat ovat keskimäärin hyvin pienet. Suomessa on progressiivinen verotus, joten tuloveroa ei tällaisistä palkoista kerry, Salminen lisää.
Oheinen kaavio selvittää yhden henkilön aiheuttamia vuotuisia kustannuksia:

Julkisen talouden nettovaikutukset. Pystyakseli kertoo keskimääriäisen nettovaikutussumman euroina per 7–70-vuotias henkilö taustavaltion
mukaan vuonna 2011. Suomen Perusta.


Elinkaaritutkimus tulossa
Salminen kertoo lopuksi tekeillä olevasta, laajasta tutkimuksesta, jossa selvitetään turvapaikanhakijoina Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia koko elinkaaren yli.
– Olen tehnyt todella perusteellista tutkimusta, noin 700 sivun raporttia irakilaisten ja somalialaisten elinkaarivaikutuksista. Tulokset ovat varmasti mielenkiintoisia, ja tulevat aiheuttamaan keskustelua, Salminen kertoo.
– Eli perussuomalailta tulee jyrinää jatkossakin. Tämä Suomen Kuvalehden siteeraama tutkimus on sen sijaan hubbabubbaa, Purra summaa.
Korjaus 21.6.2018 – termi ”työttömyysasteet” -> ”työllisyysasteet”
https://www.suomenuutiset.fi/ranska...utta-pohjoismainen-tilastotiede-kertoo-video/
 
Sisäministeri Kai Mykkänen haluaa kymmenkertaistaa kiintiöpakolaisten määrän: "Nykyjärjestelmä on kaukana täydellisestä"
Mykkäsen mielestä ratkaisu olisi parempi, kuin vastaanottokeskusten perustaminen EU:n rajojen ulkopuolelle. Mikäli Mykkäsen ehdotus toteutuisi, se kasvattaisi Suomen kiintiöpakolaisten määrää tuhansilla.
Pakolaiskiintiö
22.6.2018 klo 14:15
13-3-10269926.jpg

Nella Nuora
17-6372357f4a79a13ed3.png

Eero Mäntymaa

@eeromantymaa

Reilut neljä kuukautta sisäministerinä toiminut Mykkänen (kok.) aloitti pestinsä keskellä eurooppalaista siirtolaiskriisiä. Käsillä on "EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä", Mykkänen kuvailee.

Tulevina viikkoina pitäisi EU:n tasolla löytää ratkaisut, joilla korjataan EU:n toimimattomuutensa osoittanut turvapaikkajärjestelmä. Ratkaisuehdotuksia lyödään tiskiin ensi viikon torstaina alkavassa Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa.

Julkisuuteen vuodetun päätösluonnoksen mukaan kokouksessa on esillä suunnitelma, jossa suojelua tarvitsevat pakolaiset eroteltaisiin elintasosiirtolaisista unionin ulkopuolelle perustettavissa keskuksissa.

Mykkänen haluaa tuoda pöytään omaan ratkaisunsa: YK:lla on jo vakiintunut kiintiöpakolaisjärjestelmä, joten miksei kasvatettaisi sen kokoa erillisten EU-vastaanottokeskusten perustamisen sijaan?

– Riittäisi, että Eurooppa sitoutuisi yhdessä siihen, että otetaan moninkertainen määrä haavoittuvassa asemassa olevia näiltä leireiltä. Samalla rajoitettaisiin rajan yli salakuljettajien kautta tapahtuvaa maahantuloa.

Miksi moninkertaistettaisiin kiintiöpakolaisten määrä, sen sijaan että perustettaisiin erillisiä vastaanottokeskuksia EU:n rajojen ulkopuolelle?

– Päällekkäistä järjestelmää ei välttämättä kannata rakentaa. Ja en ole varma miten pystyttäisiin muodostamaan tehokas järjestelmä siten, että näissä (EU:n) järjestelykeskuksissa erotettaisiin perusteettomat hakemukset turvaa tarvitsevista. Kiintiöpakolaisjärjestelmässä meillä on vuosia vakiintunut prosessi. Se mekanismi on jo valmis.

Mykkänen ehdottaa EU:n vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrän kymmenkertaistamista. Se tarkoittaisi vuosittaisesta noin 25 000:sta nostoa neljännesmiljoonaan.

Suomi on vastaanottanut viime vuosina 750–1050 kiintiöpakolaista vuositasolla. Mykkänen sanoo, että hänen ehdotuksensa ei kuitenkaan nostaisi Suomen kiintiöpakolaismäärää 7500:ään. Tämä johtuu Mykkäsen mukaan siitä, että kiintiöpakolaiset jakautuvat EU-maiden välillä nyt epätasaisesti.

– Tämä täytyy jakaa oikeudenmukaisemmin. Nyt Ruotsi ottaa kiintiöpakolaisia eniten, ja Suomikin kärkipäässä suhteessa väestöön. Katsomme suuriin Keski-Euroopan maihin.

Joka tapauksessa paine on saatava pois jäsenmaiden rajoilta, sisäministeri sanoo. Turvapaikanhakijoiden hakeutuminen Välimeren yli Kreikan ja Italian rannoille ja sieltä halki Euroopan synnyttää inhimillistä kärsimystä, sekä poliittista kriiseilyä EU:n jäsenmaiden välillä ja maiden sisällä.

– On annettava suojaa niille, jotka ovat sen tarpeessa. Mutta tämä nykyinen menettely on varsin ongelmallinen. Se tuottaa hallitsematonta salakuljetusta ja kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisen vaikeuden, joka erityisesti Keski-Euroopassa tuntuu heiluttavan yhteiskuntia.

"Nykyisin haavoittuvimmassa asemassa olevat eivät koskaan pysty maksamaan matkasta Eurooppaan".​
Sisäministeri Kai Mykkänen.​
Avaus ei ole uusi. Kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista ovat kannattaneet esimerkiksi Mykkästä edeltänyt sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Myös Mykkänen itse on aiemminkin väläytellyt kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista. Silloin hallituskumppani siniset tosin tyrmäs(siirryt toiseen palveluun)i ajatuksen.

Onko hallitus yksimielinen asiassa?

– Suomen hallitus on jo pitkään painottanut suoraan leireiltä otettavien merkitystä ja laittoman rajanylityksen ehkäisyyn tähtääviä toimia, Mykkänen muotoilee.

Entäpä EU:n sisäministerien neuvosto? Maahanmuuttokysymysten suhteen EU:n jäsenmaiden sukset ovat olleet täysin ristissä vuodesta 2015, jolloin yli miljoona turvapaikanhakijaa saapui rajojen yli.

Mykkänen on silti optimistinen. Aiemmissa kokouksissa on tuloksettomasti riidelty komission ehdottamasta taakanjakomekanismista, joka tasaisi turvapaikanhakijoita automaattisesti jäsenmaiden kantokyvyn mukaan. Mykkänen uskoo jäsenmaiden suhtautuvan myönteisemmin ehdotuksiin, jotka siirtävät painetta EU:n rajojen ulkopuolelle.

– Se voisi olla liima joka yhdistää erimielisiä maita. Komission on pakko tulla ulos poterostaan siinä mielessä, että nykyinen kattaus ei ensi viikolla tule johtamaan yksimieliseen päätökseen.

"Uhkana on, että syksyllä alkaa nousta sisärajatarkastuksia ympäri Keski-Eurooppaa".​
Sisäministeri Kai Mykkänen.​
Mykkäsen ehdotus ei ole ongelmaton. Olennaisin pulma koskee toisen maailmansodan jälkeen laajasti hyväksyttyä ajatusta, jonka mukaan vainoa ja väkivaltaa pakenevalla on oikeus anoa turvaa toisesta maasta. Tämä oikeus ilmaistaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin. Perustuslain ja ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaista ei saa palauttaa tai karkottaa maahan, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Sisäministerin mielestä sotien jälkeisen muuttoliikkeen seurauksena kehitetyn järjestelmän ei tänä päivänä pitäisi tarkoittaa sitä, että jokainen rajalla turvapaikkaa anova imaistaan automaattisesti Suomen turvapaikkaprosessiin.

– Ei kukaan suunnitellut järjestelmää siihen, että miljoonat Euroopan ulkopuolelta tulleet hakisivat täältä turvapaikkaa.

Mykkänen rajoittaisikin rajalla tapahtuvan turvapaikan hakemisen "poikkeustapauksiin". Hän ei kuitenkaan halua tarkentaa, mitä poikkeustapaukset olisivat, tai miten kansainväliset sopimukset ovat yhteen sovitettavissa järjestelmään, jossa turvapaikanhaku keskitetään EU:n rajojen ulkopuolelle.

Kansainvälisten sopimusten henkeä ei kuitenkaan toteuteta nytkään, sisäministeri sanoo.

– Käytännössähän me rajoitetaan Välimeren yli tulemista Turkki-Kreikka-sopimuksella. Ja nykyisin haavoittuvimmassa asemassa olevat eivät koskaan pysty maksamaan matkasta Eurooppaan. Suoraan leireiltä ottaminen olisi rehellinen tapa tarjota suojaa. Se on ehkä tärkeämpää kuin se, ettei uskalleta haastaa kysymystä kansainvälisten sopimusten tulkinnasta.

"Elämme epätäydellisessä maailmassa", Mykkänen sanoo. Sisäministeri tuntuukin tavoittelevan nykyisen järjestelmän hivuttamista parempaan suuntaan, kaikkia tyydyttävän ratkaisun hakemisen sijaan. Jos yhteisymmärrystä ei löydy, EU:n maahanmuuton ympärille nivoutuva poliittinen kriisi jatkuu, sisäministeri näkee.

– Italian ja Saksan kaltaisissa maissa tunnelma on se, että nykymenetelmä on hallitsematon. Siksi velvollisuutemme on uskaltaa ehdottaa tilalle parempaa vaihtoehtoa. Toisena vaihtoehtona on se, että maat sulkevat Välimeren ilman että tilalle tulee muuta reittiä.

Mitä jos pulmaan ei löydetä yhteistä ratkaisua EU:n huippukokouksessa?

– Meillä on tässä panttina Schengen-sopimus. Uhkana on, että syksyllä alkaa nousta sisärajatarkastuksia ympäri Keski-Eurooppaa. Rajattoman Euroopan ideaali jäisi väliaikaiseksi ilmiöksi.
https://yle.fi/uutiset/3-10269925?origin=rss
 
Viimeksi muokattu:
Mielipidetieteissä haluttu lopputulos ohjaa toisinaan tutkimusta. Sitä saa, mitä tilaa.

Laadukkaimmat tutkimukset pääsevät vertaisarvioitujen tieteisjulkaisujen artikkeleiksi, joiden arvoa ja arvostusta mitataan mm. viittausten määrällä. Saa nähdä, miten käy.

Yksittäisen kansalaisen tai pakolaisen osalta voidaan laskea jonkinlaisella tarkkuudella, paljonko hän on veroja maksanut tai yhteiskunnan palveluja käyttänyt vaikkapa 0 – 25 v. , 25 – 50 v. ja 50 – 75 v. iässä.

Mutta (osa)populaatioiden makrotaloudelliset vaikutukset esimerkiksi 100 vuoden ajalta ovatkin sitten jo eri asteen ongelma. Onnea kuitenkin 0-tutkimuksille!
 

Mikä semmoinen hyvä poikkeustapaus olisi? Ai niin se että hakija Suomeen tullessaan tulisi ensimmäiseen 'turvalliseen maahan' eli hakija tulisi kansalaisuusvaltiostaan joka on Suomen rajanaapuri. Arvatkaapa vaan kelpiaisiko viher-vasemmistolle jonka lemmitkit suljettas melkein kategorisesti ulos saman tien.
 
Nähtävästi tuo jatkuva uutisointi ja propaganda tarkoittaa sitä että ensi syyskuussa on tulijaa mutta tällä kertaa ilmateitse.

Onkohan asia jo päätetty?

Joo eiköhän suomalaiset saa molemmat: Sekä rutkasti lisääntyvän kiintöpakolaisuuden että edelleen täysin rajattoman oikeuden hakea (ja lopulta saada) turvapaikka (tai miltei vastaava oleskelulupa) Suomessa hakemalla lupaa paikanpäällä, koska muuten Mykkänen ja kaverit eivät voi häpeilemättä näyttää naamojansa vihervasemmiston kesäkinkereissä...

Ja nythän se on helppoa, ranskalaisethan juuri todistivat ettei turvapaikan hakijoista koidu kansantaloudellista rasitetta vaan pikemminkin päinvastoin.
 
Vuodelta 2016..blop blop...melkoisia Sampoja...ei tuohon rahvaasta ole..

Raportti: Pakolaisiin satsattu raha palautuu nopeasti ja lähes kaksinkertaisena
On iso harhaluulo, että pakolaiset olisivat länsimaille taakka, sanoo raportin laatinut Philippe Legrain. Jokainen euro saadaan takaisin miltei kaksinkertaisena jo viidessä vuodessa, hän laskee.

Turvapaikanhakijat
18.5.2016 klo 17:06

Eurooppaan tulleiden pakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen käytetyt rahat palautuvat yhteiskunnalle lähes kaksinkertaisina viidessä vuodessa, kertoo tuore tutkimusraportti.

Tent Foundation(siirryt toiseen palveluun) -järjestön ja Open Political Economy Network(siirryt toiseen palveluun) -ajatushautomon raportin mukaan pakolaiset hyödyttävät uusien asuinmaittensa talouksia monilla tavoin: työpaikkoja syntyy ja palvelujen ja tavaroiden kysyntä lisääntyy, ja heidän palkoistaan karttuu veroja ja eläkemaksuja.

Raportin laatija, OPEN:n perustaja Philippe Legrain on EU:n komission puheenjohtajan entinen talousneuvonantaja.

Hän laskee, että Eurooppaan lyhyessä ajassa tullut suuri pakolaismäärä tietää valtioille vuosina 2015–2020 miltei 69 miljardin euron menoja. Samaan aikaan kuitenkin bruttokansantuote nousee 126,6 miljardia euroa, eli yhden euron investointi tuottaa miltei kaksi euroa, keskiviikkona julkaistu raportti kertoo.

Verotulot lisääntyvät, ikärakenne oikenee
Legrain toivoo raportin hälvyttävän myytin siitä, että pakolaiset aiheuttavat länsimaille talousongelmia.

On iso harhaluulo, että pakolaiset olisivat taakka. Siihen uskovat jopa ihmiset, jotka hyväksyvät pakolaisten vastaanottamisen, koska katsovat, että niin pitää tehdä menoista huolimatta.

Kotouttaminen rasittaa julkisia menoja aluksi, mutta samalla se lisää välittömästi myös taloutta virkistävää kysyntää. Pitkällä tähtäyksellä tulokkaiden maksamien verojen määrä kasvaa, ja myös Euroopan ikärakenteelle tulokkaat ovat hyvä uutinen, Legrain sanoo

– Euroopan työikäisen väestön on ennustettu supistuvan vuoteen 2030 mennessä kuudenneksella ja vanhusten määrän kasvavan yli neljänneksellä, Legrain muistuttaa.

Lupa työntekoon tarvitaan heti
Legrain lisää kuitenkin, että positiivisia tuloksia syntyy vain, jos Eurooppa ryhtyy välittömästi vauhdittamaan turvapaikanhakijoiden pääsyä osaksi työvoimaa.

Heille on annettava oikeus tehdä töitä jo ennen kuin heidän turvapaikka-anomuksensa on ratkaistu, ja heidät on asutettava sinne, missä on eniten työpaikkoja, eikä sinne, missä asuminen on halvinta, Legrain patistaa. Hän korostaa myös välittömästi aloitetun kielenopetuksen merkitystä.

Refugees Work: A Humanitarian Investment That Yields Economic Dividends(siirryt toiseen palveluun) -raportti on luettavissa kokonaisuudessaan verkossa.

Raportissa on myös useita esimerkkejä aiemmista suurista väestönsiirtymistä, ennen muuta 800 000 ihmisen asuttamisesta Yhdysvaltoihin Vietnamin sodan jälkeen. Nyt muutamia vuosikymmeniä myöhemmin Yhdysvaltain vietnamilaisilla talouksilla on paremmat tulot ja vähemmän työttömyyttä kuin kantaväestöllä.
https://yle.fi/uutiset/3-8890819
 
Nykyään voidaan kysyä maksaako meistä kukaan itseään takaisin. Valtio satsaa aika paljon ihmiseen mutta tämä viettää melkein puolet elämästään ellei yli puolet tuottamattomana ensin hoidossa ja koulussa, sitten hetken töissä ja taas tuottamattomana eläkkeellä.
 
Nykyään voidaan kysyä maksaako meistä kukaan itseään takaisin. Valtio satsaa aika paljon ihmiseen mutta tämä viettää melkein puolet elämästään ellei yli puolet tuottamattomana ensin hoidossa ja koulussa, sitten hetken töissä ja taas tuottamattomana eläkkeellä.
Luulisin että keskimäärin maksaa takaisin. Muutenhan valtiontalous olisi miinuksella ja hyvinvointivaltion palvelut pitäisi lopettaa.
Voi olla jotain epäkohtia, esim eläkemaksuja maksetaan vähemmän kuin myöhemmin saadaan eläkettä. Eli tulevat sukupolvet maksavat niitä
 
Luulisin että keskimäärin maksaa takaisin. Muutenhan valtiontalous olisi miinuksella ja hyvinvointivaltion palvelut pitäisi lopettaa.
Voi olla jotain epäkohtia, esim eläkemaksuja maksetaan vähemmän kuin myöhemmin saadaan eläkettä. Eli tulevat sukupolvet maksavat niitä
Yritykset tuottaa valtiolle paljon tuloja ja yhä enevissä määrin robitiikalla ja tekoälyllä.
 
Verot noin 97 miljardia. Niistä aika iso osuus tuloveroja, pakollisia maksuja ja kulutusveroja:
https://hosting.dexmen.com/Byk2hGLUl.html

Suurennuslasin kanssa saa etsiä yritysten maksamia veroja.
Mutta toki huipputekniikan tai tekoälyn asiantuntija maksaa takaisin moninkertaisesti saamansa tuen, koska hyöty valtiolle on todella suuri yritysten menestyksen ja vientitulojen vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:
Nykyään voidaan kysyä maksaako meistä kukaan itseään takaisin. Valtio satsaa aika paljon ihmiseen mutta tämä viettää melkein puolet elämästään ellei yli puolet tuottamattomana ensin hoidossa ja koulussa, sitten hetken töissä ja taas tuottamattomana eläkkeellä.

Täytyykö ihmisen tuottaa voittoja valtiolle, vai valtion ihmiselle?
 
Täytyykö ihmisen tuottaa voittoja valtiolle, vai valtion ihmiselle?
Niin tuo on hyvä kysymys. Tulon siirrot joita suurin osa suomalaisista saa riippuvat valtion taloudellisesta kunnosta. Valtio on ihmisiä varten omasta mielestäni ja valtion päätehtävä on tuottaa yksilölle ja yhteisöille turvallisuutta. Turvallisuuden alle voidaan laittaa sitten lukemattomia asioita kuten esim taloudellinen turvallisuus. Jos valtion talous ei ole kunnossa se kykene tuohon pää tehtäväänsä. Joten tarvitaanko silloin valtiota ensinkään? Näin on monessa maassa tapahtunut ja osaltaan siksi koska valtiota eivät ole kyenneet toteuttamaan ja tuottamaan päätehtäväänsä meillä on miljoonia pakolaisia pyrkimässä europpaan. Suomessa tilanne on vielä hyvä mutta selkeitä merkkejä on ilmassa mm. sen suhteen, että tulevaisuudessa Suomessakin on mahdollista pudota kaikkien taloudellisten tukiverkkojen ulkopuolelle jolla on todella iso merkitys suoraan yksilön turvallisuudelle sekä turvallisuuden tunteelle.

Tästä päästään siihen kysymykseen, että kenelle valtion ensisijainen tehtävä on taata ja tuottaa tuota turvallisuutta? Nyt Suomessa on monia puolueita ja ihmisiä sitä mieltä, että kaikille maanrajojen sisäpuolella oleville ja mielellään myös rajojen ulkopuolella oleville. Sitten on puolue ja ihmisiä jotka ovat sitä mieltä, että ensisijaisesti omille kansalaisille.

Ihmiset = valtio.
 
Täytyykö ihmisen tuottaa voittoja valtiolle, vai valtion ihmiselle?
Näin pääsemme peruskysymyksen äärelle, onko suomi edelleen sivistys- ja länsimaiden vihonviimeinen kommunismin ja bolsevismin pesä. Lyhyesti vastaus on kyllä, ihminen ei ole yksilönoikeuksia nauttiva, vaan täysin yhteiskunnan tuki. Esim. Verotus, korvausten määrä henkilövahingon/aineellisen vahingon tapauksissa... Entinen neuvostoliitto on edellen mallina meidàn säännöissä.
 
Turkki on rakentanut Syyrian rajalle muurin. EU maksaa. Merkel puhuu yhtä ja teettää toisilla likaisen työn. Kukahan uskaltaisi puhkoa unelmakuplat ja kertoa äänestäjille totuuden? Kun poliitikoille annetaan tosiasiat ja lusikka kauniiseen käteen, vaihtoehdot ovat kaikilla yllättävän samanlaiset. Niin kauan kuin esitetään utopistista unelmaa, EU tarvitsee Turkkia enemmän kuin Turkki tarvitsee EU:ta.

http://harekact.bordermonitoring.eu...ing-the-syrian-civil-war-and-entering-the-eu/

https://en.wikipedia.org/wiki/Syria–Turkey_barrier

https://www.informationliberation.com/?id=58567

Oman vajaan käsitykseni mukaan isoin kiista EU:ssa tällä hetkellä on mitä tehdään jo rajojen sisäpuolelle päässeille.
 
Viimeksi muokattu:
Viisi kisaturistia hakenut turvapaikkaa Suomesta – saapuivat Venäjälle ilman viisumia
  • STT
Jalkapallon MM-kisojen aikana Suomesta on hakenut turvapaikkaa ihmisiä, jotka ovat saapuneet Venäjälle niin sanotun fani-id:n turvin, kerrotaan Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.

Fani-id on kisaturistien kuvallinen henkilötodistus, jonka turvin he voivat ilman viisumia matkustaa Venäjälle ja oleskella maassa kisojen ajan.

Viime viikolla yhteensä viisi fani-id:n hankkinutta ihmistä haki turvapaikkaa Suomesta. Heistä kolme oli marokkolaisia, yksi nigerialainen ja yksi kiinalainen.

Tapauksista kertoi ensimmäisenä Yle.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/...a-suomesta-saapuivat-venajalle-ilman-viisumia
 
Back
Top