Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
https://yle.fi/uutiset/3-10273165Katso suorana klo 21: Vihreiden Aalto haastaa pääministeri Sipilän turvapaikkapolitiikasta
Millaista linjaa Suomi ajaa EU:ssa turvapaikanhakijakiistan ratkaisemiseksi? Tätä kysyy A-studio maanantain lähetyksessään.
A-studio
25.6.2018 klo 19:45
Ohjelma on tulossa katsottavaksi tänään klo 21.00
Miten EU ratkaisee kiistan turvapaikanhakijoista?
Liisa Haapanen
@liisahaap
Turvapaikanhakijoiden kohtelu ajaa Euroopan maita jälleen eri puraan. EU-maat kokoontuvat torstaina huippukokoukseen puhumaan Euroopan turvapaikkapolitiikasta.
Sunnuntaina esiin nousi idea käsittelykeskuksista. Keskusten ideana olisi, että mereltä pelastettujen Eurooppaan tulijoiden asema käsiteltäisiin nykyistä nopeammin. Jos tulijalla ei olisi perusteita turvapaikan saamiselle, hänet palautettaisiin heti.
Keskukset voisivat mahdollisesti sijaita myös Euroopan ulkopuolella, esimerkiksi Pohjois-Afrikassa. Suomi ei vielä ole ilmoittanut virallista kantaansa asiaan. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on aiemmin sanonut, että käsittelykeskuksilla on Euroopassa nyt laajaa kannatusta.
Pitäisikö turvapaikanhakijoita varten perustaa käsittelykeskuksia, jotka voisivat sijaita Euroopan ulkopuolella? Entä miten ihmisoikeudet voitaisiin tällaisissa keskuksissa turvata? Maanantain A-studiossa vieraina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto. Juontajana Marja Sannikka. #yleastudio
https://yle.fi/uutiset/3-10273165?origin=rss
Melkoinen taistelupari..
Joku saisi maalittaa ton äijän, huolella.
Koko ajan ollaan kuitenkin siinä kysymyksessä, että millä siivotaan ongelman aiheuttaja lähtömaassa?
Länsimainen demokratia toimii kun äänestäjän keskimääräinen älykkyysosamäärä on 68? (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289609001275)Teoreettisesti pohtien ne afrikan maiden sekasortoiset olot eivät lakkaa ennen kuin yhteiskuntajärjestelmä muutetaan. Diktaattorit ja uskontojohteiset sotilaalliset ryhmät on likvidoitava ja maat vietävä kansainväliseen holhoukseen siihen saakka kunnes länsimainen demokratia on saatu pystytettyä.
Tilannekuva on aivan sama kuin 40-luvulla lopetettiin Saksan laajentumispyrkimykset, Hitlerin nujertaminen ja maan saattaminen uuteen laajemmin hyväksyttyyn suuntaan.
Edelleen teoreettisesti pohtien NATO saattaisi olla tällainen riittävän monen maan hyväksymä "maailmanpoliisi". Ei toki kaikkien mutta riittävän monen.
Sillä sitten rautaa niskaan paikkoihin joista sortajat ajaa tavallisia ihmisiä pakolaisiksi kuolemanpelossa. Eikös tällainen rauhantekeminen ole aivan puolustettava ajatus?
Ei sortajat mitään elämää ansaitse.
.
Johtaisi orjuuden palauttamiseen.Länsimainen demokratia toimii kun äänestäjän keskimääräinen älykkyysosamäärä on 68? (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289609001275)
Ehkä monarkia, jossa aatelistoon nostetaan se kognitiivisesti lahjakkain aines hoitaisi valtion asioita paremmin tuollaisen väestön kanssa.
Orjuus ei ole koskaan loppunut Afrikassa. Tänä päivänä orjia on enemmän kuin koskaan.Johtaisi orjuuden palauttamiseen.
Tutkimus: muukalaisvastaista nationalismia eniten Italiassa, vähiten Ruotsissa – Suomi listauksen kärkipäässä
Tutkimuksen mukaan iältään vanhemmat ja poliittisesti oikealle itsensä mieltävät olivat muita todennäköisemmin nationalisteja ja muukalaisvastaisia.
taliassa suvaitaan maahanmuuttajia, juutalaisia ja islaminuskoisia vähiten ja Ruotsissa eniten Länsi-Euroopassa.
Näin voidaan tiivistää keskeinen tulos kyselytutkimuksesta, joka selvitti ihmisten suhtautumista maahanmuuttajiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin 15:ssä Länsi-Euroopan maassa. Kysely selvitti myös vastaajien kansallismielisiä asenteita.
Tutkimuksen takana on riippumaton tutkimuslaitos Pew Research Center, joka teki kyselyt keväällä ja kesällä 2017.
Kyselyn perusteella ihmisten maahanmuutto- ja vähemmistövastastaisuus sekä kansallismielisyys vaihtelevat maittain. Eri maiden erot eivät ole valtavia varsinkaan listauksen keskivaiheilla, mutta esimerkiksi suvaitsevaisen Ruotsin ja vähiten suvaitsevan Italian välinen asenne-ero on silmiinpistävä.
Asenteita tarkasteltiin väittämillä
Vertaillakseen asenne-eroja tutkijat loivat asenteita kuvaavan indeksin. Kyselyyn osallistuneille esitettiin 22 väittämää (siirryt toiseen palveluun) liittyen kansallismielisyyteen, maahanmuuttajiin ja uskonnollisten vähemmistöjen edustajiin.
Väittämiin lukeutui seuraavanlaisia esimerkkejä:
– On hyvin tai jokseenkin tärkeää olla syntynyt Ranskassa ollakseen todella ranskalainen (maan ja kansalaisuuden tilalla on kunkin vastaajan kotimaa ja kansalaisuus).
– Maahanmuuttajat itäisestä Euroopasta, kuten Puolasta, eivät ole rehellisiä.
– En halua, tai en tiedä haluaisinko hyväksyä muslimia perheeni jäseneksi.
– En halua, tai en tiedä haluaisinko juutalaisia naapureikseni.
– Islamin usko on perustavalla tavalla yhteensopimaton kotimaani kulttuurin ja arvojen kanssa
Vastausten perusteella tutkijat pisteyttivät osallistujat ja asettivat heidät maittain ryhmiin, joiden indeksin keskiarvoa selvitys vertaili.
Yksinkertaisesti sanottuna: mitä korkeampi indeksiluku on, sitä enemmän vastaajalla on nationalistisia sekä maahanmuuttajien ja uskonnollisten vähemmistöjen vastaisia mielipiteitä.
Italialaisten vastaajien keskimääräinen indeksi oli 4,1, kun se ruotsalaisilla oli 1,2.
Suomi sijoittui vertailun kärkipäähän nationalistisissa ja muukalaisvastaisissa asenteissa. Vastaajien keskimääräinen indeksiluku oli 3,1, joka on lähes kolminkertainen ruotsalaisiin vastaajiin verrattuna.
Äärijyrkät asenteet eivät yleisiä
Tutkijoiden luoman indeksin maksimiluku oli 10. Yli 5 indeksiin yltäneet olivat kaikissa maissa vähemmistössä.
Ruotsissa heitä oli noin kahdeksan prosenttia, Italiassa 38 ja Suomessa 23.
Tutkimus selvitti vastaajien taustatietojen perusteella, että poliittisesti oikealle itsensä mieltävät olivat vasemmalle kallistuvia todennäköisemmin nationalisteja ja muukalaisvastaisia.
Henkilökohtainen side muslimeihin, kuten muslimin tunteminen oli usealla vastaajalla yhteydessä matalaan indeksilukuun. Uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvan tunteminen siis vähensi kielteisiä asenteita heitä kohtaan.
Tutkijat panivat myös merkille, että nuoremmilla ihmisillä nationalistiset ja muukalaisvastaiset asenteet olivat harvinaisempia kuin vanhemmilla ihmisillä.
Miksikö? Koska pukeutumisenne ei ole vain pukeutumista, vaan osa kulttuurianne ja uskonnollista kulttianne, joka on avoimesti vihamielinen kaikkia muita kulttuureja ja uskontoja kohtaan ja luo siitä syystä sosiaalisia ongelmia länsimaisiin yhteiskuntiin."Miksi puolueet päättävät siitä miten pukeudumme?" Tanskalainen Lene lähtee pian ulos sakon uhalla
Satojen nuorten naisten arki muuttuu kun Tanska ja Norja rajoittavat uskonnollisten huivien käyttöä.
Asha Abdullahi Ahmed, 20, kiirehtii sisarensa kanssa shampoo-ostoksille basaariin. Hijab-pääliina peittää molempien nuorten naisten hiukset, korvat ja kaulan.
Oslon keskustassa sijaitsevan Grønlandin kaupunginosassa siskoset sulautuvat katuvilinään. Täällä valtaosalla naisista on päänpeittävä huivi ja nilkkoihin asti vartalon peittävä asu.
Hennatatuoinneilla kätensä koristanut Asha unelmoi koekuvista ja mallinurasta.
Jonkinlainen esikuva on tv-sarja Skamin myötä tähdeksi noussut Iman Meskini. Sarjassa muslimityttö Sanaa esittänyt näyttelijätär pääsi Norjan suurimman muotilehden Costumen kanteen viime syksynä (siirryt toiseen palveluun), ensimmäisenä hijabia käyttävänä mallina.
Peittävien asusteiden muoti on oma juttunsa – ja Asha on samaa mieltä kuin Skam-tähti. Peilikuva tuntuu eniten omalta itseltä, kun päässä on hijab-huivi.
Kaikkia huivilla verhottu omakuva ei miellytä.
Asha epäilee huivikiellon kiristyvän vähitellen
Norjan suurkäräjät päätti kesäkuun alussa kieltää (siirryt toiseen palveluun) kasvot peittävien niqab- ja burka-asujen käytön opetustilanteissa, kouluissa ja yliopistoissa. Niqab-huivi peittää kasvot ja jättää vain silmät näkyviin, burkan ristikon takaa on vaikea nähdä silmiäkään.
Ashan käyttämää hijab-huivia Norjan kielto ei kuitenkaan koske, sillä se jättää kasvot näkyviin. Ashan mielestä suurkäräjien päätös on siitä huolimatta älytön eikä hän ymmärrä, miksi puolueet saisivat päättää siitä, miten ihmiset pukeutuvat.
– Luulen, että he yrittävät ensin lopettaa niqabin käytön ja sitten vähitellen saada meidät nuoret lopettamaan tavallisten huivien käytön. Se on minusta kummallista.
Jos Norjan populistinen Edistyspuolue saisi päättää asiasta yksin, Ashan pelot toteutuisivat.
"Itsensä peittäminen on naista alistavaa"
Edistyspuolueen kansanedustajan Helge André Njåstadin mielestä Ashan ja muiden maahan muuttavien pitää sopeutua norjalaiseen kulttuuriin. Norjassa, kuten muissakin Pohjoismaissa kieltoa on perusteltu naisten tasa-arvolla.
– On naisia syrjivää ja alistavaa pakottaa heidät peittämään itsensä eikä se kuulu mitenkään norjalaiseen historiaan tai kulttuuriin, Njåstad sanoo.
Edistyspuolue olisi halunnut kieltää kaikkien huivien käytön, mutta suurkäräjien puolueet sopivat kompromissista eli kasvojen peittämiskiellosta. Niqabit ja burkat kieltävän päätöksen takana olevissa puolueissa, muissakin kuin Edistyspuolueessa, elää pelko siitä, että norjalainen yhteiskunta muuttuu, jos naisten kasvot peittävä pukeutuminen hyväksytään.
Asialla eivät siis ole yksin oikeistopopulistit vaan sekä Norjassa että Tanskassa kasvojen peittämiskieltoa ovat ajaneet myös sosialidemokraatit, Norjan Työväenpuolue ja Tanskan sosialidemokraattinen puolue.
"Ihmiset kulkevat ympäriinsä puolialastomina"
Poliittisen ilmapiirin muutos vaikuttaa myös yksivuotiaana perheensä kanssa Somaliasta Osloon muuttaneeseen Ashaan.
Nuori nainen on kaikesta huolimatta päättänyt pitää kiinni omasta kulttuuristaan ja omasta pukeutumisestaan. Hän uskoo, että kieltojen takana on luulo siitä, että kaikki muslimit ovat lopulta samanlaisia kuin terroristit.
– He arvostelevat muslimeja, jotka peittävät itsensä, mutta heitä pitäisi verrata ihmisiin, jotka kulkevat ympäriinsä puolialastomina ja saavat luvan tehdä niin, Asha sanoo.
Asha alkoi käyttää huivia yläaste-ikäisenä, koska kavereillakin oli sellainen. Hänen mielestään peitetty pukeutuminen suojaa monilta ikäviltä asioilta.
– Alastomana sinua lähestytään. Voi joutua raiskatuksi, mutta täysin peitetyssä asussa sellaista ei tapahdu.
Leneä uhkaa ulosmennessä yli satasen sakko
Tanskassa on ollaan askel Norjaa pidemmällä. Maan parlamentti päätti keväällä kieltää kaikenlaisen kasvojen peittämisen yleisillä paikoilla. Kielto koskee uskonnollisia niqab-huiveja ja burkia, mutta myös muita huppuja tai kasvonaamioita.
Ensi kertaa kieltoa rikkovaa voidaan kehottaa palaamaan kotiin, mutta uhkana on myös runsaan 130 euron sakko. Sakkomaksun suuruus nousee kiinnijäämisten myötä.
21-vuotias tanskalainen Lene Galia saisi elokuun alussa ulos mennessään sakot.
Hän nimittäin pukeutuu kasvot peittävään niqabiin.
Parinkymmenen tuhannen asukkaan Farumissa, parinkymmenen kilometrin päässä Kööpenhaminasta asuva Lene työskentelee tällä hetkellä kokopäiväisenä puhelinhaastattelijana. Syksyllä hänen oli alunperin tarkoitus aloittaa bioanalyytikon tutkintoon tähtäävät opinnot, nyt tulevaisuus on auki.
Lene kertoo sähköpostitse, ettei hän huivit kieltäneen päätöksen jälkeen enää tiedä, mitä tehdä. Yksi vaihtoehto on, että opinnot jäävät ja hän pysyy vain kotona. Lenen mielestä päätös kieltää huivit on epäoikeudenmukainen, tekopyhä ja naisia alistava.
– Meille musliminaisille on sanottu Tanskassa vuosikausia, että valitkaa elämä, joka tekee teidät onnelliseksi. Älkää ajatelko, mitä perhe tai yhteiskunta ajattelee. Minä tein niin. Valitsen islamin ja harjoitan sitä. Nyt valtio tulee ja asettaa rangaistuksia ja sanktioita, Lene kirjoittaa.
Tanskassa hallitus on perustellut kasvojen peittämiskieltoa sillä, että naisia halutaan suojella syrjimiseltä. Kenenkään ei pidä joutua Tanskassa peittämään itseään eikä varsinkaan joutua pakotettuna tekemään niin.
Lenen mielestä hallituksen puheet ovat pötyä. Hänen mukaansa Tanskassa on alle 50 naista, jotka pukeutuvat niqabiin eikä kukaan tee sitä pakosta vaan omasta halustaan. Tanskan hallitus puolestaan arvioi vuonna 2010, että kasvoja peittävän huivin käyttäjiä olisi toistasataa.
– Olemme valinneet uskonnollisen elämän eikä se ole tukahduttamista tai pakottamista. Poliitikot päättivät kiellosta, koska he ovat muukalaiskammoisia ja islam-vihamielisiä. Me haastamme heidän vääriä ihanteitaan, joten he tekevät meidän elämästämme vaikeaa.
Tanskassa syntyneen Lenen vanhemmat ovat kotoisin Palestiinasta. Hän kirjoittaa aikovansa pitää kiinni omasta uskonnostaan ja toimia Naiset vuoropuhelussa -verkostossa kasvojen peittämiskieltoa vastaan.
Lenen lauseissa vilahtelevat ajojahti, muslimien uusien sukupolvien nousu ja islamin käskyjen noudattaminen. Hänen mielestään muslimivihamielisyys kasvaa kaikkialla Euroopassa.
– Se sattuu minuun ja luulen, että haluan pysyä enemmän ja ehkä ainoastaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka hyväksyvät minut ja jotka eivät hyökkää minua kohtaan uskoni vuoksi.
Musliminaisten kasvot peittävät huivit on kielletty täysin tai osittain jo useissa Euroopan maissa (siirryt toiseen palveluun) kuten Ranskassa, Belgiassa, Bulgariassa, Sveitsissä, Itävallassa, Hollannin alahuoneessa ja osin myös Saksassa.
Lakiesitykset poikkeavat esimerkiksi kiellon laajuudelta toisistaan, mutta niiden tarkoitus on sama: kasvojen peittäminen uskonnollisista syistä halutaan estää.
Selma pelkää Ruotsin seuraavan Tanskan ja Norjan mallia
Ruotsissa uskonnollisten huivien kiellosta on puhuttu pitkään. Vaalien edellä Tanskan ja Norjan ratkaisut ovat nostaneet kysymyksen jälleen esille.
Tukholmalainen Spånga-Tenstan kaupunginosa kuvaa hyvin ruotsalaisen yhteiskunnan jakaantumista. Viheralue erottaa Tenstan maahanmuuttajavaltaiset kerrostalot ja Spångan hyväosaisten ruotsalaisten huvilat. Tenstan Björingeplanilla ohikulkijan on vaikea huomata naisten vaatekauppaa asuinrakennuksen kivijalasta, mutta sen ovi käy tiuhaan.
Kaupan seinällä olevasta mainoksesta näkee, että tarjolla on musliminaisten asuja ja kosmetiikkaa Sisällä ei saa kuvata ja sisään astuvat naiset yrittävät peittää kasvojaan kameralta, mutta 17-vuotias Selma Bile pysähtyy juttelemaan kaupan ulkopuolelle.
Häntä huolestuttavat Tanskan ja Norjan päätökset kieltää niqabin ja burkan käyttö. Selma näpelöi huiviaan ja nostaa sen reunoja ylöspäin.
– Tämä on vain pieni shaali. Minä käytän huivia. Sinä et käytä eikä se muuta mitään.
Selman mielestä huivi tuntuu hyvältä. Sen käyttö on hänelle myös tapa harjoittaa uskontoaan.
– Mutta jotkut ihmiset tulkitsevat sen toisella tavalla. He pitävät minua erilaisena ja ajattelevat, että olen yhteiskunnan ulkopuolella, Selma sanoo.
Hän puhuu kokemastaan syrjinnästä varovaisesta ja sanoo, että jotkut myös kehuvat hänen hijabiaan.
Huivin käyttö voi vaikuttaa työnhakuun
Ruotsissa uskonnollisten huivien käyttöä ei ole kielletty. Opettajat voivat kouluissa pyytää riisumaan huivin esimerkiksi laboratorio-opetuksessa, mutta huivin käyttöön puuttuminen pitää perustella tarkasti.
Ympäristöpuolueen valtiosihteerin Helene Öbergin mukaan nykyinen puna-vihreä hallitus ei suunnittele kieltoja, mutta Ruotsin vaalikeskusteluissa asia on jälleen tapetilla. Hallitus voi vaihtua syyskuun vaalien jälkeen.
Kovassa gallup-nosteessa olevat ruotsidemokraatit vaativat huivikieltoa ruotsalaisiin päiväkoteihin ja myös muissa puolueissa on halukkuutta kieltää kasvoja peittävät huivit. Itsensä peittämistä on pidetty ristiriitaisena naisten vapauden kannalta tasa-arvoisessa Ruotsissa, kuten Norjassa ja Tanskassakin.
Öbergin mielestä huivikiellosta on tullut Ruotsissa laajemman maahanmuuttoväittelyn symboli, jolla tähdätään vastakkainasetteluun. Hänen mielestään asia on politiikassa suurempi kuin ihmisten arjessa.
– Valtio ei voi pakottaa mihinkään. Se on feminismiä, että naiset saavat itse päättää miten pukeutuvat, Öberg sanoo.
Tukholman läänin etelä-osassa, Nynäshamnissa asuva Selma menee syksyllä lukion toiselle luokalle. Hän aikoo ponnistella kohti unelmaansa, lääkärin ammattia. Mutta jo nyt, 17-vuotiaana, hän uskoo huivin käytön vaikuttavan työnhakuun. Tästä huolimatta hän ei aio luopua hijab-huivista.
Selma alkoi käyttää huivia kymmenvuotiaana. Hän sanoo tehneensä päätöksen hijabin käytöstä itse, sillä Koraani kehottaa siihen ja sitä kehotusta hän haluaa noudattaa. Hän tietää huivin olevan ongelma osalle ruotsalaisista, muttei ymmärrä miksi.
Selma arvelee ihmisten ymmärtävän islamin uskonnon väärin.
– Voisin sanoa heille, ettei huivi ole mitään suurta. Se on vain osa uskontoa.
Juurisyy on uskonto ja sen harjoittajat, joten totta puhut. Ratkaisu on siirtyminen 'dominoefektin' torjumisesta 'pahan valtakunnan' kaatamiseen, kuten Yhdysvallat teki kommunismin suhteen Reaganin (jonka neuvonantajaryhmässä toimi muuten eräs Venäjän vallankumouksen historioitsija, joka aikaisemmin oli toiminut myös Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusviraston vaihtoehtoisessa Neuvostoliiton aseuhkan arviointiryhmässä) presidenttikaudella.Hijab kielto on lähinnä ongelman lakaisemista maton alle.
Suomen Sotilas
1 hr ·
Trumpin matkustuskielto pitää sittenkin. USA:n korkein oikeus on tänään päätynyt pitämään Trumpin asettaman matkustus/maahantulokiellon voimassa.
Sisäisen turvallisuuden takaamiseksi asetettua matkustuskieltoa on käsitelty eri oikeusasteissa jo kahden vuoden ajan, mutta nyt se on lopullisesti voimassa. Iranin, Libyan, Somalian, Syyria ja Jemenin kansalaisilla ei ole asiaa USA:n rajojen sisäpuolelle, ennen kuin kielto kumotaan.
www.bbc.com/news/world-us-canada-44619976
Aamen. Tuo oli niin tyhjentävä vastaus, että taidan pistää sen mieleen vastaisen varalle.https://yle.fi/uutiset/3-10275073
Miksikö? Koska pukeutumisenne ei ole vain pukeutumista, vaan osa kulttuurianne ja uskonnollista kulttianne, joka on avoimesti vihamielinen kaikkia muita kulttuureja ja uskontoja kohtaan ja luo siitä syystä sosiaalisia ongelmia länsimaisiin yhteiskuntiin.
Europarlamentin puhemies: Muuttajia on kohta miljoonia, se tuhoaisi Euroopan
– Jos EU-maat eivät löydä yhdessä tapaa rajoittaa ja säännellä unionin alueelle tulevien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrää, vaarana on, että EU-hanke kokee kohtalokkaan iskun, Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani toteaa Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessaan.
Hänen mukaansa ”muuttoliikekriisi uhkaa tehdä tyhjäksi eurooppalaisen unelman”. Tajani sanoo, että ilmiöön on herätty valitettavan myöhään. Hän muistuttaa Afrikan väestön kaksinkertaistuvan yli 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä.
– Jollemme toimi nyt, muuttajia on kohta satojentuhansien sijaan miljoonia, millä olisi tuhoisat seuraukset Euroopalle.
Antonio Tajanin mukaan muuttajien virrat johtuvat epävakaudesta, turvattomuudesta, köyhyydestä, terrorismista, nälänhädästä ja ilmastonmuutoksesta.
Hän toteaa, että EU:n on oltava yhtäältä solidaarinen vainoa ja sotia pakenevia kohtaan, mutta toisaalta tiukka, kun kyseessä ovat ne, joilla ei ole oikeutta tulla Eurooppaan tai jäädä sinne.
Ratkaisun olisi Tajanin mukaan perustuttava kahteen pilariin. Lähdöt kauttakulkumaista ja Afrikan rannikolta on saatava loppumaan – samalla kun ne, joilla on oikeus turvapaikkaan, olisi saatava turvallisesti Eurooppaan. Turvapaikanhakijat olisi myös jaettava EU-maiden kesken automaattisen mekanismin perusteella.
https://www.verkkouutiset.fi/europarlamentin-puhemies-muuttajia-on-kohta-miljoonia-se-tuhoaisi-euroopan/
Tunnistamme kaikki amerikkalaisen unelman. Jokainen on oman onnensa seppä. Kaikki voivat menestyä, kun vain uskovat itseensä. Raha ja omaisuus takaavat yhteiskunnallisen turvan, yhteiskunta ei puutu asioihin. Jos haluat auttaa köyhiä, on se oma asiasi. Jopa terveys on jokaisen henkilökohtainen asia, tästä osoituksena USA:n terveydenhoidon uudistuksen vaikeus. USA on myös tuottanut maailman dynaamisimman talouden ja vahvimman sotilasmahdin.
Eurooppalainen unelma on amerikkalaista yhteisöllisempi.
Onko olemassa eurooppalaista unelmaa? Jos on, emme ainakaan sitä välittömästi tunnista. Jeremy Rifkin on kirjoittanut kirjan eurooppalaisesta unelmasta. Hänen mielestään eurooppalaisella unelmalla on globaalissa taloudessa kilpailuetu verrattuna amerikkalaiseen. Se on amerikkalaista yhteisöllisempi, se korostaa ihmisoikeuksia ja elämän laatua. Valtio takaa turvallisuuden lisäksi myös perusterveydenhuollon ja koulutuksen kaikille.
http://www.tarjacronberg.fi/mep-eurooppalainen-unelma.php
Monarkia ei auta vaan ulkoisessa ohjauksessa käynnistetty koululaitos. Monarkiat ja muut yksinhallitsevat järjestelmät vain johtavat samankaltaiseen lopputulokseen kuin eriasteiset diktatuurit.äänestäjän keskimääräinen älykkyysosamäärä on 68? Ehkä monarkia, jossa aatelistoon nostetaan se kognitiivisesti lahjakkain aines hoitaisi valtion asioita paremmin tuollaisen väestön kanssa.