Toimittaja: "sitoutui pakolaissopimukseen".
Ja miksi ei olisi kirjoittanut kun GCM:n 41 artiklan mukaan sopimus on jäsenmaitaan sitova.
Mielenkiintoinen tämä jutun asiantuntija:
Hänen käsialaansa ilmeisesti on Merkelin EU-Turkki-sopimus, Espanjan muuttuminen vastaanottajaksi ja toiminut Soroksen Open Societyn rahoituksella..
http://www.infomigrants.net/en/post/11119/migration-expert-gerald-knaus-we-need-solutions-not-ideas
Noin 150 maata sitoutui Marokossa YK:n siirtolaissopimukseen – Tutkija: Oikeistonationalistit valjastivat YK:n siirtolaisasiakirjan eurovaaliaseeksi, eivätkä muut tajunneet sitä
Pyöritys ei-sitovan YK:n siirtolaisasiakirjan ympärillä on vakava varoitus EU-maiden perinteisille puolueille äärioikeiston strategisista taidoista, sanoo maahanmuuttoasiantuntija Gerard Knaus.
Anna-Liina Kauhanen HS
Julkaistu: 10.12. 14:34
BERLIINI
MAROKON Marrakechissa järjestettävässä YK:n siirtolaisuuskokouksessa noin 150 maata hyväksyi maanantaina asiakirjan, josta on noussut ympäri Eurooppaa poikkeuksellinen väittely.
YK:n siirtolaissopimuksen ulkopuolelle jättäytyi Marokon-kokouksessa muun muassa Yhdysvallat, Australia, Itävalta, Italia, Tšekki, Dominikaaninen tasavalta, Unkari, Latvia, Puola ja Slovakia.
Itävaltalaisen maahanmuuttopolitiikan asiantuntijan
Gerard Knausinmukaan pyöritys YK:n siirtolaisasiakirjan ympärillä on vakava varoitus EU-maiden johdolle. Perinteisten puolueiden poliitikot eivät ota kansallismielisiä oikeistopopulisteja riittävän vakavasti. Vasta liian myöhään tajuttiin, miten taitavasti äärioikeisto nappaa maahanmuuttoteemat horjuttaakseen perinteisten puolueiden asemaa.
”Riita ei-sitovasta siirtolaissopimuksesta pääsi niin pitkälle, että
Belgian hallitus on kaatua”, Knaus sanoo.
Samoin Saksassa on viime viikot pelattu kristillisdemokraattien sisäistä valtapeliä siirtolaissopimuksella välittämättä siitä, mitä sopimuksen uskottavuuden horjuttaminen tekee Saksan tavoitteille vahvistaa monenkeskistä kansainvälistä sopimista maahanmuuton kaltaisista globaaleista ongelmista.
SAKSAN liittokansleri
Angela Merkel sanoi Marrakeshissä uutistoimisto AFP:n mukaan siirtolaissopimuksen estävän laitonta siirtolaisuutta, ei edistävän sitä. ”Kyse on turvallisen ja järjestystä noudattavan siirtolaisuuden edistämisestä.”
Suomi sitoutui siirtolaissopimukseen, ja Suomesta kokoukseen osallistui sisäministeri
Kai Mykkänen(kok). ”Yksikään maa ei pysty ratkomaan maailmanlaajuisia muuttoliikekysymyksiä yksin. On kaikkien etu, että yhteisiin kysymyksiin etsitään ratkaisuja, jotta muuttoliike olisi hallittua ja yhtä lailla lähtö- ja kauttakulkumaat kuin vastaanottavatkin valtiot täyttäisivät velvoitteensa. Esimerkkinä tästä on omien kansalaisten takaisinottaminen”, Mykkänen kommentoi tiedotteessa ennen kokousta.
YK:n siirtolaissopimus eli Global Compact for Migration (GCM) on löyhä sopimus, jonka tarkoituksena on lisätä valtioiden yhteistyötä siirtolaisuuden hallitsemisessa, vähentää laitonta siirtolaisuutta, auttaa siirtolaisia integroitumaan sekä edistää valtioiden mahdollisuuksia palauttaa ihmisiä takaisin kotimaihinsa.
Asiakirjassa määritellään globaalille muuttoliikkeelle pelisääntöjä. Se ei ole valtioita sitova eikä sopimus tuo muutoksia esimerkiksi Suomen lakeihin. Suomi on jo sitoutunut muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Geneven sopimuksen kautta niihin periaatteisiin, joihin YK:n asiakirja yrittää saada nyt sitoutumaan Saudi-Arabian kaltaisia maita.
”Sopimus ei muuta Euroopassa mitään, mutta se voi auttaa muita maita Euroopan ulkopuolella vähentämään sääntöjenvastaista maahanmuuttoa”, Knaus sanoo.
YK:N siirtolaisasiakirjan saama huomio ei ole missään suhteessa sen painoarvoon, Knaus sanoo. Huomio on kuitenkin suuri ja keskustelu vain jatkuu – mikä on sopimuksen vastustajien tarkoitus.
”Perinteiset puolueet, sosiaalidemokraatit ja konservatiivit, eivät ole riittävästi analysoineet, mikä oikeistopopulistien todellinen tavoite tällä keskustelulla on. Oikeistopopulistit käyttävät asiakirjaa eliitinvastaisten salaliittoteorioiden pyörittämiseen.”
Tavoite on Knausin mukaan hyvin strateginen: oman vallan kasvattaminen ja EU:n uskottavuuden rapauttaminen. Juuri tällaista maahanmuuttouhkan ympärille kiertyvää rajua ja tunteikasta keskustelua ja eliitinvastaista asetelmaa populistiset liikkeet tarvitsevat toukokuun eurovaalien lähestyessä, Knaus sanoo.
Nyt, kun Eurooppaan tulee siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita huomattavasti vähemmän kuin ennen vuoden 2015 pakolaiskriisiä, tarvitaan silti kysymys, jonka ympärille rakentaa vaalikamppailua.
”Kaikki ne, jotka haluavat toukokuun eurovaaleista maahanmuuttovaalit, ovat tästä iloisia. Suuria hyötyjiä on Italian pääministeri
Matteo Salvini, Unkarin pääministeri
Viktor Orbán ja Itävallan oikeistopopulistinen FPÖ-puolue.”
YK:N siirtolaisasiakirjan vastustajat ovat useimmiten nationalistisista ja oikeistopopulistisista puolueista. He puhuvat asiakirjasta kuin se mahdollistaisi massasiirtolaisuuden Eurooppaan.
Vastustajien viesti on mennyt läpi, koska sopimuksen puolustajat eivät varautuneet keskusteluun.
”Nyt tilanne on se, että siirtolaissopimusta vastustavat kiihkeästi ne, jotka eivät ole sitä lukeneet ja sitä puolustavat hyvin löysin argumentein ne, jotka eivät ottaneet dokumenttia koskaan kovin tosissaan mutta jotka pitivät sitä hyvänä askeleena monenkeskisten pelisääntöjen edistämisenä ja ihmisoikeuksista muistuttamisena”, Knaus sanoo.
Se, ettei asiakirja muuta mitään Euroopassa, on kuitenkin osa sopimuksen ongelmallisuutta, Knaus sanoo. Euroopan johtavat poliitikot pitivät sopimusta niin epädramaattisena, etteivät varautuneet siihen, miten asiakirjalla voisi halutessaan kärjistää maahanmuuttokeskustelua.
”Sitten tulikin kiire ottaa sopimuksen ympärille kylvetty epäilys tosissaan. Esiin on tuotava myös ne todella meitä sitovat sopimukset. On selitettävä, mitä ne tarkoittavat ja mihin olemme sitoutuneet.”
ONGELMAmaahanmuuttopolitiikassa on se, että ne sopimukset, joihin EU-maat ovat sitoutuneet yhteisessä turvapaikkapolitiikassaan, eivät toimi, Knaus toteaa. Yksi esimerkeistä on Dublinin-sopimus. Tästä maahanmuuttovastainen liike saa lisää voimaa, Knaus sanoo.
Seuraava askel olisi laittaa olemassa olevat sitoumukset käytäntöön. ”Todellinen debatti, jota olisi käytävä, ei ole YK:n siirtolaissopimus vaan se, miten EU-maat hoitavat yhteisen rajavalvonnan ja turvapaikkapolitiikan käytännössä.”
Tällä on kiire, mikäli poliittinen keskusta aikoo vastata oikeistonationalismin nousuun.
Samaan aikaan on ymmärrettävä, että juuri oikeistopopulistit ovat yhteisen maahanmuuttopolitiikan jarru, Knaus sanoo. Se, että ulkorajat saadaan valvontaan ja turvapaikkaprosessi yhtenäiseksi, ei ole äärioikeiston etu. Näiden liikkeiden kannatus perustuu siihen, että ne voivat osoittaa maahanmuuttopolitiikan virheitä.
”Taktiikka on kahtalainen. Jos siirtolaisia ei tule, populistit ottavat sen Salvinin ja Orbánin ansioksi, ja jos tulee, he syyttävät muita.”
MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA on keskeisiä kevään eurovaaliteemoja monesta syystä, Knaus sanoo. Ongelma on todellinen – ja oikeistonationalistit vielä kärjistävät sitä.
Välimeren yli on tullut huomattavasti vähemmän siirtolaisia kuin aiempina vuosina. Päivittäin koko EU:hun tulee noin 300 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa Välimeren yli. ”Luvut ovat niin pieniä, että itse asiassa koko maahantulon pitäisi olla kontrollissa. Miksei ole, on ongelma, johon äänestäjät reagoivat”, Knaus sanoo.
Ongelma on myös se, että maahanmuuttopaine kohdistuu kahteen maahan, Espanjaan ja Ranskaan. Ne ovat keskeisiä EU-maita, ja jos äärioikeisto niissä nousee valtaan, sillä on laajoja seurauksia koko Euroopan yhtenäisyydelle, Knaus sanoo.
”Espanjaan ei ole vuosiin tullut yhtä paljon siirtolaisia Välimeren yli kuin nyt, ja Ranskassa turvapaikkahakemusten määrä kasvaa. Sen poliittiset seuraukset näkyvät nyt Espanjassa.”
Joulukuun alussa äärioikeistolainen Vox-puolue on nousi Andalusian parlamenttiin. Espanjassa on nyt äärioikeisto alueparlamentissa ensi kertaa sitten sotilasvallan päättymisen.
POLIITTINEN peli maahanmuutolla on nyt ympäri Euroopassa hyvin kyynistä, Knaus sanoo.
Esimerkkinä tästä on
Tanskan päätös eristää tuomion saaneita ja käännytettäviä rikollisia pienelle saarelle Tanskan edustall ja
Italian yritykset estää kansalaisjärjestöjen meripelastustoimet Välimerellä.
Sen sijaan, että EU-maiden johtajat selittäisivät kansalaisille, miten ulkorajat saadaan valvontaan ilman että ihmisoikeuksia poljetaan, hallitukset omaksuvat äärioikeiston politiikan. Se tie vie hyvin epävakaaseen Eurooppaan, Knaus sanoo ja muistuttaa, kuinka nopeasti valta Italiassa vaihtui.
”Totta kai EU-maat pystyvät näillä nykyisillä tulijamäärillä yhdessä humaaniin ja lailliseen ulkorajavalvontaan, jossa ihmiset eivät huku Välimereen mutta jossa heidät nopeasti palautetaan, jos turvapaikan ehdot eivät täyty.”
Keskeinen osa toimivaa järjestelmää on tehdä siirtolaisten lähtömaille riittävän houkuttelevaksi ottaa EU-maiden palauttamat kansalaisensa takaisin, Knaus sanoo.
”Illuusio siitä, että tämä onnistuisi yksittäisiltä jäsenmailta, pitää romuttaa. Tähän tarvitaan koko EU, mutta nyt joukossa on monta jäsenmaata, jotka eivät halua ratkaisua. Se veisi kannatusta. Tämän asetelman keskustelu YK:n siirtolaissopimuksesta omalta osaltaan osoittaa.”
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005927703.html
