Päivän propaganda annos...olkaa hyvät..
Irakilainen turvapaikanhakija ”Johannes” tienaa 2 500 euroa kuukaudessa siivoamalla espoolaiskoteja
Irakista Suomeen pari vuotta sitten turvapaikanhakijana saapunut Johannes työskentelee siivoojana 16 espoolaisperheessä. Joissain perheissä hän siivoaa kerran kuussa, toisissa kaksi kertaa viikossa. Viikossa työtunteja kertyy täyden työviikon verran.
Satu Partanen perusti Leppävaaran alueelle siivousringin, joka työllistää irakilaisen Johanneksen. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
Anna Takala HS
Julkaistu: 7.2. 9:35 , Päivitetty: 7.2. 14:14
KEITTIÖ, sen Johannes siivoaa aina ensimmäiseksi.
”Keittiö on ensimmäinen asia, jonka ihmiset näkevät aamuisin. Naiset pitävät keittiöstä, se on naisten valtakunta. Miehet juovat siellä aamulla ensimmäisenä kahvia”, Johannes perustelee.
Keittiön jälkeen Johannes pyyhkii pölyt ja imuroi. Lopuksi hän vielä moppaa lattiat.
Irakista Suomeen pari vuotta sitten turvapaikanhakijana saapunut Johannes työskentelee siivoojana 16 espoolaisperheessä. Joissain perheissä hän siivoaa kerran kuussa, toisissa kaksi kertaa viikossa. Viikossa työtunteja kertyy täyden työviikon verran.
Johannes tuskin olisi päätynyt siivoamaan ellei hän olisi tutustunut turvapaikanhakijoiden kanssa vapaaehtoistyötä tekevään Satu Partaseen. Itseasiassa Johanneksen suomenkielinen kutsumanimikin keksittiin yhdessä Partasen kanssa. Partasen suvussa on ollut tapana, että ruotsalaisille ja islantilaisille sukulaisille on keksitty suomalaiset nimet, ja niin myös Johannes sai keksiä itselleen suomalaisen lempinimen.
Johannes esiintyy lempinimellään myös tässä jutussa. Hänen turvapaikkaprosessinsa on vielä kesken eikä hän halua siksi esiintyä omalla nimellään.
SATU PARTANEN kiinnostui vapaaehtoistyöstä muutama vuosi sitten. Nykyään hän majoittaa kotiinsa kotiinsa turvapaikanhakijoita ja laatii heidän kanssaan tulevaisuuden suunnitelmia.
”Teemme jokaisen kanssa aikajanan tai suunnitelman, jossa unelmat laitetaan pienempiin palasiin, joita askel kerrallaan otetaan haltuun”, Partanen kertoo.
Johanneksen unelma on jatkaa opintojaan yliopistossa ja saada jossain vaiheessa lapsensa ja vaimonsa Suomeen. Rakennusalan töitä Johannes ei voi enää tehdä, sillä hänen selkänsä ei niitä kestä. Mutta ehkäpä siivoaminen voisi sopia Johannekselle? Partanen oli vapaaehtoisverkostojensa kautta kuullut siivousringeistä. Niissä joukko kotitalouksia palkkaa yhdessä itselleen siivoojan.
Kotitalouksia pitää olla ringissä mukana monta, noin parikymmentä, jotta työntekijälle tulisivat täydet työtunnit. Partanen epäili, mahtaisikohan hän löytää Espoosta tarpeeksi kiinnostuneita kotitalouksia ringin perustamiseen.
”Aluksi olin epätoivoinen, että miten saamme työntekijällemme tarpeeksi työtunteja. Laitoin eri alueiden Facebook-ryhmiin ilmoituksia, että etsimme perheitä mukaan siivousrinkiin. Sain kuukauden sisään yli 400 yhteydenottoa. Ystävättärieni avustuksella autoimme sitten kiinnostuneita perheitä perustamaan eri puolille Espoota siivousrinkejä”, Partanen kertoo.
TARKKAA tietoa siitä, kuinka paljon siivousrinkejä pääkaupunkiseudulla toimii, ei ole. Uudenmaan TE-toimiston palveluesimies Sallamari Salonen arvioi, että siivousrinkejä on alueella joitakin kymmeniä. Siivousringit ovat hänen mukaansa yleistyneet viimeisen parin vuoden aikana.
”Meidän näkemyksemme ja ymmärryksemme mukaan siivousrinki perustetaan silloin, kun yksityistaloudet tarvitsevat siivoajaa, mutta yksikään talous ei yksinään pystyisi tarjoamaan siivoajalle riittävästi töitä”, Salonen sanoo.
Usein siivousringin ideana on työllistää turvapaikanhakija. Tavoite on, että rinki pystyy tarjoamaan siivoojalleen täydet työtunnit ja maksamaan vähintään työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa. Se riittää työssäoloehtoon, jonka perusteella voi hakea työntekijän oleskelulupaa.
”Yleensä ringit perustuvat siihen, että kaikilla ringissä olevilla on ymmärrys siitä, että nyt tehdään kahta asiaa: palkataan kotiin siivoaja hoitamaan sotkuja ja samalla autetaan vaikeassa tilanteessa olevaa ihmistä”, kertoo Sanna Valtonen.
Valtonen toimii viestintäasiantuntijana turvapaikanhakijoita auttavassa kotimajoitusverkostossa ja hän on ollut mukana perustamassa useita siivousrinkejä.
”Tämä on monelle ensimmäinen työpaikka Suomessa. Jos saa siivousringistä hyvän työtodistuksen, voi se parantaa mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin jonnekin muualle”, Valtonen sanoo.
VALTONEN kertoo pohtineensa paljon sitä, kuinka oikein on, että esimerkiksi dokumentaristi tai arkkitehti työskentelee suomalaisperheissä siivoojana. Toistaiseksi siivoaminen on kuitenkin yksi turvapaikanhakijoiden harvoista mahdollisuuksista saada työntekijän oleskelulupa. Siivoaminen on muun muassa Uudellamaalla vapautettu saatavuusharkinnasta, eli siivoojaksi ei tarvitse palkata ensisijaisesti suomalaista työnhakijaa.
Ei sillä, että kotisiivouksesta olisi kiinnostunut kovin moni suomalainen työnhakija. Vaikka Satu Partanen sai alkusysäyksen siivousrinkien perustamiseen turvapaikanhakijoiden työllistämisestä, on uusiin rinkeihin haettu työntekijöitä avoimella haulla.
”Irakista, Virosta, Bangladeshista, Afganistanista, Afrikan useasta maasta”, Partanen listaa siivoojien kotimaita. Yhtään suomalaista hakijaa Partanen ei ole vielä kohdannut.
SIIVOUSRINGISSÄ mukana olevat kotitaloudet toimivat siivoojan työnantajina. Se tarkoittaa, että kotitalouksien tulee huolehtia myös työnantajan velvollisuuksista, kuten veroista, työntekijän vakuutuksista ja työterveyshuollosta. Usein rinkiin kuuluvat kotitaloudet valitsevat keskuudestaan koordinaattorin, joka huolehtii palkanmaksusta ja muista käytännön järjestelyistä.
Ringit tarkistavat työntekijöiden taustat, kuten rikosrekisterin. Perehdytys hoidetaan yhteistyössä ringin perheiden ja tarvittaessa Marttojen kanssa.
”Jokainen koordinaattori voi soittaa oman asuinalueensa Marttoihin ja pyytää sieltä apuja siivouksen perehdyttämisessä. Usein Martoista on löytynyt vapaaehtoinen henkilö, joka kiertää siivoojan kanssa perheitä ja näyttää, miten koti siivotaan,” Partanen kertoo.
Siivoojan työehtosopimuksen mukainen minimipalkka on noin 1 700 euroa kuukaudessa. Partasen perustamissa ringeissä työntekijöille voidaan maksaa tätä parempaa palkkaa, siivoojan kokemuksesta ja työtehtävistä riippuen. Esimerkiksi mattojen tamppaamisesta ja ikkunoiden pesemisestä maksetaan enemmän kuin pelkästä imuroinnista.
Johannneksen kuukausipalkka on nykyisin noin 2 500 euroa kuukaudessa.
”Näinkin tärkeässä työssä kun kotien siivouksessa, tulee työn arvostuksen näkyä myös palkkauksessa. Tämä on yksi tapa saada työhönsä sitoutuneita veronmaksajia Suomeen”, Partanen sanoo.
RINKIEN koordinaattoreille on oma tukiverkostonsa, jossa koordinaattorit voivat vaihtaa kokemuksia ja kysyä neuvoa toisiltaan.
”Yksin asioiden kanssa ei tarvitse jäädä miettimään”, Partanen sanoo.
Johannes siivoaa Partasen asunnossa noin kerran kuukaudessa. Partanen tuskin olisi hankkinut siivoajaa ilman ringin perustamista. Nyt hän sanoo, ettei voisi enää elää ilman.
”Se vapauttaa niin paljon aikaa kaikkeen muuhun. Omalla mielenrauhalla on tietty hinta.”
Myös Johannes on tyytyväinen siihen, että asiakkaita riittää. Monissa perheissä Johannekseen suhtaudutaan kuin perheen jäseneen.
”He antavat avaimet ja sanovat, että olet osa kotia ja saat tehdä, mitä haluat”, Johannes kertoo.
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/ar...-other&share=36abb8cf76434d226bf6efc8e4e06cb2
Irakilainen turvapaikanhakija ”Johannes” tienaa 2 500 euroa kuukaudessa siivoamalla espoolaiskoteja
Irakista Suomeen pari vuotta sitten turvapaikanhakijana saapunut Johannes työskentelee siivoojana 16 espoolaisperheessä. Joissain perheissä hän siivoaa kerran kuussa, toisissa kaksi kertaa viikossa. Viikossa työtunteja kertyy täyden työviikon verran.
Satu Partanen perusti Leppävaaran alueelle siivousringin, joka työllistää irakilaisen Johanneksen. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
Anna Takala HS
Julkaistu: 7.2. 9:35 , Päivitetty: 7.2. 14:14
KEITTIÖ, sen Johannes siivoaa aina ensimmäiseksi.
”Keittiö on ensimmäinen asia, jonka ihmiset näkevät aamuisin. Naiset pitävät keittiöstä, se on naisten valtakunta. Miehet juovat siellä aamulla ensimmäisenä kahvia”, Johannes perustelee.
Keittiön jälkeen Johannes pyyhkii pölyt ja imuroi. Lopuksi hän vielä moppaa lattiat.
Irakista Suomeen pari vuotta sitten turvapaikanhakijana saapunut Johannes työskentelee siivoojana 16 espoolaisperheessä. Joissain perheissä hän siivoaa kerran kuussa, toisissa kaksi kertaa viikossa. Viikossa työtunteja kertyy täyden työviikon verran.
Johannes tuskin olisi päätynyt siivoamaan ellei hän olisi tutustunut turvapaikanhakijoiden kanssa vapaaehtoistyötä tekevään Satu Partaseen. Itseasiassa Johanneksen suomenkielinen kutsumanimikin keksittiin yhdessä Partasen kanssa. Partasen suvussa on ollut tapana, että ruotsalaisille ja islantilaisille sukulaisille on keksitty suomalaiset nimet, ja niin myös Johannes sai keksiä itselleen suomalaisen lempinimen.
Johannes esiintyy lempinimellään myös tässä jutussa. Hänen turvapaikkaprosessinsa on vielä kesken eikä hän halua siksi esiintyä omalla nimellään.
SATU PARTANEN kiinnostui vapaaehtoistyöstä muutama vuosi sitten. Nykyään hän majoittaa kotiinsa kotiinsa turvapaikanhakijoita ja laatii heidän kanssaan tulevaisuuden suunnitelmia.
”Teemme jokaisen kanssa aikajanan tai suunnitelman, jossa unelmat laitetaan pienempiin palasiin, joita askel kerrallaan otetaan haltuun”, Partanen kertoo.
Johanneksen unelma on jatkaa opintojaan yliopistossa ja saada jossain vaiheessa lapsensa ja vaimonsa Suomeen. Rakennusalan töitä Johannes ei voi enää tehdä, sillä hänen selkänsä ei niitä kestä. Mutta ehkäpä siivoaminen voisi sopia Johannekselle? Partanen oli vapaaehtoisverkostojensa kautta kuullut siivousringeistä. Niissä joukko kotitalouksia palkkaa yhdessä itselleen siivoojan.
Kotitalouksia pitää olla ringissä mukana monta, noin parikymmentä, jotta työntekijälle tulisivat täydet työtunnit. Partanen epäili, mahtaisikohan hän löytää Espoosta tarpeeksi kiinnostuneita kotitalouksia ringin perustamiseen.
”Aluksi olin epätoivoinen, että miten saamme työntekijällemme tarpeeksi työtunteja. Laitoin eri alueiden Facebook-ryhmiin ilmoituksia, että etsimme perheitä mukaan siivousrinkiin. Sain kuukauden sisään yli 400 yhteydenottoa. Ystävättärieni avustuksella autoimme sitten kiinnostuneita perheitä perustamaan eri puolille Espoota siivousrinkejä”, Partanen kertoo.
TARKKAA tietoa siitä, kuinka paljon siivousrinkejä pääkaupunkiseudulla toimii, ei ole. Uudenmaan TE-toimiston palveluesimies Sallamari Salonen arvioi, että siivousrinkejä on alueella joitakin kymmeniä. Siivousringit ovat hänen mukaansa yleistyneet viimeisen parin vuoden aikana.
”Meidän näkemyksemme ja ymmärryksemme mukaan siivousrinki perustetaan silloin, kun yksityistaloudet tarvitsevat siivoajaa, mutta yksikään talous ei yksinään pystyisi tarjoamaan siivoajalle riittävästi töitä”, Salonen sanoo.
Usein siivousringin ideana on työllistää turvapaikanhakija. Tavoite on, että rinki pystyy tarjoamaan siivoojalleen täydet työtunnit ja maksamaan vähintään työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa. Se riittää työssäoloehtoon, jonka perusteella voi hakea työntekijän oleskelulupaa.
”Yleensä ringit perustuvat siihen, että kaikilla ringissä olevilla on ymmärrys siitä, että nyt tehdään kahta asiaa: palkataan kotiin siivoaja hoitamaan sotkuja ja samalla autetaan vaikeassa tilanteessa olevaa ihmistä”, kertoo Sanna Valtonen.
Valtonen toimii viestintäasiantuntijana turvapaikanhakijoita auttavassa kotimajoitusverkostossa ja hän on ollut mukana perustamassa useita siivousrinkejä.
”Tämä on monelle ensimmäinen työpaikka Suomessa. Jos saa siivousringistä hyvän työtodistuksen, voi se parantaa mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin jonnekin muualle”, Valtonen sanoo.
VALTONEN kertoo pohtineensa paljon sitä, kuinka oikein on, että esimerkiksi dokumentaristi tai arkkitehti työskentelee suomalaisperheissä siivoojana. Toistaiseksi siivoaminen on kuitenkin yksi turvapaikanhakijoiden harvoista mahdollisuuksista saada työntekijän oleskelulupa. Siivoaminen on muun muassa Uudellamaalla vapautettu saatavuusharkinnasta, eli siivoojaksi ei tarvitse palkata ensisijaisesti suomalaista työnhakijaa.
Ei sillä, että kotisiivouksesta olisi kiinnostunut kovin moni suomalainen työnhakija. Vaikka Satu Partanen sai alkusysäyksen siivousrinkien perustamiseen turvapaikanhakijoiden työllistämisestä, on uusiin rinkeihin haettu työntekijöitä avoimella haulla.
”Irakista, Virosta, Bangladeshista, Afganistanista, Afrikan useasta maasta”, Partanen listaa siivoojien kotimaita. Yhtään suomalaista hakijaa Partanen ei ole vielä kohdannut.
SIIVOUSRINGISSÄ mukana olevat kotitaloudet toimivat siivoojan työnantajina. Se tarkoittaa, että kotitalouksien tulee huolehtia myös työnantajan velvollisuuksista, kuten veroista, työntekijän vakuutuksista ja työterveyshuollosta. Usein rinkiin kuuluvat kotitaloudet valitsevat keskuudestaan koordinaattorin, joka huolehtii palkanmaksusta ja muista käytännön järjestelyistä.
Ringit tarkistavat työntekijöiden taustat, kuten rikosrekisterin. Perehdytys hoidetaan yhteistyössä ringin perheiden ja tarvittaessa Marttojen kanssa.
”Jokainen koordinaattori voi soittaa oman asuinalueensa Marttoihin ja pyytää sieltä apuja siivouksen perehdyttämisessä. Usein Martoista on löytynyt vapaaehtoinen henkilö, joka kiertää siivoojan kanssa perheitä ja näyttää, miten koti siivotaan,” Partanen kertoo.
Siivoojan työehtosopimuksen mukainen minimipalkka on noin 1 700 euroa kuukaudessa. Partasen perustamissa ringeissä työntekijöille voidaan maksaa tätä parempaa palkkaa, siivoojan kokemuksesta ja työtehtävistä riippuen. Esimerkiksi mattojen tamppaamisesta ja ikkunoiden pesemisestä maksetaan enemmän kuin pelkästä imuroinnista.
Johannneksen kuukausipalkka on nykyisin noin 2 500 euroa kuukaudessa.
”Näinkin tärkeässä työssä kun kotien siivouksessa, tulee työn arvostuksen näkyä myös palkkauksessa. Tämä on yksi tapa saada työhönsä sitoutuneita veronmaksajia Suomeen”, Partanen sanoo.
RINKIEN koordinaattoreille on oma tukiverkostonsa, jossa koordinaattorit voivat vaihtaa kokemuksia ja kysyä neuvoa toisiltaan.
”Yksin asioiden kanssa ei tarvitse jäädä miettimään”, Partanen sanoo.
Johannes siivoaa Partasen asunnossa noin kerran kuukaudessa. Partanen tuskin olisi hankkinut siivoajaa ilman ringin perustamista. Nyt hän sanoo, ettei voisi enää elää ilman.
”Se vapauttaa niin paljon aikaa kaikkeen muuhun. Omalla mielenrauhalla on tietty hinta.”
Myös Johannes on tyytyväinen siihen, että asiakkaita riittää. Monissa perheissä Johannekseen suhtaudutaan kuin perheen jäseneen.
”He antavat avaimet ja sanovat, että olet osa kotia ja saat tehdä, mitä haluat”, Johannes kertoo.
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/ar...-other&share=36abb8cf76434d226bf6efc8e4e06cb2
.