Pakolaisuus

Päivän propaganda annos...olkaa hyvät..

Irakilainen turvapaikanhakija ”Johannes” tienaa 2 500 euroa kuukaudessa siivoamalla espoolaiskoteja
Irakista Suomeen pari vuotta sitten turvapaikanhakijana saapunut Johannes työskentelee siivoojana 16 espoolaisperheessä. Joissain perheissä hän siivoaa kerran kuussa, toisissa kaksi kertaa viikossa. Viikossa työtunteja kertyy täyden työviikon verran.

7f1a0edd1fd241d0a70ecf301ea4973c.jpg


Satu Partanen perusti Leppävaaran alueelle siivousringin, joka työllistää irakilaisen Johanneksen. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Anna Takala HS

Julkaistu: 7.2. 9:35 , Päivitetty: 7.2. 14:14

KEITTIÖ, sen Johannes siivoaa aina ensimmäiseksi.

”Keittiö on ensimmäinen asia, jonka ihmiset näkevät aamuisin. Naiset pitävät keittiöstä, se on naisten valtakunta. Miehet juovat siellä aamulla ensimmäisenä kahvia”, Johannes perustelee.

Keittiön jälkeen Johannes pyyhkii pölyt ja imuroi. Lopuksi hän vielä moppaa lattiat.

Irakista Suomeen pari vuotta sitten turvapaikanhakijana saapunut Johannes työskentelee siivoojana 16 espoolaisperheessä. Joissain perheissä hän siivoaa kerran kuussa, toisissa kaksi kertaa viikossa. Viikossa työtunteja kertyy täyden työviikon verran.

Johannes tuskin olisi päätynyt siivoamaan ellei hän olisi tutustunut turvapaikanhakijoiden kanssa vapaaehtoistyötä tekevään Satu Partaseen. Itseasiassa Johanneksen suomenkielinen kutsumanimikin keksittiin yhdessä Partasen kanssa. Partasen suvussa on ollut tapana, että ruotsalaisille ja islantilaisille sukulaisille on keksitty suomalaiset nimet, ja niin myös Johannes sai keksiä itselleen suomalaisen lempinimen.

Johannes esiintyy lempinimellään myös tässä jutussa. Hänen turvapaikkaprosessinsa on vielä kesken eikä hän halua siksi esiintyä omalla nimellään.

SATU PARTANEN kiinnostui vapaaehtoistyöstä muutama vuosi sitten. Nykyään hän majoittaa kotiinsa kotiinsa turvapaikanhakijoita ja laatii heidän kanssaan tulevaisuuden suunnitelmia.

”Teemme jokaisen kanssa aikajanan tai suunnitelman, jossa unelmat laitetaan pienempiin palasiin, joita askel kerrallaan otetaan haltuun”, Partanen kertoo.

Johanneksen unelma on jatkaa opintojaan yliopistossa ja saada jossain vaiheessa lapsensa ja vaimonsa Suomeen. Rakennusalan töitä Johannes ei voi enää tehdä, sillä hänen selkänsä ei niitä kestä. Mutta ehkäpä siivoaminen voisi sopia Johannekselle? Partanen oli vapaaehtoisverkostojensa kautta kuullut siivousringeistä. Niissä joukko kotitalouksia palkkaa yhdessä itselleen siivoojan.

Kotitalouksia pitää olla ringissä mukana monta, noin parikymmentä, jotta työntekijälle tulisivat täydet työtunnit. Partanen epäili, mahtaisikohan hän löytää Espoosta tarpeeksi kiinnostuneita kotitalouksia ringin perustamiseen.

”Aluksi olin epätoivoinen, että miten saamme työntekijällemme tarpeeksi työtunteja. Laitoin eri alueiden Facebook-ryhmiin ilmoituksia, että etsimme perheitä mukaan siivousrinkiin. Sain kuukauden sisään yli 400 yhteydenottoa. Ystävättärieni avustuksella autoimme sitten kiinnostuneita perheitä perustamaan eri puolille Espoota siivousrinkejä”, Partanen kertoo.

TARKKAA tietoa siitä, kuinka paljon siivousrinkejä pääkaupunkiseudulla toimii, ei ole. Uudenmaan TE-toimiston palveluesimies Sallamari Salonen arvioi, että siivousrinkejä on alueella joitakin kymmeniä. Siivousringit ovat hänen mukaansa yleistyneet viimeisen parin vuoden aikana.

”Meidän näkemyksemme ja ymmärryksemme mukaan siivousrinki perustetaan silloin, kun yksityistaloudet tarvitsevat siivoajaa, mutta yksikään talous ei yksinään pystyisi tarjoamaan siivoajalle riittävästi töitä”, Salonen sanoo.

Usein siivousringin ideana on työllistää turvapaikanhakija. Tavoite on, että rinki pystyy tarjoamaan siivoojalleen täydet työtunnit ja maksamaan vähintään työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa. Se riittää työssäoloehtoon, jonka perusteella voi hakea työntekijän oleskelulupaa.

”Yleensä ringit perustuvat siihen, että kaikilla ringissä olevilla on ymmärrys siitä, että nyt tehdään kahta asiaa: palkataan kotiin siivoaja hoitamaan sotkuja ja samalla autetaan vaikeassa tilanteessa olevaa ihmistä”, kertoo Sanna Valtonen.

Valtonen toimii viestintäasiantuntijana turvapaikanhakijoita auttavassa kotimajoitusverkostossa ja hän on ollut mukana perustamassa useita siivousrinkejä.

”Tämä on monelle ensimmäinen työpaikka Suomessa. Jos saa siivousringistä hyvän työtodistuksen, voi se parantaa mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin jonnekin muualle”, Valtonen sanoo.

VALTONEN kertoo pohtineensa paljon sitä, kuinka oikein on, että esimerkiksi dokumentaristi tai arkkitehti työskentelee suomalaisperheissä siivoojana. Toistaiseksi siivoaminen on kuitenkin yksi turvapaikanhakijoiden harvoista mahdollisuuksista saada työntekijän oleskelulupa. Siivoaminen on muun muassa Uudellamaalla vapautettu saatavuusharkinnasta, eli siivoojaksi ei tarvitse palkata ensisijaisesti suomalaista työnhakijaa.

Ei sillä, että kotisiivouksesta olisi kiinnostunut kovin moni suomalainen työnhakija. Vaikka Satu Partanen sai alkusysäyksen siivousrinkien perustamiseen turvapaikanhakijoiden työllistämisestä, on uusiin rinkeihin haettu työntekijöitä avoimella haulla.

”Irakista, Virosta, Bangladeshista, Afganistanista, Afrikan useasta maasta”, Partanen listaa siivoojien kotimaita. Yhtään suomalaista hakijaa Partanen ei ole vielä kohdannut.

SIIVOUSRINGISSÄ mukana olevat kotitaloudet toimivat siivoojan työnantajina. Se tarkoittaa, että kotitalouksien tulee huolehtia myös työnantajan velvollisuuksista, kuten veroista, työntekijän vakuutuksista ja työterveyshuollosta. Usein rinkiin kuuluvat kotitaloudet valitsevat keskuudestaan koordinaattorin, joka huolehtii palkanmaksusta ja muista käytännön järjestelyistä.

Ringit tarkistavat työntekijöiden taustat, kuten rikosrekisterin. Perehdytys hoidetaan yhteistyössä ringin perheiden ja tarvittaessa Marttojen kanssa.

”Jokainen koordinaattori voi soittaa oman asuinalueensa Marttoihin ja pyytää sieltä apuja siivouksen perehdyttämisessä. Usein Martoista on löytynyt vapaaehtoinen henkilö, joka kiertää siivoojan kanssa perheitä ja näyttää, miten koti siivotaan,” Partanen kertoo.

Siivoojan työehtosopimuksen mukainen minimipalkka on noin 1 700 euroa kuukaudessa. Partasen perustamissa ringeissä työntekijöille voidaan maksaa tätä parempaa palkkaa, siivoojan kokemuksesta ja työtehtävistä riippuen. Esimerkiksi mattojen tamppaamisesta ja ikkunoiden pesemisestä maksetaan enemmän kuin pelkästä imuroinnista.

Johannneksen kuukausipalkka on nykyisin noin 2 500 euroa kuukaudessa.

”Näinkin tärkeässä työssä kun kotien siivouksessa, tulee työn arvostuksen näkyä myös palkkauksessa. Tämä on yksi tapa saada työhönsä sitoutuneita veronmaksajia Suomeen”, Partanen sanoo.

RINKIEN koordinaattoreille on oma tukiverkostonsa, jossa koordinaattorit voivat vaihtaa kokemuksia ja kysyä neuvoa toisiltaan.

”Yksin asioiden kanssa ei tarvitse jäädä miettimään”, Partanen sanoo.

Johannes siivoaa Partasen asunnossa noin kerran kuukaudessa. Partanen tuskin olisi hankkinut siivoajaa ilman ringin perustamista. Nyt hän sanoo, ettei voisi enää elää ilman.

”Se vapauttaa niin paljon aikaa kaikkeen muuhun. Omalla mielenrauhalla on tietty hinta.”

Myös Johannes on tyytyväinen siihen, että asiakkaita riittää. Monissa perheissä Johannekseen suhtaudutaan kuin perheen jäseneen.

”He antavat avaimet ja sanovat, että olet osa kotia ja saat tehdä, mitä haluat”, Johannes kertoo.

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/ar...-other&share=36abb8cf76434d226bf6efc8e4e06cb2
 
Siellä se 40-vuotias sotalapsi työskentelee pälvikalju paistaen.

Joko aloitetaan laskenta, koska hänestä paljastuu jotain kamalaa taustasta? Niihän on tapahtunut suurinpiirtein näiden kaikista lemmikeistä.

Mites to tätikin, täyttää suurinpiirtein kaikki asiaanliittyvät stereotypiat.
 
Kuinkahan näissä ringeissä on asiat hoidettu?
Onko Johannes työsuhteessa(verokirjalla) näihin kaikkiin eri kotitalouksiin erikseen vai onko tuo "rinki" joku yritys itsessään. Käsittääkseni jos yksityinen palkkaa verokirjalla työntekijän niin sille kuuluu samat velvollisuudet kuin työnantajalla yrityksen kautta. Työterveyshuolto,pekkaset,lomarahat,lomakorvaukset,työvarusteet ja sitten tietysti ne työnantajamaksut. Niin ja tietysti vakuutukset!!

Ettei vain täs käytettäisi hyväksi hädänalaista?
 
Jaa, olisikos tässä nyt sellainen nimetön ilmianto tehtävä, esim. Verottajalle, kyllähän suomessa on ennenkin vaikka lasten pitämät kesäkioskit melko tehokkaasti saatu siivottua nukkumalähiöiden katukuvaa rumentamasta, niin eiköhän yks irakilaisen siivousbisneskin saada loppumaan, ja sehän hitto vielä tienaa tolla!
 
Tuo Johannes ei selvästikään ole mikään radikaali muslimi kun suostuu teemään naisten hommia kuten siivoaminen. Niin että antaa kundin jatkaa vain.
 
https://www.pam.fi/uutiset/artikkel...-on-arvokas-ja-ansaitsee-paremman-palkan.html

Kiffel Oy

Yritys: Tarjoaa koti- sekä yrityssiivouspalveluja
Toimii: Vaasassa ja Saariselällä
Perustanut: Jenni Parpala vuonna 2014
Työntekijöitä: 14 (2 palkattu haastattelun jälkeen)
Liikevaihto: Yli 300 000 euroa (v. 2017), 152 000 (v. 2016)
Kasvu: Vuonna 2017 liikevaihto tuplaantunut edellisvuoteen verrattuna. Työntekijämäärä samassa ajassa seitsenkertaistunut.
Erityispiirre: Siivoojan tuntipalkka 15 euroa
 
Tuossa on kyllä Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen kova liksa, fyysistä "urakka"-tyyppistä työtä lukuisine siirtymisineen tekevistä esim. muuttomiehet tienaavat n. 12,50 - 13 eur/t anteliaassa firmassa. Juuri tollaseen himasiivoukseen liittyvät siirtymät parin tunnin välein (joista ei siis kukaan todellakaan maksa liksaa) tekevät noista johannes-arhipan kk-numeroista lähinnä naurettavia.
Milloin toi matu-hehkutus -bullshit oikein loppuu sanomalassa? Ei vissiin milloinkaan...

ps. en luonnollisesti lukenut artikkelia joten esittelen teille tässä pelkkiä faktoja :).
 
Aina yhtä koomista ajatustenpesua on, että nämä tämänkaltaiset "uutiset" ovat kaikkien luettavissa ja nykyään sitten
oikeasti mielenkiintoa herättävät / koskettavat ovat maksumuurin takana. Voihan v*ttu sanon minä, että oikein "Johannes".
Eikö nuo hyysäyshullut ämmät voisi adoptoida kodittomia kissoja, tai koiria holhousviettiään tyydyttämään?

Minulla ei ole mitään ihmisten työllistymistä vastaan. Minua lähinnä v*tuttaa katsella noiden sotilaskarkureiden ja muiden
vastaavien sandaaliläpsyttelijöiden ihannointia. Tuokin "Johannes" voisi suksia sinne mistä on tullutkin. Siellä varmasti
riittää noin ahkeralle siivottavaa. Mutta ei. Länsimaat saavat maksaa vielä jälleenrakentamisenkin.
 
Ehkäpä saamme vielä kuulla "Johanneksesta" lisää, jahka kielteinen päätös lävähtää ja karkoitusilmoitus samalla?
Tänne ei edelleenkään kaivata tuon kaltaisia tyyppejä imuroimaan. Täällä kyllä riittää noihinkin hommiin ihan
helvetisti porukkaa jo ihan alkujaankin. Toivottavasti "Johannes" ei radikalisoidu hylsystä. Hänelle pitäisi tehdä jo
nyt selväksi, ettei hänelle ole tilausta täällä. Paluulennolle, ilman mitään 5000€ paluurahaa ja moppi mukaan matkamuistoksi.

Tämäkin lähes lemmikkieläimen korvikkeena luikuroiva on syönyt resursseja joltain ihan oikeasti apua ja turvaa tarvitsevalta.
Vaan se ei sovi yleisestiottaen ylilihavien sydämmistään "hyvää hyvyyttä" tarkoittaville ämmille ja muutamille kuohituille ukoille.
Heidän ajatusmaailma on sellainen, että siellä ei järkeä näy. Ei vaikka se maksaisikin pienten lasten henkiä.

Ai juu! Eihän niitä pieniä lapsia kannatakkaan tänne suojiin ottaa. Ne aiheuttavat kustannuksia yhteiskunnallemme. Aikuiset
tulevat halvemmaksi. He oppivat niin nopeasti ja aiheuttavat vähemmän kustannuksia. Ihailtavaa tuo hyysäreiden laskutaito.
Etenkin, kun tuo porukka on jo muutenkin lähinnä käsi ojossa yhteiskunnan rahaa ja apua kohtaan...
 
https://pt-media.org/2019/02/08/872...o3-FWkuIxyq4FMUawb3b5lMhhNZcIevRQiRaxIML2j33c
Mitä tarkoittaa turvapaikka-aktivistien ”siivousrinki”?
08/02/2019Etusivu / Invaasio / Suomi / Uncategorized12 kommenttiaartikkeliin Mitä tarkoittaa turvapaikka-aktivistien ”siivousrinki”?

Helsingin sanomissa julkaistiin pari päivää sitten artikkeli, jossa Espoolainen turvapaikka-aktivisti Satu Partanen kertoo posket hehkuen kuinka he ovat perustaneet 16 espoolaisperheen kanssa ”siivousringin” irakilaiselle turvapaikanhakijalle.
Siivousrinki tarkoittaa turvpapaikka-aktivistien maailmassa sitä, että kun saadaan kasaan tietty määrä talouksia, tässä tapauksessa 16, niin he sitten palkkaavat yhden henkilön siivoamaan talouksiaan.
Hesarin tapauksessa irakiaanolle kertyy työtunteja viikossa täyden työviikon verran. Joissakin perheissä siivotaan kerran kuukaudessa, joissakin useammin. Irakilainen siivoja on toisin sanoen eräänlainen monikulttuurisuusmaskotti näille perheille. Tässä tapauksessa mukana on vielä se, että muiden siivousalalla toimivien palkkoja poljetaan todella pahasti. Tai tarkastiottaen ei poljeta vaan aliarvostetaan.
Nimittäin, jutussa tulee ilmi, että irakiaanolle maksetaan 2 500 euroa palkkaa kuukaudessa. Aika hulppea palkka kun siivousalalla kuukaiden TES:in mukainen lähtöpalkka on 1 489. Turvapaikka-aktivistit palkitsevat irakiaanoa siten ylimääräisellä toimintatonnilla.
Mistä on kyse?
Irakiaanolle maksetaan palkkaa siis 2 500 euroa. Oletetaan, että tuo on brutto, eli se summa, josta vedetään vielä henkilökohtaisest verot. Lukuun 2 500 pitää vielä lisätä arvonlisävero 24 %, jolloin saadaan summaksi 3 100 euroa. Täähän pitää laskea vielä työnantajamaksut noin 41 %, jolloin summaksi saadaan noin 4 400 euroa.
Irakiaanon siivouttamiseen pitää siis löytyä yhteensä rahaa 4 400 euroa, joka jakaantuu 16 perheen kesken. Jos summa jaetaan tasan on se 275 euroa per talous per kuukausi, joka sinänsä ei ole iso summa.
Miksi suomalaisten tarjoamat kotisiivouspalvelut eivät sitten kelpaa? Tässä ei olekaan kyse siitä, että tarvittaisiin itse siivousta vaan tässä tarjotaan irakiaanolle ikään kuin toista mahdollisuutta. Kun maahanmuuttovirasto tekee kielteisen päätöksen turvapaikkaan perustuvasta oleskeluluvasta niin esiin vedetään työperäinen-kortti. Irakiaano voi hakea oleskelulupaa kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen työhön perustuvaa oleskelulupaa. Aika nerokasta. Turvapaikka-aktivistit tietävät, että eivät voi saada Suomeen kaikkia kolmansien maiden miehiä vaikka haluaisivat. Mutta se, joka tänne on läpsytellyt sille annettakoot paremmat olosuhteet elämään kuin kantasuomalaiselle.
Yhtä kaikki, moni suomalainenkin voisi lähteä mukaan tällaiseen siivousrinkiin töihin 2 500 euron palkalla. Irakiaano on siis aikamoinen kultakimpale.
Espoolainen varavaltuutettu Henna Kajava on tehnyt asiasta tutkintapyynnön ja asia otetaan mahdollisesti esille Espoon kaupunginvaltuustossa.
 
KHO:2019:18

2.6 Oikeudellinen arvio ja lopputulos

Suullisessa käsittelyssä saamansa selvityksen perusteella hallinto-oikeus on todennut valittajan kertomuksen kristinuskoon kääntymisen motivaatiosta jääneen yleisluonteiseksi ja katsonut, ettei hänen kertomuksestaan ole ollut havaittavissa erityisen syvällistä eikä omakohtaista kristinuskon omaksumista. Hallinto-oikeus on lisäksi pitänyt epäuskottavana, että valittajan vakaumus edellyttäisi kristinuskon harjoittamista tunnustuksellisesti tai muutoin huomiota herättävällä tavalla hänen kotimaassaan. Korkein hallinto-oikeus arvioi saatua selvitystä näiltä osin samoin kuin hallinto-oikeus.

Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, onko valittajalla perusteltu pelko joutua vainotuksi sen vuoksi, että mahdollinen vainon harjoittaja arvioi valittajalla olevan vainoon johtavia uskontoon liittyviä piirteitä riippumatta siitä, onko valittajalla todellisuudessa tällaisia piirteitä.

Afganistan on uskonnollisesti ja kulttuurisesti vahvasti islamilainen maa, jossa ei käytännössä juuri ole vähemmistöuskontojen edustajia. Maatiedon mukaan islamista luopuneisiin, mukaan lukien kristityiksi kääntyneet, suhtaudutaan Afganistanissa vihamielisesti. Yleisesti ottaen suurin uhka luopujiin kohdistuu heidän oman perheensä, paikallisyhteisönsä tai alueella toimivien aseellisten ryhmien taholta. Seuraus luopumisesta voi olla lievimmillään yhteisön ulkopuolelle sulkeminen ja pahimmillaan väkivalta. Afganistanissa sovelletun hanafilaisen islamilaisen oikeuden mukaan seuraamus islamista luopumisesta voi olla jopa kuolemanrangaistus.

Maatiedosta, joka tosin on tältä osin jossain määrin vaihtelevaa, ilmenee ettei edellä mainittu uhka välttämättä ole yhteydessä siihen, onko ulkomailla tapahtunut kristinuskoon kääntyminen todettu aidosta vakaumuksesta johtuvaksi vai pelkästään lähinnä muodolliseksi. Palaajaa voidaan kotialueella pitää kristittynä sillä perusteella, että tieto hänen saamastaan kasteesta ja kristilliseen toimintaan osallistumisesta on levinnyt lähipiirissä tai paikallisyhteisössä.

Tähän liittyen maatiedossa on viitattu afganistanilaisyhteisöissä vuosikymmeniä jatkuneen konfliktin seurauksena tapahtuneeseen, perhetasollekin ulottuvaan yhteisölliseen pirstoutumiseen ja epäluuloon. Yhteisössä leviävistä huhuista voi aiheutua maahan palaajalle ongelmia, vaikka huhut olisivat perättömiäkin. Yhteisöjen kiinteyden vuoksi afganistanilaiset ovat hyvin perillä sukulaistensa ja kotialueensa asukkaiden asioista, ja sosiaalisten verkostojen, nykyisin myös sosiaalisen median, kautta tieto niistä leviää helposti, vaikka asianomainen oleskelisi ulkomailla.

On sinänsä mahdollista, että ensisijaisesti vain oleskeluluvan saadakseen kristinuskoon kääntynyt henkilö välttyy palatessaan oikeudenloukkauksilta, vaikka tieto olisi levinnyt perhepiirin tai laajemmankin yhteisön tietoon. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että toiminnan tarkoitushakuisuus on kotialueella kaikille selvää eikä vainon uhkaa tämän vuoksi olisi olemassa. Uhkan todennäköisyyteen voi tällöin vaikuttaa se, miten lähipiirin oletetaan suhtautuvan islamista luopumiseen. Merkitystä voi maatiedon perusteella olla henkilökohtaisten ominaisuuksien ja olosuhteiden lisäksi myös kotialueen tilanteella sekä paikallisyhteisön olosuhteilla ja siellä vallitsevilla asenteilla. Maaseudun kyläyhteisöissä suhtautuminen voi yleisesti ottaen olla ankarampaa kuin suuremmilla kaupunkialueilla.

Korkein hallinto-oikeus toteaa olevan riidatonta, että valittajan kääntyminen kristinuskoon on hänen perheensä tiedossa. Tämä on johtanut perhepiirissä häpeään sekä yhteydenpidon katkeamiseen valittajan ja perheen välillä. Valittaja on korkeimmalle hallinto-oikeudelle kertonut perheen merkittävästä asemasta kotiseudulla ja vahvasta uskonnollisesta taustasta. Tällaisessa perheessä perheenjäsenen kristityksi kääntymiseen voidaan olettaa suhtauduttavan jyrkemmin kääntymisen syvällisyydestä tai aitoudesta riippumatta. Mainitun seikan myöhäinen esittämisajankohta sinänsä heikentää sen uskottavuutta, mutta vakavien oikeudenloukkausten uhkaa valittajan perheen taholta ei tästä huolimatta voida sulkea pois etenkään, kun otetaan huomioon, että valittaja on sittemmin Suomessa solminut kristillisen avioliiton vakaumuksellisen kristityn kanssa. Kun lisäksi otetaan huomioon edellä selostettu maatieto sekä valittajan kertomus kokonaisuudessaan, korkein hallinto-oikeus ei voi myöskään vakuuttua siitä, että valittajan kristinuskoon kääntyminen ei olisi mennyt laajempaan tietoon hänen kotialueellaan. Siten korkein hallinto-oikeus katsoo, että valittajalla olisi kotialueelleen palatessaan perustellusti aihetta pelätä joutuvansa perheensä ja lähiyhteisönsä taholta ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vainotuksi uskonnon johdosta eikä hänen voida Afganistania koskevan maatiedon perusteella edellyttää turvautuvan sanotun maan suojeluun.

Korkein hallinto-oikeus ei ensi asteena arvioi, olisiko valittajalla hänen henkilökohtaiset olosuhteensa huomioon ottaen mahdollisuus ulkomaalaislain 88 e §:ssä tarkoitettuun sisäiseen pakoon.

Edellä ilmenevillä perusteilla hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava ja asia palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1549352125141.html

eli kääntyneet jäävät suurella todennäköisyydellä..

 
Back
Top