Pakolaisuus

Ohisalon suomi-keiton hämmentämisessä on samassa kauhassa sekä positiivinen puoli että erittäin negatiivinen seikka.
On hyvä että hänellä on selkeä oma agenda jolla etenee. Suomalaiset todella joutuvat selvittämään omassa mielessään mitä suuntaa haluavat tukea ja valitsemaan puolensa.
Negatiivinen asia on se, että kukaan muu poliitikko tällä hetkellä ei revi suomalaisia erilleen toisistaan. On niin sanottuja Suomen linjan kannattajia ja on Ohisalon mukana vastarantaajia.

Yhteispelin näkökulmalta tämä ei ole hyvä juttu. En pidä siitä että Suomea revitään ulospäin sekavilla lausunnoilla, joista kansalaisille jää epäselvyyttä siitä mikä on Suomen ulkopoliittinen kanta asioihin.
.
 
Yhteispelin näkökulmalta tämä ei ole hyvä juttu.

Ei tässä mitään yhteispeliä tarvitse harrastaa kun tiiraa vaikka kreikkalaisten toimintaa: laittoivat rajat kiinni läpsyttelijöiltä ja pyöräyttivät tarinan EU:ta varten matutuksen hillitsemiseksi etteivät ujuttautuneet samaan kategoriaan Unkarin ja Puolan kanssa. Tämä ei ole mitään muuta kuin peliä, jossa voi tulkita pelisääntöjä ihan miten lystää jos vain mielikuvitusta löytyy. Voidaan vedota kansainvälisiin vessapapereihin kun tarvitsee ja force majeure-sääntöön kun tarvitsee. Suomea edustava avohoitolasta napattu satunnaisotanta Arkadianmäellä on vain yksinkertaisesti päättänyt olla Brysselin ja ison rahan keppihevonen tässä aiheessa. Tässä suhteessa tämä ns. Suomen kanta on yhtä selkeä kuin täysin periaatteettoman keinottelijan kanta voi olla.
 
Kansa on jakautunut :ROFLMAO:

On niinistöläisiä...

1233219.jpg


Niinistö sanoi maanantaina Ylen haastattelussa, että tilanne Turkin ja Kreikan rajalla on huomattavan samanlainen kuin vuonna 2015. Niinistö sanoi, että kyse on hallitsemattomasta kansainvaelluksen toisesta aallosta.

– Totesin, että vuonna 2015 takana oli ihmissalakuljetusta, nyt voi olla hybridivaikuttamista. Minä puhuin vain siitä, että väkeä liikkuu. Ellei Kreikka olisi pannut täysiä jarruja, varmasti näkisimme juuri samaa mitä 2015 nähtiin, Niinistö sanoi tavatessaan toimittajia tutustuttuaan panssariprikaatin harjoituksiin Parolassa.


On ohisalonaisia...

pissismi-pissikset.jpg


Sisäministeri Maria Ohisalo sanoi eilen tiistaina, että hän ei allekirjoita presidentti Sauli Niinistön näkemystä, että tilanne Turkin ja Kreikan rajalla olisi nyt samankaltainen kuin vuonna 2015 ja, että kyse olisi toisesta suuresta turvapaikanhakija-aallosta.
 
Juuri kuuntelin sisäministerimme kommentteja televisiossa. Hän kertoi miten asiat hoidetaan, jos todellinen tilanne tulee suomessa. Suora vastaus suoraan kysymykseen. Jotka kuulivat, nauttikaa.

Näillä mennään.

Minä väitän, että nykyisen sisäministerin alaisuudessa metsästetään ennemmin tämän palstan kirjoittajia natsimielisyydestä kuin tutkittaisiin maahan tulevien taustoja jos tänne vyöry tulee.
 
Ville Niinistö

Pari sanaa Kreikan ja Turkin rajan tilanteesta. Toimiiko Kreikka oikein, miten kovaa pelaava Turkki saadaan asialliselle linjalle, mitä EU ja Suomi voivat tehdä sekä akuutisti että pitkällä aikavälillä.

Ihmisoikeussopimuksia ja kv oikeutta on noudatettava. Mutta miten?


Turkki operoi tavalla, joka rikkoo kv oikeuden periaatteita. Se järjestää ihmisiä Kreikan rajalle - kannustamalla, kuskaamalla ja jopa panostamalla eri lähteiden mukaan - ja asettaa poliiseja estämään ihmisten paluun Turkin alueelle rajalta. Tämä ei ole hyväksyttävää.

Turkin valtion operaatioita ei voi silti laittaa sen kohteena olevien ihmisten syyksi. Päinvastoin, se asettaa nämä ihmiset erityiseen vaaraan ja siksi heidän oikeutensa ja henkensä turvaamiseen on laitettava EUlta erityistä huomiota.

EUn on neuvoteltava ratkaisua Turkin kanssa.

Turkissa on lähes 4 miljoonaa pakolaista. Se on paljon. Osin EUn ja myös YKn kautta kanavoidun avun myötä osa heistä on melko turvatussa asemassa ja mm toimivan käteisapuohjelman, koulutuksen ja terveydenhuollon piirissä. Osa taas syrjinnän kohteena heikoissa oloissa.

EUn on pyrittävä löytämään sopu Turkin kanssa pakolaisten auttamisen jatkamisesta. Turkki on oikeassa siinä, että kaikkea sovittua apua ei ole vielä saatu perille. EU ei voi kuitenkaan hyväksyä rahan ohjaamista Erdoganin omaan kassaan vaan sen pitää mennä valvotusti pakolaisille.

Samalla kun EU sopisi Turkin kanssa pakolaisohjelman jatkamisesta se ei voi hyväksyä Turkin ihmisoikeusrikkomuksia Syyrian sisällissodassa Idlibissä.

Turkin ja sen tukemien kapinallisten sekä Syyrian hallituksen ja Venäjän välissä miljoona pakolaista, yli puolet lapsia.

Turkki, Venäjä ja Syyrian hallitus sekä muut osapuolet (mm kurdit) saatava laajentamaan tulitaukoa. On luotava siviileille ja avulle turvalliset olot ja humanitaariset käytävät. Osana voi olla kv yhteisön valvoman pakolaiskeskuksen luominen,muttei Turkin alla tai sen "puskurina".

EU ja kv yhteisö eivät voi toimillaan alta tukea tai hyväksyntää minkään osapuolen kv oikeuden vastaisille operaatioille toisen maan alueella. Siksi ensisijaisesti Syyrian alueen rauhassa saatava sisällissodan kotimaiset osapuolet sopuun. Miehitysten hyväksyminen olisi virhe.

Mitä sitten tehdä pitkällä aikavälillä? EU:n on vihdoin luotava yhteinen EUn turvapaikkamenettely. Jolleivät kaikki maat siihen suostu (Unkari), on se euron tavoin perustettava enemmistön kesken. Vasta yhteinen menettely poistaa kriisitilanteet ja paniikin vast tilanteissa.

EUn yhteinen turvapaikkamenettely perustuisi ulkorajoilla EUn lipun alla oleviin rekisteröintikeskuksiin. EU takaisi ja turvaisi siellä säälliset olot ihmisille.

Keskus rekisteröi hakemukset, suorittaa pikapalautukset, jos ei perusteita, ja ohjaa muut jäsenmaihin eteenpäin.

EU vastaisi yhdessä hakemuksista
: se turvaisi niiden tason, ihmisoikeudet ja parantaisi poliisiviranomaisten kykyä tunnistaa väärinkäytökset.

Kaikki osallistuvat jäsenmaat maksaisivat osuuden ja sitoutuisivat ottamaan varsinaiseen käsittelyyn tulevista osuutensa hallitusti.

Samalla EUn tehtävä parhaansa jotta ihmiset eivät joutuisi lähtemään pakoon 1) kotimaastaan 2) sen läheisyydestä konliiktien sattuessa.

Siksi EUn on kauppa- ja kehityspolitiikassa sekä muissa kahden välisissä sopimuksissa ko maiden kanssa tuettava maita auttamaan itse itseään.

EUn tukea saisivat ne maat, jotka 1) vahvistavat demokratiaa ja oman taloutensa reiluja pelisääntöjä 2) maat jotka ylläpitävät konfliktialueiden lähellä pakolaisleirejä.

Jos maa ei tee yhteistyötä vaan on ihmisten salakuljetuksen kauttakulkumaa, sitä ei vastaavasti tueta.


Konfliktialueiden lähistöllä valtaosa maailman pakolaisista. Siellä oloja parannettava ja taattava koulutus, terveys, toimeentulo.

Kiintiöpakolaisten määrää isosti kasvattamalla EU osoittaisi: helpoin tapa saada turvaa on leireiltä YKn suositusten mukaan eniten hädänalaisista.

Nämä toimet...
1) vähentävät pakolaisuutta& konflikteja
2) vähentää ihmisten tarvetta paeta konfliktialueen naapurimaista
3) takaa EUsta turvaa hakevien ihmisoikeudet.
4) vakauttaa Eurooppaa ja lähialueita.

Kyllä, se maksaa jotain, mutta paljon enemmän maksaa että tätä ei tehtäisi.
Todellakin toivon että nämä Ville niinistön ja Mari ohisalon ulostulot avaa normaalien suomalaisten silmät kuinka vihreät on täysin epäisänmaallinen puolue ja kuinka vihreät ajaa vain venäjän tavoitteita!
 
Toivottavasti joukossamme on lakimiehiä, jotka lähtevät haastamaan Ohisalon inkvisitio-tuomioistuimia jos noitavainot meitä vastaan alkavat!

1583528934203.png
 
Kovaa peliä Lesboksella...


Alkaahan tuo tilanne vähitellen lämmetä. Jossakin videolla turkkilaiset jo ammuskelivat kyynelkaasua rajan yli takaisin.

Myös siviilien toimesta on aika reippaalla kädellä kohdeltu yksittäisiä rajanylittäjiä. Piesty ja palautettu rajavartijoille. Tuo Lesboksen tilanne taas näyttää sille että maahankuljetuslaivaajilla kävi tuuri kun polttopullot eivät alkaneet lennellä.

Ehkä tämä on nyt sitä parempaa kansalaistottelemattomuutta?
 
Ehkä tämä on nyt sitä parempaa kansalaistottelemattomuutta?

Minä kun kirjoitin että Suomen kohdalla kannettaisiin itärajan yli tulijoiden laukut takaisin itärajan taakse niin siitäkin annettiin ymmärtää että olisi "sopimusten vastaista". Puhuin juuri sellaisesta "väkivallattomasta maanpuolustamisesta" :D

Paitsi noilla Kreikan rajan yli väkivalloin tulijoilla - laukkujen sijaan taitaa olla turkkilaisilta saatua kyynelkaasua ja kun meno pahenee niin varmaan myös aseita.

Sanna Marin selittää että Suomenkin on varauduttava. Olen varma että varaudutaan, siis estämään kansalaisten antama vapaaehtoinen apu. Eiköhän joka ikinen tämänkin palstan ukko ja akka ole listattu. Noudetaan Helsinkiin "kahden poliittisen poliisin" kuulusteltavaksi jos on viitettä että "lähtee rajalle" - kantamaan niitä laukkuja.

Ei helvetti sentään. Kun olin alokkaana aikaa sitten niin eipä silloin olisi uskonut millaiseksi maailma voi mennä. Että suurin uhka on se kun kansakunta voidaan vallata "aseettomasti" tai käyttäen kyynelkaasua. Jos aletaan puolustautua niin SISÄMINISTERI selittää että se on väärin. Siis SISÄMINISTERI.

Vittu sentään jos meillä olisi tuollainen puolustusministeri.

Miksi asioista edes päättävät sisäministerit? Kyseessähän EU:n puolustus. Euroopan puolustus. Suomen puolustus.

Kun kiinalainen tai venäläinen hakkeriryhmä hyökkää ruotsalaisen lehden toimitukseen - tai muuhun yritykseen niin se on sotaa. HYBRIDISOTAA. Jotkut asiantuntijat sanovat jo että olemme sodassa.

Kun Turkin sulttaani hyökkää Eurooppaan käyttäen välineenä vankiloista vapautettuja rikollisia ja sekaan 4% Syyrian pakolaisia niin mitäs se on? Ei varmaan sotaa sitten?
 
Viimeksi muokattu:
EU-maat ovat tilanteessa, jossa turvapaikkalait ovat saavuttaneet poliittiset rajansa
Eurooppa on tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden oikeuksien kirjaimellinen noudattaminen ei ole poliittisesti mahdollista, kirjoittaa kommentissaan HS:n politiikan toimittaja Anna-Liina Kauhanen.
Kreikkalaisia mellakkapoliiseja ja siirtolaisia Kreikan ja Turkin välisellä rajalla maaliskuun alussa.

Kreikkalaisia mellakkapoliiseja ja siirtolaisia Kreikan ja Turkin välisellä rajalla maaliskuun alussa. Kuva: ANGELOS TZORTZINIS / AFP

Anna-Liina Kauhanen

Julkaistu: 2:00, Päivitetty 6:41

VIHREIDEN puheenjohtaja ja sisäministeri Maria Ohisalo rimpuilee nyt hallitusvastuun ja vihreiden ydinperiaatteiden yhteensovittamattomuuden tuoman taakan alla.

Se on osin kiusallista kuunneltavaa.

Samaan aikaan Ohisaloa voi ymmärtää. Hän ei ole Euroopassa yksin puhumassa itseään pussiin.

OHISALO ON yrittänyt kaikin tavoin olla sanomatta suoraan sitä, että Kreikan päätös keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen rikkoo turvapaikanhakijoiden perusoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia. Syy tähän on se, että Suomi tukee Kreikkaa Turkin ja Kreikan rajan valvonnassa. Suomi siis osaltaan auttaa Kreikkaa kansainvälisten sopimusten rikkomisessa.

Tätä Ohisalon on kuitenkin ollut vaikea myöntää. Hän on toistellut sitä, että kaikessa EU:n toiminnassa on kunnioitettava perus- ja ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä velvoitteita ja niin toimisi Suomikin Kreikassa.

Perjantaina hän sai vaivoin sanottua, että Kreikka tekee väärin.

OHISALO valitsi inhorealismin sijaan kaksinaismoralismin.

Siksi häntä on jahdattu sanomisistaan pitkin viikkoa.

Osin se on ollut kohtuutonta ja samanlaista hurskastelua kuin mihin Ohisalo itsekin sortui.

Väärin tai oikein – sillä ei enää tässä maailmanajassa kovin kauaa ole väliä. Eurooppa on tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden oikeuksien kirjaimellinen noudattaminen ei ole poliittisesti mahdollista.

Populistipuolueet ovat Euroopassa niin suosittuja, että niiden kantoja on demokratiassa tavalla tai toisella kuunneltava. Tämä on joko realismia tai inhorealismia näkökulmasta riippuen.

Subjektiiviselle oikeudelle hakea turvapaikkaa tosin sanottiin näyttävästi hyvästit jo maaliskuussa 2016, kun EU-maat ulkoistivat Syyrian pakolaisista huolehtimisen Turkille EU:n ja Turkin pakolaissopimuksella.

Ohisalo olisi voinut sanoa suoraan, että vaikka Kreikka loukkaa vähintäänkin Euroopan turvapaikkapolitiikan henkeä, EU-mailla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin myös tällä keinolla yrittää estää se, että Kreikan rajavalvonta nyt kaatuu ja Turkista lähtisi liikkeelle satojatuhansia ihmisiä.

KREIKAN ja Turkin rajan tapahtumiin ei saa nyt tolkkua lukemalla lakia ja sopimustekstejä. EU-maat ovat tilanteessa, jossa turvapaikkalait ja -sopimukset ovat saavuttaneet poliittiset rajansa.

Tilanne Kreikassa ratkaistaan poliittisesti, ei juridisesti. Jos keskitytään vain juridiseen keskusteluun, ei nähdä, mikä iso murros koko kansainvälisessä sopimusjärjestelmässä on käynnissä.

Maria Ohisalo voi puhua kansainvälisten sopimusten noudattamisesta, mutta EU tekee nyt politiikkaa aivan toisenlaisilla motiiveilla.

EU-KOMISSION johtaja Ursula von der Leyen ei lentele helikopterilla Kreikan rajalla selvittääkseen, miten rajavalvonta toimii, vaan osoittaakseen EU:n yhtenäisyyttä.
EU lähettää nyt kahdenlaista viestiä.

Ensimmäinen on viesti niille, jotka ovat jo matkalla Kreikan rajalle. Se on: ”Älkää tulko, emme edes käsittele hakemuksianne.”

Toinen on viesti Turkin presidentille Recep Tayyip Erdoğanille. Turkki painostaa pakolaiskriisillä uhkailemalla EU:ta saadakseen sekä tukea Turkin toimille Syyriassa että lisää rahaa pakolaissopimuksen sitoumuksissa pysymiseen. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan uskottavuus lepää sen varassa, ettei se anna Turkin painostukselle periksi. Siksi Kreikan raja ei saisi nyt pettää.
Silti molemmat – Turkille maksaminen ja sen strategisten tavoitteiden tukeminen Syyriassa – ovat Euroopalla väistämättä hyvin pian edessä.

Se, miten EU-maat, Suomi niiden mukana, nyt venyttää kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, ei ollut ensimmäinen kerta. Eikä viimeinen. EU joutuu ratkomaan omaan turvallisuuteensa keskeisesti vaikuttavia valtavia monimutkaisia ongelmia sellaisten maiden kanssa, jotka eivät noudata mitään sääntöjä.

 
Turkki avasi portit myös Bulgariaan, mutta turvapaikanhakijoita ei voisi vähempää kiinnostaa
Bulgarian poliisi tunnetaan kovista otteistaan, mutta nyt hakkaa Kreikankin poliisi, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Tommi Hannula.
Bulgaria on rakentanut järeän aidan Turkin rajalle. Kuva on syyskuulta 2016.

Bulgaria on rakentanut järeän aidan Turkin rajalle. Kuva on syyskuulta 2016. Kuva: STOJAN NENOV / REUTERS

Tommi Hannula HS

Julkaistu: 2:00, Päivitetty 6:16
Kuvituskuva


KREIKAN ja Turkin välisestä maarajasta tuli polttopiste viime viikonloppuna, kun Turkki päästi Eurooppaan haluavat ihmiset kulkemaan vapaasti Kreikan puolelle rajaa. Vähemmälle huomiolle jäi, että Turkki avasi portit myös toisen EU-naapurinsa Bulgarian rajalle.

Kuluneen viikon aikana Kreikkaan on pyrkinyt useita tuhansia toiveikkaita, mutta Bulgarian rajalla on ollut rauhallista, kuten aina.

Miksi?

BULGARIA ei kuulu vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen, mutta sillä ei ole suurta merkitystä, koska Kreikkakin kuuluu vain periaatteessa.

Turvapaikanhakijoiden suuren määrän takia Kreikka on jo pitkään edellyttänyt matkustajia todistamaan henkilöytensä satamissa ja lentokentillä. Turvapaikanhakijoilla ei ole oikeutta liikkua vapaasti edes Kreikan sisällä.

Siksi sekä Bulgariasta että Kreikasta pitää ylittää Schengeniin kuulumattomien maiden rajoja päästäkseen todelliselle vapaan liikkuvuuden alueelle.

Parempia pitkään tunnettuja selittäjiä on kaksi.

Ensinnäkin Bulgaria on rakentanut rajalleen järeämmän aidan kuin Kreikka. Kun kumpikaan ei laske tulijoita sisään virallisilta rajanylityspaikoilta, EU:n sisälle on helpompi livahtaa Kreikan rajalta.

Bulgarian poliisin ja rajavalvojien on myös vuosien ajan kerrottu pahoinpitelevän ja jopa ryöstävän turvapaikanhakijoita.

KREIKAN poliisi ei hakkaa, kiittelivät maahanpyrkijät jo keväällä 2015 haastatellessani heitä Länsi-Balkanin reitin varrella, ja samaa sain kuulla viime joulukuussa Morian pakolaisleirin asukkailta Lesboksella.

Mutta nyt puheet Kreikan virkavallan pehmeistä otteista on voinut unohtaa. Rajalla on ollut yhteenottoja, ja Turkkiin palanneet ovat kertoneet tulleensa pahoinpidellyksi.

Kreikka ei ole antanut jättää turvapaikkahakemuksia kansainvälisen oikeuden edellyttämällä tavalla, mitä muiden EU-maiden johto on ymmärtänyt tilanteen poikkeuksellisuuden takia. Turkki ei nimittäin ole vain lopettanut rajavalvontaa vaan myös tuonut ihmisiä rajalle.

Mutta miksi vain Kreikan rajalle?


TURKIN ja Bulgarian suhteisiin perehtynyt toimittaja Tayfur Huseyin arvioi OBC Transeuropa -ajatushautomon artikkelissa, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan yksinkertaisesti kiusaa mieluummin Kreikkaa. Turkin ja Bulgarian välit ovat hyvät, eivätkä vähiten sen takia, että Bulgaria on auliisti luovuttanut Turkkiin tämän kansalaisia, joita syytetään osallisuudesta vuoden 2016 epäonnistuneeseen sotilasvallankaappausyritykseen.

Tiistaina Bulgarian pääministeri Boiko Borisov kävi tapaamassa Erdoğania ja palasi mukanaan rauhoittava viesti: paine pysyy pois Bulgarian rajalta.

 
Kreikan ”peliliike” rajansa sulkemiseksi voi avata koko EU:n umpisolmun, sanoo kokoomuksen Kai Mykkänen
Kokoomuksen ryhmänjohtajan mukaan turvapaikanhaun määräaikaisessa keskeyttämisessä ei ole kyse kansainvälisten sopimusten hylkäämisestä, vaan niiden tulkitsemisesta.
Pakolaiskysymykset ovat Kai Mykkäselle tuttuja, sillä hän toimi itse Juha Sipilän hallituksen sisäministerinä vuosina 2018–2019.

Pakolaiskysymykset ovat Kai Mykkäselle tuttuja, sillä hän toimi itse Juha Sipilän hallituksen sisäministerinä vuosina 2018–2019. Kuva: KIMMO RÄISÄNEN

Teemu Muhonen HS

Julkaistu: 2:00, Päivitetty 6:26

PÄIVÄLLEEN vuosi sitten Kai Mykkänen toimi viimeistä päivää Suomen sisäministerinä. Seuraavana päivänä pääministeri Juha Sipilä (kesk) kaatoi yllättäen hallituksensa, ja se jatkoi toimitusministeristönä.

Nyt kokoomus on pitkästä aikaa oppositiossa. Mykkänen johtaa puolueensa 38-henkistä eduskuntaryhmää.

”Vapauttavaa on ollut se, että tässä asemassa pystyy astetta enemmän paneutumaan asioihin. Sisäministerin tehtävä oli lähes joka viikko tulipalojen sammuttamista ja erittäin tuskallisten asioiden ratkomista.”

TUSKALLISTEN asioiden määrän on saanut huomata myös nykyinen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr). Torstain kyselytunnilla Mykkänen ja monet muut oppositiokansanedustajat tivasivat Ohisalolta Suomen kantaa Kreikan pakolaistilanteeseen.

Suomi on muiden EU-maiden kanssa ilmaissut tukevansa Kreikkaa, joka pyrkii sulkemaan rajansa Turkista Eurooppaan yrittäville pakolaisille. Suomi lähettää rajavartijoita osallistumaan Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin operaatioon Kreikan rajalle.

Kiharaiseksi tilanteen tekee Kreikan päätös, jonka mukaan maa ei ota turvapaikkahakemuksia vastaan ainakaan kuukauteen. YK:n pakolaisjärjestö pitää päätöstä kansainvälisten sopimusten vastaisena, sillä ne takaavat jokaiselle oikeuden hakea turvapaikkaa. Ohisalo ei torstain kyselytunnilla antanut opposition vaatimaa kyllä tai ei -vastausta siihen, tukeeko Suomi tätä Kreikan päätöstä.
Mykkänen haastoi sisäministeri Ohisaloa torstain kyselytunnilla.

Mykkänen haastoi sisäministeri Ohisaloa torstain kyselytunnilla. Kuva: ANTTI AIMO-KOIVISTO

LOPULTA Ohisalo sanoi toimittajille perjantaina, että Kreikka tekee väärin, kun se kieltäytyy ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia.
Mykkäsen ja kokoomuksen kanta on toinen: Kreikka toimii oikein, sillä se pyrkii vastaamaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin painostukseen. Samaa mieltä on suurin oppositiopuolue perussuomalaiset, joka kertoi perjantaina tekevänsä aiheesta välikysymyksen.

Mykkäsen mukaan Kreikan päätös turvapaikkahakemusten jäädyttämisestä voi jopa avata EU:n pakolaispolitiikan umpisolmun. Sitä hän itsekin sisäministerinä oli mukana yrittämässä avata, tuloksetta.

”Tämä Kreikan peliliike jäädyttää turvapaikkahakemukset on uusi elementti. Usein on niin, että umpisolmuista päästään eteenpäin vasta kriisin keskellä. Nyt ratkaisu voisi olla esimerkiksi se, että EU:ssa yhdessä tunnustetaan, että tällaisessa painostustilanteessa pitää voida keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanotto määräaikaisesti.”

MYKKÄSEN logiikka menee näin: jos Euroopan rajat voidaan poikkeustilanteissa tilkitä määräaikaisesti, EU:n rajavaltioiden ei tarvitsisi pelätä äkillistä kymmenientuhansien ihmisten yhtäaikaista saapumista.

Tällöin Välimeren alueen rajavaltiot voisivat helpommin hyväksyä EU:n yhteisten niin sanottujen ulkorajakeskusten pystyttämisen rajoilleen.

Ulkorajakeskuksissa käsiteltäisiin kaikkien Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden hakemukset. Hakijat pidettäisiin ulkorajakeskuksissa koko käsittelyn ajan.

Osa apua tarvitsevista siirretään sitten muihin maihin. Ne, jotka eivät oikeasti turvapaikkaa tarvitse, eivät ylipäätään Euroopan ulkorajakeskuksiin tulisi, koska he eivät halua jäädä rajavyöhykkeelle jumiin. Ulkovaltojen painostustilanteissa turvapaikanhaku voitaisiin keskeyttää kokonaan.”

MUTTA entä kansainväliset sopimukset?

Sisäministeri Ohisalo sanoi perjantaina Ylelle, ettei Suomi voisi vuoden 2015 kaltaisissa poikkeustilanteissakaan rajoittaa turvapaikanhakijoiden vastaanottamista. Ohisalon mukaan Suomi ei voi kiertää kansainvälisiä sopimuksia, vaan käsittelee kaikki turvapaikkahakemukset.

Mykkänen on eri mieltä.

Kokoomus esittää perjantaina julkistetussa turvapaikkapoliittisessa linjauksessaan, että myös Suomen valmiuslainsäädäntöön tulisi lisätä mahdollisuus rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti. Perusteena olisi kansallisen turvallisuuden vaarantuminen.
Mykkänen eduskunnan valtiosalissa.

Mykkänen eduskunnan valtiosalissa. Kuva: KIMMO RÄISÄNEN

Viime kädessä kyse on kansainvälisten sopimusten tulkinnasta, Mykkänen sanoo.

”En ole tässä heittämässä YK:n pakolaissopimusta roskiin tai leikkimässä kansainvälisen oikeuden professoria, mutta pakolaissopimuksessa ja EU:n turvapaikkalainsäädännössä on poikkeuspykäliä kansallisen turvallisuuden uhkatilanteista. Sitä tässä varmasti tullaan punnitsemaan, mihin presidentti Sauli Niinistökin viittasi, että miten halutaan tulkita.”

Mykkäsen mukaan ”hallitsematon rajan yli hakeutuminen ei kerta kaikkiaan toimi”. Jos turvapaikanhakijoita hakisi rajan yli Eurooppaan vähemmän, tänne voitaisiin Mykkäsen mielestä ottaa selvästi nykyistä enemmän kiintiöpakolaisia.

”Pakolaisia pitäisi nyt auttaa poimimalla heitä suoraan Syyrian kriisistä. Tärkeintä on auttaa Idlibissä olevia ihmisiä, jotka eivät ole edes päässeet Turkin puolelle. Sieltä pitäisi poimia hädänalaisimpia, erityisesti naisia ja lapsia, Eurooppaan turvaan.”

MYKKÄNEN tunnetaan puolueensa liberaalin laidan edustaja. Monet muiden puolueiden edustajat pohtivat taustakeskusteluissa, kiristyivätkö Mykkäsen näkemykset pakolaispolitiikasta vuosien 2018–2019 sisäministeripestin aikana.

”Se on ihan hyvä kysymys. Mutta kyllä jo tuoreena kansanedustaja vuonna 2015 tunnistin, että nykyinen turvapaikkajärjestelmä ei toimi miljoonan ihmisen siirtolaisaalloissa. Siltä osin uusi tieto ei ole muuttanut linjaa.”

 
IL kysyi, puheenjohtajat vastasivat – näin Turkin pakolaisten kanssa on toimittava: ”Kreikan toimet oikein”

Tänään klo 9:14

Puolueet ovat melko yksimielisiä, että Kreikalla on oikeus toimiinsa.

Iltalehti selvitti miten eduskuntapuolueiden puheenjohtajat suhtautuvat Kreikan ja Turkin rajalla jatkuvaan tilanteeseen, jossa pakolaiset pyrkivät Kreikkaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan, mutta Kreikka on toistaiseksi pyrkinyt laittamaan rajan tiukasti kiinni.
Samalla maa on ilmoittanut, että se ei ainakaan kuukauden aikana käsittele turvapaikkahakemuksia. YK:n pakolaisjärjestön mukaan Kreikan päätös on kansainvälisen lain vastainen.

Iltalehden kysymys puheenjohtajille kuului yksinkertaisesti:
– Mitä Turkin ja Kreikan rajalla Eurooppaan pyrkiville pakolaisille pitäisi mielestänne tehdä: päästää Eurooppaan vai pitää EU:n raja tiukasti kiinni? Ja miksi?
d84f40966fd6ff550fad4c18c077165611fab8161bc801797be4aed668a77175.jpeg
d84f40966fd6ff550fad4c18c077165611fab8161bc801797be4aed668a77175.jpeg

TOMMI PARKKONEN

Jussi Halla-aho, Perussuomalaiset
– Vuoden 2016 julkilausumalla EU ulkoisti ulkorajansa vartioinnin Turkille ja altisti itsensä (presidentti Recep Tayyip) Erdoğanin kiristykselle. Perussuomalaiset varoittivat tästä jo tuolloin, ja nyt aikapommi on realisoitunut.
– EU:n tulee ottaa vastuu omien rajojensa vartioinnista ja haitallisen maahanmuuton torjumisesta. Taakanjakojärjestelmiä ei enää pidä yrittää, koska ne eivät toimi ja ne ainoastaan houkuttelevat lisää tulijoita. Suomen ja muun EU:n tulee auttaa Kreikkaa Turkin-vastaisen rajan sulkemisessa.

725c63c060ce327c63f11e685775cea752461f18417bd5cfdbdd3029a7d2ffe4.jpeg
725c63c060ce327c63f11e685775cea752461f18417bd5cfdbdd3029a7d2ffe4.jpeg

TOMMI PARKKONEN

Petteri Orpo, Kokoomus
– Hallitsematonta maahanmuuttoa ei voida päästää tapahtumaan. Turkin kanssa solmittu sopimus on saatava nopeasti voimaan. Kreikan toimet ovat oikein, vaikka eivät mukavia olekaan. Pakolaisten pääsy Kreikkaan olisi maalle katastrofi, sillä (Pohjois-)Makedonian raja on kiinni.
– EU:n näytöt eivät ole suuria, mutta EU:n pitäisi olla tosissaan mukana ratkomassa tilannetta, eikä olla sivustaseuraajana ja tekemässä jälkihoitoa. Ihmisiä pitää auttaa leireillä ja puuttua ongelmien juurisyihin.

LUE MYÖS
Ohisalo selvensi Suomen kantaa: Suomi tukee Kreikkaa, mutta ei hyväksy sen toimintaa

fc90a254c141c3e0ccb96c143618f93ff9ffb7f2c15d0ef9bb2a8506e981463b.jpeg
fc90a254c141c3e0ccb96c143618f93ff9ffb7f2c15d0ef9bb2a8506e981463b.jpeg

TOMMI PARKKONEN

Antti Rinne, SDP
– Turkin toiminnassa on kyse hybridivaikuttamisesta, jolla tavoitellaan EU:n suuntaan poliittista painetta vaikuttaa Syyrian kriisin osalta suhteessa Venäjään. Tämän hybridivaikuttamisen tekee erittäin epämiellyttäväksi ja epäinhimilliseksi se, että välineenä ovat ihmiset, jotka suurelta osin ovat Turkkiin tulleet pakoon hengen vaaraa. Turkki on kaikista ongelmistaan huolimatta turvallinen maa. Nämä nyt liikkeelle laitetut ihmiset ovat oleskelleet siellä jo pitkään.
– Kreikalla, kuten kaikilla maailman mailla, on lähtökohtaisesti velvollisuus huolehtia oman maansa kansalaisten turvallisuudesta. Tämä velvollisuus kulkee rinnalla, kun arvioidaan pakolaissopimusten toteuttamista. Turkki on pakottanut liikkeelle - tavoitteena vaikuttaa Eurooppaan - tuhansia Turkissa turvassa olevia ihmisiä. Tässä tilanteessa Kreikalla - kuten millä muulla tahansa maalla maailmassa - on oikeus sulkea rajansa ja estää rajan ylittäminen. Jos joku tästä huolimatta Turkin puolelta rajan ylittää ja hakee turvapaikkaa, tällaisen ihmisen asia pitää tutkia.
– EU:n on tuettava Kreikkaa ja annettava mm. apua sen rajavalvonnalle.

b47f7e82fc9f8c6ad1b9779f6e9567647a61ea7e565bfa426503398d3af2a341.jpg
b47f7e82fc9f8c6ad1b9779f6e9567647a61ea7e565bfa426503398d3af2a341.jpg

TOMMI PARKKONEN

Maria Ohisalo, Vihreät
– Kreikan ja Turkin rajalla tilanne on hyvin poikkeuksellinen. EU:ssa meidän on autettava jäsenvaltioita, jotka joutuvat vaikeaan tilanteeseen. EU:n ulkorajoja on suojeltava kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittaen.

– Suomi tukee vaikeassa tilanteessa Kreikkaa muun muassa aiemmin tehdyllä päätöksellä siirtää 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa, osallistumalla Frontexin kautta rajavalvontaan ja toimittamalla pelastuspalvelumekanismin kautta esimerkiksi telttoja.

LUE MYÖS
Kreikan pakolaistilanne kuumensi tunteita eduskunnassa: ”Ministeri Ohisalo, voisitteko lopettaa venkoilun ja vastata kysymykseen”

– On tärkeää, että Suomi edistää omalta osaltaan pysyvämmän ratkaisun löytymistä muuttoliikekysymyksiin EU:n tasolla.”

4fe978c0fdfc9c5bbf665536e5a93008e8b05594c2778ba26a55ab87d78fed2f.jpeg
4fe978c0fdfc9c5bbf665536e5a93008e8b05594c2778ba26a55ab87d78fed2f.jpeg

TOMMI PARKKONEN

Katri Kulmuni, Keskusta
– EU:n ulkorajojen on pidettävä. Kreikalle ja myös Bulgarialle on taattava riittävät resurssit EU:n ulkorajojen suojaamiseksi, ja (Euroopan raja- ja merivartiovirasto) Frontexin työtä on tuettava.
– Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet. Viime kädessä tämä siirtolaiskriisi ei kuitenkaan ratkea Euroopan alueella tehtävillä toimilla. Huomio on kiinnitettävä muuttoliikkeen lähtömaiden oloihin, konfliktien ja muuttoliikkeen muiden juurisyiden pariin.

LUE MYÖS
Rajavartiolaitos lähettää Kreikan rajaoperaatioon nelihenkisen ryhmän – mitä jos tuleekin tiukka paikka?

– Turvapaikanhakuprosessiin tarvitaan EU:n ulkopuolelle perustettavia järjestelykeskuksia, joissa hakemukset voidaan käsitellä hallitusti ja oikeudenmukaisesti.


Li Andersson, Vasemmistoliitto
– Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta vastaus on varsin selvä: jätetyt turvapaikkahakemukset on otettava vastaan ja ne on käsiteltävä asianmukaisesti. EU:n on kyettävä yhteistyöhön tässä vaikeassa tilanteessa, jotta Etelä-Euroopan maita ei jätetä siirtolaistilanteen kanssa yksin.
– Suomella on pitkä EU:n ulkoraja ja on myös meidän etumme, että yhteistyö siirtolaisasioissa saadaan toimimaan.


Sari Essayah, Kristillisdemokraatit
– Kreikan rajassa on kysymys suvereenista valtion rajasta, joka sattuu olemaan myös EU-alueen raja, ja Kreikka päättää omasta rajastaan ja toiminnastaan siellä. Kreikka vetoaa EU:n ja Turkin väliseen sopimukseen ja sen noudattamiseen, jonka takia he eivät tällä hetkellä ota vastaan turvapaikkahakemuksia.

LUE MYÖS
Ulkoministeri Haavisto kommentoi Kreikan ja Turkin kireitä välejä IL:lle: ”Ilmassa on informaatiosodan elementtejä”

– Jos Kreikka sen sijaan päättää ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia, silloin EU:ssa on voimassa ns. Dublin-sopimus eli turvapaikkahakemukset tulee tutkia ensimmäisessä maassa, jonne turvapaikanhakija saapuu. Kysymyksessä oleva vaihtoehto ”päästää Eurooppaan” tarkoittaisi sitä, että Kreikka rikkoo sopimuksia. Vaihtoehtona se ei siis käy, koska se on sama kuin tukisi kansainvälisten sopimusten ja lakien rikkomista.



Anna-Maja Henriksson, RKP
– Muuttoliikepaineen kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita kuten Kreikkaa on tuettava tehokkaasti yhteisin eurooppalaisin toimin. Suomi on jo aiemmin sitoutunut vastaanottamaan Välimereltä 175 turvapaikanhakijaa, ensisijaisesti lapsia. Suomi on saanut tästä kansainvälisesti kiitosta.
– EU:n ulkorajojen suojelu on tärkeää. Niin ikään Suomelle on tärkeää, että kunnioitetaan kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa. Turkilta tulee edelleen edellyttää EU:n ja Turkin vuoden 2016 muuttoliikejulkilausuman asianmukaista toimeenpanoa. Muuttoliikekysymyksiin tarvitaan kokonaisvaltaista eurooppalaista lähestymistapaa.

 
Turkki avasi portit myös Bulgariaan, mutta turvapaikanhakijoita ei voisi vähempää kiinnostaa
Bulgarian poliisi tunnetaan kovista otteistaan, mutta nyt hakkaa Kreikankin poliisi, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Tommi Hannula.
Bulgaria on rakentanut järeän aidan Turkin rajalle. Kuva on syyskuulta 2016.

Bulgaria on rakentanut järeän aidan Turkin rajalle. Kuva on syyskuulta 2016. Kuva: STOJAN NENOV / REUTERS

Tommi Hannula HS

Julkaistu: 2:00, Päivitetty 6:16
Kuvituskuva


KREIKAN ja Turkin välisestä maarajasta tuli polttopiste viime viikonloppuna, kun Turkki päästi Eurooppaan haluavat ihmiset kulkemaan vapaasti Kreikan puolelle rajaa. Vähemmälle huomiolle jäi, että Turkki avasi portit myös toisen EU-naapurinsa Bulgarian rajalle.

Kuluneen viikon aikana Kreikkaan on pyrkinyt useita tuhansia toiveikkaita, mutta Bulgarian rajalla on ollut rauhallista, kuten aina.

Miksi?

BULGARIA ei kuulu vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen, mutta sillä ei ole suurta merkitystä, koska Kreikkakin kuuluu vain periaatteessa.

Turvapaikanhakijoiden suuren määrän takia Kreikka on jo pitkään edellyttänyt matkustajia todistamaan henkilöytensä satamissa ja lentokentillä. Turvapaikanhakijoilla ei ole oikeutta liikkua vapaasti edes Kreikan sisällä.

Siksi sekä Bulgariasta että Kreikasta pitää ylittää Schengeniin kuulumattomien maiden rajoja päästäkseen todelliselle vapaan liikkuvuuden alueelle.

Parempia pitkään tunnettuja selittäjiä on kaksi.

Ensinnäkin Bulgaria on rakentanut rajalleen järeämmän aidan kuin Kreikka. Kun kumpikaan ei laske tulijoita sisään virallisilta rajanylityspaikoilta, EU:n sisälle on helpompi livahtaa Kreikan rajalta.

Bulgarian poliisin ja rajavalvojien on myös vuosien ajan kerrottu pahoinpitelevän ja jopa ryöstävän turvapaikanhakijoita.

KREIKAN poliisi ei hakkaa, kiittelivät maahanpyrkijät jo keväällä 2015 haastatellessani heitä Länsi-Balkanin reitin varrella, ja samaa sain kuulla viime joulukuussa Morian pakolaisleirin asukkailta Lesboksella.

Mutta nyt puheet Kreikan virkavallan pehmeistä otteista on voinut unohtaa. Rajalla on ollut yhteenottoja, ja Turkkiin palanneet ovat kertoneet tulleensa pahoinpidellyksi.

Kreikka ei ole antanut jättää turvapaikkahakemuksia kansainvälisen oikeuden edellyttämällä tavalla, mitä muiden EU-maiden johto on ymmärtänyt tilanteen poikkeuksellisuuden takia. Turkki ei nimittäin ole vain lopettanut rajavalvontaa vaan myös tuonut ihmisiä rajalle.

Mutta miksi vain Kreikan rajalle?


TURKIN ja Bulgarian suhteisiin perehtynyt toimittaja Tayfur Huseyin arvioi OBC Transeuropa -ajatushautomon artikkelissa, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan yksinkertaisesti kiusaa mieluummin Kreikkaa. Turkin ja Bulgarian välit ovat hyvät, eivätkä vähiten sen takia, että Bulgaria on auliisti luovuttanut Turkkiin tämän kansalaisia, joita syytetään osallisuudesta vuoden 2016 epäonnistuneeseen sotilasvallankaappausyritykseen.

Tiistaina Bulgarian pääministeri Boiko Borisov kävi tapaamassa Erdoğania ja palasi mukanaan rauhoittava viesti: paine pysyy pois Bulgarian rajalta.

Nyt Hilti lainaan jostakin ja piikkaamaan rasti tiiliseinään. HS tunnustaa tosiasioita.

Edellisen kriisin aikaan meille tuli vielä hesari, ja monet aamut käynnistyivät adrenaliinipurskeella kun sitä luki. Kai palautteeni oli jyrkkyydestään huolimatta asiallista, kun useimmat toimittajat vastasivat sähköposteihini ja muutaman kanssa käytiin jokusen viestin dialogikin.

Toivotaan, että tämä pakolaisten saapumiserä käsitellään tuolla, ja Suomi herää pohtimaan, mikä puolue tekee mitäkin. Marinin ulostustaloa odotellessa
 
Back
Top