Ulkomaat|HS-analyysi
Kreikka uhkaa heikentää pakolaisten asemaa monella tavalla: Tiukka retoriikka on tuttua nykyhallitukselle, mutta niin on myös sen aikeiden epäselvyys
Konservatiivit palasivat valtaan Kreikassa viime kesänä luvattuaan kovempaa maahantulopolitiikkaa kauan ennen Turkin aiheuttamaa kriisiä, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Tommi Hannula.
Kreikan sotilaat partioivat sunnuntaina juna-asemalla lähellä Kastaniesissa lähellä Turkin rajaa ja virallista rajanylityspaikkaa. Kuva: FLORION GOGA / REUTERS
Tommi Hannula HS
Julkaistu: 2:00
KREIKKA sanoo heikentävänsä monin tavoin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten asemaa, jotta maahan haluavien ihmisten määrä Turkin rajalla vähenisi.
Kreikkaan on pyrkinyt jopa kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita vain runsaassa viikossa Turkin ilmoitettua, että se päästää halukkaat vapaasti Kreikan ja Bulgarian rajoille, vaikka heillä ei olisi asianmukaisia matkustusasiakirjoja.
Vastauksena tähän Kreikka julisti toissa sunnuntaina 1. maaliskuuta, että se ei ota kuukauteen vastaan uusia turvapaikkahakemuksia vaan käännyttää kaikki luvattomat tulijat rajalta takaisin Turkkiin.
TÄMÄ rikkoo kansainvälisiä sopimuksia,
eikä Kreikan julistama poikkeustila muuta asiaa, huomauttivat YK:n pakolaisjärjestö
UNHCR ja kansainvälisen oikeuden
asiantuntijat.
Sen sijaan monen EU-maan hallitus,
myös Suomen, on tarjonnut ymmärrystä Kreikan linjanvedolle tilanteen poikkeuksellisuuden takia. Turkki ei nimittäin ainoastaan lopettanut rajavalvontaa vaan on myös kyydinnyt ihmisiä rajalle ja jopa
pakottanut näitä yrittämään rajan yli.
Lue myös:
Kolumni: Turkki avasi portit myös Bulgariaan, mutta turvapaikanhakijoita ei voisi vähempää kiinnostaa
Euroopan unioni hankaloitti turvapaikan hakemista Kreikasta jo keväällä 2016 solmimallaan pakolaissopimuksella Turkin kanssa.
EU maksoi Turkille miljardeja euroja pakolaisten auttamiseen Turkin sisällä
ja lupasi jouduttaa turkkilaisten viisumivapautta vapaan liikkuvuuden Schengen-alueelle. Vastineeksi Turkki lupasi sitoutui tekemään parhaansa estääkseen maahanpyrkijöiden pääsyn EU-naapurimaidensa Kreikan ja Bulgarian rajoille. Se vähensi tulijoiden määrää välittömästi ja moneksi vuodeksi.
Tästä sopimuksesta Turkki on nyt käytännössä irtautunut.
Ihmisiä kulki Turkissa maanantaina kohti Pazarkulen-rajanylityspaikkaa, jonka toisella puolella on Kreikan Kastanies. Kuva: MURAD SEZER / REUTERS
KREIKAN maahanmuuttoministeri
Nótis Mitarákis sanoi viikonloppuna, että maaliskuun aikana luvattomasti maahan päässeet viedään suljettuun keskukseen Serresin kaupunkiin Pohjois-Kreikassa ja palautetaan ennen pitkää lähtömaihinsa.
Kansainvälisten sopimusten mukaan turvapaikanhakijoita ei voi palauttaa maihin, joissa he ovat vaarassa joutua vainon kohteeksi. Tämä koskee myös palauttamista sota-alueelle.
On vaikea ajatella, että Kreikka voisi luopua tästä harkinnasta sillä perusteella, että se on päättänyt olla kohtelematta näitä ihmisiä turvapaikanhakijoina.
”Valtion alueelle epävirallista reittiä tulevia ihmisiä ei pitäisi myöskään rangaista, jos he ilmoittautuvat viipymättä viranomaisille hakeakseen turvapaikkaa”, UNHCR kommentoi Kreikan toimia.
Kreikan rajavartijat ja rajalle tuodut mellakkapoliisit ovat käännyttäneet maahanpyrkijöitä kovin ottein. Turkin puolelle on palannut ihmisiä loukkaantuneina.
Lue myös:
Siirtolaisia auttava silminnäkijä HS:lle Turkissa: ”Melkein kaikki palaavat Kreikan rajalta loukkaantuneina” – Siirtolaiset kertovat väkivallasta ja nöyryytyksistä
Kreikan rajavartiosto on myös pyrkinyt palauttamaan veneellä saapuvia maahanpyrkijöitä Turkin puolelle merirajaa. Viime viikolla Tanskan partiovene EU:n rajavalvontaviraston Frontexin operaatiossa
kieltäytyi Kreikan rajavartioston käskystä palauttaa vedestä pelastetut ihmiset takaisin merelle, koska tanskalaiset arvioivat näiden joutuvan hengenvaaraan.
Perjantaina Turkin presidentti
Recep Tayyip Erdoğan pyysi rannikkovartiostoa estämään luvattomat merenylitykset Kreikan saarille, jotta ihmiset eivät saattaisi itseään hengenvaaraan.
Viime viikonloppuna Kreikan hallitus julkaisi videon, jolla ilmeisesti Turkin turvallisuusjoukkojen ajoneuvo auttaa vetämään Kreikan raja-aitaa kumoon. Kreikka on syyttänyt Turkkia myös voimaleikkurien jakamisesta maahanpyrkijöille.
Rajavalvontaa tai rajaesteitä kukin maa voi lujittaa vapaasti harkintansa mukaan. Sunnuntaina Kreikka kertoi vankistavansa nykyistä aitaa Évrosjokea myötäilevällä Turkin-vastaisella rajalla ja rakentavansa kolme täysin uutta osuutta.
Viime viikon maanantaina Kreikka pyysi Frontexilta nopean rajaintervention käynnistämistä Kreikan ja Turkin maarajalla, johon osallistuu myös suomalaisia rajavartijoita. Frontexin operaatiossa Kreikassa on jo ennestään suomalainen partiovene.
MAAHANMUUTTOMINISTERI Mitarákis kertoi lauantaina, että
Kreikka aikoo lopettaa pakolaisaseman saaneiden ihmisten majoittamisen ja rahallisen tuen maksamisen heille kuukauden kuluttua myönteisestä suojelupäätöksestä. Aiemmin tuen jatkumiselle ei ollut määritelty yksiselitteistä takarajaa.
Mitarákis perusteli, että tarkoitus on saada pakolaiset töihin. Pakolaisasema takaa oikeuden työntekoon.
”Jokainen, joka saa turvapaikan, on sen jälkeen vastuussa itsestään”, hän
sanoi CNN Greece -uutiskanavan mukaan.
Majoituksen ja raha-avun lopettaminen ei tuo Kreikalle suoria säästöjä, sillä näitä tukia pakolaisille ja turvapaikanhakijoille tarjoava
Estia-ohjelma on EU:n rahoittama ja UNHCR:n sekä kansalaisjärjestöjen pyörittämä. Alkuvuodesta ohjelma tarjosi majoituksen yli 20 000 ihmiselle ja raha-apua noin 94 000 ihmiselle. Ohjelman tarkoitus on saada ihmiset pois pakolaisleireiltä ja mukaan yhteiskuntaan.
Maksukortille kerran kuussa ladattavan tuen määrä riippuu saajan olosuhteista. Perheetön, jolle tarjotaan majapaikassaan ilmaiset ateriat, saa 90 euroa. Vähintään seitsenhenkinen perhe, jolle ei tarjota aterioita, saa 550 euroa.
Kreikka ei ole tähänkään asti maksanut erillistä pakolaistukea. Pakolaisilla pitäisi olla Kreikan kansalaisia vastaavat edellytykset saada sosiaalitukia, mutta vaadittavien todistusten ja muiden asiakirjojen takia pakolaisten on
käytännössä muita vaikeampi hakea esimerkiksi toimeentulotukea.
Mitarákis sanoi, että hallitus yrittää taata suojelupäätöksen turvapaikanhakijoille 2–3 kuukaudessa. Siinä on voinut kestää toista vuotta.
MITARÁKISIN mukaan Kreikka aikoo siirtää maaliskuun aikana 2 000 turvapaikanhakijaa ja pakolaista Egeanmeren saarilta kahteen rakennettavaan suljettuun keskukseen Manner-Kreikkaan. Tämä on suhteellisen pieni määrä, sillä Turkin rannikon tuntumassa sijaitsevien Lesboksen, Hioksen ja Samoksen avoimilla leireillä asuu noin 30 000 ihmistä, vaikka ne on mitoitettu yhteensä noin 4 000:lle.
Avoleireilläkään asuvilla turvapaikanhakijoilla ei ole oikeutta liikkua vapaasti edes Kreikan sisällä. Kreikka kuuluu vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen, mutta turvapaikanhakijoiden suuren määrän takia se on jo pitkään edellyttänyt matkustajia todistamaan henkilöytensä satamissa ja lentokentillä, oli matkustajan määränpää kotimaassa tai ulkomailla.
Pääministeri
Kyriákos Mitsotákisin hallitus ilmoitti jo marraskuussa
sulkevansa pahamaineiset saarileirit ja siirtävänsä niiden asukkaat Manner-Kreikkaan
suljettuihin laitoksiin, käytännössä vankiloihin.
Lue myös:
HS Kreikassa: Euroopan suurin pakolaisleiri on kurjempi kuin koskaan, ja nyt Kreikka haluaa vangita sen asukkaat
Oppositio ja monet asiantuntijat arvostelivat suunnitelmaa epäinhimilliseksi ja epärealistiseksi, eikä se ole muutamassa kuukaudessa juuri edistynyt.
Suljettujen laitosten tiedetään lisäävän mielenterveyden ongelmia ja väkivaltaa. Niiden perustaminen olisi myös todella kallista.
Kreikan pääministeri Kyriákos Mitsotákis ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitivät yhteistä lehdistötilaisuutta Kastaniesin kylässä Turkin rajan lähellä viime viikon tiistaina. Kuva: ALEXANDROS AVRAMIDIS / REUTERS
MITSOTÁKISIN konservatiivipuolue Uusi demokratia palasi valtaan viime heinäkuun vaaleissa lupaamalla kovempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Nykyhallitus
kiristi lainsäädäntöä jo syksyllä niin, että turvapaikanhakijoita voi pitää vangittuna entistä pidempiä aikoja, turvapaikkahakemuksia voi hylätä aiempaa helpommin muotoseikkojen nojalla ja päätöksistä valittaminen on entistä vaikeampaa. Hallituksen mukaan tarkoitus on nopeuttaa päätösten käsittelyä ja kielteisen päätöksen saaneiden palauttamista kotimaihinsa.
Syksyn aikana poliisi hääti turvapaikanhakijat lähes kaikista asuntoloista, joita
anarkistit ja opiskelijat ovat pyörittäneet vallatuissa taloissa. Suuri osa niistä oli Ateenassa. Osa häädetyistä on päätynyt asumaan kadulla.
Lue myös:
HS Kreikassa: Poliisi hääti raskaana olevan 18-vuotiaan Naomien ja yli sata muuta turvapaikanhakijaa vallatusta talosta, sitten hänet jätettiin kadulle Ateenan laidalle
Kreikkalaisten suhtautuminen pakolaisia ja siirtolaisia kohtaan on kiristynyt jo pidemmän aikaa, koska Kreikassa turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt suurena, vaikka muissa EU-maissa tulijoita on todella vähän verrattuna vilkkaimpiin vuosiin 2015 ja 2016.
Kreikan saaret ovat jälleen vilkkain kynnys Eurooppaan, vaikka välillä ihmisiä saapui eniten Italiaan, välillä Espanjaan.
Turkin aiheuttama uusi kriisi on näkynyt muun muassa turvapaikanhakijakeskusten polttamisena sekä maahanpyrkijöitä auttavien aktivistien sekä tilanteesta raportoivien toimittajien
pahoinpitelynä.
Edellisen pääministerin
Aléxis Tsíprasin vasemmistopopulistinen Syriza-puolue moitti viikonloppuna pääministeri Mitsotákisia ja maahanmuuttoministeri Mitarákisia äärioikeistoon vetoavasta populismista.
Konservatiivit palasivat valtaan Kreikassa viime kesänä luvattuaan kovempaa maahantulopolitiikkaa kauan ennen Turkin aiheuttamaa kriisiä, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Tommi Hannula.
www.hs.fi
www.verkkouutiset.fi
, lähde ruotsin teksti tv
www.iltalehti.fi
www.is.fi
demokraatti.fi
