Ministeriöiden arvio: Kuntiin muuttaa yli 10 000 maahanmuuttajaa ensi vuonna
Kuntien on syytä alkaa varautua maahanmuuttajien vastaanottoon. Oleskeluluvan saaneille on järjestettävä opetusta, majoitusta sekä sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja. Valtio tukee kuntia kustannuksissa ja myös bonusrahaa on tarjolla nopeimmille kunnille.
Maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen arkeen on myös kuntien haaste. Kuva: Juha-Pekka Inkinen / Yle
Ensi vuonna kuntiin muuttaa vähintään 10 000 maahanmuuttajaa. Luku on moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Kunnissa on jo syytä varautua maahanmuuttajien vastaanottoon, todetaan TEM:n, sisäministeriön ja Kuntaliiton tiedotteessa.
Kasvava liikkuvuus konfliktialueilla sekä Euroopassa heijastuu myös Suomeen. Tämän hetken ennusteen mukaan Suomeen saapuu noin 25 000–30 000 turvapaikanhakijaa tänä vuonna. Lukuisat konfliktit ovat ajaneet ennennäkemättömän määrän ihmisiä hakemaan turvaa kotiseutunsa ulkopuolelta. Moni hakijoista saa todennäköisesti oleskeluluvan Suomeen.
Turvapaikanhakijoiden lisäksi kuntapaikkaa tarvitsevat kiintiöpakolaiset, joita saapuu noin 800 henkilöä vuodessa.
Kuntien varauduttava järjestämään palveluja
Hakemuksensa käsittelyä odottavat hakijat saavat vastaanottopalveluita, joihin kuuluvat muun muassa majoitus sekä välttämättömät sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut. Valtio korvaa vastaanotosta aiheutuvat kustannukset.
Kuntien tulee lisäksi varautua järjestämään turvapaikanhakijalapsille esi- ja perusopetusta. Valtio maksaa opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen, jos esi- ja perusopetusta saavalla oppivelvollisella ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa.
Vastaanottokeskusten arvioidaan tuovan kuntiin työpaikkoja. Ne työllistävät oman henkilökuntansa lisäksi esimerkiksi kuljetus-, kiinteistö- ja ruokapalveluita. Vastaanottokeskus vireyttää paikkakunnan talouselämää, koska monet arjen hankinnat tehdään sieltä.
Oleskeluluvan saaneet, kuntaan muuttavat henkilöt ovat kunnan asukkaita ja käyttävät kunnallisia peruspalveluita. Etenkin asuntojen järjestäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut korostuvat kuntaan muuton alkuvaiheessa.
Oleskeluluvan saamisen jälkeen käynnistyvät kotoutumista tukevat palvelut. Lapset ja nuoret jatkavat koulunkäyntiään. Aikuisille maahanmuuttajille laaditaan TE-toimistossa tai kunnassa kotoutumissuunnitelma, johon kuuluvat kielikoulutus ja työllistymistä edistävät toimenpiteet.
Valtiolta tukea kunnille
Suojelua saavien kuntiin ohjaamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä ELY-keskusten kanssa. Tavoitteena on, että kuntiin muutto perustuu vapaaehtoisiin kuntien kanssa etukäteen tehtäviin vastaanottosopimuksiin. Tällä hetkellä ELY-keskukset ovat vuosittain tehneet sopimuksen noin 1 300 kuntapaikasta. Kuntapaikkojen tarve tulee moninkertaistumaan aiemmasta.
Valtio tukee vastaanottosopimuksen tehneitä kuntia taloudellisesti pakolaisten vastaanotossa. Sopimuksen solmiminen on kunnalle vapaaehtoista, mutta se on edellytys korvauksien saamiseen valtion varoista.
Valtion varoista kunnalle maksetaan laskennallista korvausta 3 – 4 vuoden ajan 6 845 euroa/vuosi alle 7-vuotiaista ja 2 300 euroa/vuosi 7-vuotiaista ja tätä vanhemmista. Lisäksi korvataan todellisten kulujen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia, tulkkaus- ja käännöspalveluja sekä toimeentulotukikustannuksia.
Lakisääteisten kuntakorvausten lisäksi vuoden 2015 aikana kuntapaikan saaneista maksetaan erilliskorvausta 1 428 euroa alle 7-vuotiaista ja 700 euroa tätä vanhemmista.
Edellisten lisäksi maksetaan myös 20 000 euron bonusraha kunnille, jotka tekevät sopimuksen vähintään 20 hengen suuruisen ryhmän vastaanotosta ensimmäistä kertaa tai neljän vuoden tauon jälkeen. Bonusrahaa on varattu 15 kunnalle.
Valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan maahanmuuttajat korotettuina kertoimina kuntien valtionosuuksia määritettäessä.
Kuntien on hyvä varautua myös siihen, että kotouttamistyöhön voidaan tarvita myös muuta kunnan rahoitusta.