Jaahans...millainen muuttoliike alkaa pääkaupunkiseudulta muuhun suomeen..?
Turvapaikanhakijat: Iso Suomen sisäinen muuttoliike tulossa?
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/122608-turvapaikanhakijat-iso-suomen-sisainen-muuttoliike-tulossa
Suuri osa maakuntien vastaanottokeskuksiin turvapaikanhakuprosessin ajaksi sijoitetuista hakijoista etsiytyy pääkaupunkiseudulle oleskeluluvan saatuaan, "jos vanhat merkit pitävät paikkansa", sanoo Uudenmaan ELY-keskuksen asiantuntija. Arkistokuva Evitskogin keskuksen liepeiltä Kirkkonummelta.
Noin puolet Suomen maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla, ja alueelle tulee monien arvioiden mukaan pyrkimään myös valtaosa Suomesta oleskeluvan saavista turvapaikanhakijoista.
Esimerkiksi eräs maahanmuuttosektorin kenttätyöntekijä sanoo pitävänsä selvänä, että oleskeluluvan saavien hakijoiden suuri enemmistö pyrkii pk-seudulle lähtiessään vastaanottokeskuksista. Samoin asuntoluotottaja Hypo
varoitteli viikonloppunapääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden ylikuumentumisesta, mikäli asuntotuotantoa ei kiihdytetä pikaisesti.
– Kokemuksesta tiedetään suurimman osan [turvapaikanhakijoista] hakeutuvan lopulta kasvukeskuksiin, etenkin pääkaupunkiseudulle, tiivisti pääekonomisti Juhana Brotherus.
Onko syytä olettaa mitään muuta, Uudenmaan Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonautio?
– Jos entiset merkit pitävät paikkansa, niin kyllähän näin helposti käy, että ihmiset pääosin tulevat pääkaupunkiseudulle. Nyt yritetään miettiä, miten siihen voisi vaikuttaa, että tulijat jakautuisivat ainakin [muihinkin] isompiin kaupunkeihin, Suokonautio sanoo Uudelle Suomelle.
– Pääkaupunkiseudun asuntotilanne ei kestä sitä, että niinkin iso osuus siitä ryhmästä [kuin yleensä maahanmuuttajista] tulisi pääkaupunkiseudulle.
Suokonaution mukaan noin 48 prosenttia Suomen vieraskielisestä väestöstä asui Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vuoden 2015 alussa. Sen sijaan esimerkiksi pakolaiset ovat jakautuneet hivenen tasaisemmin eri puolille maata, hän sanoo, koska osa on jäänyt sijoituspaikkakunnilleen.
Nyt kehittyvästä tilanteesta ja siitä, miten oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat lopulta käyttäytyvät, on toistaiseksi vaikea sanoa ”mitään kovin viisasta”, Suokonautio toteaa. Hän laskeskelee summittaisesti, miten tulijat voisivat jakautua, jos arvio tämän vuoden 50 000 tulijasta toteutuu.
– Jos ajatellaan, että tästä noin puolet [25 000] saa oleskeluluvan, ja siitä noin 80 prosenttia on työikäisiä [20 000]. Kun puolet Suomen maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla, niin yksi arvio voisi olla, että puolet siitä määrästä tulisi pk-seudulle, Suokonautio laskeskelee päätyen summittaisesti noin 10 000 henkeen.
– Mutta tämä on vain arvio, ei kukaan tiedä.
Kiirettä tulee joka tapauksessa pitämään niin asuntotuotannon kuin kotouttamis- ja työllisyystoimienkin suhteen, Suokonautio pohtii. Etenkin Uudenmaan TE-toimisto, joka ohjaa tulijoita koulutuksiin ja tukee työllistymistä, sekä pk-seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat tarvitsemaan lisäresursseja.
Suokonaution mukaan turvapaikanhakijoille pitäisi iskostaa vastaanottokeskuksissa tietoa myös pääkaupunkiseudun ongelmista.
– Että asuminen ja eläminen on pääkaupunkiseudulla kalliimpaa kuin muualla Suomessa ja että asuntoja on huonommin saatavissa, Suokonautio pohtii.
– Tietysti sitten pääkaupunkiseudulle vetää se, että täällä on ollut työtä saatavissa.
Pitäisikö töitä sitten kehittää maakuntien vastaanottokeskuspaikkakunnille ihan kehittelemällä, keinotekoisestikin? Suokonautio vierastaa ajatusta, mutta pitää toki työllistymistä kotoutumisen kannalta keskeisenä asiana.
– Luulen, että työllistymisen kynnyksen madaltaminen olisi pitkällä tähtäimellä meidän kaikkien etujen mukaista. Mutta työttömyysaste on korkealla muutenkin, joten hyvä kysymys on, että mitä töitä ne sitten ovat? hän kysyy.
Hän toivoo, että tulijoita onnistutaan ohjaamaan aloille, joilla on työvoimapulaa ja tehtäviin, joihin heillä on osaamista jo valmiina.
Nykyisten säännösten mukaan turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä Suomessa ilman oleskelulupaa vasta, kun turvapaikkahakemuksen tekemisestä on kulunut kolme kuukautta ja turvapaikanhakijalla on voimassaoleva rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Muuten aika on kuusi kuukautta. Muun muassa kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.)
on vaatinut pikaista muutosta tähän.
Tulisiko tähän työkarenssiin puuttua?
– Ilmeisesti menossa on ajatuksia, että sitä aikaa lyhennettäisiin, että pääsisi nopeammin töihin. Kyllä minä olen sitä mieltä, että se voisi olla hyvä. Ja jos jo vastaanottokeskusaikana voisi aloittaa töiden tekemisen ja etenkin suomen kielen opinnot, se nopeuttaisi prosessia, jos oleskelulupa tulee. Se on tärkeä asia, että on järkevää tekemistä, sanoo Suokonautio.
