http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/onko-hyvinvointivaltion-taru-lopussa-1.130134
Onko hyvinvointivaltion taru lopussa?
MIELIPITEET
7.10.2015, 00:00
Kuulostaa
pahalta,
mutta meidän
on pakko olla
jossain vaiheessa inhorealisteja
ja löytää ratkaisu ongelmiin.
Milton Friedmanin aikanaan totesi, että hyvinvointivaltio ja vapaa liikkuvuus (siirtolaisuus) eivät ole yhteen sovitettavissa. Toteamus on varmaankin mitä ajankohtaisin nyt, kun maahantulijoiden lukumäärä pyörii päivittäin useissa sadoissa.
Ajankohtainen se on senkin vuoksi, että Suomessa hyvinvointivaltio on viety ehkä kaikkein pisimmälle koko maailmassa; julkiset menot ovat lähes 60 prosenttia suhteessa kokonaistuotannon arvoon. Toisaalta julkisen sektorin alijäämät ovat huolestuttavan suuria, saattaen kuntien ja valtion osalta nousta kahdeksaan miljardiin ensi vuonna. Jo nyt hyvinvointivaltion toiminta perustuu suurelta osin velkarahaan.
Julkiset menot ovat Suomessa nyt hieman runsaat 20 000 euroa henkeä kohden. Kysymys kuluu, voidaanko tästä tasosta pitää kiinni, jos maahan muuttaa satoja tuhansia siirtolaisia, osin juuri hyvinvointivaltion vuoksi.
Jos jatkossa kaikki pääsevät osallisiksi samoista etuuksista, ollaan tekemisissä jopa kymmenen miljardin suuruisen menolisäyksen kanssa. Luvut kuulostavat uhkaavan huonoilta tilanteessa, jossa julkisella taloudella menee muutoinkin huonosti.
Voimme toki sivuuttaa ongelmat toteamalla, että ajan mittaan maahanmuuttajat työllistyvät ja tuottavat verotuloja julkiselle vallalle ja siten neutraloivat kasvaneet kustannuspaineet. Mutta juuri tässä suhteessa olemme hankaluuksissa.
Työllistymisestä ei ole paljon apua, jos maahanmuuttajat vain syrjäyttävät kantaväestöä työntekijöinä, mitä ainakin muualla Euroopassa on tapahtunut. Eli työllistymisen pitäisi merkitä aidosti uusien työpaikkojen syntyä. Mutta miten vaikeaa onkaan uusien aidosti kannattavien työpaikkojen synnyttäminen. Sen ovat saaneet tuta ne lukuisat poliitikot, jota ovat lupailleet sataa tai kahta sataa tuhatta uutta työpaikkaa.
Jotta hyviä työpaikkoja syntyisi, pitäisi pääomakannan kasvaa – eli tarvittaisiin investointeja. Mutta ainakaan vielä mitään loppua ei näy jo viisi vuotta jatkuneeseen investointilamaan.
Suomi ei vain kerta kaikkiaan tunnu houkuttelevan investointikohteena. On vaikea sanoa, mistä kaikesta tämä johtuu, mutta varmaan taustalla on se, että Suomi on liian kallis ja liian kaukana markkinoista.
Ehkä suurin syy kalleuteen on suuressa julkisessa sektorissa ja sen mukanaan tuomassa suuressa kustannusrasituksessa. Palkat ovat mitä ne ovat, mutta ei tunnu kovin houkuttelevalta ajatella, että maahanmuuttoa käytettäisiin väylänä laskea palkkoja ja mahdollistaa siten entistä työvaltaisempien työpaikkojen syntyminen.
Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että puhuminen työllistymisestä ongelmien ratkaisuna on harhaanjohtavaa. Ainoa ongelmien ratkaisu on talouskasvun aikaansaaminen ja uusien tuottavien työpaikkojen synnyttäminen.
Nyt kaikki näyttää menevän väärin. Investointilama jatkuu, uusia työpaikkoja ei synny ja yritysten lukumäärä itse asiassa vähenee.
Samanaikaisesti maahanmuuton välittömät kustannusvaikutukset lisäävät paineita verojen korotuksiin, mikä taas entisestään heikentää kilpailukykyä ja vaikeuttaa työpaikkojen syntyä.
Onko meillä todellakaan mitään muuta ratkaisua kuin hyvinvointivaltion alasajo? On helppo tokaista, että meidän ei tarvitse tinkiä hyvinvointivaltiosta, mutta retoriikka ja talouden realiteetit eivät tässä kohdin vastaa toisiaan.
Kasvaneeseen maahanmuuttoon on sittenkin vain kaksi mahdollista ratkaisua: siirtolaisuuden hallinnollinen rajoittaminen tai sitten julkisen vallan tarjoamien palvelusten ja tulonsiirtojen supistaminen ja vielä kaikilta.
Kuulostaa pahalta, mutta meidän on pakko olla jossain vaiheessa inhorealisteja ja löytää ratkaisu ongelmiin. Aika ei hoida meidän ongelmiamme – päinvastoin.
Ja yhtä vähän ne hoituvat ”jospa näin tapahtuisi”-toiveajattelulla.
taloustieteen professori
Turun yliopisto
MATTI VIREN