Esimerkki kotouttamisen toivottomuudesta löytyy niinkin läheltä kuin omista romaaneistamme. Heitä on yritetty kotouttaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin jo 350 vuotta, mutta edelleen heimon keskuudessa elää ikivanhoja taikauskon omaisia käytäntöjä, joihin valtaväestön odotetaan sopeutuvan.
Monikulttuurisuus ei ole onnistunut juuri missään. Kotouttaminen ei ole onnistunut juuri missään. Eri kultuureiden rinnakkaiselo ei ole onnistunut juuri missään. Silti näitä kaikkia halutaan lisätä Suomessa jopa presidentillisessä ohjauksessa.
Pieni realismi ei olisi pahitteeksi.
Romanien osalta näkemyksesi rajoittuu nyt siihen osaan joka näkyy eikä ole sopeutunut. Useimmiten ei ole edes halunnut sopeutua. Muunkinlaisia tapauksia toki on. Yllättävän monesta ns. puhtaasta suomalaissuvusta löytyy matkan varrella sekoittunutta tummaa verta. Tämä kertoo siitä että valtavirtaan sopeutuneitakin on aina ollut.
Sama pätee varmasti muihinkin ryhmiin. Osa jää omaksi porukakseen perinteitään vaalimaan mutta samalla löytyy myös niitä jotka sopeutuvat ja kotoutuvat. Käytännössä tuo taitaa tyypillisesti mennä niin että näiden sopeutumiskykyisten lapset ovat se ryhmä joka jo sekoittuu kantaväestöön.
Täydellinen kotoutuminen on toki haaveilua. Valitettavan vähän asiaan myös panostetaan ja sitä kautta tulee hukattua monta mahdollisuutta parempaan lopputulemaan.