A-studio 2.9.2015 klo 18:56
Maahanmuuttajat asialla Närpiössä: pelastivat kunnan talouden ja kyläkoulut
Maahanmuuttajat ovat ajaneet Närpiön kunnan talouden rajuun kierteeseen. Erityisesti Bosniasta ja Vietnamista tulevat maahanmuuttajat ovat alkaneet ostaa vanhoja taloja Närpiön kylistä, minkä johdosta oppilaskadosta kärsineet kyläkoulut voivat jatkaa toimintaansa.
Maahanmuuttajataustainen työntekijä karsii tomaattipensaita kasvihuoneessa. Kuva: Yle
Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik ”Hasse” Lindqvist on tyytyväinen mies. Monien kaupunginjohtajien pohtiessa kunnallisveron korotusta ja ankaria säästöjä pystyi Lindqvist kokoamaan budjetin raamit helposti.
– Teemme nollabudjetin. Rahat riittävät palvelujen tuottamiseen, hän hymyilee.
Suotuisasta talouskehityksestä hän kiittää kunnan yrittäjiä ja maahanmuuttajia.
Hyvänlaatuinen kierre alkoi, kun seudun kasvihuoneissa siirryttiin 1990-luvulta alkaen ympärivuotiseen viljelyyn ja samaan aikaan kunta otti vastaan pakolaisia Vietnamista ja Bosniasta.
– Bosniasta tulleet ihmiset työskentelivät mielellään kasvihuoneissa, sillä he olivat jo kotimaassaan tottuneet tekemään töitä käsillään ja viljelemään maata, kertoo tomaatinviljelijä Börje Ivars.
Kun seudun kasvihuoneyrittäjät ovat tarvinneet lisää työvoimaa, he ovat hankkineet sitä aiemmin tulleiden maahanmuuttajien avulla. Ivarsin kokemukset työvoiman hankkimisesta ovat erinomaiset.
– Täällä työskentelevät ihmiset ovat yhteydessä sukulaisiinsa ja muuhun lähipiiriinsä. Usein kysyn vain, että onko tulija kova työntekijä. He vakuuttavat, että joo, saat takuulla ahkeran kaverin, kuvaa tomaatinviljelijä suoraviivaista rekrytointiprosessia.
Maaseudun talot käyvät kaupaksi
Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist sanoo, että työn perässä muuttajat ovat tyypillisesti nuoria perheitä, joiden maksamat verot vahvistavat olennaisesti kunnan taloutta. Muuttajilla on ollut myös toinen kunnan elinvoimaisuutta tukeva vaikutus, sillä talokauppa seudun kylissä on vilkastunut.
– Meilläkin vanhat ihmiset muuttavat keskustaan, joten kylissä on myytävänä paljon taloja, joita voi saada edullisestikin. Erityisesti bosnialaiset ja vietnamilaiset ostavat ja kunnostavat niitä, ja rakentavat myös uusia taloja, hän kuvaa ilmiötä.
Lindqvistin mukaan kehitys on erittäin tervetullutta, sillä maallemuuton ansiosta kyläkouluihin tulee oppilaita.
– Kasvihuoneita on nimenomaan maaseudulla, ja kun ihmiset muuttavat työpaikan lähelle kyliin, voi tämä voi ilman muuta pelastaa vaikkapa kyläkoulun, hän sanoo.
Etuna on myös se, että maahanmuuttajataustaiset lapset jakautuvat eri kouluihin.
– Joissakin keskustaajaman kouluissa 30 prosenttia oppilaista on maahanmuuttajien lapsia. Tämä voi olla ongelma kieliopetuksen kannalta, joten on hyvä, että maahanmuuttajat sijoittuvat eri kouluihin ja päiväkoteihin.
Työ kotouttaa
Lindqvist korostaa, että viime vuosina maahanmuutto on ollut ennen kaikkea työperäistä, ja kotoutumisen avain on ollut nimenomaan työnteko. Pakolaisia kunta on ottanut vain vähän. Viime vuonna Närpiö otti kuitenkin vastaan 20 hengen ryhmän sudanilaisia.
Lindqvist toivoo että puoli vuotta Närpiössä olleen afrikkalaisryhmän kotouttaminen sujuu yhtä hyvin kuin muidenkin Närpiöön tulijoiden.
Lindqvistin mukaan on lupaavaa, että tulijat osaavat jo hyvin ruotsia ja opettelevat myös suomea.
– Kävin heidän kanssaan metsäretkellä, ja sain sen kuvan, että he voivat hyvinkin työllistyä Närpiöön. Osa heistä on ollut pakolaisleirillä jopa 20 vuotta, mutta he ovat hyvin aktiivisia nuoria ihmisiä, Lindqvist arvioi.
Närpiön kunnassa on noin 10 000 asukasta, ja 10,7 prosenttia heistä puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Lisää aiheesta keskiviikon A-studiossa TV1:ssä klo 21.
