Pakolaiset ovat yhä enemmän taakka Saksan taloudelle
KansantalousEUEuromaatSaksaPolitiikka
Kustannukset nousevat yli 20 miljardiin vuodessa. Koulutettua työvoimaa ja sosiaaliturvan maksajia saadaan vasta vuosien päästä.
Saksan talouselämän edustajat ja asiantuntijat pitävät pakolaisvyöryä yhä enemmän isona haasteena ja jopa ongelmana.
Vielä viime syksynä ekonomistit ja yritysjohtajat suitsuttivat, että maahan virtaavat pakolaiset ovat työvoimapulasta ja ikääntyvästä väestöstä kärsivälle kansantaloudelle mahdollisuus. Nyt kiistellään ennen muuta siitä, miten korkeiksi pakolaisten aiheuttamat kustannukset nousevat.
Saksan teollisuuden keskusliiton johtaja Ullrich Grillo muistuttaa, että pakolaiskriisin hoitoon käytettävä valtion budjetin ylijäämä on pois investoinneista, joita pitäisi tehdä infrastruktuuriin, koulutukseen ja digitalisointiin. Tästä voi tulla merkittävä kilpailukykyongelma.
Saksassa, kuten myös Suomessa, yleinen mielipide on kääntynyt yhä enemmän massiivisena jatkuvaa pakolaisvirtaa vastaan. Se näkyy myös yrityksissä, jotka korostavat nyt entistä avoimemmin, että vain pieni osa maahan tulleista turvapaikanhakijoista pystytään integroimaan työmarkkinoille.
Kielin maailmantalouden tutkimuslaitos IfW laskee, että Saksan valtiolle, osavaltioille ja kunnille aiheutuvat lisäkustannukset ovat noin 20 miljardia vuosittain, jos turvapaikanhakijoiden määrä jää selvästi alle miljoonan ja kääntyy pysyvästi laskuun. Jos taas pakolaisia virtaa maahan reilun miljoonan vuosivauhtia vuosikymmenen loppuun asti, lasku nousee 55 miljardiin vuodessa.
Kölniläisen teollisuutta lähellä olevan IW-taloustutkimuslaitoksen johtajaMichael Hüther muistutti muutama päivä sitten Stuttgarter Zeitunginhaastattelussa, että julkisen sektorin 20 miljardin euron lisäpanostus vauhdittaa talouskasvua. Ilman pakolaisia Saksan kasvu jäisi tänä vuonna vajaan kahden prosentin sijasta 1,25-1,5 prosenttiin.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan Saksa kulutti pakolaiskriisin hoitoon viime vuonna noin 0,35 prosenttia kansantuotteestaan.
Suomessa vastaava luku oli 0,37 prosenttia ja Ruotsissa prosentin.
Viime vuoden lopussa IMF laski, että Suomessa kansantuote voi maahanmuuton seurauksena olla vuonna 2020 vajaat kaksi prosenttia ja vuonna 2030 yli viisi prosenttia korkeampi kuin mitä se olisi ilman maahanmuuttoa.
Berliiniläisen DIW-taloustutkimuslaitoksen johtajan Marcel Fratzcherinmielestä oleellista on, missä vaiheessa pakolaisista saatavat tuotot nousevat korkeammiksi kuin lisäkustannukset. Käytännössä pakolaisten pitäisi mahdollisimman nopeasti muuttua sosiaaliturvan hyödyntäjistä nettomaksajiksi.
Arviolta noin neljä viidestä pakolaisesta jää kuitenkin vaille työtä. IW laskee, että tänä vuonna pakolaiskriisi tuo Saksaan 280 000 uutta työtöntä, vaikka talous kasvaa ja tilanne työmarkkinoilla on poikkeuksellisen hyvä.
Ifo-taloustutkimuslaitoksen pian eläkkeelle jäävän johtajan Hans-Werner Sinnin mukaan Saksa tarvitsee kipeästi nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa.IMF:n tutkimukset osoittavat, että niin sanotut elintasopakolaiset ovat kansatalouden kannalta hyödyllisimpiä, koska he pyrkivät parantamaan omaa tilannettaan kouluttautumalla ja hankkiutumalla töihin. Akuutissa pakolaiskriisissä juuri näiden tulijoiden määrää on ollut pakko karsia, koska kriisialueilta pyrkiviä ”oikeita” pakolaisia on poikkeuksellisen paljon.
Saksassa työperäiseen maahanmuuttoon ja ”elintasopakolaisiin” on perinteisesti suhtauduttu varauksellisesti.
Ehkä juuri siksi missään muussa OECD-maassa maahanmuuton rahoitusvaikutukset eivät viime vuosina ole olleet niin kielteisiä kuin Saksassa.
Pakolaiset Saksassa 2016
Kulut: Jokainen uusi päätöstä odottava turvapaikanhakija maksaa noin 1 000 euroa/kk.
Määrä: Turvapaikanhakijoiden määrän odotetaan jäävän viime vuotta pienemmäksi. Arviot ovat 600 000-950 000 uutta hakijaa.
Hyväksytyt:Sosiaaliturvaan oikeutettuja turvapaikkapäätöksen saaneita pakolaisia on noin 1,2 miljoonaa, mikä tarkoittaa 14 miljardin kustannuksia vuodessa.
Kotoutus: Kotouttamiskustannukset (kielikurssit, jne.) ovat 5 miljardia vuodessa.
Avuton EU voi kaataa Merkelin
Saksan rautarouva Angela Merkel on yksin ja ahtaalla pakolaislinjansa kanssa. Sekä kotona Saksassa että myös Euroopassa.
Enemmistö saksalaisista haluaa, että maahan tulevien turvapaikanhakijoiden määrää vähennetään tuntuvasti ja nopeasti. Kansalaisia kismittää se, että Merkel ei tee mitään.
Toisaalta kukaan Merkelin haastajista ei ole pystynyt osoittamaan yksiselitteisiä ja tehokkaita keinoja, joilla pakolaistulva saadaan kansallisesti hallintaan.
Haastajilta puuttuvat myös poliittiset muskelit, joilla Merkel syrjäytetään. Ainakin toistaiseksi.
Tilanne voi muuttua, jos Euroopan unioni ei nopeasti ryhdistäydy. Pakolais-kriisin kestävä ratkaisun pitää olla yhteiseurooppalainen, mutta toistaiseksi EU:sta ei ole ollut ratkaisun tekijäksi eikä varsinkaan toteuttajaksi.
Kreikkaan ja Italiaan tulevista pakolaisista 160 000 piti sijoittaa muihin EU-maihin. Naurettavat vähän yli 300 on tähän mennessä sijoitettu. Turkin kanssa ei rajavalvonnan tehostamisessa eikä pakolaisleirien olojen parantamisessa ole edetty piiruakaan. Sama koskee unionin ulkorajojen yhteistä valvontaa ja Kreikan sekä Italian hotspot-vastaanottokeskuksia.
Merkelin näkökulmasta lohduttominta on se, että myös EU:n kompastumisesta hän voi syyttää vain itseään. Ilman Saksan johtajan vahvaa panosta pakolaiskriisin eurooppalainen ratkaisu voidaan unohtaa.
