Pakolaisuus

[Deeiii]

Se oli vastaus Honchon postaukseen vahvistuksena hänen pointeilleen ja rasismin uhreinahan tässä olivat valkoiset.
Romahtaneen tuotannon uhreina oli suuri määrä afrikkalaisia.

Ahaa. Eli mielestäsi Afrikan huonon tuottavuuden taustalla on ensisijaisesti ihonväri? Miten tämä nyt sitten tarkkaan ottaen eroaa käsityksestä "mustat ovat vaan tyhmiä?"

Melkein väittäisin että jos otettaisiin täältä Suomesta joku randomfirma ja laitettaisiin vaikka sut sitä johtamaan ilman mitään erityistä koulutusta tai kokemusta asiaan, niin, no, en ainakaan hirveästi laittaisi rahaa kyseiseen firmaan kiinni. Nyt jos sitten Suomen talouselämä laitettaisiin vaikka vain peruskoulun suorittaneiden johdettavaksi, niin huonostihan siinä saattaisi käydä.

Zimbabwessa kun mustilla ei oikein ollut Rhodesian aikaan isommin mahdollisuuksia kouluttautua tai kouluttaa itseään esim. noihin töihin. Lopputulos oli ennustettavasti onneton.

Mutta tullimuurien ym. poistamisen kanssa tällä ei ole edelleenkään mitään tekemistä.

 

[Honcho]

Jos on vikaa ja kritiikin aihetta auttajissa, niin kyllä realismin nimissä on todettava että autettavissakin on vikaa.

Hallintokulttuuri Afrikassa on aivan liian monessa maassa se, että se joka on vallassa, varastaa. Ehkä meno on hieman rauhoittunut siitä että jokainen vallanvaihto tapahtui edellisten hallitsijoiden irtileikattujen päiden yli, mutta yhä edelleen valtiorakenteet ym hallintokulttuuri on pääosin aivan hirveä. Siitä voi toki joltakin osalta syyttää vaikkapa britti-imperiumin (tms) heimoalueet katkaisevia keinotekoisia valtiorajoja (rasismia osataan muiden kuin valkonaamojen toimesta) ja siitä kumpuavaa yhteenkuuluvuudentunteen puutetta. Mutta kyllä tuo mielestäni pääasiassa on SYY alueen ongelmiin eikä seurausta muiden aiheuttamista ongelmista. Niiden etsikkoaika taisi jo mennä ohitse.

Edit: Byrokratia on koneistoissa aivan hirvittävää, korruptiosta puhumattakaan, ihan alhaiseen virkamieheen saakka. Julkiset maksut joita kerätään muistuttavat...no, nigerialaiskirjeitä. Tehottomuus on päätähuimaava.

Arvostan Deeiii:n idealistista suhtautumista Euroopan kykyyn saada aikaan positiivista kehitystä tuolla, mutta kyllä siellä on ihan itsesynnytettyä ongelmatiikkaa sen verran, että mihinkään hämmentävän suuriin onnistumisiin en jaksa uskoa. Idealismia pitää olla, mutta myös aimo annos realismia. Edit: Enkä usko, että meidän on millään tavalla otettava tästä vastuu, toki autamme mutta ei ole esim. minun vikani että nuo maat eivät ole saaneet asioitaan kuntoon.

 

[Talvela]

Omaisuuden takavarikoiminen ihonvärin perusteella on ilman muuta ei vain rasismia, vaan rotusortopoliitiikkaa.
Eli puhdasta pahuutta.

Eihän se ettei omaisuuden hallintaan ottaneet sitten osanneet käyttää sitä, tässä tapauksessa viljellä, fiksua kuvaakaan anna, vai?

Jos Afrikassa esiintyisi rotusortoa olisihan YK asiaan puuttunut.

 

[Talvela]

Ahaa. Eli mielestäsi Afrikan huonon tuottavuuden taustalla on ensisijaisesti ihonväri? Miten tämä nyt sitten tarkkaan ottaen eroaa käsityksestä "mustat ovat vaan tyhmiä?"

Melkein väittäisin että jos otettaisiin täältä Suomesta joku randomfirma ja laitettaisiin vaikka sut sitä johtamaan ilman mitään erityistä koulutusta tai kokemusta asiaan, niin, no, en ainakaan hirveästi laittaisi rahaa kyseiseen firmaan kiinni. Nyt jos sitten Suomen talouselämä laitettaisiin vaikka vain peruskoulun suorittaneiden johdettavaksi, niin huonostihan siinä saattaisi käydä.

Zimbabwessa kun mustilla ei oikein ollut Rhodesian aikaan isommin mahdollisuuksia kouluttautua tai kouluttaa itseään esim. noihin töihin. Lopputulos oli ennustettavasti onneton.

Mutta tullimuurien ym. poistamisen kanssa tällä ei ole edelleenkään mitään tekemistä.

Nämä Honcho listasi syiksi.

Erittäin heikot yhteiskunnalliset olot

Tehoton maatalous

Eli Zimbabwessa kävi juuri niin että erittäin heikot yhteiskunnalliset olot johtivat tehottomaan maatalouteen.

 

[Talvela]

Eipä Australiaa ja Japania ja muita NORMAALEJA valtioita ja heidän päämiehiään vaivaa kansainväliset sanktiot ja mitä heistä maailmalla ajatellaan, kun pitävät omista valtionrajoistaan sekä kansalaisistaan huolta kontrolloimalla kuka pääsee maahan ja kuka ei...?

 

[Geronimo]

Aloitetaan vaikka sillä, että kehitysapua saaneet maat ovat pääsääntöisesti välttäneet luiskahtamisen sisällissotiin. Mielestäni aika merkittävä onnistuminen, vaikka syynä olisi sitten vaikka niin raadollinen syy kuin se, että potentiaaliset konfliktin aloittajat ovat pysyneet kiireisinä kamppaillessaan kehitysyhteistyörahoista..

Kehitysyhteistyö ei ole mitenkään ongelmatonta, mutta tän keskustelun typistäminen euromääriin on pahimmanlaatuista yksinkertaistusta. Tässä laajempi kritiikki, mikä kuvastaa aika hyvin myös omia näkemyksiäni:

Nicaragua on varmasti paras esimerkki onnistuneesta kehitysavusta.
Suomen kehitysyhteistyö Nicaraguassa
Suomen ja Nicaraguan välinen kehitysyhteistyö on elänyt voimakkaan muutoksen kautta. Kahdenväliset kehitysyhteistyöhankkeet Nicaraguan kanssa ovat päättyneet vuoden 2013 lopussa. Suomen ja Nicaraguan 30 vuotta kestänyt yhteistyö ei kuitenkaan ole loppumassa, vaikka se väheneekin selvästi.

Nicaragua ei ole enää kehitysyhteistyömme pitkäaikainen kumppanimaa, mutta Suomi jatkaa edelleen Keski-Amerikan alueellista yhteistyötä. Nicaragua on yksi sen kumppanimaista.

Keski-Amerikan alueellinen yhteistyömme keskittyy tällä hetkellä energiaan,ympäristöön,metsänhoitoon sekä ruokaturvaan.

http://formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15374&contentlan=1&culture=fi-FI

http://yle.fi/uutiset/diktatuuri_syvenee_nicaraguassa__kanavahanke_toi_kovat_keinot_kayttoon/7782736

Diktatuuri syvenee Nicaraguassa – kanavahanke toi kovat keinot käyttöön
Nicaragua on entistä selkämmin luisunut diktatuuriin. Muutama vuosi sitten Suomi katkaisi vuosikymmenien mittaiset kehitysyhteistyösuhteet maahan muun muassa vaalivilpin takia. Sen jälkeen hallinnon otteet ovat muuttuneet väkivaltaisemmiksi. Entinen vasemmistosissi, presidentti Daniel Ortega hallitsee Nicaraguaa käytännössä kaksin vaimonsa kanssa, eikä vapaisiin vaaleihin usko kukaan.

 

[Talvela]

Nicaragua on varmasti paras esimerkki onnistuneesta kehitysavusta.
Suomen kehitysyhteistyö Nicaraguassa
Suomen ja Nicaraguan välinen kehitysyhteistyö on elänyt voimakkaan muutoksen kautta. Kahdenväliset kehitysyhteistyöhankkeet Nicaraguan kanssa ovat päättyneet vuoden 2013 lopussa. Suomen ja Nicaraguan 30 vuotta kestänyt yhteistyö ei kuitenkaan ole loppumassa, vaikka se väheneekin selvästi.

Nicaragua ei ole enää kehitysyhteistyömme pitkäaikainen kumppanimaa, mutta Suomi jatkaa edelleen Keski-Amerikan alueellista yhteistyötä. Nicaragua on yksi sen kumppanimaista.

Keski-Amerikan alueellinen yhteistyömme keskittyy tällä hetkellä energiaan,ympäristöön,metsänhoitoon sekä ruokaturvaan.

http://formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15374&contentlan=1&culture=fi-FI

http://yle.fi/uutiset/diktatuuri_syvenee_nicaraguassa__kanavahanke_toi_kovat_keinot_kayttoon/7782736

Diktatuuri syvenee Nicaraguassa – kanavahanke toi kovat keinot käyttöön
Nicaragua on entistä selkämmin luisunut diktatuuriin. Muutama vuosi sitten Suomi katkaisi vuosikymmenien mittaiset kehitysyhteistyösuhteet maahan muun muassa vaalivilpin takia. Sen jälkeen hallinnon otteet ovat muuttuneet väkivaltaisemmiksi. Entinen vasemmistosissi, presidentti Daniel Ortega hallitsee Nicaraguaa käytännössä kaksin vaimonsa kanssa, eikä vapaisiin vaaleihin usko kukaan.

Proletariaatin diktatuuri on vain siirtymävaihe.

 

[Deeiii]

Jos on vikaa ja kritiikin aihetta auttajissa, niin kyllä realismin nimissä on todettava että autettavissakin on vikaa.

Hallintokulttuuri Afrikassa on aivan liian monessa maassa se, että se joka on vallassa, varastaa. Ehkä meno on hieman rauhoittunut siitä että jokainen vallanvaihto tapahtui edellisten hallitsijoiden irtileikattujen päiden yli, mutta yhä edelleen valtiorakenteet ym hallintokulttuuri on pääosin aivan hirveä. Siitä voi toki joltakin osalta syyttää vaikkapa britti-imperiumin (tms) heimoalueet katkaisevia keinotekoisia valtiorajoja (rasismia osataan muiden kuin valkonaamojen toimesta) ja siitä kumpuavaa yhteenkuuluvuudentunteen puutetta. Mutta kyllä tuo mielestäni pääasiassa on SYY alueen ongelmiin eikä seurausta muiden aiheuttamista ongelmista. Niiden etsikkoaika taisi jo mennä ohitse.

Edit: Byrokratia on koneistoissa aivan hirvittävää, korruptiosta puhumattakaan, ihan alhaiseen virkamieheen saakka. Julkiset maksut joita kerätään muistuttavat...no, nigerialaiskirjeitä. Tehottomuus on päätähuimaava.

Arvostan Deeiii:n idealistista suhtautumista Euroopan kykyyn saada aikaan positiivista kehitystä tuolla, mutta kyllä siellä on ihan itsesynnytettyä ongelmatiikkaa sen verran, että mihinkään hämmentävän suuriin onnistumisiin en jaksa uskoa. Idealismia pitää olla, mutta myös aimo annos realismia. Edit: Enkä usko, että meidän on millään tavalla otettava tästä vastuu, toki autamme mutta ei ole esim. minun vikani että nuo maat eivät ole saaneet asioitaan kuntoon.

Kyllä siellä on sitä sisäsyntyistä ongelmaa myös ihan tarpeeksi. Siksi näkisin, että meidän ei täällä pitäisi ihan ehdoin tahdoin vetää kehityksen tikkaita perässämme ylös kun on kerran satuttu niillä ensimmäisinä olemaan. Tällä hetkellä toimimme monella saralla niin, ja se kyllä jarruttaa ihan reaalisesti noiden maiden kehittymistä. Ja, kuten totesin, tavallinen kansa lähinnä hyötyisi täällä Euroopassakin monesta Afrikkaa auttavasta toimenpiteestä. Mamu-kriitikoidenkin päähuolenaihetta olisi lähes varmasti mahdollista helpottaa selvästi. Kysykääpä itseltänne, miksi tälläisiä ei kuitenkaan tehdä.

Niinpä.

Historian opiskelu on muuten siinä mielessä hyvin avartavaa, että huomaa miten hyvin samanlaista valtakuntien rakentaminen on kaikkialla ollut. Instituutioiden rakentaminen vie aikaa ja tuottaa paljon tai jopa enimmäkseen silkkoa, niin siinä kävi meilläkin. Ja kriitikot voivat kyllä halutessaan keskittyä tähän silkkoon ja sitä kautta tuomita koko projektin aina ja ikuisesti tuhoontuomituksi. (Suomalaisiakin pidettiin joskus kansallisten erityispiirteidensä johdosta ikuiseen köyhyyteen tuomittuna hitaana ja tyhmänä mutta lapsenomaisen uskollisena kansana, eikä tästä ole edes puoltatoista vuosisataa.) Mä katson mieluummin sitä, mitä on saatu aikaan, ja pitää olla aika paksut laput silmillä (tai mamu-kriitikoiden tiedonlähteiden varassa) jos vaikka väittää että Afrikassa ei ole mitään edistymistä tapahtunut. Ei tarpeeksi, mutta suunta on enimmäkseen hyvä ja kulmakerroin monesti rohkaiseva. (Esimerkiksi: kuusi maailman nopeimmin kasvavasta 12 kansantaloudesta on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.) Toki valtavalle ja valtavan väkirikkaalle mantereelle mahtuu kaikenlaista, niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin.

Valtion rakentaminen on sottaista puuhaa eivätkä rakentajien puuhat ja sivubisnekset useinkaan kestä päivänvaloa. Siltikin heitä saatetaan edelleen juhlia kansallisina sankareina, ja sotkut siivotaan sitten pois peruskoulujen historiankirjoista.

Taisi olla mahtivaltio Saksan rakentaja, joka tokaisi, että tavallisen kansan ei ole hyväksi nähdä miten makkaraa ja lakeja tehdään. Tuosta ei muuten ole kovin kauaa aikaa.

 

[Honcho]

@Deeiii Totta tuossa, mutta kyllä väitän että tietynlaiset "kansanluonteet" (kukin käyttäköön halutessaan eri sanaa jos haluaa) vaikuttavat hallinnon pyörittämiseen. Katsotaan vaikka Kreikkalaisia, ovathan he ajoittain olleet huonoissa välikäsissä mutta silti tuntuu ettei vain oikein saada hommaa skulaamaan. Sama koskee Venäjää, joka on kuitenkin pääosin saanut elää jo pitkään rauhallisissa oloissa.

En tiedä onko se rasismia, mutta väitän että erilaisilla ihmisjoukoilla on poikkeuksista huolimatta erilaisia suhtautumisia ja erilaisia arvomaailmoja asioihin. Paljon eroa on siinä, miten suhtaudutaan ns. "establismenttiin". Suomalainen on perinteisesti ollut hyvässä ja pahassa suhteellisen kuuliainen pulliainen. Saksalaiset taas ovat oma lukunsa, kun monessa muussa maassa vielä kauhisteltiin suursodan tuhoja niin saksalainen jo raivasi tuhoja täyttä häkää ja rakensi uutta.

Valitettavasti olen näkevinäni Afrikassa (tai siis suuressa osassa sen maita - Afrikkahan on manner joten olisi järjen köyhyyttä ajatella sitä yhtenä asiana) aika paljon tätä ei-motivoitunutta suhtautumista maiden hallintoon. Niitä ei koeta millään tavalla omaksi, enkä ihmettele kun myöskään hallinnon osille ei ole mikään arvo saada ihmisiä kokemaan sitä omakseen. Siellä missä tällaista suhtautumista on saatu vähennettyä, päästään parempaan tilanteeseen. Mutta täysin identtisinä en osaa pitää näitä valtakunnanrakentamisia, kyllä siihen porukan suhtautuminen vaikuttaa paljonkin.

Viipurissa on kuulemma merkkejä siitä miten asiat paranevat, kun ihmisiä alkaa vähän kiinnostaa. Neuvostoaikana ja heti sen jälkeen siellä oli enempi vähempi pakkosiirrettyä väkeä, joka piti paikkaa vain pakkopulla-ryöstösaaliina ja suhtautui elinympäristöönsä sillä menolla. Nyt on paikkoja siistitty ja alettu elää ihmisiksi siellä, Putinin ansiota tämä ei ole vaan sikäläisten ihmisten. Toki sen pitäisi olla meidän kaupunki, mutta mieluummin näen sen nykyhaltijoillaan hyvällä käytöllä kun paskana olevana slummina.

Ja Torkkeli Knuutinpojan patsas on paraatipaikalla

 

[Deeiii]

@Deeiii Totta tuossa, mutta kyllä väitän että tietynlaiset "kansanluonteet" (kukin käyttäköön halutessaan eri sanaa jos haluaa) vaikuttavat hallinnon pyörittämiseen. Katsotaan vaikka Kreikkalaisia, ovathan he ajoittain olleet huonoissa välikäsissä mutta silti tuntuu ettei vain oikein saada hommaa skulaamaan. Sama koskee Venäjää, joka on kuitenkin pääosin saanut elää jo pitkään rauhallisissa oloissa.

En tiedä onko se rasismia, mutta väitän että erilaisilla ihmisjoukoilla on poikkeuksista huolimatta erilaisia suhtautumisia ja erilaisia arvomaailmoja asioihin. Paljon eroa on siinä, miten suhtaudutaan ns. "establismenttiin". Suomalainen on perinteisesti ollut hyvässä ja pahassa suhteellisen kuuliainen pulliainen. Saksalaiset taas ovat oma lukunsa, kun monessa muussa maassa vielä kauhisteltiin suursodan tuhoja niin saksalainen jo raivasi tuhoja täyttä häkää ja rakensi uutta.

Valitettavasti olen näkevinäni Afrikassa (tai siis suuressa osassa sen maita - Afrikkahan on manner joten olisi järjen köyhyyttä ajatella sitä yhtenä asiana) aika paljon tätä ei-motivoitunutta suhtautumista maiden hallintoon. Niitä ei koeta millään tavalla omaksi, enkä ihmettele kun myöskään hallinnon osille ei ole mikään arvo saada ihmisiä kokemaan sitä omakseen. Siellä missä tällaista suhtautumista on saatu vähennettyä, päästään parempaan tilanteeseen. Mutta täysin identtisinä en osaa pitää näitä valtakunnanrakentamisia, kyllä siihen porukan suhtautuminen vaikuttaa paljonkin.

Viipurissa on kuulemma merkkejä siitä miten asiat paranevat, kun ihmisiä alkaa vähän kiinnostaa. Neuvostoaikana ja heti sen jälkeen siellä oli enempi vähempi pakkosiirrettyä väkeä, joka piti paikkaa vain pakkopulla-ryöstösaaliina ja suhtautui elinympäristöönsä sillä menolla. Nyt on paikkoja siistitty ja alettu elää ihmisiksi siellä, Putinin ansiota tämä ei ole vaan sikäläisten ihmisten. Toki sen pitäisi olla meidän kaupunki, mutta mieluummin näen sen nykyhaltijoillaan hyvällä käytöllä kun paskana olevana slummina.

Ja Torkkeli Knuutinpojan patsas on paraatipaikalla

Eivät stereotypiat aivan tyhjästä synny. Mutta minusta olisi olennaista tajuta, että monet tuollaiset luonteenpiirteet eivät ole geneettisesti tai kulttuurillisesti ihmisiin ohjelmoituja muuttumattomia ominaisuuksia, vaan jotain sellaista, mikä muuttuu olosuhteiden myötä. Vähän vaikea sanoa että esimerkiksi Venäjän olosuhteet ihan erityisesti kannustaisivat suurempaan luottamukseen instituutioita kohtaan, ja tuo Viipuri-esimerkkihän nimenomaan kertoo siitä, että kun menee vähän paremmin ja ihmisillä on vaikutusmahdollisuuksia omaan hyvinvointiinsa, niin myös kiinnostusta alkaa löytymään.

Afrikassa (ja muilla köyhillä alueilla, myös länsimaissa) on tehty paljon tutkimusta, missä on vaikkapa keinotekoisesti parannettu köyhien taloudellisia mahdollisuuksia - joskus aika pienilläkin summilla. Yhdenpitävä havainto kaikkialta on se, että vaikka rahansa tuhlaajia löytyy joka populaatiosta, ylivoimaisesti suurin osa apua saavista osoittautuukin toimeliaiksi ja ahkeriksi oman osansa parantajiksi, kunhan vain köyhyyskuopasta päästään nousemaan ja ihmiset kokevat, että voivat vaikuttaa asioihinsa. Mielestäni monessa Afrikan maassa on jo päästy sille tielle, missä yhä useampi pääsee nousemaan tuosta kuopasta; nyt meidän täällä rikkaissa maissa olisi hyvä tukea tuota kehitystä.

Suomessa tämä kansallinen stereotypia ahkerista raivaajista perustuu aika pitkälti kansallisromantisoituun näkemykseen 1800-luvun lopun Suomesta. Ottamatta kantaa siihen mielenkiintoiseen kysymykseen, miten totuuspohjainen tämä näkemys oikeastaan itse asiassa oli, tuossa vaiheessa oli jo ehditty nauttia mm. instituutionrakentamisesta 1300-luvulta lähtien, ja erityisesti autonomian ajan kehityskuluista. Pitääpä joskus kaivaa esille ulkomaisten kirjoittajien kokemuksia 1800-luvun alun suomalaisista tai vielä aikaisempiakin kertomuksia. "Viheliäinen köyhyys" ja alkuasukkaiden suuri tyhmyys ja laiskuus ovat aika toistuvia teemoja niissä, vaikka luotettavuutta usein kiitetäänkin.

 

[Honcho]

Afrikassa (ja muilla köyhillä alueilla, myös länsimaissa) on tehty paljon tutkimusta, missä on vaikkapa keinotekoisesti parannettu köyhien taloudellisia mahdollisuuksia - joskus aika pienilläkin summilla. Yhdenpitävä havainto kaikkialta on se, että vaikka rahansa tuhlaajia löytyy joka populaatiosta, ylivoimaisesti suurin osa apua saavista osoittautuukin toimeliaiksi ja ahkeriksi oman osansa parantajiksi, kunhan vain köyhyyskuopasta päästään nousemaan ja ihmiset kokevat, että voivat vaikuttaa asioihinsa. Mielestäni monessa Afrikan maassa on jo päästy sille tielle, missä yhä useampi pääsee nousemaan tuosta kuopasta; nyt meidän täällä rikkaissa maissa olisi hyvä tukea tuota kehitystä.

Itse näen mieluiten aivan ruohonjuuritason vaikuttamista siellä kentällä. Mitä enemmän mennään tekemisiin hallinnon kanssa, sitä varmemmin voidaan varmistua ettei avustuksesta paljoa kentällä näy. Sama koskee muuten yhtä lailla vaikkapa Ukrainaa. Tietysti jonkinlainen viranomaiskontakti on välttämätön paha. Mutta en jaksa oikein uskoa, että suorat tuet valtioiden budjettiin, oli sitten korvamerkintä paperilla mikä tahansa, olisivat kehitysavussa löytäneet tietään kovin suurella prosentilla kohteeseen.

 

[Deeiii]

Itse näen mieluiten aivan ruohonjuuritason vaikuttamista siellä kentällä. Mitä enemmän mennään tekemisiin hallinnon kanssa, sitä varmemmin voidaan varmistua ettei avustuksesta paljoa kentällä näy. Sama koskee muuten yhtä lailla vaikkapa Ukrainaa. Tietysti jonkinlainen viranomaiskontakti on välttämätön paha. Mutta en jaksa oikein uskoa, että suorat tuet valtioiden budjettiin, oli sitten korvamerkintä paperilla mikä tahansa, olisivat kehitysavussa löytäneet tietään kovin suurella prosentilla kohteeseen.

Usein ehkä mieluummin näin. Itse näkisin kaikkein mieluummin rakenteellisten esteiden kuten vaikka juuri noiden kaupparajoitusten purkamista, ja pidän kehitysapua itse asiassa niihin verrattuna kovin vähämerkityksellisenä tekijänä. Se on joka tapauksessa varsin vaatimatonta ja ennen kaikkea aivan liian poukkoilevaa, jotta sillä saataisiin nykyisellään pitkän aikavälin vaikutuksia aikaan. Esimerkiksi meillä täällä Suomessa Paavo Väyrynen kotiinpäinvetävänä kehitysyhteistyöministerinä taisi tehdä äskettäin enemmän vahinkoa kuin projektirahojen leikkaus sinänsä.

Mutta kuten tuossa linkkaamassani tekstissä todetaan: vaikka kaikki suora budjettituki olisi mennyt gepardisuikkiin, on sillä hyvinkin voinut olla ainakin sellainen vaikutus, että gepardisuikkia tavoittelevat ovat jääneet tavoittelemaan siivua tuosta kehitysrahasta sen sijaan että olisivat ryhtyneet mobilisoimaan omaa armeijaansa.

Jälleen, on hyvin mielenkiintoista miettiä miksi keskustelu esim. Afrikan vaurastumisen edistämisestä pyörii niin hirveästi lopunviimein aika vähämerkityksellisten asioiden ympärillä, ja miksi noista isoista asioista ei isommin keskustella. Tämä tietenkin sopii tietyille piireille oikeinkin hyvin.

 

[Honcho]

Suomessa tämä kansallinen stereotypia ahkerista raivaajista perustuu aika pitkälti kansallisromantisoituun näkemykseen 1800-luvun lopun Suomesta. Ottamatta kantaa siihen mielenkiintoiseen kysymykseen, miten totuuspohjainen tämä näkemys oikeastaan itse asiassa oli, tuossa vaiheessa oli jo ehditty nauttia mm. instituutionrakentamisesta 1300-luvulta lähtien, ja erityisesti autonomian ajan kehityskuluista. Pitääpä joskus kaivaa esille ulkomaisten kirjoittajien kokemuksia 1800-luvun alun suomalaisista tai vielä aikaisempiakin kertomuksia. "Viheliäinen köyhyys" ja alkuasukkaiden suuri tyhmyys ja laiskuus ovat aika toistuvia teemoja niissä, vaikka luotettavuutta usein kiitetäänkin.

Valtion ja yhteiskunnan rakentaminen on välillä vähän monisyinen juttu. Vaikea sanoa ennen tuota autonomian aikaa, milloin Ruotsin valtakuntaan kuulumisesta oli nyky-Suomen alueille hyötyä, milloin ei. Ainakin suurvaltakausi 1600-luvulla taisi olla elintasolle pääosin huono juttu.

Sitten on esimerkiksi case Turkki. Ottomaanit olivat ekspansiivinen ja lainrikkojien ja vihollistensa rankaisemisessa hämmentävän raakoja, mutta hallinnollisesti ainakin silloiseen Eurooppaan verrattuna myöhäiskeskiajalla ilmeisesti houkutteleva vaihtoehto myös rajaseudun kristityille, joita sinne loikkasi (vaikka joutuivat maksamaan vääräuskoisen veroja). Eipä se silti oikein hyvään suuntaan kääntynyt silloin, vaan mädäntyi pikku hiljaa korruptioon yms.

Aika on yksi ulottuvuus, mutta vikaan voidaan mennä huomattavan monessa kohtaa. Tuntuu, että Suomi on onnistunut luovimaan ihan kohtalaisesti maailman aallokoissa ja tehnyt useammin oikeita kuin vääriä valintoja. Muut pohjoismaat, kiitos maantieteellisen sijaintinsa vielä enemmän näin. Mutta jotenkin tämä korruption vähäisyys, olkoonkin vähän "maan tapoja" tullut esiin, on erittäin hyvä lähtökohta minkä ei toivoisi rapautuvan lisää.

 

[Honcho]

Jälleen, on hyvin mielenkiintoista miettiä miksi keskustelu esim. Afrikan vaurastumisen edistämisestä pyörii niin hirveästi lopunviimein aika vähämerkityksellisten asioiden ympärillä, ja miksi noista isoista asioista ei isommin keskustella. Tämä tietenkin sopii tietyille piireille oikeinkin hyvin.

(kieli poskessa) Gepardisuikista siirryttiin foliohattuihin?

Mutta ainakaan rasistien syytä tuo ei ole, jos olet oikeassa näiden merkityksistä niin sitten täytyy jo seurata rahavirtoja keskustelemattomuuden syiden selvityksessä. Siinä saattaa törmätä foliohattusyytöksiin, vakavammin kuin tuo ylempi.

Edit: Merkittävä pointti on myös, milloin tuota olisi tuotu esille oikeastaan kenenkään toimesta. Useimmat "maailmanpelastajatkin" propagoivat nimenomaan kehitysapua ja suurta turvapaikanhakijoiden määrää. Noilla lääkkeillä ei maailmaa pelasteta, mutta niitä kuuluu suvaitsevien piirien suusta.

 

[Deeiii]

(kieli poskessa) Gepardisuikista siirryttiin foliohattuihin?

Mutta ainakaan rasistien syytä tuo ei ole, jos olet oikeassa näiden merkityksistä niin sitten täytyy jo seurata rahavirtoja keskustelemattomuuden syiden selvityksessä. Siinä saattaa törmätä foliohattusyytöksiin, vakavammin kuin tuo ylempi.

Kuten olen sanonut: mellä on sekä poliittisia että taloudellisia toimijoita, joiden tavoitteisiin rasismilla ratsastaminen, köyhiin kohdistuva hajota ja hallitse-politiikka ja Afrikan köyhänä pitäminen sopii erittäin hyvin. Karkeasti sanoen: etenkin halpatyöläisiä työllistävillä yrityksillä ja oikeistopolitiikoilla on omat syynsä näiden pelikorttien käyttöön, eivätkä syyt ole mitenkään välttämättä kovin yhteneväisiä. (Ja joo, vihreät myös ratsastavat rasismilla omalla tavallaan - mutta se ei tarkoita, ettäkö rasismi olisi keksitty ilmiö.)

En väitä tässä taustalla olevan mitään sen suurempia salaliittoja enkä salaliittoihin yleisesti ottaen usko, mutta jokainen julkisuudessa toimija tietenkin rummuttaa ilmoille lähinnä omia tavoitteitaan tukevaa materiaalia ja yrittää pitää keskustelun niissä asioissa, mistä keskustelu tukee näitä tavoitteita. Brexit-kampanja on loistava esimerkki siitä, miten keskustelua esimerkiksi pidettiin siirtolaisvirroissa, jonka kaikki tajusivat (esimerkiksi eksplisiittisestä, nimenomaan Afrikasta tulevia pakolaisia esittävästä kuvamateriaalista) tarkoittavan nimenomaan pakolaisia, vaikka asia on jo periaatteessa briteissä hoidossa. Tämä suoraan sanottuna rasismiin vetoava taktiikka kun palveli mainiosti Brexitiä ajavien asiaa, vaikka asiallisesti ottaen olikin vähintään totuuden vääristelyä.

Tällä hetkellä keskustelun hallinta näkyy esimerkiksi juuri siten, että Afrikan auttamisesta puhuttaessa vakiovastaukset ovat mm. "kehitysapu ei toimi kuitenkaan" ja "idealisti." Itse kun en oikein näe itseäni ainakaan jälkimmäisenä, minähän se tässä esimerkiksi perikyynisesti totean, että aivan sama vaikka raha menisi gepardisuikkiin jos vain se pitää pakolaisten lähtömaat rauhallisempina kuin muuten...

Mutta tämän tyyppisellä retoriikalla sitten siirretään keskustelu pois aiheesta tai sivuraiteille ilman, että vaikkapa noista rakenteellisista esteistä ehditään edes keskustella. Tämä on kyllä ovelaa toimintaa, ei varmasti niinkään tietoista vaan yksinkertaisesti hyväksi havaittua.

 

[Deeiii]

Valtion ja yhteiskunnan rakentaminen on välillä vähän monisyinen juttu. Vaikea sanoa ennen tuota autonomian aikaa, milloin Ruotsin valtakuntaan kuulumisesta oli nyky-Suomen alueille hyötyä, milloin ei. Ainakin suurvaltakausi 1600-luvulla taisi olla elintasolle pääosin huono juttu.

Sitten on esimerkiksi case Turkki. Ottomaanit olivat ekspansiivinen ja lainrikkojien ja vihollistensa rankaisemisessa hämmentävän raakoja, mutta hallinnollisesti ainakin silloiseen Eurooppaan verrattuna myöhäiskeskiajalla ilmeisesti houkutteleva vaihtoehto myös rajaseudun kristityille, joita sinne loikkasi (vaikka joutuivat maksamaan vääräuskoisen veroja). Eipä se silti oikein hyvään suuntaan kääntynyt silloin, vaan mädäntyi pikku hiljaa korruptioon yms.

Aika on yksi ulottuvuus, mutta vikaan voidaan mennä huomattavan monessa kohtaa. Tuntuu, että Suomi on onnistunut luovimaan ihan kohtalaisesti maailman aallokoissa ja tehnyt useammin oikeita kuin vääriä valintoja. Muut pohjoismaat, kiitos maantieteellisen sijaintinsa vielä enemmän näin. Mutta jotenkin tämä korruption vähäisyys, olkoonkin vähän "maan tapoja" tullut esiin, on erittäin hyvä lähtökohta minkä ei toivoisi rapautuvan lisää.

Ylivoimaisesti suurin hyöty Suomelle oli Ruotsin laki ja virkamiesjärjestelmä. Nämähän säilytettiin vuoden 1809 julistuksissa, ja ne muodostivat sittemmin meille hyvin suotuisan autonomian aikana kehittyneiden instituutioiden ytimen. Useimmilla entisillä siirtomailla ei ollut juuri mitään vastaavaa - Intia oli harvoja poikkeuksia, ja sepä onkin kohtalaisen menestyvä demokratia - ja mielestäni on suorastaan kunnioitetavaa, että tuolta pohjalta on päästy niinkin pitkälle kuin monessa maassa on jo päästy. Aikaskaala vaikuttaa olevan ainakin nopeampi kuin Suomessa, toki maailman yleinen kehitys vaikuttaa tähän.

Vaikuttaa itse asiassa vahvasti siltä, että parhaiten entisten siirtomaiden tulevaisuutta olisi voinut ennustaa tarkastelemalla millaisia instituutioita niissä itsenäistymishetkillä oli. Kongossa ei ollut oikeastaan mitään, ja maa onkin aikamoinen kurjuuden pesäke edelleen (tosin nyt vähän parempaan menossa). Intiassa oli valmiina lähes kaikki valtion tarvitsemat instituutiot, ja maa on maailman suurin demokratia ja nouseva suurvalta. Väliin sitten mahtuu kaikenlaista, hyvää ja huonoa.

Kaikilla järjestelmillä tuntuu myös olevan jonkinlainen rajattu elinkaari, ja voipa hyvin olla että Suomikin on nyt alamäkivaiheessa.

 

[Honcho]

Mutta tämän tyyppisellä retoriikalla sitten siirretään keskustelu pois aiheesta tai sivuraiteille ilman, että vaikkapa noista rakenteellisista esteistä ehditään edes keskustella. Tämä on kyllä ovelaa toimintaa, ei varmasti niinkään tietoista vaan yksinkertaisesti hyväksi havaittua.

Ehkä näin, mutta muista, että tähän ei syyllistytä pelkästään hyötyjien, rasistien tms taholla.

Myöskään ns. suvaitsevat piirit eivät näistä mainitsemistasi asioista paljoa huutele. Miksi? Minä väittäisin ilkeämielisesti, että siinä missä kiihkeät rasistit, myöskään kiihkomielisillä "suvaitsevilla" ei monesti ole kauheasti intoa ajatella näitä asioita syvällisemmin. Kiihko on kiihkoisille tärkeämpää kuin itse asia.

 

[Honcho]

Kaikilla järjestelmillä tuntuu myös olevan jonkinlainen rajattu elinkaari, ja voipa hyvin olla että Suomikin on nyt alamäkivaiheessa.

Riippuu suomalaisista. Ei jos se on minusta kiinni.

Edit: Intia on kyllä pärjännyt lähtökohtiin nähden erinomaisesti.

 

[Deeiii]

Ehkä näin, mutta muista, että tähän ei syyllistytä pelkästään hyötyjien, rasistien tms taholla.

Myöskään ns. suvaitsevat piirit eivät näistä mainitsemistasi asioista paljoa huutele. Miksi? Minä väittäisin ilkeämielisesti, että siinä missä kiihkeät rasistit, myöskään kiihkomielisillä "suvaitsevilla" ei monesti ole kauheasti intoa ajatella näitä asioita syvällisemmin. Kiihko on kiihkoisille tärkeämpää kuin itse asia.

Näin on varmasti. Ihmisiä löytyy vähän joka lähtöön, ja tiedän kyllä itseänikin syvästi ärsyttäviä holier than thou-antirasisteja. Sellaisiakin antifa-ntteja on, joille tappelu "natsien" kanssa on se juttu olla toiminnassa mukana, ja nämähän erottaa uusnatseista lähinnä kieltomerkki hakaristin päällä ja/tai poliisi.

Ihmiset noin ylipäätään ovat kokemukseni mukaan äärimmäisen hanakoita etsimään itselleen hyviä, kaikkea äärimmäistä pahaa edustavia vihollisia, ja sellainen kun löytyy, niin niistä kyllä sitten pidetään kiinni. Joskus jopa siinä määrin, että väitetyn ongelman ratkaisu ei välttämättä olekaan enää intresseissä, kun se hyvä vihollinen voisi kadota.

Minua kuitenkin huolestuttaa, ärsyttää ja harmittaa esimerkiksi se, että rasististen heittojen heittelystä tahtoo tulla mamukriitikoiden noustessa koko ajan hyväksyttävämpää. Tämän ilmiön häntänä on sitten myös ihan aito väkivalta.

Pyrin itse tähän vaikuttamaan esimerkiksi niin, että yritän avata sanaisen arkkuni vaikkapa juuri näillä nettifoorumeilla. Veikkaan, että tätäkin lukee muutamakin tyyppi joiden mielestä on aika kyseenalaista esimerkiksi selittää Afrikan maanviljelyn takapajuisuus Zimbabwen esimerkillä, mutta monikaan ei ehkä viitsi asiasta huomauttaa (ja ymmärrän kyllä sen, tässä on tiettyjä yhtäläisyyksiä mutapainin kanssa). Mutta jos mitään vastalauseita ei koskaan kuule eikä tälläisiä käsityksiä haasteta, niin rasisteille se sitten tarkoittaa sitä, että enemmistö mukamas hyväksyy hiljaisesti heidän käsityksensä, ja kaikukammio kumisee entistä kovempaa. Vähän niinkuin joku sanoi Brexit-äänestyksestä, että nyt brittien rasistit luulevat, että 52% kansasta on heidän kanssaan samaa mieltä.

Mekanismi tässä on aivan sama kuin toisenlaisessa raukkamaisessa kiusaamisessa eli koulukiusaamisessa: ei se niinkään johdu siitä, että luokassa on kusipäitä - niitä on aina - vaan siitä, että ne hyvät tyypit eivät uskalla tai kehtaa sanoa vastaan kun ne kusipäät rääkkäävät jotakuta. Tämänkin ymmärrän, kun oman viiteryhmän asenteita vastaan käyminen vaatii kovasti rohkeutta. Helpompaa on monesti mennä vain virran mukana.

 

[Geronimo]

Mites tämän vihervassari ymmärtäjät selittävät?
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/art...elujen-maara-lahes-kolminkertaistunut/5977120
SS: Poliisin kirjaamien seksuaalisten ahdistelujen määrä lähes kolminkertaistunut
Poliisin kirjaamien seksuaalisten ahdistelujen määrä on lähes kolminkertaistunut edellisvuoteen verrattuna. Asiasta uutisoi Savon Sanomat.

Kuluvana vuonna poliisi on kirjannut toukokuun loppuun mennessä 225 rikosilmoitusta seksuaalisesta ahdistelusta, kun taas viime vuonna vastaavana ajankohtana seksuaalisia ahdisteluja kirjattiin 78.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Vesa Tikkalan mukaan yksi selittävä tekijä on ulkomaalaisväestön osuuden lisääntyminen Suomessa.

Hänen mukaansa tänä vuonna ilmoitetuista 225 tapauksesta epäilty on ollut poliisin tiedossa 127 tapauksessa, joista 66 tapauksessa epäilty oli ulkomaan kansalainen.

– Ulkomaalaisten osuus on kasvanut yli 20 prosenttia, Tikkala sanoo Savon Sanomille.

Tikkalan mukaan on mahdollista, että myös ilmoitusaktiivisuus on noussut siksi, että tietoisuus seksuaalisesta ahdistelusta rikoksena on lisääntynyt.