Maahanmuuttajien heikko työllistyminen uhkaa hyvinvointia
RuotsiPolitiikkaTyömarkkinat
Töihin. Maahanmuuttajien työllistäminen on ongelmallista myös Ruotsissa.
Taloustieteilijöiden mukaan työmarkkinoille tarvitaan iso reformi ja uudenlaista ajattelua.
Pohjoismaihin on tullut viime vuosina suuria määriä vähänkoulutettuja maahanmuuttajia, mikä on pahentanut työn kysynnän ja tarjonnan välistä vääristymää.
Esimerkiksi runsaasti maahanmuuttajia vastaanottaneessa Ruotsissa mietitään nyt kuumeisesti, miten uusia tulijoita saataisiin työllistymään paremmin.
Ruotsi on Euroopan mestari siinä, paljonko se on ottanut pakolaisia vastaan, mutta samalla maa on surkea heidän työllistämisessään.
Pakolaisina Ruotsiin tulleista vain viisi prosenttia työllistyy ensimmäisen vuoden sisällä. Kahden vuoden maassa olon jälkeen 90 prosenttia on yhä työttömänä, ja vielä kymmenen vuoden jälkeenkin valtaosa on vailla työtä.
”Työmarkkinat pitää uudistaa, koska erot työmarkkinoilla mukana olevien ja ulkopuolelle jääneiden välillä kasvavat. Tarvitaan voimakkaita toimia”, sanoo Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf.
Ruotsin kärkikastin taloustieteilijöiden mukaan yksinkertaisempia ja vähemmän koulutusta vaativia töitä tarvitaan lisää. Niitä on Ruotsissa EU-maista vähiten. Ruotsiin tulleista maahanmuuttajista puolella ei ole kolmannen asteen koulutusta.
Suomessa on sama ongelma, vaikka asiat ovat hieman Ruotsia paremmin. Työn kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Samaan aikaan minimipalkkoja on laskettava, palkkaverotus mietittävä uudelleen ja byrokratiaa karsittava niin, että työmarkkinoille pääsy nopeutuu. Koulutusta on lisättävä niillä aloilla, joissa työvoimaa tarvitaan.
Swedbankin pääekonomistin Anna Bremanin mukaan Ruotsin työttömyysaste, joka on ollut laskussa, kääntyy pian nousuun ilman työmarkkinoiden uudistuksia.
Valtiontalouden tutkimuslaitoksen Finanspolitiska Rådetin puheenjohtajanJohn Hasslerin mukaan työttömyyden pitkittyminen vähentää halua etsiä töitä. Heikko työllistyminen vaikuttaa myös tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin veronmaksajina.
”Kaikki ovat huolissaan rakenteellisesta työttömyydestä. Se on uhka koko yhteiskunnalle”, sanoo kansantaloustieteen professori Lars Calmfors.
Hasslerin mukaan minimipalkkojen alentaminen tutkitusti helpottaa työllistymistä. Samalla verotusta olisi muutettava niin, että pienistä palkoista jää enemmän käteen.
Lyhyellä aikavälillä se nostaa valtion kuluja. Ruotsi käyttää jo noin prosentin bruttokansantuotteestaan maahanmuuttajien integroimiseen.
”Nämä kustannukset eivät kuitenkaan ole uhka hyvinvointiyhteiskunnalle. Siihen on satsattava enemmän. Vaarallisempaa on se, jos mitään ei tehdä”, Hassler sanoo.
Näin maahanmuuttajat saadaan työmarkkinoille
1. Enemmän yksinkertaisia töitä
2. Lisää työn tarvetta vastaavaa koulutusta
3. Työllistämisen byrokratiaa helpommaksi
4. Minimipalkkoja alas
5. Pienten palkkojen verotusta kevyemmäksi
6. Tukea yrittäjyyteen
Lähde: Ruotsin keskustapuolue